Eilinen A-studio oli taas täysi Ylen floppi!

Eilen Ylen A-studio epäonnistui täysin käsitelläkseen Hamasin roolia terroristijärjestönä sekä sen aiheuttamaa tuhoa ja kärsimystä sen oman palestiinalaisen väestön keskuudessa. Ohjelmassa ei mainittu sanallakaan panttivankeja, vaikka juuri he ovat keskeinen syy sodan pitkittymiseen.

On hämmentävää, että terroristijärjestön toimintaa ei avata tarkasti ja rehellisesti, vaan Hamas esitetään ikään kuin legitiiminä ja rauhanomaisena toimijana.

🔴 Tässä totuus, kuka Hamas on:

Hamas, islamistinen äärijärjestö, joka kaappasi vallan Gazassa vuonna 2007, on jatkuvasti saanut kansainvälistä tuomiota vakavista ihmisoikeusloukkauksistaan, väkivaltaisista toimistaan ja autoritaarisesta hallinnostaan. Sen hallinnon alla Gazasta on tullut paitsi aseellisen konfliktin keskus, myös sisäisen sorron näyttämö, jossa toisinajattelijat vaiennetaan ja siviilit joutuvat maksamaan kaikesta kovimman hinnan.

Eräs vakavimmista rikkomuksista on siviilien käyttäminen ihmiskilpinä. Hamas sijoittaa tarkoituksellisesti asearsenaalia ja sotilaallisia kohteita tiheästi asutuille alueille, kuten kouluihin, sairaaloihin ja moskeijoihin, altistaen näin tahallisesti siviiliväestön hyökkäyksille.

Hamasin poliittisen toimiston jäsen Mousa Abu Marzouk totesi BBC:n haastattelussa lokakuussa 2023, että “Hamasin rakentamat tunnelit on tarkoitettu suojelemaan taistelijoita, ei siviilejä, ja että siviilien suojelu on YK:n ja Israelin vastuulla”.
Nämä lausunnot osoittavat selvästi, että Hamas käyttää siviilejä tarkoituksellisesti suojanaan rikkoen kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja altistaen oman väestönsä vaaraan.
Tällainen toiminta rikkoo selvästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja johtaa usein vakaviin siviiliuhreihin, joita Hamas käyttää propagandassaan Israelia vastaan.

Kun siviiliuhreja tulee, kuten Gazassa, kansainvälinen yhteisö saattaa tuomita Israelin toimia, mutta samalla ei voi jättää huomiotta Hamasin syyllisyyttä siviilien käyttämisessä kilpinä. Tämä tosiasia sivuutetaan yleensä täysin uutisoinnissa. Hamasin taktiikat voivat saada osan maailmasta näkemään sen uhrina, vaikka se itse on monin tavoin vastuussa väkivallasta.

Sisäisesti Hamasin valta perustuu pelkoon, väkivaltaan ja systemaattiseen sortoon. Poliittisia vastustajia, toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja pidätetään, kidutetaan ja jopa teloitetaan ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Julkisuuteen on levinnyt videomateriaalia, jossa “toisinajattelijoiksi” tai “vakoojiksi” leimattuja ihmisiä raahataan moottoripyörien perässä kuoliaiksi katujen halki – pelottavana esimerkkinä järjestelmän brutaaliudesta. Riippumatonta mediaa ei ole, ja sananvapaus on lähes olematon. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat dokumentoineet laajasti näitä rikkomuksia.

Erityisen vakavaa on vähemmistöjen kohtelu. Naisia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjitään ankarasti. Nämä henkilöt elävät jatkuvassa vaarassa joutua pidätetyiksi, pahoinpidellyiksi tai peräti surmatuiksi. Myös uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuu uhkailua ja jatkuvaa väkivaltaa.

Hamasin toistuvat, summittaiset raketti-iskut israelilaisiin siviilikohteisiin rikkovat sodankäynnin kansainvälisiä lakeja ja ovat räikeitä sotarikoksia. Puhumattakaan epäonnistuneista rakettien laukaisuista, joissa raketit putoavat omien siviilien päälle surmaten heitä Gazassa. Hamasin hallinto Gazassa on siis rakennettu sorron, pelon ja väkivallan varaan. Se polkee ihmisoikeuksia, asettaa siviiliväestön jatkuvasti vaaraan ja syventää kriisiä, mikä onkin sen toimintatavan ydin.

Hamasin johto ei ole osoittanut merkkejä maltillistumisesta, itseasiassa päinvastoin. He ovat julkisesti todenneet aikovansa toistaa 7. lokakuuta 2023 tehdyn brutaalin hyökkäyksen Israelia vastaan, jossa kuoli satoja siviilejä ja kymmeniä siepattiin.

Onko tämä todella se suunta ja taho, jota Suomessa halutaan poliittisesti tukea? Haluavatko eri tahot todella antaa tukensa hallinnolle, joka ylläpitää järjestystä systemaattisella väkivallalla ja sorrolla?

Elämme aikaa, jolloin rajat hyvän ja pahan, oikeuden ja sorron välillä ovat hämärtyneet. Aikaa, jolloin terroristeista on tehty vapaustaistelijoita. Tämä hämärtää rajan laillisen puolustautumisen ja raakojen rikosten välillä, ja antaa moraalista oikeutusta terroristiselle väkivallalle, jota ei milloinkaan voitaisi hyväksyä missään muussa kontekstissa.

Tosiasioiden ääneen sanominen ei tarkoita, että suljemme silmät toisen osapuolen kärsimyksiltä. Päinvastoin se mahdollistaa, että voimme surra aidosti kaikkien viattomien puolesta. Samalla meidän täytyy vaatia vastuullisuutta siltä, joka käyttää heidän henkiään sodankäynnin strategisena välineenä.