Tuulisähkö taukit

Tuulisähköön hullaantuneiden ympäristövandaalien mielestä maanvaraisten tuuliturbiinien massiiviset teräsbetoniset perustukset (anturat) saa hylätä maahan voimaloiden kuluttua romutusvaiheeseen 15-25 vuodessa. Sellaisessa menettelyssä jätettäisiin kierrättämättä 70 % tuulivoimaloiden materiaaleista. Perusteluksi kahelit sähkösabotöörit tyrkyttävät, ettei maahan hylättyjen anturoiden tiedetä aiheuttaneen ongelmia ympäristölle ja luonnolle.
Tällaiset huligaanit eivät ymmärrä mitään häiriöistä, vioista, vaaroista, onnettomuuksista ja niiden vakavuudesta. Vahingollisten vaikutusten leviäminen ympäristöön ja luontoon on tuulitolvanoille yhdentekevää. Onnettomuuksien todennäköisyys on jästipäille EVVVK. Vatipäät eivät ymmärrä ollenkaan, kuinka vaaroihin varaudutaan ja kuinka valmiutta niiden kohtaamiseen harjoitellaan. Taukkien, tampioiden ja kovakalloisten kinaajien sepustukset sekoittuvat somessa vihreäksi mössöksi.
Sähkön- ja lämmöntuotannon vaaroja voi arvioida monilla menetelmillä, kuten vika- ja vaikutusanalyysillä (Failure Mode and Effects Analysis). FMEA:ssa pohditaan työryhmässä vaaratekijöitä (Failure Mode), onnettomuuden vakavuutta (Severity), onnettomuuden todennäköisyyttä (Occurrence) ja häiriöiden ja vikojen havaittavuutta (Detection). S, O ja D saavat arvoja portaittain välillä 1-10. 1 = mitätön vaara ja 10 = kuolemanvaara. Kertolasku SxOxD ilmaisee, kuinka suureen vaaraan jossakin toiminnassa altistutaan.
FMEA-työryhmään ei voi ottaa ylimielisiä arvailijoita ja rehenteleviä vihreitä kuutiopäitä. Linkissä on Teemu Välimaan opinnäytetyö "Vika- ja vaikutusanalyysin suunnittelu ja käyttöönotto [konepaja] Ata Gears Oy:ssä", Satakunnan ammattikorkeakoulu 2015, 44 sivua:
https://www.theseus.fi/handle/10024/106427
Ote tiivistelmästä: Työn tärkein vaihe oli tutkia tuotantovaiheeseen liittyvät riskit, kirjata ne FMEA:n avulla saadun RPN-luvun [virheen riskiluku Risk Priority Number on sama kuin SxOxD] mukaisesti, keksiä vikaantumisille jatkotoimenpiteitä ja toteuttaa ne. Työn tuloksena luotiin vika- ja vaikutusanalyysi kohdekoneelle. Sen lisäksi analyysin pohjalta tehtiin vuokaavio, joka toimii eräänlaisena työohjeena uusille koneen parissa työskenteleville työntekijöille. Vuokaavioon listattiin työvaihe kerrallaan kaikki riskit niiden ilmenemisjärjestyksessä.
Työn alussa käsitellään yleisesti laadun sekä vika- ja vaikutusanalyysin teoriaa. Työn loppuosioissa käsitellään työn toteuttamista käytännössä ja analyysin suorittamista."
Ote tekstistä: "FMEA on yksi harvoista ennakoiviin menetelmiin kuuluvista laatutyökaluista. FMEA on tarkoitettu kartoittamaan riskit jo suunnitteluvaiheessa. Oikeaoppisella menetelmän käytöllä voidaan riskit minimoida ennakoidusti ja edullisesti. FMEA tunnistaa kriittiset tuoteominaisuudet ja muuttujat sekä laittaa tuote- ja prosessipuitteet tärkeysjärjestykseen. FMEA auttaa ymmärtämään, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta riski voidaan minimoida. FMEA on elävä dokumentti, joka listaa kaikki mahdolliset syyt virheeseen ja on sitä tehokkaampi, mitä aikaisemmassa vaiheessa sitä käytetään. FMEA:n luominen on aina tiimityötä ja lopulta se tarjoaakin asiakkaalle yhteenvedon tiimin ajatuksista koskien riskiä, jos jokin keskeisistä muuttujista epäonnistuu."
"Vika- ja vaikutusanalyysissä haetaan vastauksia seuraaviin peruskysymyksiin:
- Mikä voi mennä vikaan?
- Mitkä mekanismit voivat johtaa vikaantumiseen?
- Mikä vaikutus vikaantumisella on?
- Miten todennäköinen vika on?
- Mitkä ovat vian seuraukset?
- Mitä voidaan tehdä?
- Miten vikojen aiheuttajat voidaan poistaa?
- Miten vian vakavuutta voidaan vähentää?"
Tekniikan ja talouden ammattilaiset ymmärtävät tilastomatematiikkaa ja todennäköisyyslaskentaa. Cause and Effects Analysis CEA eli syy-seuraus-analyysi eli kalanruotokaavio tai Ishikawa-diagrammi on myös erinomainen menetelmä vaarojen ja riskien selvittämiseksi. Vuokaavioiden laatiminen prosesseista ja ideariihien järjestäminen ovat tehokkaita menettelyjä toiminnan kehittämisessä.
Linkissä on artikkeli kausaliteetista. Siinä on kappale "Korrelaatio ei aina tarkoita kausaalisuhdetta":
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kausaliteetti
Korkeatasoisen keskustelun takaamiseksi on hyvä ymmärtää filosofian peruskäsitteitä kuten
- olemus & ilmiö
- sisältö & muoto
- syy, vaikutus & seuraus
- välttämättömyys & väistämättömyys
- yksittäinen, erillinen & yleinen
Empirian, rationaalisuuden ja totuuden kriteerit ja intuition ilmiöt on myös hyvä ymmärtää. Anna-lehti kertoo hauskasti arkajaloista ja yllytyshulluista:
https://anna.fi/…/oletko-arkajalka-vai-yllytyshullu-taman…
Facebook-keskusteluun voi aivan hyvin osallistua, vaikka ei olisi perehtynyt näihin minun esittämiini asioihin. Terve järki riittää oikein hyvin. Mieleeni muistuu tapaus, jossa elintarviketehtaan kunnossapitomies esiintyi ylimielisesti naisteknikoita kohtaan omavalvonta-työryhmässä. Siinä arvioitiin tekemisten fysikaalisia, kemiallisia, mikrobiologisia ja informatiivisia vaaroja (Hazards) ja prosessin kriittisiä ohjauspisteitä.