Ateismi ja kapeneva ajattelutapa

"Miksi ateistit sulkevat ajattelustaan pois ne asiat, joita he eivät tiedä? Eikö sellainen ole aika rajoittava elämänasenne, että ei tutustu erilaisiin asioihin ja siihen tietoon mitä niistä on saatavilla?"

Eikö ajattelustaan voi "sulkea pois" asioita, joille ei ole mitään pohjaa tai perustaa. Kyllähän moniin asioihin (kuten uskontoonkin) voi tutustua, mutta ei niitä tarvitse ottaa tosissaan, jos havaitsee, että ne eivät perustu mihinkään todelliseen."

Kyse on juuri siitä, että jokainen voi käyttää ajatteluaan siihen, mihin sitä tahtoo. Lähinnä ateismikritiikki kohdistuukin juuri siihen, että tietämisen rajat tunnutaan joissain ateismin harjoittamisen tavoissa asetettavan siihen, missä henk.koht tietämisen raja kulkee, vaikka asianlaita ei ole näin. Se mitä teismeissä tehdään ei kuulu ateismin kritiikin piiriin. Ylipäätään omien tekosien epäloogisuutta tai tuomittavuutta ei voi perustella sillä, että jokin toinen toimii jotenkin. Jokainen vastaa vain omastaan.

""Varsinkin nuoremmille ateisteille on hyvä kertoa, että jokaisesta asiasta saa etsiä tietoa ja ottaa selville miten ne toimivat luonnossa ja kuinka ihmiskunta on soveltanut niitä."

Kaikesta saa tietenkin etsiä tietoa, mutta kun sitten selviää, että noilla tiedoilla ei ole mitään merkitystä, ne voi jättää turhina syrjään."

En tiedä mihin tässä viitataan, mutta ajatuksillena haasteena tässä on se, että tuntuu mahdottomalta ajatella, että jokin ihminen käsittelisi jotenkin sellaista, miten vaikkapa maapallon miljardit teistit ajattelevat? Ensinnäkin se lienee mielikuvituksellinen asia. Ja toiseksi tällä palstalla käsitellään niitä ilmiöitä, jotka liittyvät ateismiin ja sen harjoittamiseen.

""Mitään ateistiguruja ei tule seurata sokeasti, vaan on kehitettävä oma analyyttinen ja
kriittinen tapa ajatella."

Ei ole olemassa mitään "ateistiguruja", joita pitäisi jotenkin seurata. Jokainen pystyy päätymään ateismiin ihan oman ajattelunsa ja järjenkäyttönsä perusteella. Mutta tuon ajattelun pitää juuri olla kriittistä. Ei pidä uskoa sokeasti kaikkien höperöiden yhtä höperöitä kuvitelmia"

Esim. hinduateismissa on gurujen perinne eräänlaisina neuvonantajina. Samoin voidaan guruluonteisina ajatella uusateismin kuumimpina aikoina isoja kiertueita tehneitä "ateismin ratsastajia", mediassa olevia ateismiaiheisia lähetyksiä tai jopa palsta-ateismina tunnettua ilmiötä, jossa kiellettiin ateismin moninaisuus, ateismin historia ja olemus erilaisten aatteiden rajapinnoissa, ateismin järjestötoiminnallinen olemus sekä yksilöllisen henkilökohtaisen ateismin merkitys harjoittajalleen.

Linkkinä vaikkapa lista hinduateismin henkilöihin ja olemukseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hindu_atheism

Anonyymi kirjoitti:

"Miksi ateistit sulkevat ajattelustaan pois ne asiat, joita he eivät tiedä? Eikö sellainen ole aika rajoittava elämänasenne, että ei tutustu erilaisiin asioihin ja siihen tietoon mitä niistä on saatavilla?"

Eikö ajattelustaan voi "sulkea pois" asioita, joille ei ole mitään pohjaa tai perustaa. Kyllähän moniin asioihin (kuten uskontoonkin) voi tutustua, mutta ei niitä tarvitse ottaa tosissaan, jos havaitsee, että ne eivät perustu mihinkään todelliseen."

Kyse on juuri siitä, että jokainen voi käyttää ajatteluaan siihen, mihin sitä tahtoo. Lähinnä ateismikritiikki kohdistuukin juuri siihen, että tietämisen rajat tunnutaan joissain ateismin harjoittamisen tavoissa asetettavan siihen, missä henk.koht tietämisen raja kulkee, vaikka asianlaita ei ole näin. Se mitä teismeissä tehdään ei kuulu ateismin kritiikin piiriin. Ylipäätään omien tekosien epäloogisuutta tai tuomittavuutta ei voi perustella sillä, että jokin toinen toimii jotenkin. Jokainen vastaa vain omastaan.

""Varsinkin nuoremmille ateisteille on hyvä kertoa, että jokaisesta asiasta saa etsiä tietoa ja ottaa selville miten ne toimivat luonnossa ja kuinka ihmiskunta on soveltanut niitä."

Kaikesta saa tietenkin etsiä tietoa, mutta kun sitten selviää, että noilla tiedoilla ei ole mitään merkitystä, ne voi jättää turhina syrjään."

En tiedä mihin tässä viitataan, mutta ajatuksillena haasteena tässä on se, että tuntuu mahdottomalta ajatella, että jokin ihminen käsittelisi jotenkin sellaista, miten vaikkapa maapallon miljardit teistit ajattelevat? Ensinnäkin se lienee mielikuvituksellinen asia. Ja toiseksi tällä palstalla käsitellään niitä ilmiöitä, jotka liittyvät ateismiin ja sen harjoittamiseen.

""Mitään ateistiguruja ei tule seurata sokeasti, vaan on kehitettävä oma analyyttinen ja
kriittinen tapa ajatella."

Ei ole olemassa mitään "ateistiguruja", joita pitäisi jotenkin seurata. Jokainen pystyy päätymään ateismiin ihan oman ajattelunsa ja järjenkäyttönsä perusteella. Mutta tuon ajattelun pitää juuri olla kriittistä. Ei pidä uskoa sokeasti kaikkien höperöiden yhtä höperöitä kuvitelmia"

Esim. hinduateismissa on gurujen perinne eräänlaisina neuvonantajina. Samoin voidaan guruluonteisina ajatella uusateismin kuumimpina aikoina isoja kiertueita tehneitä "ateismin ratsastajia", mediassa olevia ateismiaiheisia lähetyksiä tai jopa palsta-ateismina tunnettua ilmiötä, jossa kiellettiin ateismin moninaisuus, ateismin historia ja olemus erilaisten aatteiden rajapinnoissa, ateismin järjestötoiminnallinen olemus sekä yksilöllisen henkilökohtaisen ateismin merkitys harjoittajalleen.

Linkkinä vaikkapa lista hinduateismin henkilöihin ja olemukseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hindu_atheism

Lue lisää

Miksi olet rajoittanut ajatteluasi, etkä ole ottanut selvää mitä ateismi on?

Mielikuvituksen käyttäminen on esim. eräs mahdollisuus ongelmanratkaisukeinona.
Jos ateismissa keksitään erilaisia hahmoja, joista sitten kärsitään jotenkin. On niistä mahdollista käydä keskustelua ammattiavun kanssa. Olisi toivottavaa, että se osa yhteiskunnasta jotenkin säästyisi (joka auttaa mielikuvituksestaan tai toisten ajattelun takia kärsiviä).
Vaikka mielikuvituksesta kärsivän osaan asettuminen, voi ehkä olla sellaisesta ihmisen normaalista ominaisuudesta vaivaantumattoman vaikea samaistua?
Silti erilaisista mielikuvituksessa olevista hahmoista ei tarvitse kärsiä, vaan niitä voidaan käsitellä siten, että realiteetteihin voidaan palata. Tai käsitellä puuttumaan jäävää realismia siten, että kärsimyksen määrä vähenee.

Asia voi olla juurikin noin, jollakin voi tietoa siitä mitä on, jota toiset eivät hyväksy ja toimivat siten tietämättään omaksi kärsimyksekseen.
Tai sitten, ehkä jollakin on ajatus, jostain jota ei ole ja se hyväksytään yleiseksi tappioksi.
Lisäksi voi ehkä olla muitakin vaihtoehtoja.
Joka tapauksessa tärkeintä on, että myös ateismin harjoittajilla on oikeus pohtia. Eikä ole pakko rajoittaa yleisissä asioissa ajatteluaan ainoastaan siihen, mikä jostain syystä on muodostunut käytetyksi.

Anonyymi kirjoitti:

Asia voi olla juurikin noin, jollakin voi tietoa siitä mitä on, jota toiset eivät hyväksy ja toimivat siten tietämättään omaksi kärsimyksekseen.
Tai sitten, ehkä jollakin on ajatus, jostain jota ei ole ja se hyväksytään yleiseksi tappioksi.
Lisäksi voi ehkä olla muitakin vaihtoehtoja.
Joka tapauksessa tärkeintä on, että myös ateismin harjoittajilla on oikeus pohtia. Eikä ole pakko rajoittaa yleisissä asioissa ajatteluaan ainoastaan siihen, mikä jostain syystä on muodostunut käytetyksi.

Lue lisää

Unohdit vastata itse kysymykseen ja kirjoitit rajapinta liirumia.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdit vastata itse kysymykseen ja kirjoitit rajapinta liirumia.

Minkälaisia ateistisia liikehdintöjä Kiinassa oli ns. suuren harppauksen ja kulttuurivallankumouksen aikana? Kuinka ateismin sisäsistä vakaumusta tulkittiin noissa liikehdinnöissä? Minkälaisia ateistia järjestöjä on tämän päivän Kiinassa? Mitä muiden aatteiden liikehdintöjä on ollut ja on näiden rajapinnoissa?
Miksi et mene teismipalstalle niihin liittyvien kysymyksien kanssa? Tai mahdollisesti muiden aatteiden palstoille, jos käsittelet niitä?

Anonyymi kirjoitti:

Minkälaisia ateistisia liikehdintöjä Kiinassa oli ns. suuren harppauksen ja kulttuurivallankumouksen aikana? Kuinka ateismin sisäsistä vakaumusta tulkittiin noissa liikehdinnöissä? Minkälaisia ateistia järjestöjä on tämän päivän Kiinassa? Mitä muiden aatteiden liikehdintöjä on ollut ja on näiden rajapinnoissa?
Miksi et mene teismipalstalle niihin liittyvien kysymyksien kanssa? Tai mahdollisesti muiden aatteiden palstoille, jos käsittelet niitä?

Lue lisää

Kysymys ei koskenut kiinaa tai liikehdintöjä tai ateismia ollenkaan vaan se oli kirjoitettu näin:

"Kerrohan miten juuri sinä joka et voi mitenkään tietää mikä tämä ajatus on suljet sen pois omasta ajattelustasi?"

Jos nyt liirulaarumin sijaan koittaisit vastata tähän yksinkertaiseen kysymykseen.

Eli siis väistetään kysymys ateismin luonteesta ja aletaan keskustella muista asioista?
Miksi osalle ateisteja on niin tärkeää käsitellä erilaisia jumaluuksiin liittyviä kysymyksiä?
Eikö ateismi itsessään tarjoa rittävästi sisältöä ja merkityksiä? Alkaen esim. kysymyksistä onko ateismilla ollut historiaa tai esihistoriaa? Voidaanko näistä saada tieto jne.?

Anonyymi kirjoitti:

Eli siis väistetään kysymys ateismin luonteesta ja aletaan keskustella muista asioista?
Miksi osalle ateisteja on niin tärkeää käsitellä erilaisia jumaluuksiin liittyviä kysymyksiä?
Eikö ateismi itsessään tarjoa rittävästi sisältöä ja merkityksiä? Alkaen esim. kysymyksistä onko ateismilla ollut historiaa tai esihistoriaa? Voidaanko näistä saada tieto jne.?

Lue lisää

Minua ei kiinnosta muu kuin totuus. Ja totuus on, että ihmisen keksimät liirumlaarum-olennot ovat humpuukia.

Onnea kysymyksen parissa. 60 vuotta asiaan paneutumiseen on jo pitkä asia. Toivottavasti voit saavuttaa päämääräsi. Miksi valitsit mainitsemasi asian ateismin tutkimisen sijaan?

Anonyymi kirjoitti:

Onnea kysymyksen parissa. 60 vuotta asiaan paneutumiseen on jo pitkä asia. Toivottavasti voit saavuttaa päämääräsi. Miksi valitsit mainitsemasi asian ateismin tutkimisen sijaan?

Lue lisää

Minulle kerrottiin kiirastorstaina koulussa, että ihminen on syntyissään paha jne... Totesin silloin, että minä en voi tällaista uskoa. Tottakai haluan kuulla asiaan uskovan kertovan, miten he voivat uskoa tällaiseen. Ei asiaan uskomaton voi valaista asiaa siten kuin uskovainen ihminen.

Haluan tajuta itseeni nähden erilaisia ihmisiä. En minä ymmärrystäni lisää, jos kuuntelen vaan minun kanssani samoin ajattelivia.

Haluan oikeesti tajuta mitä muidenkin ihmisten päässä liikkuu. Siks jankkaan kysymystä siitä, miks se mies piti tappaa heidän syntiensä vuoksi. Täytyyhän heidänkin miettiä sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Minulle kerrottiin kiirastorstaina koulussa, että ihminen on syntyissään paha jne... Totesin silloin, että minä en voi tällaista uskoa. Tottakai haluan kuulla asiaan uskovan kertovan, miten he voivat uskoa tällaiseen. Ei asiaan uskomaton voi valaista asiaa siten kuin uskovainen ihminen.

Haluan tajuta itseeni nähden erilaisia ihmisiä. En minä ymmärrystäni lisää, jos kuuntelen vaan minun kanssani samoin ajattelivia.

Haluan oikeesti tajuta mitä muidenkin ihmisten päässä liikkuu. Siks jankkaan kysymystä siitä, miks se mies piti tappaa heidän syntiensä vuoksi. Täytyyhän heidänkin miettiä sitä.

Lue lisää

Miten on uskovaiset, onko teillä jokin vastaus? Itsekin olen tätä miettinyt aika kauan eikä kukaan oo kyennyt antamaan kunnollista vastausta.

Tuon minä toki tiedän ja ymmärrän, mutta näin pilkunviillaajana haluaisin, että uskovaiset sen minulle selittävät.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon minä toki tiedän ja ymmärrän, mutta näin pilkunviillaajana haluaisin, että uskovaiset sen minulle selittävät.

Mikä on ns. uskovaisuushahmo? Miksi ateismissa ajetellaan että ateistisessa kielenkäytössä esiintyvä ns. uskovaisuushahmo olisi jokin oraakkeli, joka tarjoaisi maailmanselityksen?
Jos sen voisi selittää, niin ihmiset voisivat saada selkoa siitä, mitä erilaisissa ateismin suuntauksissa ajatellaan. Ja millaista ladattua sanastoa ne ja niiden käsitteet pitävät sisällään?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on ns. uskovaisuushahmo? Miksi ateismissa ajetellaan että ateistisessa kielenkäytössä esiintyvä ns. uskovaisuushahmo olisi jokin oraakkeli, joka tarjoaisi maailmanselityksen?
Jos sen voisi selittää, niin ihmiset voisivat saada selkoa siitä, mitä erilaisissa ateismin suuntauksissa ajatellaan. Ja millaista ladattua sanastoa ne ja niiden käsitteet pitävät sisällään?

Lue lisää

Jos kristitty uskoo johonkin ristinkuoleman lunastukseen, niin kai hänellä on ajatus siitä, miksi se Jeesus tapettiin, ja mikä sen merkitys on.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on ns. uskovaisuushahmo? Miksi ateismissa ajetellaan että ateistisessa kielenkäytössä esiintyvä ns. uskovaisuushahmo olisi jokin oraakkeli, joka tarjoaisi maailmanselityksen?
Jos sen voisi selittää, niin ihmiset voisivat saada selkoa siitä, mitä erilaisissa ateismin suuntauksissa ajatellaan. Ja millaista ladattua sanastoa ne ja niiden käsitteet pitävät sisällään?

Lue lisää

"Jos sen voisi selittää, niin ihmiset voisivat saada selkoa siitä, mitä erilaisissa ateismin suuntauksissa ajatellaan."

Miten siinä että ei omaa uskoa jumaluuksiin voi olla erilaisia suuntauksia?

Anonyymi kirjoitti:

Jos kristitty uskoo johonkin ristinkuoleman lunastukseen, niin kai hänellä on ajatus siitä, miksi se Jeesus tapettiin, ja mikä sen merkitys on.

Miksi kaikkivaltias Jumala tarvitsii ihmisuhrin ennen kuin hän pystyi tekemään niin kuin tahtoi? Eikö määritelmän mukaan kaikkivaltias voi ana tehdä juuri niin kuin haluaa?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kaikkivaltias Jumala tarvitsii ihmisuhrin ennen kuin hän pystyi tekemään niin kuin tahtoi? Eikö määritelmän mukaan kaikkivaltias voi ana tehdä juuri niin kuin haluaa?

Lue lisää

Mihin lopputulemaan olet päätynyt asiassa?

Anonyymi kirjoitti:

"Jos sen voisi selittää, niin ihmiset voisivat saada selkoa siitä, mitä erilaisissa ateismin suuntauksissa ajatellaan."

Miten siinä että ei omaa uskoa jumaluuksiin voi olla erilaisia suuntauksia?

Lue lisää

Esim. ateismin perusteluiden suhteen ja sen suhteen mitä erilaiset ateistiset järjestöt ja niiden jäsenet ovat asialle antamiensa merkityksien ajatelleet tarkoittavan.

Osa järjestöistä on suuntautunut yhteisötyöhön, osa ihmisoikeustyöhön ja lakiteknisissä asioissa avustamiseen, kun aiemmin osa järjestöistä on ollut suuntautunut mm. yhteisöjen palvontapaikkojen tuhoamiseen.
Ateismin historian ja sen esihistorian oletusten aikana eri puolilla, erilaisissa koulukunnissakin ateismi on saanut sen monimuotoisen luonteensa, jona se tänä päivänä tunnetaan.
Ainoastaan palsta-ateistien hyvin pieni joukko kiistää ateismin historian, ateististen järjestöjen olemassaolon ja vaikkapa erilaisten aatteiden tai uskontojen rajapinnoilla tapahtuneet ateismin tulkitsemisen ja harjoittamisen tavat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kristitty uskoo johonkin ristinkuoleman lunastukseen, niin kai hänellä on ajatus siitä, miksi se Jeesus tapettiin, ja mikä sen merkitys on.

Eikö niistä voi keskustella tai kysyä teismipalstalla, jos on kiinnostunut kristinuskosta? Ateismipalsta on sitä varten, että ihmisiä kiinnostaa, mitä merkityksiä ateistisessa ajattelussa asioilla on.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. ateismin perusteluiden suhteen ja sen suhteen mitä erilaiset ateistiset järjestöt ja niiden jäsenet ovat asialle antamiensa merkityksien ajatelleet tarkoittavan.

Osa järjestöistä on suuntautunut yhteisötyöhön, osa ihmisoikeustyöhön ja lakiteknisissä asioissa avustamiseen, kun aiemmin osa järjestöistä on ollut suuntautunut mm. yhteisöjen palvontapaikkojen tuhoamiseen.
Ateismin historian ja sen esihistorian oletusten aikana eri puolilla, erilaisissa koulukunnissakin ateismi on saanut sen monimuotoisen luonteensa, jona se tänä päivänä tunnetaan.
Ainoastaan palsta-ateistien hyvin pieni joukko kiistää ateismin historian, ateististen järjestöjen olemassaolon ja vaikkapa erilaisten aatteiden tai uskontojen rajapinnoilla tapahtuneet ateismin tulkitsemisen ja harjoittamisen tavat.

Lue lisää

Etkö voisi edes ottaa selvää mitä ateismi on? Nyt vain nolaat itsesi tuolla tietämättömyydelläsi.

Miksi ateismissa opetetaan, että teistit uskovat vain yhteen jumaluuteen, kun monoteismin ohella on mm. polyteismi jne.?
Jos aate ja oppi pitävät sisällään todellisuudesta poikkeavia väittämiä, niin kannattaako niitä esittää?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ateismissa opetetaan, että teistit uskovat vain yhteen jumaluuteen, kun monoteismin ohella on mm. polyteismi jne.?
Jos aate ja oppi pitävät sisällään todellisuudesta poikkeavia väittämiä, niin kannattaako niitä esittää?

Lue lisää

Etkö voisi edes ottaa selvää mitä ateismi on?

Anonyymi kirjoitti:

Etkö voisi edes ottaa selvää mitä ateismi on?

Jos tahdot voit kertoa, mikä ateismikritiikissäsi on siitä tunnetuista ja tutkituista asioista poikkeavaa?

Metatieto, johon vastauksesi lainauksessa viitattiin oli:
"Avaaja lisää: Miksi teistit sitten uskovat vain yhteen jumalaan? "
Miksi väittää teistejä yksijumalaisiksi, jos se ei ole asianlaita.

Ohessa lisää tietoa kysymyksesi pohtimiseen, mistä asiosta olet erimieltä?

https://en.wikipedia.org/wiki/Atheism
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_atheism
https://www.britannica.com/topic/atheism
https://www.britannica.com/topic/atheism/Comprehensive-definition-of-atheism

Anonyymi kirjoitti:

Jos tahdot voit kertoa, mikä ateismikritiikissäsi on siitä tunnetuista ja tutkituista asioista poikkeavaa?

Metatieto, johon vastauksesi lainauksessa viitattiin oli:
"Avaaja lisää: Miksi teistit sitten uskovat vain yhteen jumalaan? "
Miksi väittää teistejä yksijumalaisiksi, jos se ei ole asianlaita.

Ohessa lisää tietoa kysymyksesi pohtimiseen, mistä asiosta olet erimieltä?

https://en.wikipedia.org/wiki/Atheism
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_atheism
https://www.britannica.com/topic/atheism
https://www.britannica.com/topic/atheism/Comprehensive-definition-of-atheism

Lue lisää

Miksi minä kertoisin sinulle mitään kun et näytä edes tietävän mitä ateismi on?

Varman Tiedon palstalle kritiikittömästi kopioimat luokattoman huonot tekstigeneraattorin ulostamat vastaukset ovat paras todiste siitä, että tekoälyn kritiikitön käyttö vain alentaa keskustelun tasoa.

Anonyymi kirjoitti:

Varman Tiedon palstalle kritiikittömästi kopioimat luokattoman huonot tekstigeneraattorin ulostamat vastaukset ovat paras todiste siitä, että tekoälyn kritiikitön käyttö vain alentaa keskustelun tasoa.

Lue lisää

Kerro yksi tekoälyn postaukseni jota tarkoitat. Et löydä ?

Varma Tieto

Anonyymi kirjoitti:

Varman Tiedon palstalle kritiikittömästi kopioimat luokattoman huonot tekstigeneraattorin ulostamat vastaukset ovat paras todiste siitä, että tekoälyn kritiikitön käyttö vain alentaa keskustelun tasoa.

Lue lisää

Mitä kritiikitöntä tässä on ?

Tämä on mielenkiintoinen ajatus, joka liittyy ateismin ja teismin välisiin eroihin. Ateismi tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "1")[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://fi.wikibooks.org/wiki/Ateismin_olemus?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "2"). Kristinusko puolestaan perustuu uskoon yhteen Jumalaan ja pitää muita jumalia epätosina. Ateistit vievät tämän ajatuksen askeleen pidemmälle ja kieltävät kaikkien jumalien olemassaolon.

Ateismin historia ja ilmenemismuodot ovat monimuotoisia, ja siihen liittyy erilaisia filosofisia ja tieteellisiä näkökulmia[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://teologia.fi/2013/11/mitae-ateismi-on-katsaus-ateismin-ilmenemismuotoihin/?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "3"). Ateismi ei ole pelkästään uskon puutetta, vaan se voi myös perustua kriittiseen ajatteluun ja tieteen saavutuksiin.

Mitä mieltä itse olet tästä näkökulmasta? Onko sinulla jokin erityinen kysymys tai ajatus, jota haluaisit pohtia tarkemmin?

Noin tekoälykin väittää. Varma Tieto suhtautuu krittisesti siihen että ateisti tietää ettei jumalia ole.
Varma Tieto

Tietäminen ja uskominen eroavat toisistaan siinä, miten varmoja olemme jostakin asiasta ja millä perusteilla muodostamme käsityksemme.

- **Tietäminen** perustuu vahvoihin todisteisiin, loogiseen päättelyyn ja perusteltuun varmuuteen. Filosofisesti tieto määritellään usein **hyvin perustelluksi todeksi uskomukseksi**. Tämä tarkoittaa, että tieto ei ole pelkkä sattumanvarainen uskomus, vaan se on perusteltu ja tosi[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://www.ristinusko.fi/9-usko-ja-tieto/?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "1").
- **Uskominen** puolestaan tarkoittaa sitä, että hyväksymme jonkin väitteen todeksi ilman varmaa tietoa. Uskomus voi perustua henkilökohtaisiin kokemuksiin, auktoriteetteihin, tunteisiin tai kulttuurisiin vaikutteisiin. Uskomus ei välttämättä ole epätosi, mutta se ei myöskään ole yhtä vahvasti perusteltu kuin tieto[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://www.ristinusko.fi/9-usko-ja-tieto/?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "1").

Esimerkiksi jos sanot, että "aurinko nousee idästä", se on tietoa, koska se voidaan havaita ja todistaa. Jos taas sanot, että "huomenna tulee hyvä päivä", se on uskomus, koska siihen ei ole varmaa todistetta.

Mitä mieltä olet tästä erosta? Onko sinulla jokin erityinen näkökulma, jota haluaisit pohtia tarkemmin?

Anonyymi kirjoitti:

Noin tekoälykin väittää. Varma Tieto suhtautuu krittisesti siihen että ateisti tietää ettei jumalia ole.
Varma Tieto

" Varma Tieto suhtautuu krittisesti siihen että ateisti tietää ettei jumalia ole."

Varma Tieto saa suksia suolle jumaliensa kanssa. Alussa oli suo, jumalat ja Varma Tieto. Ja sinne ne hukkuivat.

Uskonnot ja taikausko ovat pitkälti sidoksissa ihmisen tarpeeseen ymmärtää maailmaa, luoda merkitystä ja kokea yhteisöllisyyttä. Se, että eri kulttuureissa esiintyy samankaltaisia mytologisia hahmoja, kertoo siitä, miten ihmiset eri puolilla maailmaa käsittelevät samanlaisia kysymyksiä, vaikka ilmaisutavat eroavat.

Käsitykset maailmasta, moraalista, tieteestä ja uskonnosta muuttuvat jatkuvasti ajan myötä. Jokainen aikakausi heijastaa sen hetken kulttuuria, tietoa ja yhteiskunnallisia arvoja.
Esimerkiksi keskiajalla ihmisten maailmankuva oli pitkälti uskonnon määrittämä, ja monet ilmiöt selitettiin jumalallisella väliintulolla. Renessanssin myötä tieteellinen ajattelu ja kriittinen tarkastelu nousivat esiin, mikä johti moniin merkittäviin löytöihin ja uudenlaisiin käsityksiin universumista. Nykyään taas teknologian ja globalisaation vaikutukset muokkaavat käsityksiämme jatkuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

Uskonnot ja taikausko ovat pitkälti sidoksissa ihmisen tarpeeseen ymmärtää maailmaa, luoda merkitystä ja kokea yhteisöllisyyttä. Se, että eri kulttuureissa esiintyy samankaltaisia mytologisia hahmoja, kertoo siitä, miten ihmiset eri puolilla maailmaa käsittelevät samanlaisia kysymyksiä, vaikka ilmaisutavat eroavat.

Käsitykset maailmasta, moraalista, tieteestä ja uskonnosta muuttuvat jatkuvasti ajan myötä. Jokainen aikakausi heijastaa sen hetken kulttuuria, tietoa ja yhteiskunnallisia arvoja.
Esimerkiksi keskiajalla ihmisten maailmankuva oli pitkälti uskonnon määrittämä, ja monet ilmiöt selitettiin jumalallisella väliintulolla. Renessanssin myötä tieteellinen ajattelu ja kriittinen tarkastelu nousivat esiin, mikä johti moniin merkittäviin löytöihin ja uudenlaisiin käsityksiin universumista. Nykyään taas teknologian ja globalisaation vaikutukset muokkaavat käsityksiämme jatkuvasti.

Lue lisää

Totta. Ainut joka loppujen lopuksi on kestävää, on tieteellisen tutkimuksen kautta saatu objektiivinen totuus. Siksi tieteellinen ymmärrys on ylivoimainen maailmankatsomus - se on ainut joka lähenee koko ajan totuutta vuosi-vuodelta.

Mutta uskonnot ja taikausko tarjoavat jotain lohtua ja mystiikkaa monelle, mikä voidaan kokea merkitykselliseksi. Tätä tiede ei tarjoa suoraan, mutta syvällistä pohdintaa voi harjoittaa myös tieteellisen näkemyksen perusteella - meitä vain puuttuvat Suomesta instituutiot jotka edistäisivät tätä.