Jarmo Pelastettava oli nyt päättänyt, että mitään ei jätetä sattuman varaan. Uskon asiat? Check. Uudestisyntyminen? Tarkistettu (ainakin paperilla). Elämän kirja? No, ei ollut, mutta ehkä se oli tekninen virhe. Tällä kertaa hän keskittyi siihen, mitä sanottiin Raamatussa: “Usko ilman tekoja on kuollut.”
Niinpä hän ryhtyi tekoihin.
Hän rakensi pienen kappelin metsäautotien varteen. Hän jakoi traktaatteja postilaatikoihin – jopa niille, joilla oli “Ei mainoksia” -kyltti. Hän antoi almuja, auttoi mummoja, rukoili jopa hississä. Ja kerran hän toivotti Jehovan todistajille hyvää päivänjatkoa. Ihan rehellisesti.
Hän oli valmis. “Nyt minä en huku,” hän sanoi, ja astui jälleen kerran jäälle.
No, arvaat jo mitä tapahtui.
Molskis.
Vedestä kohoava, läpimärkä Jarmo huusi: “Nyt on usko, teot, fiilis ja jopa rukouspäiväkalenteri mukana!”
Paikalle ilmestyi tällä kertaa taivaallinen virkamies nimeltä Toimi Armo, valkoisessa haalarissa ja hopeisessa kansiossa. Hän katseli Jarmoa myötätuntoisesti.
“Ahaa, Jarmo taas. Katsotaanpa…”
Hän avasi kansion. Sisältä löytyi lista Jarmon teoista.
* 327 traktaattia jaettu – osa tahattomasti roskikseen
* 4 mummoa autettu tien yli – kaksi eivät halunneet mennä
* 1 kappeli rakennettu – luvaton rakennus, purettu kunnanhallituksen päätöksellä
* 57 ruokakassia lahjoitettu – 56 niistä vahingossa vanhentunutta
“Toimeliaasti tehty”, Toimi nyökkäsi. “Mutta...”
“MUTTA MITÄ?!”, Jarmo ulvoi. “Minä tein kaikkeni!”
“Toimit ilman uskon hedelmää”, Toimi sanoi lempeästi. “Motivaationa oli pelastus, ei rakkaus. Sinä et tehnyt näitä Jumalan voimasta, vaan pelosta”
Jarmo jäi hetkeksi hiljaiseksi. “Mutta... minä yritin!”
“Yrittäminen ei ole pyhitys”, Toimi totesi. “Ja teot ilman oikeaa uskoa ovat kuin kuivaa leipää ilman voita. Rouskuu, mutta ei ravitse.”
Sitten hän nappasi kansion kiinni ja katosi sumuun, jättäen Jarmon jälleen kerran miettimään, pitäisikö hänen sittenkin pysyä poissa jäältä.
Niinpä hän ryhtyi tekoihin.
Hän rakensi pienen kappelin metsäautotien varteen. Hän jakoi traktaatteja postilaatikoihin – jopa niille, joilla oli “Ei mainoksia” -kyltti. Hän antoi almuja, auttoi mummoja, rukoili jopa hississä. Ja kerran hän toivotti Jehovan todistajille hyvää päivänjatkoa. Ihan rehellisesti.
Hän oli valmis. “Nyt minä en huku,” hän sanoi, ja astui jälleen kerran jäälle.
No, arvaat jo mitä tapahtui.
Molskis.
Vedestä kohoava, läpimärkä Jarmo huusi: “Nyt on usko, teot, fiilis ja jopa rukouspäiväkalenteri mukana!”
Paikalle ilmestyi tällä kertaa taivaallinen virkamies nimeltä Toimi Armo, valkoisessa haalarissa ja hopeisessa kansiossa. Hän katseli Jarmoa myötätuntoisesti.
“Ahaa, Jarmo taas. Katsotaanpa…”
Hän avasi kansion. Sisältä löytyi lista Jarmon teoista.
* 327 traktaattia jaettu – osa tahattomasti roskikseen
* 4 mummoa autettu tien yli – kaksi eivät halunneet mennä
* 1 kappeli rakennettu – luvaton rakennus, purettu kunnanhallituksen päätöksellä
* 57 ruokakassia lahjoitettu – 56 niistä vahingossa vanhentunutta
“Toimeliaasti tehty”, Toimi nyökkäsi. “Mutta...”
“MUTTA MITÄ?!”, Jarmo ulvoi. “Minä tein kaikkeni!”
“Toimit ilman uskon hedelmää”, Toimi sanoi lempeästi. “Motivaationa oli pelastus, ei rakkaus. Sinä et tehnyt näitä Jumalan voimasta, vaan pelosta”
Jarmo jäi hetkeksi hiljaiseksi. “Mutta... minä yritin!”
“Yrittäminen ei ole pyhitys”, Toimi totesi. “Ja teot ilman oikeaa uskoa ovat kuin kuivaa leipää ilman voita. Rouskuu, mutta ei ravitse.”
Sitten hän nappasi kansion kiinni ja katosi sumuun, jättäen Jarmon jälleen kerran miettimään, pitäisikö hänen sittenkin pysyä poissa jäältä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Teet aloituksia sarjatyönä.
Sillä on maaninen vaihe menossa.