⏲
Sähköautojen kulutus nousee voimakkaasti nopeuden kasvaessa.
90 km/h on optiminopeus Suomen teillä. Pysyy marssitahti samana rekkojen kanssa, eikä ohitustarvetta enää synny.
Sähköautojen kulutus nousee voimakkaasti nopeuden kasvaessa.
90 km/h on optiminopeus Suomen teillä. Pysyy marssitahti samana rekkojen kanssa, eikä ohitustarvetta enää synny.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ilmanks sähkärit on tien tukkona, mä polkasen kerran ja menen, jää sähköritsat siniseen savupilveen, ei tarvi katella niittein nyrpeitä turpia.
Sähköautoilla ajetaan rauhallisesti, maapalloa saastuttamatta.
Kyllä 110 on hyvä nopeus 100 rajoituksella. Rikesakkokin vain 70 euroa, jos joku poliisipartio eksyisi mittaamaan
Sähköautoilijat voi väistää nopeampien tieltä.
140 on hyvä.
Tuokin on ja aika hurja nopeus. Eihän esimerkiksi 425cc moottorilla varustettu rättisitikka kulje kuin 80 km/h.
Miksi tuollaisella museoautolla pitäisi vielä ajaa. Osta uudenpi auto.
Nykyaikainen dieselauto kulkee tasaisella 100 km/h kulutuksella 3,5 l/100km.
Kaikkien autojen kulutus nousee eksponentiaalisesti nopeuden noustessa.
Jos sähköautolla olisi tarkoitus säästää niin niitä ei tehtäisi sellaisiksi että joka pyörässä on 100 kW moottori ja kiihtyvyys 0 - 100 km/h kolmessa sekunnissa.
Koko autolle riittäisi 30 -50 kW tehoa niin voitaisiin edes kuvitella jotain säästöä saatavan.
Ei silti saada millään sähköautoilla, jos lasketaan mukaan kaikki sen aiheuttamat kulut.
Ei kulutukseen vaikuta moottoriteho, vaan se kuinka paljon tehoa käytetään.
Perusfysiikkaa.
Ilmanvastuskerroin saadaan sähköautoilla alemmaksi, koska korin muotoilu on vapaampaa pienempien komponenttien vuoksi.
3,5 litraa dieseliä tuottaa 9,38 kiloa hiilidioksidia ja energiaa kuluu 34,3 kWh.
Kulutus määräytyy nimenomaan moottorista otetun tehon mukaan.
Repivään kiihtyvyyteen ja hurjaan huippunopeuteen vaaditaan isoja moottoritehoja vaikkei sellaisia tasaisella nopeudella ja tasamaalla tarvittaisi eikä käytetä.
Eikä tuossa muuta väiettykään. itse keksimien väitteiden kanssa on turhaa kinata.
Mutta mitään etua pienemmän ilmanvastuksen saamiseksi sähköautolla ei ole, se on hölynpölyä. Joka on nähnyt nykyaikaisia superautoja kyllä ymmärtää asian.
Sen sijaan sähköautojen raskaat akkupatterit lisäävät painoa ja siis vierintävastusta ja tätä ei pystytä millään muotoilulla kompensoimaan.
Sähköautojen polttomoottoriautojan ekologisuutta on kyllä laskettu hiukan pakoputkenpäätä pitemmälle ja toistaiseksi pienet dieselit ovat kokonaisedullisimpia.
Jos fysiikan laeissa pysytään, mitään etua sieltä ei sähköautojen eduksi löydy.
Ei edes perusfysiikasta.
Sinä väitit isomman moottoritehon tarkoittavan automaattisesti isompaa energiankulutusta. Olet siinä asiassa väärässä.
Samalla otsapinta-alalla pienempi ilmanvastuskerroin tarkoittaa pienempää energiankulutusta. Perusfysiikkaa tämäkin.
Sähköauton hyötysuhde ~85–90 %, kun dieselauton vain ~30–40̣ %.
Päästöistähän ei kannata tässä yhteydessä edes mainita, koska siinä vertailussa diesel ottaa turpaansa ja pahasti.
kyllä 120 on liikaa ei niin kiire saa olla
Minusta ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset voitaisiin kyllä poistaa ja maantiet muuttaa pääasiassa 90 km/h rajoitetuiksi. Moottoriteillä saisi sitten ajella kovempaa kun siellä ohitukset on helppo tehdä.
Toinen asia on sitten se, että autoissa voisi olla nopeusrajoittimet pakollisia. Esimerkiksi 130 km/h voisi aivan hyvin olla suurin nopeus mitä autot saisivat kulkea!
Ei nopeusrajoittimia suomalaisten vuoksi autoihin aleta laittamaan, koska esimerkiksi Saksassa on moottoriteillä myös osuuksia, joilla ei ole lainkaan nopeusrajoitusta. Olen itsekin muutaman kerran käynyt niillä ajelemassa.
Kun nopeus nousee 90 --> 120, niin kulutus nousee noin 15 %. Bensa-autolla vajat litra satasella. Sähköautolla noin 3 kWh satasella.
Aikakin on rahaa. Se on itse asiassa meidän kaikkien rajallisin resurssi.
Ajamalla 120 sijaan 90, tulee yhden henkilön bruttotuntipalkaksi bensa-autolla noin 10 e. Jos auto on täynnä, jää tuntipalkka 2 e paikkeille.
Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliönä.
Tällöin (120/90)^2 = 1,78 eli kasvua 78% Ilmanvastuksesta.
Mihinkähän perustuu annetut luvut?
1. Ilmanvastusvoima:
F_d ∝ v²
→ Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä
2. Teho (P) ilmanvastuksen voittamiseksi:
P ∝ F_d × v ∝ v² × v = v³
→ Tarvittava teho kasvaa nopeuden kuutiopotenssissa
3. Energiankulutus = Teho × Aika
→ Nopeuden kasvaessa ilmanvastuksen osuus energiankulutuksesta kasvaa nopeasti
Esimerkki:
----------
Nopeus kasvaa 90 → 120 km/h:
(120 / 90)³ = (4/3)³ = 64 / 27 ≈ 2,37
→ Ilmanvastukseen kuluva teho kasvaa noin 2,37-kertaiseksi
Moottoritieajossa:
- Ilmanvastus voi olla 50–70 % kokonaiskulutuksesta
- Käytännössä koko energiankulutus nousee noin 30–40 %
Optimaalinen energiatehokkuus saavutetaan usein 70–90 km/h nopeuksilla.
Teillä aineellisesti köyhillä on aina kiire.
Kiitos korjauksesta. Hyvä kun ollaan tarkkana. Unohdin korottaa toiseen. Satasen nopeudessa noin puolet menee ilmanvastuksen voittamiseen.
Eipä mitään.
Tämähän pitäisikin olla keskustelupalsta, ei toisten sättimis- tai nolaamispalsta.
Ja vastaus kun ei ollut sellaiseksi tarkoitettukaan, niin hyvä nähdä että se otettiin rauhallisesti vastaan.