Vanha Risti ja Uusi

Täysin ilmoittamatta ja enimmäkseen huomaamatta, nykyaikana uusi risti on tullut yleisiin evankelisiin piireihin. Se on kuin vanha risti, mutta erilainen: yhtäläisyydet ovat pinnalla, erot ovat perustavanlaatuisia.

Tästä uudesta rististä on syntynyt uusi kristillisen elämän filosofia, ja tästä uudesta filosofiasta on syntynyt uusi evankelinen menetelmä, uudenlainen tapaaminen ja uudenlainen saarna.
Tässä uudessa julistuksessa käytetään samaa kieltä kuin vanhassa, mutta sen sisältö ei ole sama ja painotus ei ole sama kuin ennen.

Vanhalla ristillä ei ollut mitään tekemistä maailman kanssa. Adamin ylpeälle lihalle se merkitsi loppua. Se sisälsi Siinain lain mukaisen rangaistustuomion. Uusi risti ei ole vihamielinen ihmiskunnalle, vaan se on hyväntahtoinen seuralainen ja, jos se ymmärretään oikein, se on moraalisesti puhtaan ja viattoman nautinnon valtamerten lähde.

Se antaa Adamin elää ilman väliintuloa. Hänen motivaationsa elämässä on ennallaan. Hän elää edelleen omaksi tyydytykskseen, vasta nyt hän nauttii laulujen laulamisesta ja uskonnollisten elokuvien katselusta sen sijaan, että laulaisi kevytmielisiä lauluja ja juo alkoholia. Pääpaino on edelleen viihteessä, vaikka hauskuus on nyt korkeammalla moraalisella, ellei älyllisellä tasolla.

Uusi risti kannustaa täysin erilaiseen esiintymiseen julistuksessa. Evankelista ei vaadi, että ihminen luopuu vanhasta elämästä ennen kuin uusi elämä voidaan vastaanottaa. Hän ei saarnaa vastakohtia, vaan yhtäläisyyksiä. Hän pyrkii vangitsemaan yleistä kiinnostusta osoittamalla, että kristinusko ei aseta mitään epämiellyttäviä vaatimuksia.

Sen sijaan se tarjoaa saman asian kuin maailma, mutta vain korkeammalla tasolla. Mitä tahansa syntien hulluna maailma sattuu huutamaan tällä hetkellä, on taitavasti osoitettu olevan juuri sitä, mitä evankeliumi tarjoaa. Kyse on vain siitä, että uskonnollinen tuote on parempi.

Uusi risti ei tapa syntistä, se johtaa hänet uuteen suuntaan. Se tuo hänet puhtaampaan ja mukavampaan elämäntapaan ja säästää hänen itsekunnioituksensa. Sille, joka pitää kiinni omista oikeuksistaan, sanotaan: "Tule ja vaadi oikeutesi Kristuksessa".

Egoistille se sanoo: "Tule ja ole ylpeä Kristuksesta".

Jännitystä etsivälle se sanoo: "Tule ja nauti jännittävästä kristillisestä toveruudesta". Kristillinen sanoma on saanut sopivan käänteen vallitsevan yleisen hyväksynnän suuntauksen mukaisesti.
-
( Ote: AW Tozer/Vanha Risti ja Uusi)

s-seutulainen