Ateistien nimeäminen

Voi olla, että näissäkin asioissa on vaihtelua ateismin harjoittajien välillä. Osa ateisteista tiedostaa ja osa ei. Toisaalta voi olla, että joissain ateismia harjoittavissa yhteiskunnissa voi olla nimiä, jotka ovat kiellettyjä (kuten Kim auringosta), jotka ovat varatut vain yhteen erityiskäyttöön (ja muut saman nimen omaavat joutuvat tekemään uudelleen valinnan nimensä suhteen tai tyytymään siihen mikä järjestelmän puolelta annetaan). Tai kaikki nimet ovat "voitu julistaa" ei teistisiksi tarkastuksen jälkeen. Kaikki riippuu ateismia ympäröivästä yhteiskunnasta ja vallalla olevasta ateismin tulkinnasta asian suhteen.
Esim. palsta-ateistisessa ryhmässä tuskin on omaperäisyyttä asian suhteen, vaan käytetään toisten keksimiä nimiä. Voi olla, että toisaalla ateistit eivät tiedosta asioita ja siten niiden merkitykset jäävät ymmärtämättä? Esim. vastustetaan peikkoa, mutta muutoin ollaan teistisen kulttuurin kyllästämiä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18969819/miten-idan-filosofit-handlaa-heidan-ocd-oireiden-kanssa
”Vaadimme vapautta kaikille uskonnollisille tunnustuksille valtiossa, sikäli kuin ne eivät vaaranna sen olemassaoloa tai ole ristiriidassa germaanisen rodun tapojen ja moraalisten tuntemusten kanssa. Puolue sellaisenaan edustaa positiivisen kristinuskon kantaa, ilman, että se on velkaa jollekin tietylle tunnustukselle....”
- Saksan työväenpuolueen (myöhemmin nimeltään kansallissosialistinen Saksan työväenpuolue, NSDAP) ohjelman 20 artikla.

Adolf Hitler: Hitler: Natsipuolue edustaa positiivista kristinuskoa

Huolimatta siitä, kuinka usein kristityt apologeetat yrittävät väittää, että Adolf Hitler on esimerkki ateismin ja maallistumisen aiheuttamasta pahuudesta, totuus on se, että Hitler julisti usein omaa kristillisyyttään, sitä, kuinka paljon hän arvosti kristinuskoa, kuinka tärkeää kristinusko oli hänen elämälleen ja jopa sitä, kuinka paljon hän oli henkilökohtaisesti innoittunut Jeesuksesta - ”Herrastaan ja Vapahtajastaan”. On paljon todisteita siitä, että hän suhtautui kriittisesti kristillisiin kirkkoihin, jotka pyrkivät itsenäisyyteen valtiosta, mutta hänen näkemyksensä ”positiivisesta kristinuskosta” oli hänelle merkittävä.