Lapsina mentiin aina autiotaloihin

Voi, miten se oli jännää ! Tiedettiin mitkä talot meni purun alle, pihalla kyllä oli kyltit. Olihan silloinkin aina ovet lukossa ja ikkunat säpissä, mutta keinot on monet. Joskus raksamiehet seurasi miltei vierestä kun sisään mentiin . Mukana ei toki ollut sorkkarautoja tms tms. Ja voi, miten jänskää olikaan silloin kun oli jo myöhempää syksyä eli valoa oli vähän. Eihän mitkään sähköt toiminut autiotaloissa nappia painamalla.
Piti edetä lähes käsikopelolla. Ja aina oli vaarana, että siellä oli densoja ja huumejätkiäkin. Ei silloin sotkettu seiniä tai... mitäs väliä siitäkään olisi edes ollut purettavassa rakennuksessa ? Saati että olisi pöllitty kuparia kun ei kunnolla tajuttu edes, mitä sekin on ja mihin sitä pannaan. Miksei kuparia saisi viedä, jos rakennus kerran puretaan ? Ei ymmärrä.
Niin nytkin tänä päivänä on ainakin teollisuusrakennukset ja muut julkiset tilat sallittava nuorten leikkeihin ja tutustumisiin. Yhdessä purettavassa rivitaloyhtiössä ihan 2000-luvulla luki seinässä kiitokset asumisesta ko.yhtiössä ym. terveisiä taloihin tunkeutuville.