Olen urheilu!

Suunnittelen kesälomareissua. Perheen parissa on virinnyt ajatus käydä Nummelan normaaliperusviivalla ja kävellä se läpi, jos ei sada. Onko joku käynyt? Jos vaikka Kelan Anssi lukee tän, niin miten siellä pitäisi kävellä?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Normaaliperusviiva

Englannin rugbyliigan (Super League) yleisömäärät ovat vaihdelleet vuosien 2000–2025 aikana useiden tekijöiden, kuten stadionkapasiteetin, seurojen menestyksen, markkinoinnin ja ulkoisten tapahtumien, kuten COVID-19-pandemian, seurauksena.

Yleisömäärien kehitys 2000–2025
2000–2008: Tänä aikana Super League koki tasaista kasvua. Vuonna 2008 saavutettiin ennätys, kun kauden kokonaisyleisömäärä oli 1 674 809 ja keskiarvo 10 338 katsojaa per ottelu.

2009–2019: Yleisömäärät pysyivät suhteellisen vakaina, vaikka vuosittaiset vaihtelut olivatkin pieniä. Esimerkiksi vuonna 2018 keskiarvo oli 15 260 katsojaa per ottelu.

2020–2021: COVID-19-pandemia vaikutti merkittävästi yleisömääriin. Vuonna 2020 ottelut pelattiin pääosin ilman yleisöä, ja vuonna 2021 keskiarvo oli 11 641 katsojaa per ottelu.


2022–2023: Paluu normaalimpaan tilanteeseen toi mukanaan yleisömäärien nousun. Vuonna 2023 kokonaisyleisömäärä oli 1 446 052 ja keskiarvo 9 270 katsojaa per ottelu, mikä oli paras keskiarvo sitten vuoden 2012.
Super League

2024–2025: Yleisömäärät jatkoivat kasvuaan. Vuonna 2024 kauden avauskierroksen kokonaisyleisömäärä oli 76 752, ja vuonna 2025 kahden ensimmäisen kierroksen yhteisyleisömäärä oli 131 428, mikä oli korkein sitten vuoden 2008.

Grand Final -otteluiden yleisömäärät
Super Leaguen kauden huipentava Grand Final on perinteisesti houkutellut suuria yleisömääriä:

2015: Ennätysyleisö 73 512 katsojaa.


2024: 68 173 katsojaa, korkein sitten vuoden 2017.

Magic Weekend -tapahtuman yleisömäärät
Magic Weekend, jossa kaikki joukkueet pelaavat samassa paikassa yhden viikonlopun aikana, on myös ollut suosittu tapahtuma:


2016: Ennätysyleisö 68 276 katsojaa.

2024: 53 103 katsojaa, mikä oli alhaisin osallistujamäärä tapahtuman historiassa.

Yhteenveto
Vuodesta 2000 vuoteen 2025 Super League on kokenut sekä nousuja että laskuja yleisömäärissä. Erityisesti pandemia-aika aiheutti merkittävän notkahduksen, mutta viime vuosina yleisömäärät ovat jälleen kasvaneet, osittain uusien markkinointistrategioiden ja tapahtumien ansiosta.


Paljonko Salfordin katsojamäärät?



Salford Red Devilsin katsojamäärät ovat vaihdelleet vuosien varrella, ja erityisesti viimeisimmät kaudet ovat tuoneet muutoksia yleisömääriin.

Katsojamäärät kausilla 2023–2024
2023: Salford Red Devilsin kotiotteluiden keskimääräinen yleisömäärä oli 5 383 katsojaa. Korkein yksittäinen kotiottelun yleisömäärä oli 7 854 ja matalin 3 836.

2024: Keskimääräinen yleisömäärä laski hieman 4 645 katsojaan. Korkein kotiottelun yleisömäärä oli 10 867 (playoff-ottelu Leigh Leopardsia vastaan), mutta tätä ei laskettu kauden keskiarvoon. Matalin yleisömäärä oli 2 843 katsojaa.


Pitkän aikavälin kehitys
Salfordin katsojamäärät ovat pysyneet melko maltillisina viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi vuonna 2019 keskiarvo oli 3 676 katsojaa. Pandemia-aikana 2020–2021 yleisömäärät laskivat merkittävästi, mutta vuoden 2022 jälkeen on nähty nousua, erityisesti tärkeissä otteluissa.


Yhteenveto
Vaikka Salford Red Devilsin keskimääräiset katsojamäärät ovat olleet alhaisempia verrattuna moniin muihin Super League -seuroihin, on nähtävissä positiivista kehitystä erityisesti tärkeissä otteluissa, kuten playoffeissa. Tämä viittaa siihen, että joukkueen menestys ja markkinointitoimenpiteet voivat houkutella enemmän yleisöä tulevaisuudessa.

Yöjuna Helsingistä Kolariin (P 269) lähtee Helsingistä klo 20:29 ja saapuu Kolariin seuraavana aamuna klo 10:55. Paluujuna Kolari–Helsinki (P 270) lähtee Kolarista klo 18:10 ja saapuu Helsinkiin seuraavana aamuna klo 10:45.

Junat pysähtyvät useilla asemilla matkan varrella, mukaan lukien:

Pasila

Tikkurila

Riihimäki

Hämeenlinna

Tampere

Seinäjoki

Kokkola

Ylivieska

Oulu

Kemi

Tornio-Itäinen

Ylitornio

Pello

Kolari
Rautatieasema


Huomioithan, että junissa P 269 ja P 270 ei ole ravintolavaunua, joten omat eväät voivat olla hyödyllisiä pitkän matkan aikana.

Tietoisuus ei synny aivoissa – vaan kaikki on tietoisuutta
Meille on opetettu, että tietoisuus on jotakin, joka syntyy aivojen monimutkaisesta sähkökemiallisesta toiminnasta – kuin savu palavasta puusta. Tätä näkemystä kutsutaan materialistiseksi tai fyysiseksi paradigmaksi, ja se hallitsee edelleen modernia tiedettä ja kulttuuria. Mutta entä jos kaikki on päinvastoin? Entä jos tietoisuus ei ole aineen tuote, vaan aine, aika ja tila ovat tietoisuuden ilmentymiä? Entä jos tietoisuus ei ole jotakin, mitä meillä on, vaan se mitä me syvimmiltämme olemme?

Kuka kokee kokemuksen?
Tarkastellaan hetki kokemusmaailmaamme. Kaikki mitä tunnemme – näkö, ääni, ajatus, tunteet – ilmenee tietoisuudessa. Emme ole koskaan kokeneet maailmaa tietoisuuden ulkopuolella. Emme voi edes kuvitella kokemusta, joka ei tapahdu tietoisuudessa. Jokainen hetki on tietoisuuden ilmenemistä. Eikä tietoisuutta voida paikantaa aikaan tai paikkaan – se on rajaton.

Kun sanomme "minä olen tietoinen", emme viittaa kehoon tai mieleen. Olemme tietoisia kehosta, tietoisia mielestä. Mutta se, mikä on tietoinen, ei itse ole objekti – sitä ei voida nähdä, kuulla tai mitata. Tietoisuus on täysin läsnä, mutta täysin näkymätön – kuin valkokangas, jolle elokuva heijastuu, mutta joka ei itse koskaan muutu.

Aivot: ikkuna, ei lähde
Aivot voidaan nähdä eräänlaisena ikkunana, jonka kautta tietoisuus heijastaa kokemuksia itselleen – ei tietoisuuden lähteenä. Aivan kuten televisio ei tuota lähetyssignaalia, vaan vastaanottaa ja tulkitsee sen, aivotkin ovat väline, eivät alkuperä. Kun televisio menee rikki, ohjelma ei katoa maailmasta – se ei vain enää näy siinä laitteessa. Samoin, kun aivot vaurioituvat, tietoisuus ei katoa, vaikka sen ilmentymä voi muuttua.

Tämä ei ole pelkästään filosofinen spekulaatio, vaan todellisuutemme ydin. Tietoisuus on oma ensikäden kokemuksemme. Se ei ole jotakin, mitä voimme objektiivisesti tarkkailla, koska se on itse se, joka tarkkailee. Siksi emme voi milloinkaan paikallistaa tietoisuutta jossakin – koska missä ja milloin tapahtuvat tietoisuudessa.

Kaikki on tietoisuutta
Kun sanomme "kaikki on tietoisuutta", tarkoitamme, että kaikki ilmiöt – keho, maailma, aika, avaruus – ovat tietoisuuden ilmentymiä. Ne eivät ole erillisiä tietoisuudesta, vaan ilmenevät siinä ja siitä, aivan kuten aallot ilmenevät meressä. Aalto ei ole erillinen meren liike, vaan on itse merta.

Sama pätee "minään". Se, mitä todella olemme, ei ole rajallinen yksilö, vaan rajaton tietoisuus, joka ottaa yksilöllisen kokemuksen muodon – kuten unennäkijä unessa. Kun ymmärrämme tämän, emme enää koe itseämme erillisenä havaitsijana maailmassa, vaan maailmana, joka havaitaan tietoisuudessa.

Lopuksi
Tietoisuus ei synny aivoissa. Tietoisuus on perusta, josta kaikki kokemukset nousevat ja johon kaikki palaavat. Se on pysyvää, hiljaista, tietoista läsnäoloa – läsnä juuri nyt. Kun tunnistamme sen, mitä todella olemme, emme löydä kehoa tai mieltä, vaan ajattoman, paikattoman tietoisuuden, joka on jo täydellinen, vapaa ja ehjä.

Tämä oivallus ei ole uskomus. Se on suora kokemus. Ja se odottaa vain, että katsot sisäänpäin – lempeästi, avoimesti – ja tunnistat: Minä en ole tietoisuuden sisältö, vaan itse tietoisuus.

Mitä tapahtui Suomessa?
Päivämäärä 17. helmikuuta 1753 oli perjantai.

Seuraava päivä oli 1. maaliskuuta 1753, ei 18. helmikuuta.
→ 11 päivää poistettiin helmikuusta.

Aion myydä imurini - täällä kämpässäni se vain kerää pölyä.

Tiny Tim oli yksi amerikan suosituimmista viihdyttäjistä aina 60- luvulta, aina 90- luvulle. Hänen suosituin laulunsa oli tämä "Varkain Vattupensaiden Taa":
https://www.youtube.com/watch?v=zcSlcNfThUA