Mitä tuotteita on pehmeää rasvaa?
Pehmeää rasvaa sisältävät tuotteet ovat yleensä kasvipohjaisia ja sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat terveellisempiä sydämelle kuin kovat eli tyydyttyneet rasvat. Tässä on yleisiä tuotteita, joissa on pehmeää rasvaa:
1. Kasviöljyt:
Rypsiöljy
Oliiviöljy
Auringonkukkaöljy
Soijaöljy
Maissiöljy
Saffloriöljy
2. Margariinit ja kasvirasvalevitteet (pehmeät, kylmäsäilytettävät):
60–80 % rasvaa sisältävät kasvimargariinit (esim. Flora, Keiju, Becel)
Sydänmerkillä varustetut levitteet
3. Pähkinät ja siemenet:
Mantelit, saksanpähkinät, cashew’t
Pellavansiemenet, chiansiemenet, auringonkukansiemenet
4. Kasvipohjaiset levitteet ja tahnat:
Hummus
Avokado(tahna)
Tahini (seesaminsiementahna)
5. Rasvaiset kalat (sisältävät myös omega-3-rasvahappoja):
Lohi
Silli
Makrilli
Taimen
6. Kasvipohjaiset juomat ja tuotteet, joissa on lisätty kasviöljyä:
Esimerkiksi soijajuoma tai kaurajuoma, joissa on lisätty rypsiöljyä
Kuka myöhempien aikojen korkea- asemainen soittaa tässä pääkitaraa ja kuka toinen tunnettu soittaa kolmatta kitaraa Stigin rinnalla? (M.A. Alatalo ja "Rokkilaulaja").
https://www.youtube.com/watch?v=GKvj45c0fzg
Levitteistä vähiten kovaa rasvaa on yleensä niissä, jotka:
sisältävät paljon rypsi- tai auringonkukkaöljyä
ovat nestemäisiä tai pehmeitä jääkaapissakin
on merkitty Sydänmerkillä Suomessa
Tässä muutama konkreettinen esimerkki levitteistä, joissa on vähiten kovaa rasvaa (luvut per 100 g):
🟢 1. Becel ProActiv (rypsi-, auringonkukka- ja pellavaöljyä)
Kovaa rasvaa: noin 10 g / 100 g
Rasvasta suurin osa pehmeää
Sisältää myös kasvisteroleja, jotka auttavat alentamaan kolesterolia
🟢 2. Keiju 38 % (rypsiöljypohjainen kevytlevite)
Kovaa rasvaa: noin 6–8 g / 100 g
Hyvin vähän tyydyttynyttä rasvaa
Kevyempi, mutta silti pehmeää rasvaa sisältävä vaihtoehto
🟢 3. Flora 40 % (Sydänmerkki)
Kovaa rasvaa: noin 8 g / 100 g
Sisältää pääasiassa kasviöljyjä
🔴 Vertailun vuoksi – voi (kovaa rasvaa paljon):
Kovaa rasvaa: noin 50–65 g / 100 g
📌 Vinkki: Miten tunnistaa hyvä levite?
✅ Valitse levite, jossa:
Tyydyttyneitä rasvoja <10 g / 100 g
On mainittu rypsiöljy ainesosissa
On Sydänmerkki
ProActiv Kevyt 35%: 450 g pakkaus maksaa noin 4,79 € S-kaupoissa.
Keiju kasvirasvalevite 70% 400g laktoositon: Hinta on noin 1,95 € S-kaupoissa.
Alentaja-levitteissä kovan rasvan määrä vaihtelee tuotetyypin mukaan. Tässä on tietoa kahdesta yleisestä vaihtoehdosta:
🟢 Alentaja Margariini 60 %
Tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa: 13 g / 100 g
Kokonaisrasva: 60 g / 100 g
Pehmeää rasvaa (yhteensä): 47 g / 100 g
Kertatyydyttymättömiä: 31 g
Monityydyttymättömiä: 16 g
Omega-3: 4 g / 100 g
Omega-6: 12 g / 100 g
Kasvisteroleja: 7,5 g / 100 g
Alentaja
+1
Alentaja
+1
🟢 Alentaja +Kalium Kasvirasvalevite 70 %
Tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa: 17 g / 100 g
Kokonaisrasva: 70 g / 100 g
Pehmeää rasvaa (yhteensä): 53 g / 100 g
Kertatyydyttymättömiä: 35 g
Monityydyttymättömiä: 18 g
Omega-3: 4 g / 100 g
Omega-6: 14 g / 100 g
Kasvisteroleja: 7,5 g / 100 g
Kaliumia: 300 mg / 100 g
Alentaja
Molemmat levitteet sisältävät runsaasti pehmeää rasvaa ja kasvisteroleja, jotka voivat auttaa alentamaan veren LDL-kolesterolia. Alentaja Margariini 60 % sisältää hieman vähemmän kovaa rasvaa kuin +Kalium-versio, joten se voi olla parempi valinta, jos haluat minimoida tyydyttyneen rasvan saantia
Tässä on selkeä vertailu Rainbow 40 % ja Lidlin Vita D'Or 60 % margariinien välillä terveyden näkökulmasta:
🧈 Rainbow 40 % kevytmargariini
Rasvaa: 40 g / 100 g
Tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa: n. 11 g
Pehmeää rasvaa (kertatyydyttymätön + monityydyttymätön): n. 29 g
Sydänmerkki: ✅ Kyllä
Sisältää rypsiöljyä (hyvä omega-3:n lähde)
Laktoositon
Hinta: edullinen, n. 1,30 € / 400 g
🧈 Vita D'Or 60 % margariini (Lidl)
Rasvaa: 60 g / 100 g
Tyydyttynyttä rasvaa: n. 18 g
Pehmeää rasvaa: n. 41 g
Sydänmerkki: ❌ Ei (paitsi erikoisversiossa)
Sisältää myös rypsiöljyä, mutta enemmän kovaa rasvaa
Hinta: hyvin edullinen, n. 1,50 € / 500 g
🔍 Kumpi on parempi?
Ominaisuus 🏆 Paras
💓 Vähemmän kovaa rasvaa Rainbow 40 %
💰 Hinta/laatusuhde Tasapeli
🏷️ Sydänmerkki Rainbow 40 %
🥄 Maku & rasvaisuus Vita D'Or 60 % (rasvaisempi, täyteläisempi)
✅ Johtopäätös:
Rainbow 40 % on terveydelle parempi valinta, koska:
Vähemmän tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa
Sydänmerkki
Sopii kolesterolin hallintaan
Sisältää runsaasti pehmeitä rasvoja ja rypsiöljyä
Vita D'Or 60 % on ok valinta, jos haluat rasvaisemman maun ja edullisen tuotteen – mutta se sisältää selvästi enemmän kovaa rasvaa, eikä ole yhtä sydänystävällinen.
Haluatko suosituksen kaikkein pehmeimmästä levitteestä, jos terveys on ykkösasia? EN!
Olen urheilu!
10
224
Vastaukset
Suunnittelen kesälomareissua. Perheen parissa on virinnyt ajatus käydä Nummelan normaaliperusviivalla ja kävellä se läpi, jos ei sada. Onko joku käynyt? Jos vaikka Kelan Anssi lukee tän, niin miten siellä pitäisi kävellä?
https://fi.wikipedia.org/wiki/NormaaliperusviivaViime kesänä olin rahoissani. Laitoin maailmankartan seinälleni ja mihin tahansa heittämäni tikka laskeutuisi, siellä viettäisimme vaimoni kanssa kesälomamme - vietimme lopulta kaksi viikkoa jääkaappimme takana.
Englannin rugbyliigan (Super League) yleisömäärät ovat vaihdelleet vuosien 2000–2025 aikana useiden tekijöiden, kuten stadionkapasiteetin, seurojen menestyksen, markkinoinnin ja ulkoisten tapahtumien, kuten COVID-19-pandemian, seurauksena.
Yleisömäärien kehitys 2000–2025
2000–2008: Tänä aikana Super League koki tasaista kasvua. Vuonna 2008 saavutettiin ennätys, kun kauden kokonaisyleisömäärä oli 1 674 809 ja keskiarvo 10 338 katsojaa per ottelu.
2009–2019: Yleisömäärät pysyivät suhteellisen vakaina, vaikka vuosittaiset vaihtelut olivatkin pieniä. Esimerkiksi vuonna 2018 keskiarvo oli 15 260 katsojaa per ottelu.
2020–2021: COVID-19-pandemia vaikutti merkittävästi yleisömääriin. Vuonna 2020 ottelut pelattiin pääosin ilman yleisöä, ja vuonna 2021 keskiarvo oli 11 641 katsojaa per ottelu.
2022–2023: Paluu normaalimpaan tilanteeseen toi mukanaan yleisömäärien nousun. Vuonna 2023 kokonaisyleisömäärä oli 1 446 052 ja keskiarvo 9 270 katsojaa per ottelu, mikä oli paras keskiarvo sitten vuoden 2012.
Super League
2024–2025: Yleisömäärät jatkoivat kasvuaan. Vuonna 2024 kauden avauskierroksen kokonaisyleisömäärä oli 76 752, ja vuonna 2025 kahden ensimmäisen kierroksen yhteisyleisömäärä oli 131 428, mikä oli korkein sitten vuoden 2008.
Grand Final -otteluiden yleisömäärät
Super Leaguen kauden huipentava Grand Final on perinteisesti houkutellut suuria yleisömääriä:
2015: Ennätysyleisö 73 512 katsojaa.
2024: 68 173 katsojaa, korkein sitten vuoden 2017.
Magic Weekend -tapahtuman yleisömäärät
Magic Weekend, jossa kaikki joukkueet pelaavat samassa paikassa yhden viikonlopun aikana, on myös ollut suosittu tapahtuma:
2016: Ennätysyleisö 68 276 katsojaa.
2024: 53 103 katsojaa, mikä oli alhaisin osallistujamäärä tapahtuman historiassa.
Yhteenveto
Vuodesta 2000 vuoteen 2025 Super League on kokenut sekä nousuja että laskuja yleisömäärissä. Erityisesti pandemia-aika aiheutti merkittävän notkahduksen, mutta viime vuosina yleisömäärät ovat jälleen kasvaneet, osittain uusien markkinointistrategioiden ja tapahtumien ansiosta.
Paljonko Salfordin katsojamäärät?
Salford Red Devilsin katsojamäärät ovat vaihdelleet vuosien varrella, ja erityisesti viimeisimmät kaudet ovat tuoneet muutoksia yleisömääriin.
Katsojamäärät kausilla 2023–2024
2023: Salford Red Devilsin kotiotteluiden keskimääräinen yleisömäärä oli 5 383 katsojaa. Korkein yksittäinen kotiottelun yleisömäärä oli 7 854 ja matalin 3 836.
2024: Keskimääräinen yleisömäärä laski hieman 4 645 katsojaan. Korkein kotiottelun yleisömäärä oli 10 867 (playoff-ottelu Leigh Leopardsia vastaan), mutta tätä ei laskettu kauden keskiarvoon. Matalin yleisömäärä oli 2 843 katsojaa.
Pitkän aikavälin kehitys
Salfordin katsojamäärät ovat pysyneet melko maltillisina viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi vuonna 2019 keskiarvo oli 3 676 katsojaa. Pandemia-aikana 2020–2021 yleisömäärät laskivat merkittävästi, mutta vuoden 2022 jälkeen on nähty nousua, erityisesti tärkeissä otteluissa.
Yhteenveto
Vaikka Salford Red Devilsin keskimääräiset katsojamäärät ovat olleet alhaisempia verrattuna moniin muihin Super League -seuroihin, on nähtävissä positiivista kehitystä erityisesti tärkeissä otteluissa, kuten playoffeissa. Tämä viittaa siihen, että joukkueen menestys ja markkinointitoimenpiteet voivat houkutella enemmän yleisöä tulevaisuudessa.Yöjuna Helsingistä Kolariin (P 269) lähtee Helsingistä klo 20:29 ja saapuu Kolariin seuraavana aamuna klo 10:55. Paluujuna Kolari–Helsinki (P 270) lähtee Kolarista klo 18:10 ja saapuu Helsinkiin seuraavana aamuna klo 10:45.
Junat pysähtyvät useilla asemilla matkan varrella, mukaan lukien:
Pasila
Tikkurila
Riihimäki
Hämeenlinna
Tampere
Seinäjoki
Kokkola
Ylivieska
Oulu
Kemi
Tornio-Itäinen
Ylitornio
Pello
Kolari
Rautatieasema
Huomioithan, että junissa P 269 ja P 270 ei ole ravintolavaunua, joten omat eväät voivat olla hyödyllisiä pitkän matkan aikana.Tietoisuus ei synny aivoissa – vaan kaikki on tietoisuutta
Meille on opetettu, että tietoisuus on jotakin, joka syntyy aivojen monimutkaisesta sähkökemiallisesta toiminnasta – kuin savu palavasta puusta. Tätä näkemystä kutsutaan materialistiseksi tai fyysiseksi paradigmaksi, ja se hallitsee edelleen modernia tiedettä ja kulttuuria. Mutta entä jos kaikki on päinvastoin? Entä jos tietoisuus ei ole aineen tuote, vaan aine, aika ja tila ovat tietoisuuden ilmentymiä? Entä jos tietoisuus ei ole jotakin, mitä meillä on, vaan se mitä me syvimmiltämme olemme?
Kuka kokee kokemuksen?
Tarkastellaan hetki kokemusmaailmaamme. Kaikki mitä tunnemme – näkö, ääni, ajatus, tunteet – ilmenee tietoisuudessa. Emme ole koskaan kokeneet maailmaa tietoisuuden ulkopuolella. Emme voi edes kuvitella kokemusta, joka ei tapahdu tietoisuudessa. Jokainen hetki on tietoisuuden ilmenemistä. Eikä tietoisuutta voida paikantaa aikaan tai paikkaan – se on rajaton.
Kun sanomme "minä olen tietoinen", emme viittaa kehoon tai mieleen. Olemme tietoisia kehosta, tietoisia mielestä. Mutta se, mikä on tietoinen, ei itse ole objekti – sitä ei voida nähdä, kuulla tai mitata. Tietoisuus on täysin läsnä, mutta täysin näkymätön – kuin valkokangas, jolle elokuva heijastuu, mutta joka ei itse koskaan muutu.
Aivot: ikkuna, ei lähde
Aivot voidaan nähdä eräänlaisena ikkunana, jonka kautta tietoisuus heijastaa kokemuksia itselleen – ei tietoisuuden lähteenä. Aivan kuten televisio ei tuota lähetyssignaalia, vaan vastaanottaa ja tulkitsee sen, aivotkin ovat väline, eivät alkuperä. Kun televisio menee rikki, ohjelma ei katoa maailmasta – se ei vain enää näy siinä laitteessa. Samoin, kun aivot vaurioituvat, tietoisuus ei katoa, vaikka sen ilmentymä voi muuttua.
Tämä ei ole pelkästään filosofinen spekulaatio, vaan todellisuutemme ydin. Tietoisuus on oma ensikäden kokemuksemme. Se ei ole jotakin, mitä voimme objektiivisesti tarkkailla, koska se on itse se, joka tarkkailee. Siksi emme voi milloinkaan paikallistaa tietoisuutta jossakin – koska missä ja milloin tapahtuvat tietoisuudessa.
Kaikki on tietoisuutta
Kun sanomme "kaikki on tietoisuutta", tarkoitamme, että kaikki ilmiöt – keho, maailma, aika, avaruus – ovat tietoisuuden ilmentymiä. Ne eivät ole erillisiä tietoisuudesta, vaan ilmenevät siinä ja siitä, aivan kuten aallot ilmenevät meressä. Aalto ei ole erillinen meren liike, vaan on itse merta.
Sama pätee "minään". Se, mitä todella olemme, ei ole rajallinen yksilö, vaan rajaton tietoisuus, joka ottaa yksilöllisen kokemuksen muodon – kuten unennäkijä unessa. Kun ymmärrämme tämän, emme enää koe itseämme erillisenä havaitsijana maailmassa, vaan maailmana, joka havaitaan tietoisuudessa.
Lopuksi
Tietoisuus ei synny aivoissa. Tietoisuus on perusta, josta kaikki kokemukset nousevat ja johon kaikki palaavat. Se on pysyvää, hiljaista, tietoista läsnäoloa – läsnä juuri nyt. Kun tunnistamme sen, mitä todella olemme, emme löydä kehoa tai mieltä, vaan ajattoman, paikattoman tietoisuuden, joka on jo täydellinen, vapaa ja ehjä.
Tämä oivallus ei ole uskomus. Se on suora kokemus. Ja se odottaa vain, että katsot sisäänpäin – lempeästi, avoimesti – ja tunnistat: Minä en ole tietoisuuden sisältö, vaan itse tietoisuus.Toi Rainbow 40 on paras valinta - tosin täysin mauton, mutta se kostuttaa ja rasvoittaa leipää tarpeeksi. Kalliimmissa terveystuotteissa on monesti enemmän kovaa rasvaa ja hinta on usein nelinkertainen. Rainbow 40 S- Marketissa lähellä sinua, vain 1,25 €.
Tietoisuus lokalisoi itsensä meihin
Tietoisuus on rajaton. Se ei synny mistään, eikä pääty mihinkään. Se ei ole aika-avaruudessa, vaan aika ja avaruus syntyvät siinä. Silti meistä tuntuu, että olemme yksittäisiä olentoja, jotka elävät erillisissä kehoissa ja katsovat maailmaa silmien takaa. Mistä tämä kokemus syntyy?
Se syntyy siitä, että tietoisuus lokalisoi itsensä – se ottaa yksilöllisen muodon. Mutta tämä lokalisaatio ei koskaan riko tietoisuuden rajattomuutta. Aivan kuten aurinko voi heijastua tuhansiin vesipisaroihin ilman että se itse pirstoutuu, samoin tietoisuus voi näyttäytyä monissa muodoissa ilman että se lakkaa olemasta yksi ja sama.
Henkilökohtainen minuus: tietoisuuden peili
Kun tietoisuus ilmenee yksilöllisenä kokemuksena – "minuna", joka kokee tämän elämän – se ei ole rajoittunut, vaan vain näyttää rajoittuneelta. Tietoisuus käyttää kehoa ja mieltä ikään kuin peilinä, jonka kautta se tarkastelee itseään tietyssä muodossa. Tämä on kuin aalto meressä, joka hetkeksi luulee olevansa erillinen – kunnes huomaa olevansa itse meri.
Meidän kokemuksemme "minuudesta", "tässä olemisesta", ei ole virheellinen, vaan se on osa tietoisuuden leikkiä. Tietoisuus ei ole eksynyt meihin – se on valinnut paikallisen näkökulman, mutta ei koskaan kadottanut itseään siihen.
Miksi tietoisuus lokalisoituu?
Ei-dualistisen näkemyksen mukaan tietoisuus ei tarvitse syytä ollakseen – eikä syytä ottaakseen muodon. Mutta jos haluamme käyttää kieltä, voimme sanoa, että tietoisuus ottaa muodon tunteakseen itsensä muodossa. Se tulee "sinuksi", "minuksi", mutta ei koskaan lakkaa olemasta se, mitä se on: ääretön, muodon tuolla puolen oleva läsnäolo.
Tämä lokalisaatio ei ole rajoitus – se on luova ilmaisu. Se on rakkauden teko, jossa rajaton ottaa rajallisen muodon ilman, että mikään todella rajoittuu. Ja kun muoto tunnistaa itsessään tietoisuuden, tapahtuu oivallus: Minä en ole tämä keho–mieli, vaan tietoisuus, joka ilmenee sen kautta.
Tietoisuus meissä, me tietoisuudessa
On totta sanoa, että tietoisuus ilmenee meissä – ja yhtä totta on sanoa, että me ilmennymme tietoisuudessa. Molemmat ovat totta eri näkökulmista. Mutta kun mennään syvemmälle, käy ilmi, että ei ole "meitä" ja "sitä" – on vain yksi, joka ilmenee monina. Yksi tietoisuus, joka näyttelee kaikkia rooleja, puhuu kaikilla äänillä, katsoo kaikilla silmillä.roskapostirobotti1 kirjoitti:
Toi Rainbow 40 on paras valinta - tosin täysin mauton, mutta se kostuttaa ja rasvoittaa leipää tarpeeksi. Kalliimmissa terveystuotteissa on monesti enemmän kovaa rasvaa ja hinta on usein nelinkertainen. Rainbow 40 S- Marketissa lähellä sinua, vain 1,25 €.
Tietoisuus lokalisoi itsensä meihin
Tietoisuus on rajaton. Se ei synny mistään, eikä pääty mihinkään. Se ei ole aika-avaruudessa, vaan aika ja avaruus syntyvät siinä. Silti meistä tuntuu, että olemme yksittäisiä olentoja, jotka elävät erillisissä kehoissa ja katsovat maailmaa silmien takaa. Mistä tämä kokemus syntyy?
Se syntyy siitä, että tietoisuus lokalisoi itsensä – se ottaa yksilöllisen muodon. Mutta tämä lokalisaatio ei koskaan riko tietoisuuden rajattomuutta. Aivan kuten aurinko voi heijastua tuhansiin vesipisaroihin ilman että se itse pirstoutuu, samoin tietoisuus voi näyttäytyä monissa muodoissa ilman että se lakkaa olemasta yksi ja sama.
Henkilökohtainen minuus: tietoisuuden peili
Kun tietoisuus ilmenee yksilöllisenä kokemuksena – "minuna", joka kokee tämän elämän – se ei ole rajoittunut, vaan vain näyttää rajoittuneelta. Tietoisuus käyttää kehoa ja mieltä ikään kuin peilinä, jonka kautta se tarkastelee itseään tietyssä muodossa. Tämä on kuin aalto meressä, joka hetkeksi luulee olevansa erillinen – kunnes huomaa olevansa itse meri.
Meidän kokemuksemme "minuudesta", "tässä olemisesta", ei ole virheellinen, vaan se on osa tietoisuuden leikkiä. Tietoisuus ei ole eksynyt meihin – se on valinnut paikallisen näkökulman, mutta ei koskaan kadottanut itseään siihen.
Miksi tietoisuus lokalisoituu?
Ei-dualistisen näkemyksen mukaan tietoisuus ei tarvitse syytä ollakseen – eikä syytä ottaakseen muodon. Mutta jos haluamme käyttää kieltä, voimme sanoa, että tietoisuus ottaa muodon tunteakseen itsensä muodossa. Se tulee "sinuksi", "minuksi", mutta ei koskaan lakkaa olemasta se, mitä se on: ääretön, muodon tuolla puolen oleva läsnäolo.
Tämä lokalisaatio ei ole rajoitus – se on luova ilmaisu. Se on rakkauden teko, jossa rajaton ottaa rajallisen muodon ilman, että mikään todella rajoittuu. Ja kun muoto tunnistaa itsessään tietoisuuden, tapahtuu oivallus: Minä en ole tämä keho–mieli, vaan tietoisuus, joka ilmenee sen kautta.
Tietoisuus meissä, me tietoisuudessa
On totta sanoa, että tietoisuus ilmenee meissä – ja yhtä totta on sanoa, että me ilmennymme tietoisuudessa. Molemmat ovat totta eri näkökulmista. Mutta kun mennään syvemmälle, käy ilmi, että ei ole "meitä" ja "sitä" – on vain yksi, joka ilmenee monina. Yksi tietoisuus, joka näyttelee kaikkia rooleja, puhuu kaikilla äänillä, katsoo kaikilla silmillä.Tietoisuus eli Jumala sanoo aina kaikille kokemuksille "kyllä". Jumala ei vastusta mitään.
Me kärsimme, koska mieli sanoo "ei" kokemukselle:
"Tämän ei pitäisi tapahtua."
"Haluan tämän pois."
"En hyväksy tätä."
Mutta Jumala itse:
Ei tuomitse
Ei työnnä mitään pois
Ei tee eroa "hyvän" tai "pahan" välillä
Vastarinta on kärsimystä ja hyväksyntä rauhaa.roskapostirobotti1 kirjoitti:
Tietoisuus eli Jumala sanoo aina kaikille kokemuksille "kyllä". Jumala ei vastusta mitään.
Me kärsimme, koska mieli sanoo "ei" kokemukselle:
"Tämän ei pitäisi tapahtua."
"Haluan tämän pois."
"En hyväksy tätä."
Mutta Jumala itse:
Ei tuomitse
Ei työnnä mitään pois
Ei tee eroa "hyvän" tai "pahan" välillä
Vastarinta on kärsimystä ja hyväksyntä rauhaa.En kyllä mene hyväksymään tuota väitettä.
Mitä tapahtui Suomessa?
Päivämäärä 17. helmikuuta 1753 oli perjantai.
Seuraava päivä oli 1. maaliskuuta 1753, ei 18. helmikuuta.
→ 11 päivää poistettiin helmikuusta.
Aion myydä imurini - täällä kämpässäni se vain kerää pölyä.Tiny Tim oli yksi amerikan suosituimmista viihdyttäjistä aina 60- luvulta, aina 90- luvulle. Hänen suosituin laulunsa oli tämä "Varkain Vattupensaiden Taa":
https://www.youtube.com/watch?v=zcSlcNfThUA
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1477029
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?1505936- 1255096
Moi kuumis.
Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.464669Milloin olisi sinun ja kaivattusi
Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?554028- 673208
Itkin oikeasti aamulla taas
Haluaisin niin kertoa miltä musta tuntuu. Oon jotenkin hajalla. Tarvitsin ees jonkun joka ymmärtää.553140Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m252882- 462432
Naiselle hyvää viikkoa
olet edelleen sydämessäni. Toivon sinulle myötätuulta mitä ikinä teetkään🪢162323