Ensiharvennusten myöhentäminen noin kymmenellä vuodella nykysuosituksiin verrattuna parantaisi männiköiden ensiharvennusten kannattavuutta, ilman että menettely vähentäisi metsikön puuntuotosta tai taloudellista tuottoa koko kiertoajalla. Edellytyksenä on, että taimikonhoidosta on huolehdittu ajallaan. Tiedot käyvät ilmi Metsäntutkimuslaitoksessa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin viiden vaihtoehtoisen ensiharvennustavan vaikutusta metsikön tuotokseen ja tuottoon kuivahkon kankaan männiköissä. Tutkimusaineistona käytettiin Metsähallituksen vuosina 1999–2000 koneellisesti hakattuja ensiharvennuskohteita, yhteensä 27:ää metsikköä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueilla.
Kun suositusten mukaista ensiharvennusta viivästettiin kymmenellä vuodella, lisääntyi ensiharvennuksen kuitupuukertymä suunnilleen kaksinkertaiseksi, noin 30 kuutiometristä noin 60 kuutiometriin hehtaaria kohti. Samalla ensiharvennuksen kantorahatulojen nykyarvo suureni keskimäärin 330 €/ha.
Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät ratkaisevasti vaikuttaneet lopputulokseen: kymmenellä vuodella viivästetty ensiharvennus osoittautui poikkeuksetta kannattavimmaksi menettelyksi. Metsikön puuntuotos ja taloudellinen tuotto koko kiertoajalla olivat jokseenkin samat riippumatta siitä, tehtiinkö ensiharvennus nykysuositusten mukaisena ajankohtana tai kymmenen vuotta myöhemmin.
Metsähallituksen metsänhoito-ohjeiden mukaan ensiharvennus tehdään normaalisti männikön valtapituuden ollessa 12–14 metriä. Puuston ikä on tällöin esimerkiksi Keski-Suomessa 30–40 vuotta ja Etelä-Lapissa noin 60 vuotta. Jäävän puuston määrä määritellään ensiharvennuksissa ensisijaisesti runkoluvun mukaan ja muissa kasvatushakkuissa puuston pohjapinta-alan mukaan.
Ensiharvennuksia tehtiin Suomessa vuonna 2003 yhteensä 170 000 hehtaarilla, ja niiden osuus hakkuiden kokonaispinta-alasta on vajaa kolmannes. Tulevaisuudessa ensiharvennusikäisten metsien osuus kasvaa.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=74572
Kuka vielä väittää ettei bioenergiaan ole varaa?
Tutkimuksessa selvitettiin viiden vaihtoehtoisen ensiharvennustavan vaikutusta metsikön tuotokseen ja tuottoon kuivahkon kankaan männiköissä. Tutkimusaineistona käytettiin Metsähallituksen vuosina 1999–2000 koneellisesti hakattuja ensiharvennuskohteita, yhteensä 27:ää metsikköä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueilla.
Kun suositusten mukaista ensiharvennusta viivästettiin kymmenellä vuodella, lisääntyi ensiharvennuksen kuitupuukertymä suunnilleen kaksinkertaiseksi, noin 30 kuutiometristä noin 60 kuutiometriin hehtaaria kohti. Samalla ensiharvennuksen kantorahatulojen nykyarvo suureni keskimäärin 330 €/ha.
Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät ratkaisevasti vaikuttaneet lopputulokseen: kymmenellä vuodella viivästetty ensiharvennus osoittautui poikkeuksetta kannattavimmaksi menettelyksi. Metsikön puuntuotos ja taloudellinen tuotto koko kiertoajalla olivat jokseenkin samat riippumatta siitä, tehtiinkö ensiharvennus nykysuositusten mukaisena ajankohtana tai kymmenen vuotta myöhemmin.
Metsähallituksen metsänhoito-ohjeiden mukaan ensiharvennus tehdään normaalisti männikön valtapituuden ollessa 12–14 metriä. Puuston ikä on tällöin esimerkiksi Keski-Suomessa 30–40 vuotta ja Etelä-Lapissa noin 60 vuotta. Jäävän puuston määrä määritellään ensiharvennuksissa ensisijaisesti runkoluvun mukaan ja muissa kasvatushakkuissa puuston pohjapinta-alan mukaan.
Ensiharvennuksia tehtiin Suomessa vuonna 2003 yhteensä 170 000 hehtaarilla, ja niiden osuus hakkuiden kokonaispinta-alasta on vajaa kolmannes. Tulevaisuudessa ensiharvennusikäisten metsien osuus kasvaa.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=74572
Kuka vielä väittää ettei bioenergiaan ole varaa?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jäljelle jäävät vain risut, ja niillä ei pitkälle pötki.
Vihreiden ilmastopolitiikka 2004-julkaisusta:
"VTT arvioi mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista syntyvän energiaa vuoteen 2010 mennessä enimmillään 23,6 TWh vuodessa. Päätehakkuista arvioidaan syntyvän 10,5 TWh ja nuoren metsän hoidosta ja taimikoista 9,5 TWh. Kasvua nykyiseen käyttöön olisi selvästi, sillä vuonna 2004 metsähaketta käytettiin 5 TWh. Arviot ovat kuitenkin suhteellisen varovaisia; metsähakkeen teknis-taloudellinen potentiaali on 30 TWh."
http://www.vihrealiitto.fi/ilmastojaenergia2005.pdf
Hirmunen määrä sähköä, eikö vain?
Vähän olen skeptinen: ei kaikkea metsän kasvua tule hyödyntää taloudellisesti, sillä luonnon pitää antaa toimia omilla ehdoillaankin.
Bioenergiaa tulee hyödyntää paikallisesti, ettei energian siirtely aiheuta päästöjä. Useiden uusiutuvien hyvä puoli onkin se, että luonto tuo ne käytettäväksi - luonto suorastaan tarjoaa niitä.
Niitä risukimppukasoja katsellessa usko homman mielekkyyteen suuremmassa mitassa horjuu. Kalliita koneita tarvitaan ja polttoainetta palaa. Kannattaa kuulemma sentään voimalan lähiseudulla, jos risuista ei tarvitse maksaa mitään.
Sähkön tuottaminen lämmöllä on aina tuhlausta - etenkin, jos se lämpö tuotetaan uusiutumattomilla energialähteillä, kuten ydinvoimalla. CHP-tuotantokin sentään on tuplasti säästävämpää.
Juuri uutiset kertoo: läntiselle uudellemaalle tulossa paljon lisää hakelämpövoimaloita.
Paskaaja päästi paukun:
"Sähkön tuottaminen lämmöllä on aina tuhlausta - etenkin, jos se lämpö tuotetaan uusiutumattomilla energialähteillä, kuten ydinvoimalla."
Uraanin riittävyys on sitä luokkaa, että on turha puhua siitä samalla tavalla uusiutumattomana kuin hiilestä ja öljystä. Yhtä hyvin voisit väittää aurinko- tuuli- ja vesivoimaa uusiutumattomiksi, sillä auringon luhistuttua niidenkin käyttö loppuu resurssipulan takia.
Meillä on uraania. Uraani on radioaktiivista ja säteilee maaperässä taustasäteilynä meidän kaikkien vuotuista säteilyannosta kasvattaen. Sitten joku keksii että uraanista saadaan halpaa ja tehokasta energiaa tavalla, joka on ainoa vaihtoehto kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Sitten joku sanoo, että sitä ei saakaan käyttää hyödyksi koska hän ei tiedä asiasta tarpeeksi. Ihme hommia. Onneksi ei yhden Paskaaja-vastaajan pillin mukaan tarvitse elellä. Oltaisiin vielä kivikaudella, mutta ainakin poliittisesti korrekteja.
"
Metsähallituksen metsänhoito-ohjeiden mukaan ensiharvennus tehdään normaalisti männikön valtapituuden ollessa 12–14 metriä. Puuston ikä on tällöin esimerkiksi Keski-Suomessa 30–40 vuotta ja Etelä-Lapissa noin 60 vuotta. Jäävän puuston määrä määritellään ensiharvennuksissa ensisijaisesti runkoluvun mukaan ja muissa kasvatushakkuissa puuston pohjapinta-alan mukaan.
Ensiharvennuksia tehtiin Suomessa vuonna 2003 yhteensä 170 000 hehtaarilla, ja niiden osuus hakkuiden kokonaispinta-alasta on vajaa kolmannes. Tulevaisuudessa ensiharvennusikäisten metsien osuus kasvaa.
"
Mihin niita ensiharvennuspuita nykyään käytetään?
"Ensiharvennusten myöhentäminen noin kymmenellä vuodella nykysuosituksiin verrattuna parantaisi männiköiden ensiharvennusten kannattavuutta, ilman että menettely vähentäisi metsikön puuntuotosta tai taloudellista tuottoa koko kiertoajalla."
Meillä ihmisillä on paha taipumus ryövätä luontoa niin paljon kuin suinkin mahdollista. Kymmenen vuotta on sitkeällekin osakkeenomistajalle liian pitkä aika odotettavaksi epävarmaa tuloksen kasvua.
Kyllä noista puista jo propseja saa.
Kyllä metsä kasvaa joka tapauksessa jotakin. Ei puiden tehokasvatus köyhdytä maaperää. Tukkipuut kun kaataa, niin tulee koivua ym. tilalle liukkaasti.
Sähän taidatki olla metsä/paperiteollisuuden leivissä :)
Kyllähän sen kaikki tietää, kuka ydinvoimaa Suomeen haluaa, mutta enpä uskonut, että yhteys on niin kiinteä, että toisen alan hommat tiedetään tasan tarkkaan muuallakin kuin johtoportaassa. Kahvipöytäjuttuja?
Muistan kun pienenä menin ylpeänä faijan kanssa eka kertaa metsään karsimaan kaadettuja puita. Ensimmäinen kirveen isku oksaan pompauuti kirveen nilkkaani. Lääkärireissu varmuuden vuoksi. Pintanaarmu vain tuli. Seuraavana päivänä uudestaan metsään.
"Muistan kun pienenä menin ylpeänä faijan kanssa eka kertaa metsään karsimaan kaadettuja puita. Ensimmäinen kirveen isku oksaan pompauuti kirveen nilkkaani. Lääkärireissu varmuuden vuoksi. Pintanaarmu vain tuli. Seuraavana päivänä uudestaan metsään"
Muistatko varmasti oikein? Ettei vaan hamara osunut otsaan silloin?
Miä olen maalta. paperipuun latvaläpimitat yms. ovat tiedossa. Metsänomistajana puuhommat yleensäkin ovat tuttuja.
PAskaaja kummasteli sormi suussa:
"enpä uskonut, että yhteys on niin kiinteä, että toisen alan hommat tiedetään tasan tarkkaan muuallakin kuin johtoportaassa. Kahvipöytäjuttuja?"
Miten olisi yleissivistys? Keskivertosuomalainen tietänee metsäteollisuudesta piirun verran enemmän kuin eurooppalainen toverinsa.
Sinähän et ole tosiaankaan kunnostautunut varsinaisesti minkään saran sivistyksen esilletuojana, joten ymmärrään ihmetyksesi täysin.
"Miä olen maalta. paperipuun latvaläpimitat yms. ovat tiedossa. Metsänomistajana puuhommat yleensäkin ovat tuttuja."
Onnittelen metsäporhoa!
minä taas olen... mitensse onkaan tapana ilmaista... ison talon ainoa köyhä poika?
Asumusteni lähellä on metsäyhtiön himoitsema tukkimännikkö. En kuitenkaan myy sitä. Minun aikanani siinä olisi puunkaadon jälkeen pelkkää ryteikköä.
Perämetsät ovat eri juttu..
"Mihin niita ensiharvennuspuita nykyään käytetään? "
Lähinnä 12-14 metrisestä metsästä saadaan ensiharvennuksessa propsia, kuiturankaa ja polttorankaa. Mutta yleensä aina on joukossa jonkinverran isompaakin, eli kyllä sieltä tukkejakin saa, etenkin siemenpuista tai suojuspuista.
Polttorankaa tulee paljonkin jos raivaus on jäänyt vähiin.
"Meillä ihmisillä on paha taipumus ryövätä luontoa niin paljon kuin suinkin mahdollista. Kymmenen vuotta on sitkeällekin osakkeenomistajalle liian pitkä aika odotettavaksi epävarmaa tuloksen kasvua."
Me ihmiset olemme kiinteä osa luontoa ja meillä on jo geeneissä halu selviytyä ja turvata omien jälkeläisten eloonjäänti. Nykymaailmassa tämä edellyttää rahaa ja sitä saa meidän oloissa metsästä keskim. 4-6% vuosituotolla. Jotkut käyvät töissä kaupungeissa ja tekevät paljon moraalittomampia juttuja saadakseen rahaa elämiseen ja oman elatuskyvyn esittämiseen vastakkaiselle sukupuolelle ja naapureille.
Totta helkkarissa minä kaadan omia puitani kun niistä satun elantoni saamaan ja takuulla kaadan niin paljon kuin on mahdollista tai järkevää. Itseasiassa minun täytyy välillä hieman harventaa puustoa jotta se edes kasvaisi ja jos se olisi jotenkin haitallista metsäluonnolle, ei täällä enää olisi puita ollut satoihin vuosiin.
Se, että se luonnonantimien hyödyntäminen sinua riepoo ei johdu huolestasi metsän selviytymisestä vaan kateudesta (Suomessa opetetaan jo peruskoulussa, että puut kasvavat takaisin). Mutta ole huoleti, ei se raha ilmaiseksi tule metsästäkään.
Taitaa kestää melkein 100, ainakin 50 vuotta, ennenkuin taimesta on kasvanut tukkipuu. Riippuu mm. sijainnista.
Yhtenä kesänä istutettiin männyn taimia kuuden hehtaarin avohakkuualueelle omalla maalla. Hyvää työtä kai tehtiin, kun tarkastajat ei vuoden tai parin kuluttua löytäneet kuin kaksi kuollutta tainta. Tiedä häntä jaksovatko koko alueen tarkistaa.
Siellä ne nuoret puunalut nyt omalta pieneltä osaltaan sitoo hiilidioksidia, joita kulutusvimmamme aiheuttaa. Eipä tuota tullut silloin ajatelleeksi.
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofi vuonna 1986 on saanut aikaan sen, että puissamme on radioaktiivista cesiumia. Kun puu poltetaan, cesium jää tuhkaan.
Täydellinen raportti aiheesta STUKilta:
http://www.stuk.fi/julkaisut/stuk-a/stuk-a200.pdf
Olishan se raskaan puoleista taktikointia ydinvoimala-alaltakin tehdä muiden kuin ydinvoiman käyttö mahdottomaksi, ja jos siihen hintasota ei riittäis, jatkettaisiin myrkyttämällä puut polttokelvottomiksi!
hallelujaa.
Sitä varomista on vain lähinnä jossain Oriveden Heinolan seutuvilla mihin kohdistui suurin laskeuma, täällä muualla luonnon K-40 säteily ym. on suurempaa eikä sitä ole koskaan tarvinnut varoo, onhan kaliumia (ja gammasäteilevää K-40:ä) kaupan hyllylläkin terveyssuolana
sisäiseen nautintaan.
Cesium-137 kertyy puuhun kasvupaikalla.
Tuhkaan se jää polttopaikalla.
Tuhka viedään ties minne. Täyttömaaksi kaduille ja maanteille, rakennusten betonin seosaineeksi...
Puun pienpoltosta julkaisu ei puhu mitään. Ilmeisesti Cesium-pitoisuudet ei ole silloin merkittäviä - toivotaan niin, että uskaltais vielä saunan lämmittää pikkupuilla.
En ole kuullut, että vuoden -86 jälkeen tehdyissä hirsirakennuksissa olisi kesiumista peräisin olevaa säteilyä järin paljon enempää kuin vanhemmissa pirteissä.
Erään luonnonkierokattilan ***MW, H64t/h--------->Plämpöarvo versus Hlämpöarvo.
Nyt olen ansainnut Tullamoren, pihatyöt odottavat.