AVI kriittisenä Turun yhteisopetukseen

Erillistä oppiainetta ei välttämättä tarvita ollenkaan. Se on vapaa-ajattelijain perinteinen periaatekanta.
Käytännössä pitää pyrkiä vuosiviikkotuntimäärän vähentämiseen 10 tu nista edes seitsemään.

Nyt Turussakin on kysymys katsomusaineiden osittaisesta yhteisopetuksesta eikä mistään uudesta katsomusaineesta, josta puhuminen sekoittaa keskustelua. Osittaista yhteisopetusta on myös esimerkiksi noin joka kolmannessa helsinkiläisessä alakoulussa. Helsingin kaupungin kouluissa se on pääsääntöisesti selvästi rajatumpaa ja painottuu alakouluihin. Turussa on nyt vaan oikeudenvalvojien mukaan menty liian pitkälle lain ja opetussuunnitelman valossa.
Katsomusaineiden kehittämisryhmä, joka jätti raporttinsa maaliskuussa 2025, ei esittänyt uutta yhteistä katsomusainetta, vaan katsomusaineiden osittaisen yhteisopetuksen valtakunnallista, tutkimusperustasa kokeilua. Käsittääkseni kokeilua varten voisi olla myös kokeiluopetussuunnitelmat.
Osittainen yhteisopetus voisi olla ratkaisu, mutta omavaltaisuus ja esimerkiksi elämänkatsomustiedon syrjintä ei lisää luottamusta asiaan.
Kehittämisryhmässä nostettiin esille myös etiikan opetuksen tuominen yläkouluun, kun lukiossa se jo nyt on. Eriävässä mielipiteessä taas todettiin koulutien toisesta päästä, että ns. katsomusainetta ei tarvita ainakaan 1.-2. luokille (tai 1.-3. lk) ollenkaan, sillä tapakasvatus ja kulttuuritieto voidaan opettaa ilman erillistä oppiainetta. Historia ja yhteiskuntaoppikin alkavat vasta 4.-6. luokilla.
Katsomusainetyöryhmä totesi, että elämänkatsomustiedon opiskelun kieltä ev.-lut. tai ort. kirkkoon liitetyiltä lapsilta ja nuorilta on vakava yhdenvertaisuusongelma.
Helsingissä elämänkatsomustietoa opiskelevien osuus on yli 30 %. Espoossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla se on 20 %:n kieppeillä. ET:n avaaminen epäilemättä hieman lisäsi ET:n oppilasosuutta. ET:n nykyinen syrjintä aiheuttaa epäluottamusta katsomusaineopetuksen uudistamiseen.

Jengi ei tykkää uskonnonopetuksesta.