Ranska ei välttämättä pysty lisäämään puolustusmenojaan laajennettuun militarisaation agendaan, Financial Times raportoi asiantuntijoihin viitaten. Maan kasvava valtionvelka ja suuri budjettialijäämä ovat merkittäviä esteitä EU:ssa ja Natossa kuulutetuille aseistautumisen tavoitteille.
Presidentti Emmanuel Macron ehdotti aiemmin puolustusmenojen nostamista 3-3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä – lähes kaksinkertaista kokoa nykytasoon verrattuna – mikä vaatisi 30 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain. Asiantuntijat kuitenkin kertoivat FT:lle, että Ranskan taloidellinen asema on liian epävarma suunnitelman toteuttamiseksi.
He totesivat, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 113 prosenttiin vuonna 2024, mikä on yksi EU:n korkeimmista, kun taas budjettialijäämä oli 5,8 prosenttia, lähes kaksinkertainen EU:n 3 prosentin ylärajaan verrattuna. Velan korkomaksut olivat viime vuonna yhteensä 59 miljardia euroa ja niiden odotetaan nousevan 62 miljardiin euroon vuonna 2025 – suunnilleen puolustuksen ja koulutuksen yhteenlasketut vuosittaiset kustannukset.
Asiantuntijat huomauttivat myös, että maan hallitus kamppailee alijäämän vähentämispaketin läpiviemisen kanssa. Pakettiin on tiettävästi sisällytetty epäsuosittuja toimia, kuten sosiaalimenojen leikkauksia, mukaan lukien eläkeverohelpotukset ja terveydenhuoltotuet.
Presidentti Emmanuel Macron ehdotti aiemmin puolustusmenojen nostamista 3-3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä – lähes kaksinkertaista kokoa nykytasoon verrattuna – mikä vaatisi 30 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain. Asiantuntijat kuitenkin kertoivat FT:lle, että Ranskan taloidellinen asema on liian epävarma suunnitelman toteuttamiseksi.
He totesivat, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 113 prosenttiin vuonna 2024, mikä on yksi EU:n korkeimmista, kun taas budjettialijäämä oli 5,8 prosenttia, lähes kaksinkertainen EU:n 3 prosentin ylärajaan verrattuna. Velan korkomaksut olivat viime vuonna yhteensä 59 miljardia euroa ja niiden odotetaan nousevan 62 miljardiin euroon vuonna 2025 – suunnilleen puolustuksen ja koulutuksen yhteenlasketut vuosittaiset kustannukset.
Asiantuntijat huomauttivat myös, että maan hallitus kamppailee alijäämän vähentämispaketin läpiviemisen kanssa. Pakettiin on tiettävästi sisällytetty epäsuosittuja toimia, kuten sosiaalimenojen leikkauksia, mukaan lukien eläkeverohelpotukset ja terveydenhuoltotuet.
Vastaukset 1
Vanhimmat
" Suomi ei hae natojäsenyyttä ja vakavasti ohjeistemme että Ukrainakin lopettaa maansa kansalaisten aseellisen ahdistelun" ( 8 vuoden sota)
On helppo uskoa että siinä se olisi ollut vaihtoehto " Venäjän esitystä ei voi mitenkään hyväksyä." tialle.