Esimerkiksi perustetaan muotialan yritys Portugalissa ja avataan toimisto New Yorkissa. Nettisivuilla luodaan illuusio amerikkalaisesta muotialan yrityksestä, joka myy huippudesignia.
Huijaus näyttää tältä: https://www.westlouis.com/
Totuus on kuitenkin karu: Alan brändejä ja trendejä kopioiden vaatteet, kengät yms. tehdään Kiinassa hikipajoissa orjatyövoimalla, mahdollisimman halvalla, eikä materiaalien käyttämisestä ole tietoa, eikä niitä säännellä laeilla. Mainoskuvat tehdään tekoälyllä.
Tällainen markkinointistrategia on levinnyt kautta planeetan ja voi olla haasteellista löytää muuta kuin "Made in China" -tuotteita. Löysin jokin aika sitten brittiläisen verkkokaupan, jossa mainostettiin tyylikkäitä vaatteita. Ajattelin pistää tilaukseen, mutta päätin kuitenkin sitä ennen tehdä vähän laajempaa selvitystä. Paljastuikin, että tämä "brittiläinen" yritys oli pöytälaatikkofirma, jonka takana oli kiinalainen pikamuotikopiotehtailija. Esim. tineye kuvahaulla paljastui, että ainakin kolme eri nimellä toimivaa yritystä markkinoi samoja tuotteita täsmälleen samoilla tekoälyllä generoiduilla mainoskuvilla.
Huijaus näyttää tältä: https://www.westlouis.com/
Totuus on kuitenkin karu: Alan brändejä ja trendejä kopioiden vaatteet, kengät yms. tehdään Kiinassa hikipajoissa orjatyövoimalla, mahdollisimman halvalla, eikä materiaalien käyttämisestä ole tietoa, eikä niitä säännellä laeilla. Mainoskuvat tehdään tekoälyllä.
Tällainen markkinointistrategia on levinnyt kautta planeetan ja voi olla haasteellista löytää muuta kuin "Made in China" -tuotteita. Löysin jokin aika sitten brittiläisen verkkokaupan, jossa mainostettiin tyylikkäitä vaatteita. Ajattelin pistää tilaukseen, mutta päätin kuitenkin sitä ennen tehdä vähän laajempaa selvitystä. Paljastuikin, että tämä "brittiläinen" yritys oli pöytälaatikkofirma, jonka takana oli kiinalainen pikamuotikopiotehtailija. Esim. tineye kuvahaulla paljastui, että ainakin kolme eri nimellä toimivaa yritystä markkinoi samoja tuotteita täsmälleen samoilla tekoälyllä generoiduilla mainoskuvilla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kommunistit on kieroja kuin korkkiruuvit
sdp
Samalla ihmettelen, että oikeat ns länsimaiset firmat jotka teettää esimerkiksi kenkiä jossain Indonesiassa, niiden hinta on lähemmäs sata euroa. Ymmärrän että brändilläkin on arvoa, mutta epäsuhta on silti liian suuri. Jos melko laadukkaat kengät maksaisi noin 40 eikä 80 niin ostopäätös merkkituotteet puolesta olisi helpompaa. Olisi myös hyvä tietää kuinka paljon maksaisi vaikkapa Adidaksen lenkkarit tehtynä Saksassa vs Indonesiassa. Jossain kohtaa tuo kuvio on vääristynyt ja arvaan, että yksi suuri syy on se, että brändiä koitetaan markkinoida älyttömän kalliilla sponsori sopimuksilla, jossa jollekin huippu urheilijalle tai joukkueelle maksetaan suuria summia. Kuluttaja sen tietenkin maksaa.