Sekä Darwinin että kreationismin käsitys eliölajeista on väärä

Tuo on tyylipuhdastaa huun ja haan symbioosia, jossa huun tyhjyys täyttää haalla ja syntyy tyhjää täynnä olevaa huu-haata.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on tyylipuhdastaa huun ja haan symbioosia, jossa huun tyhjyys täyttää haalla ja syntyy tyhjää täynnä olevaa huu-haata.

Koita hyväksyä, että olemme huuhaasta syntyneet.

Emmekä sattumalta satunnaisilla mutaatioilla, ilman minkäänlaista logiikkaa ja ohjausta.

Huomaa että et ole terve saati älykäs.

"On myös henkinen symbioosi, joka toteutuu viljan jyvissä ja ihmisen kyvyssä kasvattaa viljaa."

Vehnän ja ihmisen suhde on ihan "normaali" symboossi. Kumpi hyötyy enemmän? Jossain nykyisen Syyrian ja Anatolian ruohomailla kasvava heinä on levinnyt ihmis-symbioosin ansiosta kaikkialle Suomesta Uuteen-Seelantiin ja Argenttinasta Kiinaan. On helppo kuvitella että ihminen on tuossa suhteessa kuskin penkillä, mutta viljan viljely on muuttanut ihmistäkin. Se on esimerkiksi tehnyt meistä eurooppalaisista vaaleaihoisia.

Anonyymi kirjoitti:

Koita hyväksyä, että olemme huuhaasta syntyneet.

Emmekä sattumalta satunnaisilla mutaatioilla, ilman minkäänlaista logiikkaa ja ohjausta.

"Koita hyväksyä, että olemme huuhaasta syntyneet. "

Miksi sinulle on tärkeää, että joku hyväksyy sen "että olemme huuhaasta syntyneet"? Olen kysynyt tätä monta kertaa ennenkin - ei luulisi olevan vaikeaa vastata. Jos joku kysyisi tuon minulta, enkä osaisi vastata, olisin huolissani.

Mitä tarkoitat hyödyllä?

Sama periaate, että jos ihmisellä olisi vain kaksi aktiivista oikeaa jalkaa, eikä ollenkaan vasenta, joka antaa myös levon. Ne toimii symbioosissa. Lepoa tarvitaan myös.

Oikea hyötyy siitä, että yöllä ei jalat hetku ja kävele, paitsi jos on levottomat jalat, joka on häiriö;).

Miten mitata hyödyn määrää? Tai verrata? Ja miksi vertailua tarvitsisi edes yrittää? Jos yhteistyöllä pärjää paremmin kuin yksin, niin eikö se riitä? Puhumattakaan jos ilman symbioosia ei olisi elossa ollenkaan.

Tästä palataan symbioosi-käsitteen syntyyn 1800-luvun lopussa. Silloin ihmeteltiin jäkäliä, jotka oli juuri tunnistettu hämmentävästi kahden eri lajin kombinaatioksi (sieni+levä) ja väiteltiin siitä kumpi loisii kumpaa. Kun kumpikin näytti hyötyvän piti keksiä uusi käsite, symbioosi.

Evoluutio on arpapeliä. Kun esi-mitokondrio-bakteeri aloitti endosymbioosin arkeonin kaltaisen esi-eukaryootin kanssa niin eipä ollut selvillä, että tuon yhteistyön ansiosta sen jälkeläiset ovat myriaadeina kopioina kaikkien aitumallisten soluissa ameboista sieniin, kasveihin ja eläimiin. Yhdessä ihmisen hermosolussa voi elää miljoona mitokondriota ja ihmisaivoissa on n. 86 miljardia solua.

En tiedä onko kukaan laskenut tai arvioinut, mutta veikkaukseni on että mitokondrio on maapallon yleisin eliö? No onko mitokondrio hyötynyt enemmän kun siitä on tullut yksi maapallon valtalajeista kuin aitotumalliset joita ei olisi ilman mitokondriota.

Ottamatta pois mitään Darwinin saavutuksista ja merkityksestä, niin hänen evoluutiokäsityksensä oli nykykatsannossa laji- ja yksilökeskeinen. Nyt ymmärretään paremmin populaatioiden ja ekosysteemin merkitys. Darwinin aikana käsitettä "symbioosi" ei edes oltu vielä keksitty, vaan oletus oli, että jos kaksi lajia elää tiiviisti yhdessä, niin toinen aina loisii toista.

Symbiooseilla on ollut keskeinen merkitys evoluution vauhdittajana juuri siksi, että sen avulla elöt voivat yhdistellä erikseen syntyneitä "innovaatioita". Symbioosien parempi ymmärtäminen voi myös antaa ihan uuden näkökulman ekosysteemien toiminnan ymmärtämiseen. Esimerkiksi "perinteinen" näkemys on että puut saavat vettä ja ravinteita sienijuurien avulla. Sienijuuri on ikään kuin puun keino pärjätä. Mutta kun nyt on selvinnyt, että sienijuuriverkostot jopa siirtävät sokeria puiden kesken niin, että puut "tahtomattaan" auttavat kilpailijoitaan, niin oikeampi näkemys ehkä on, että puut ovat sienirihmastojen keino saada sokeria, lipidejä yms ravinteita joita ne eivät itse osaa tuottaa. On sienen etu että mahdollisimman moni sen verkostoon kuuluva puu menestyy ja sienirihmasto onkin aktiivisempi osapuoli.