Hyvästi uutuus, tervetuloa rutiini?
Ei aivan. Mutta on selvää, että iän myötä elämästä tulee lineaarisempaa. Toistamme samoja matkoja, samoja eleitä, samoja keskusteluja. Pragmaattisena olemuksenaan aivot eivät rekisteröi näitä päällekkäisyyksiä samalla intensiteetillä kuin uutuuksia. Tulos: muisti hämärtyy, muistoja on vähemmän ja aika tuntuu… tiivistyneeltä.
Vuosien kuluessa valtaa meidät outo tunne: aika tuntuu kuluvan nopeutuneen. Lapsina lomat tuntuivat kestävän ikuisuuden, mutta aikuisina viikot vilahtavat huomaamattamme.
Se ei ole vain nostalgiaa tai ohimenevää alakuloa. Ei, tätä vaikutelmaa, että päivät lyhenevät vanhetessamme, ovat tutkineet, analysoineet ja vahvistaneet monet tiedemiehet. Kellojen mittaamana aika on vakio. Paitsi että se aika, jonka tunnet syvällä sisälläsi, tämä "sisäinen" aika, muuttuu, venyy, puristuu ja joskus... lentää ohi kuin salama.
Vanheneminen ei ole rangaistus eikä taantuminen. Se on luksusta, jota kaikilla ei ole. Jokainen ryppy on todistaja kokemuksistasi, kamppailuistasi ja iloistasi. Ajan kuluminen ei ole varas: se kutoo tarinoita. Joten kyllä, se näyttää menevän nopeammin, mutta sinun on hidastettava, luotava, tunteva ja uskallettava uudelleen.
Nuorempana arki oli täynnä ensimmäisiä kokemuksia: ensimmäinen kerta koulussa, ensimmäiset juhlat, ensimmäinen suudelma, ensimmäinen kerta kun pidit rattia kädessäsi (tai putosit pyörän selästä). Jokainen näistä kokemuksista jätti syvän jäljen mieleesi. Aivot tallensivat nämä hetket huomattavan tarkasti ja tallensivat ne merkittäviksi jaksoiksi suureen henkilökohtaiseen sarjaasi.
-sitä emme saa takaisin.
Aloinkin muistelemaan mitä muistin sopukoista löytyi esim- ensimmäinen koulupäivä, ei löytynyt. Ensimmäinen päivä virallisesti auton ratissa, se löytyi selkeästi, kun olin ajanut 700 metriä poliisi tuli vastaan ja laittoi pysäytyskilven ikkunasta, oli juuri leimattu uusi ajokortti esittää. Kun me pojan vintiöt ajelimme jo ennen tutkintoakin kylillä. Täällä paljon armeijasta, kutsuntapäivän muistan hyvin, samoin armeijaan menon. Kutsunnoissa joudun vähän jankaamaan että haluan Sodankylään, joka oli ollut Vaasasta siellä jo reilun vuosikymmenen, pääsin. Pitkä oli matka Vantaalta, mutta siihen sai lomilla jatkopäiviä.
Sieltä sitten takasin aikanaan RUK kouluun, josta koksuna takaisin LapJp:hen, se oli hienoa aikaa. Muutama kerta kertaamassa, pari niistäkin lapissa, jonne esitin toivomukseni. Hyrylässäkin muutama kerta, samoin Pääesikunnassa, silloin olin jo korkeamman tason res-upseeri.
Muistoja: t: Vantaan Ukki
Ei aivan. Mutta on selvää, että iän myötä elämästä tulee lineaarisempaa. Toistamme samoja matkoja, samoja eleitä, samoja keskusteluja. Pragmaattisena olemuksenaan aivot eivät rekisteröi näitä päällekkäisyyksiä samalla intensiteetillä kuin uutuuksia. Tulos: muisti hämärtyy, muistoja on vähemmän ja aika tuntuu… tiivistyneeltä.
Vuosien kuluessa valtaa meidät outo tunne: aika tuntuu kuluvan nopeutuneen. Lapsina lomat tuntuivat kestävän ikuisuuden, mutta aikuisina viikot vilahtavat huomaamattamme.
Se ei ole vain nostalgiaa tai ohimenevää alakuloa. Ei, tätä vaikutelmaa, että päivät lyhenevät vanhetessamme, ovat tutkineet, analysoineet ja vahvistaneet monet tiedemiehet. Kellojen mittaamana aika on vakio. Paitsi että se aika, jonka tunnet syvällä sisälläsi, tämä "sisäinen" aika, muuttuu, venyy, puristuu ja joskus... lentää ohi kuin salama.
Vanheneminen ei ole rangaistus eikä taantuminen. Se on luksusta, jota kaikilla ei ole. Jokainen ryppy on todistaja kokemuksistasi, kamppailuistasi ja iloistasi. Ajan kuluminen ei ole varas: se kutoo tarinoita. Joten kyllä, se näyttää menevän nopeammin, mutta sinun on hidastettava, luotava, tunteva ja uskallettava uudelleen.
Nuorempana arki oli täynnä ensimmäisiä kokemuksia: ensimmäinen kerta koulussa, ensimmäiset juhlat, ensimmäinen suudelma, ensimmäinen kerta kun pidit rattia kädessäsi (tai putosit pyörän selästä). Jokainen näistä kokemuksista jätti syvän jäljen mieleesi. Aivot tallensivat nämä hetket huomattavan tarkasti ja tallensivat ne merkittäviksi jaksoiksi suureen henkilökohtaiseen sarjaasi.
-sitä emme saa takaisin.
Aloinkin muistelemaan mitä muistin sopukoista löytyi esim- ensimmäinen koulupäivä, ei löytynyt. Ensimmäinen päivä virallisesti auton ratissa, se löytyi selkeästi, kun olin ajanut 700 metriä poliisi tuli vastaan ja laittoi pysäytyskilven ikkunasta, oli juuri leimattu uusi ajokortti esittää. Kun me pojan vintiöt ajelimme jo ennen tutkintoakin kylillä. Täällä paljon armeijasta, kutsuntapäivän muistan hyvin, samoin armeijaan menon. Kutsunnoissa joudun vähän jankaamaan että haluan Sodankylään, joka oli ollut Vaasasta siellä jo reilun vuosikymmenen, pääsin. Pitkä oli matka Vantaalta, mutta siihen sai lomilla jatkopäiviä.
Sieltä sitten takasin aikanaan RUK kouluun, josta koksuna takaisin LapJp:hen, se oli hienoa aikaa. Muutama kerta kertaamassa, pari niistäkin lapissa, jonne esitin toivomukseni. Hyrylässäkin muutama kerta, samoin Pääesikunnassa, silloin olin jo korkeamman tason res-upseeri.
Muistoja: t: Vantaan Ukki
Vastaukset 7
Vanhimmat
Res.maj rasvannut kellonsa viisarit?
"Tästä ketjusta selviää hyvin miksi pankkomajuri lopetti nikin res-maj käytön. Kuten kaikkien muidenkin jotka häpeissään poisti jäätyään liian monta kertaa valheistaan kiinni.
Tuon jälkeenhän vielä kerskaili opiskelleensa DI:si.
Sen jälkeen oli kaikille kuntalaisille avointa kuntorataa kuvien kanssa jotka Pysty tunnisti otetun sveitsiläisestä matkailumainoksesta. Oli Berliinin asuntoa, oli Espanjan asuntoa. Oli rantamökki johon Sipilän innoittamana majoitti arabi-pakolaisia ja vielä pari vuotta sitten Ukrainan pakolaisia.
Sitten kerskaili, että molemmat tyttären tyttäret pelasivat toinen Saksan ja toinen Australian maajoukkueissa. Aina arvokisojen aikaan tämänlaisia mongersi virheitä vilisevällä pankkolängvitsillään.
Matkakuviaan esitteli. Olivat googlekuvia kohteista.
Nyt tähän kohta vastaa mongerruksella josta erottuu sana "lammas""
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14101831/tottahan-majuri-sanoi#comment-133417192
Kerro Pankkolängvitsi vielä siitä kun Sannan näit saunassa, josta kerroit.Yhdysvaltojen iskut Iraniin ovat yksiselitteisesti laittomia!
aito-arska
2025-06-24 17:45:17
Ilmoita
https://yle.fi/a/74-20169111
Näin toteaa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin Martti Koskenniemi.
"– Tämä ei ole mitenkään monimutkainen tai vaikea asia, koska kansainvälinen oikeus tarjoaa valtiolle mahdollisuuden käyttää asevoimaa vain yhdessä tapauksessa. Sitä voi käyttää itsepuolustukseksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa, Koskenniemi sanoo Ylelle.
Emeritusprofessorin mukaan tätä tulkintaa on laajennettu ajan kuluessa ehdolla, jonka mukaan asevoimia voi käyttää myös tilanteissa, joissa on välittömän aseellisen hyökkäyksen vaara."
Ukrainan jouduttua venäjän hyökkäyksen kohteeksi talvella 2022 venäjä käytti samaa syytä ilmoittamalla, että hyökkäsi siksi ehkäistäkseen Ukrainan hyökkäyksen.
Tämä tuomittiin selkeästi ympäri maailmaa eikä yksikään selkeästi demokraattinen valtio ollut venäjän puolella tässä asiassa.
"Kansainvälisen oikeuden säännöt perustuvat YK:n peruskirjaan, jossa määritellään säännöt valtioiden toiminnalle kansainvälisessä yhteisössä. Koskenniemen mielestä on mielenkiintoista, ettei presidentti Donald Trumpin hallinto ole edes yrittänyt perustella hyökkäystä kansainvälisillä säännöillä."
Jopa oli taas sekava töräytys palstapölhöltä. Kiljulla takuulla osuutta asiaan.
Emeritusprofessorin Martti Koskenniemi. Teidän vasemmiston idoli siinä sepusti lainaten.
Älä sinä heikkolahjainen märehdi itsellesi liian vaikeita asioita. Anna lehmän märehtiä, sillä on isompi pää.
Pankkomajuri hoi! Hienoa tekstiä olet kopioinut tuolta:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/miksi-aika-kuluu-nopeammin-kun-vanhenemme/ar-AA1F8WmB?apiversion=v2&noservercache=1&domshim=1&renderwebcomponents=1&wcseo=1&batchservertelemetry=1&noservertelemetry=1
Et vain lähdettä maininnut. Oma tekstisi onkin sitten sitä tavallista virheitä täynnä olevaa pankkolängvitsiä.
Koskenniemen runoja. Miten USA on paha, vastapainona Venäjä on hyvä, rauhanohjuksineen.