Kaikki palvelut halutaan verkkoon

Ymmärrä hyvä kirjoittaja - meitä on moneksi - eikä ketään saa syrjiä.
Sallittakoon erilaiset mielipiteet ja valinnanvapaus toimia kuten kukin haluaa!
Jos toiset haluavat virkakirjeensä kannettavassa postissa - heillä on siihen tasa-arvoisina kansalaisina oikeus. PISTE!

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrä hyvä kirjoittaja - meitä on moneksi - eikä ketään saa syrjiä.
Sallittakoon erilaiset mielipiteet ja valinnanvapaus toimia kuten kukin haluaa!
Jos toiset haluavat virkakirjeensä kannettavassa postissa - heillä on siihen tasa-arvoisina kansalaisina oikeus. PISTE!

Lue lisää

SUURI osa niistä henkilöistä, jotka vaativat paperisuuden ilmaisuutta ovat kuitenkin hyväksyneet sen, että puhelinlasku menee e-laskuna pankkiin, kun paperilaskusta pitäisi maksaa extraa. Vaikka heillä on oikeus virkakirjeisiin paperisina, niin onko järkevää sitä kuitenkaan vaatia? Ei oikein voi puhua kehityksen jarrustakaan kun kehitys on kuitenkin kehittänyt tehokkaita digitaalisia palveluita, jotka ovat monilta osin syrjäyttäneet vanhan paperipelin...mutta kustannuksista voidaan puhua ja niitähän muodostuu meidän kaikkien maksettavaksi kun jokunen jäärä...MINÄ VAADIN...

Päivähoitomenoissa säästö ei tarkoita korkeampia päivähoitomaksuja. Päivähoitomenoissa voi säästää esimerkiksi loma-aikoina vähentämällä sijaisuuksia, kun hoitopaikat ovat vajaakäytössä. Säästöjä voi tehdä myös muutenkin ilman, että hintoja pitää nostaa.

Jos hyvinvointialue tarjoaa ei-lakisääteistä hoitoa, se on tuhlausta, eikä sitä pidä tehdä. Ilmaista palvelua ei ole olemassa. Vai luuletko, että hyvinvointialueilla on työntekijöitä, joista ei ole kustannuksia?

Anonyymi kirjoitti:

Päivähoitomenoissa säästö ei tarkoita korkeampia päivähoitomaksuja. Päivähoitomenoissa voi säästää esimerkiksi loma-aikoina vähentämällä sijaisuuksia, kun hoitopaikat ovat vajaakäytössä. Säästöjä voi tehdä myös muutenkin ilman, että hintoja pitää nostaa.

Jos hyvinvointialue tarjoaa ei-lakisääteistä hoitoa, se on tuhlausta, eikä sitä pidä tehdä. Ilmaista palvelua ei ole olemassa. Vai luuletko, että hyvinvointialueilla on työntekijöitä, joista ei ole kustannuksia?

Lue lisää

Juu...mutta yleensä säästö julkisissa menoissa tarkoittaa palvelun käyttäjien maksuosuuden kasvua. Ja oikeastaan aina, kun puhutaan miljoona- tai miljardiluokasta.

Harvoin nuo hoitopaikat ovat nykyäänkään ylimiehitettyjä, alimiehitettyjen päivien "säästöjä" ei myöskään todellisuudessa oikeastaan ole, vaan ne ovat niitä päiviä, joissa sijaista ei ole saatu hälytettyä paikalle sairaspoissaolon takia. Lakia rikotaan jos ei olla edes yritetty hälyttää apua.
Säästöjä on kovin rajallisesti tehtävissä lain puitteissa, lakia muuttamalla avautuu tietysti juuri niin monen miljoonan säästöt kuin halutaan, tosin uskaltaako kukaan vanhempi enää lastaan laittaa sellaiseen päiväkotiin, jossa yhteiskuntapalvelua suorittava taparikollinen on sen päivän työvoimasta 50% ja taparikollisia käytetään korvaamaan lastenhoitajista se kallein, eli koulutettu lastentarhanopettaja.

Hyvinvointialueet tarjoavat erittäin runsaasti ei-lakisääteistä hoitoa, sen nimi on ENNALTA EHKÄISEVÄ HOITO. Eli sitä hoitoa, jonka tarkoitus on vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Juu...mutta yleensä säästö julkisissa menoissa tarkoittaa palvelun käyttäjien maksuosuuden kasvua. Ja oikeastaan aina, kun puhutaan miljoona- tai miljardiluokasta.

Harvoin nuo hoitopaikat ovat nykyäänkään ylimiehitettyjä, alimiehitettyjen päivien "säästöjä" ei myöskään todellisuudessa oikeastaan ole, vaan ne ovat niitä päiviä, joissa sijaista ei ole saatu hälytettyä paikalle sairaspoissaolon takia. Lakia rikotaan jos ei olla edes yritetty hälyttää apua.
Säästöjä on kovin rajallisesti tehtävissä lain puitteissa, lakia muuttamalla avautuu tietysti juuri niin monen miljoonan säästöt kuin halutaan, tosin uskaltaako kukaan vanhempi enää lastaan laittaa sellaiseen päiväkotiin, jossa yhteiskuntapalvelua suorittava taparikollinen on sen päivän työvoimasta 50% ja taparikollisia käytetään korvaamaan lastenhoitajista se kallein, eli koulutettu lastentarhanopettaja.

Hyvinvointialueet tarjoavat erittäin runsaasti ei-lakisääteistä hoitoa, sen nimi on ENNALTA EHKÄISEVÄ HOITO. Eli sitä hoitoa, jonka tarkoitus on vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Lue lisää

Siinä tapauksessa väärin säästetty. Säästökohteita löytyy vaikka kuinka, kun niitä lähtee etsimään - lähtien nyt vaikka turhista "taide"teoksista, osallistumisesta kaikenlaisiin kissanristiäisiin jne.

Ennalta ehkäisevä hoito, mikäli sen lasketaan alentavan lakisääteisen hoidon kustannuksia enemmän kuin se maksaa, on järkevää. Sellaisten hoitojen, jotka ylittävät lain minimivaatimukset, tarjoamisen lopettaminen, on järkevää säästämistä. Samaten järkeistämällä toimintaa päästään usein isoihin säästöihin. Valitettavasti laki estää monesti järkevätkin säästöt - esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi saada lopetettua välittömästi.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä tapauksessa väärin säästetty. Säästökohteita löytyy vaikka kuinka, kun niitä lähtee etsimään - lähtien nyt vaikka turhista "taide"teoksista, osallistumisesta kaikenlaisiin kissanristiäisiin jne.

Ennalta ehkäisevä hoito, mikäli sen lasketaan alentavan lakisääteisen hoidon kustannuksia enemmän kuin se maksaa, on järkevää. Sellaisten hoitojen, jotka ylittävät lain minimivaatimukset, tarjoamisen lopettaminen, on järkevää säästämistä. Samaten järkeistämällä toimintaa päästään usein isoihin säästöihin. Valitettavasti laki estää monesti järkevätkin säästöt - esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi saada lopetettua välittömästi.

Lue lisää

Totta kai kun kukkaron nyörit pistetään kiinni, niin jokainen ei välttämätön pyritään karsimaan, mutta suuria säästöjä hakiessa, säästöksi luetaan asiakasmaksujen korotukset, jotka tietysti tekevät tällä hetkellä jotkut palvelut jo lähes yksityisen puolen hintaisiksi. Esimerkiksi hammashoidossa hintaero yksityisen ja julkisen välillä on jo sen verran pieni, että luulisi, ettei julkisia varoja tarvita sen pyörittämiseen enää lainkaan, kun hintaero taitaa olla samaa luokkaa kuin mikä on yksityisen puolen voittovaatimus.

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta voi kustannusmielessä olla montaa mieltä, silläkin kun on ilmiselvä ennaltaehkäisevä vaikutus tietyissä tilanteissa. Turvaamassa niin lapsen oikeuksia leikkiin ja kavereihin kuin myös turvaamassa tiukassa tilanteessa vanhempien jaksamista.

Suuremmat säästöt päivähoidossa sen sijaan saataisiin, mikäli palvelun maksuttomuus romutettaisiin kokonaan. Lainsäätäjän tehtävä vain olisi määrittää tulevatko kulut täysimääräisesti vanhempien maksettavaksi vai pysyykö yhteiskunta jollain osuudella asian sponsorina. Tosin silloin riski olisi, että taas lasten oikeudet unohdetaan kun vanhemmat eivät piheyksissään laita lapsia lainkaan päviähoitoon vaikka olisivatkin päivät töissä. Kaikilla päätöksillä on seurauksia ja nopeilla säästöpäätöksillä seuraukset saattavat olla aika ripeästi korjaussarjaa vaativia. En siis sano, etteikö hasardejakin päätöksiä voisi tehdä, mutta silloin pitää olla valmiina nopeisiin korjaussarjoihin, jos jotain vakavia seurauksia alkaa ilmetä.

Muutamia oikaisuja sinulle hyväosainen kansalainen.
Eivät kaikki ole syntyneet kännykkä kädessä, eiväkä ole näin ollen diginatiiveja.
Ei kaikilla todellakaan ole mobiililaitteita, eivätkä kaikki edes halua hankkia niitä. Suomessa erilaisten laitteiden hankkiminen on vielä vapaaehtoista. Jos digilaitteille tulee pakko, on se säädettävä Suomen lakiin ja postilaitos lopetettava.
Ei yhteiskunta kustanna digilaitteita kaikille vähävaraisille.
Monet vähävaraiset eivät hae tai eivät saa minkäänlaisia tukia tai sosiaaliavustuksia kuten toimeentulotukea. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka elävät nk. nälkärajalla, mutta omillaan.
Ei kaikilla ole kirjasto näköetäisyydellä ja joillakin on niin huonot jalat tai terveys ettei ole voimavaroja liikkua digilaitteiden perässä vaikka aikaakin olisi.
Ei kaikki suinkaan ole omasta halustaan työttömiä, pieneläkeläisiä tai sairaita.
Eikä kaikkia vaivaa laiskuus tai saamattomuus. Useimmat on tehneet koko ikänsä fyysisesti tai psyykkisesti raskasta työtä. Ihmiset ovat veronsa maksaneet tähän yhteiskuntaan, vaikka tulot eivät nyt riittäisikään elämiseen.
Peräänkuulutan kirjoittajalta vähän ymmärrystä ja empaattisuutta! Ei elämä ole niin yksinkertaista kuin sinä luulet! Meillä kaikilla on oma elämäntarinamme jota sivullisilla ei aina ole aihetta arvostella, kun ei tiedä toisen tarinaa.

Anonyymi kirjoitti:

Muutamia oikaisuja sinulle hyväosainen kansalainen.
Eivät kaikki ole syntyneet kännykkä kädessä, eiväkä ole näin ollen diginatiiveja.
Ei kaikilla todellakaan ole mobiililaitteita, eivätkä kaikki edes halua hankkia niitä. Suomessa erilaisten laitteiden hankkiminen on vielä vapaaehtoista. Jos digilaitteille tulee pakko, on se säädettävä Suomen lakiin ja postilaitos lopetettava.
Ei yhteiskunta kustanna digilaitteita kaikille vähävaraisille.
Monet vähävaraiset eivät hae tai eivät saa minkäänlaisia tukia tai sosiaaliavustuksia kuten toimeentulotukea. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka elävät nk. nälkärajalla, mutta omillaan.
Ei kaikilla ole kirjasto näköetäisyydellä ja joillakin on niin huonot jalat tai terveys ettei ole voimavaroja liikkua digilaitteiden perässä vaikka aikaakin olisi.
Ei kaikki suinkaan ole omasta halustaan työttömiä, pieneläkeläisiä tai sairaita.
Eikä kaikkia vaivaa laiskuus tai saamattomuus. Useimmat on tehneet koko ikänsä fyysisesti tai psyykkisesti raskasta työtä. Ihmiset ovat veronsa maksaneet tähän yhteiskuntaan, vaikka tulot eivät nyt riittäisikään elämiseen.
Peräänkuulutan kirjoittajalta vähän ymmärrystä ja empaattisuutta! Ei elämä ole niin yksinkertaista kuin sinä luulet! Meillä kaikilla on oma elämäntarinamme jota sivullisilla ei aina ole aihetta arvostella, kun ei tiedä toisen tarinaa.

Lue lisää

En tiedä yhtään yhteiskunnan järjestämää, välttämäksi katsottavaa palvelua, joka pakottaisi digiasiointiin. Olisiko sinulla tällaisia esittää?

Asioita voinee edelleen hoitaa paikan päällä, puhelimitse tai kirjeitse. Tosin epäilen vahvasti, että tämä tapa toimia tulee huomattavasti hankalammaksi ja kalliimmaksi kuin digiasiointi.

Jos taas omien asioien hoitaminen ei enää suju, sitten pitää yrittää saada siihen apua esimerkiksi sukulaisilta/tuttavilta, erinäisiltä palveluilta tai viime kädessä asioita saataneen hoitoon viranomaisteitse, esimerkiksi holhoustoimen kautta.

Onko sinusta 69 euron älypuhelimen omistaja varakas? Entä 3 euroa nettikuluja per kuukausi - samaa luokkaa, kuin yhden kirjeen postitus?

Kerrotko, miten näitä asioita voi hoitaa halvemmalla ns. perinteisillä tavoilla?

Suomessa on runsaat - aivan liian runsaat - tuet, joilla vähävaraisemmallakin on ihan tarvittavat resurssit omien asioiensa hoitamiseen digitaalisilla välineillä.