Kaikki palvelut halutaan verkkoon

Päivähoitomenoissa säästö ei tarkoita korkeampia päivähoitomaksuja. Päivähoitomenoissa voi säästää esimerkiksi loma-aikoina vähentämällä sijaisuuksia, kun hoitopaikat ovat vajaakäytössä. Säästöjä voi tehdä myös muutenkin ilman, että hintoja pitää nostaa.

Jos hyvinvointialue tarjoaa ei-lakisääteistä hoitoa, se on tuhlausta, eikä sitä pidä tehdä. Ilmaista palvelua ei ole olemassa. Vai luuletko, että hyvinvointialueilla on työntekijöitä, joista ei ole kustannuksia?

Anonyymi kirjoitti:

Päivähoitomenoissa säästö ei tarkoita korkeampia päivähoitomaksuja. Päivähoitomenoissa voi säästää esimerkiksi loma-aikoina vähentämällä sijaisuuksia, kun hoitopaikat ovat vajaakäytössä. Säästöjä voi tehdä myös muutenkin ilman, että hintoja pitää nostaa.

Jos hyvinvointialue tarjoaa ei-lakisääteistä hoitoa, se on tuhlausta, eikä sitä pidä tehdä. Ilmaista palvelua ei ole olemassa. Vai luuletko, että hyvinvointialueilla on työntekijöitä, joista ei ole kustannuksia?

Lue lisää

Juu...mutta yleensä säästö julkisissa menoissa tarkoittaa palvelun käyttäjien maksuosuuden kasvua. Ja oikeastaan aina, kun puhutaan miljoona- tai miljardiluokasta.

Harvoin nuo hoitopaikat ovat nykyäänkään ylimiehitettyjä, alimiehitettyjen päivien "säästöjä" ei myöskään todellisuudessa oikeastaan ole, vaan ne ovat niitä päiviä, joissa sijaista ei ole saatu hälytettyä paikalle sairaspoissaolon takia. Lakia rikotaan jos ei olla edes yritetty hälyttää apua.
Säästöjä on kovin rajallisesti tehtävissä lain puitteissa, lakia muuttamalla avautuu tietysti juuri niin monen miljoonan säästöt kuin halutaan, tosin uskaltaako kukaan vanhempi enää lastaan laittaa sellaiseen päiväkotiin, jossa yhteiskuntapalvelua suorittava taparikollinen on sen päivän työvoimasta 50% ja taparikollisia käytetään korvaamaan lastenhoitajista se kallein, eli koulutettu lastentarhanopettaja.

Hyvinvointialueet tarjoavat erittäin runsaasti ei-lakisääteistä hoitoa, sen nimi on ENNALTA EHKÄISEVÄ HOITO. Eli sitä hoitoa, jonka tarkoitus on vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Juu...mutta yleensä säästö julkisissa menoissa tarkoittaa palvelun käyttäjien maksuosuuden kasvua. Ja oikeastaan aina, kun puhutaan miljoona- tai miljardiluokasta.

Harvoin nuo hoitopaikat ovat nykyäänkään ylimiehitettyjä, alimiehitettyjen päivien "säästöjä" ei myöskään todellisuudessa oikeastaan ole, vaan ne ovat niitä päiviä, joissa sijaista ei ole saatu hälytettyä paikalle sairaspoissaolon takia. Lakia rikotaan jos ei olla edes yritetty hälyttää apua.
Säästöjä on kovin rajallisesti tehtävissä lain puitteissa, lakia muuttamalla avautuu tietysti juuri niin monen miljoonan säästöt kuin halutaan, tosin uskaltaako kukaan vanhempi enää lastaan laittaa sellaiseen päiväkotiin, jossa yhteiskuntapalvelua suorittava taparikollinen on sen päivän työvoimasta 50% ja taparikollisia käytetään korvaamaan lastenhoitajista se kallein, eli koulutettu lastentarhanopettaja.

Hyvinvointialueet tarjoavat erittäin runsaasti ei-lakisääteistä hoitoa, sen nimi on ENNALTA EHKÄISEVÄ HOITO. Eli sitä hoitoa, jonka tarkoitus on vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Lue lisää

Siinä tapauksessa väärin säästetty. Säästökohteita löytyy vaikka kuinka, kun niitä lähtee etsimään - lähtien nyt vaikka turhista "taide"teoksista, osallistumisesta kaikenlaisiin kissanristiäisiin jne.

Ennalta ehkäisevä hoito, mikäli sen lasketaan alentavan lakisääteisen hoidon kustannuksia enemmän kuin se maksaa, on järkevää. Sellaisten hoitojen, jotka ylittävät lain minimivaatimukset, tarjoamisen lopettaminen, on järkevää säästämistä. Samaten järkeistämällä toimintaa päästään usein isoihin säästöihin. Valitettavasti laki estää monesti järkevätkin säästöt - esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi saada lopetettua välittömästi.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä tapauksessa väärin säästetty. Säästökohteita löytyy vaikka kuinka, kun niitä lähtee etsimään - lähtien nyt vaikka turhista "taide"teoksista, osallistumisesta kaikenlaisiin kissanristiäisiin jne.

Ennalta ehkäisevä hoito, mikäli sen lasketaan alentavan lakisääteisen hoidon kustannuksia enemmän kuin se maksaa, on järkevää. Sellaisten hoitojen, jotka ylittävät lain minimivaatimukset, tarjoamisen lopettaminen, on järkevää säästämistä. Samaten järkeistämällä toimintaa päästään usein isoihin säästöihin. Valitettavasti laki estää monesti järkevätkin säästöt - esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi saada lopetettua välittömästi.

Lue lisää

Totta kai kun kukkaron nyörit pistetään kiinni, niin jokainen ei välttämätön pyritään karsimaan, mutta suuria säästöjä hakiessa, säästöksi luetaan asiakasmaksujen korotukset, jotka tietysti tekevät tällä hetkellä jotkut palvelut jo lähes yksityisen puolen hintaisiksi. Esimerkiksi hammashoidossa hintaero yksityisen ja julkisen välillä on jo sen verran pieni, että luulisi, ettei julkisia varoja tarvita sen pyörittämiseen enää lainkaan, kun hintaero taitaa olla samaa luokkaa kuin mikä on yksityisen puolen voittovaatimus.

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta voi kustannusmielessä olla montaa mieltä, silläkin kun on ilmiselvä ennaltaehkäisevä vaikutus tietyissä tilanteissa. Turvaamassa niin lapsen oikeuksia leikkiin ja kavereihin kuin myös turvaamassa tiukassa tilanteessa vanhempien jaksamista.

Suuremmat säästöt päivähoidossa sen sijaan saataisiin, mikäli palvelun maksuttomuus romutettaisiin kokonaan. Lainsäätäjän tehtävä vain olisi määrittää tulevatko kulut täysimääräisesti vanhempien maksettavaksi vai pysyykö yhteiskunta jollain osuudella asian sponsorina. Tosin silloin riski olisi, että taas lasten oikeudet unohdetaan kun vanhemmat eivät piheyksissään laita lapsia lainkaan päviähoitoon vaikka olisivatkin päivät töissä. Kaikilla päätöksillä on seurauksia ja nopeilla säästöpäätöksillä seuraukset saattavat olla aika ripeästi korjaussarjaa vaativia. En siis sano, etteikö hasardejakin päätöksiä voisi tehdä, mutta silloin pitää olla valmiina nopeisiin korjaussarjoihin, jos jotain vakavia seurauksia alkaa ilmetä.