Yöllinen uninäkyni.

"Näin unessa,kuinka olin olevinani Kokkolan kaupungissa,vaikka se olikin maaseutua,mitä minä kovasti ihmettelin.

Sitten näin miehen kaappinsa äärellä.Siellä oli kansio ja kansion vieressä paksusti seteleitä.
Kansion kannessa luki "Sihteeri" ja setelinipun päällä oli teksti "fasaanirahat".
Mies otti setelinipun ja laittoi ne kansionsa sivujen väliin.
Sitten hän nousi autoonsa ja lähti ajamaan valtatielle,missä ylpeästi ohitti suuren,perävaunullisen säiliöauton.
Uni jatkui niin,että mies oli omakotitalonsa takapihalla ja päästi fasaaniparven takapihansa takana olevalle peltoaukealle.
Jaloissaan hänellä pyöri innokas koira,joka jotenkin halusi "seisoa" noille fasaaneille.

Yhtä äkkiä tämä mies olikin kirkon tai vastaavan eteisessä ja heitteli sen lattialle seteleitänsä,jotka näyttivät suuresti hopearahoilta.
Tämän jälkeen mies otti köyden ja katosi jonnekin".

Siihen heräsin ja ihmettelin suuresti,ajattelin jotenkin että tuo koiransa merkitsee vaurautta ja ajotapansa autollaan meidän ihmisten huolettomuutta,sekä nk.kaikkivoipaisuutemme tunnetilojamme.