Suomen hiilinielututkijat pitää vaihtaa ruotsalaisiin.

Se onkin varmaan PESUPELLE!

Vai ei turve ole uusiutuvaa vaikka se esimerkiksi hehtaarin alalla kasvaa vuodessa n. 10 m3 kun hyväkin metsä kasvaa vain 5 m3 . Miksi metsä sitten luetaan uusiutuvaksi vaikka se kasvaa puolet vähemmän.?

Anonyymi kirjoitti:

Vai ei turve ole uusiutuvaa vaikka se esimerkiksi hehtaarin alalla kasvaa vuodessa n. 10 m3 kun hyväkin metsä kasvaa vain 5 m3 . Miksi metsä sitten luetaan uusiutuvaksi vaikka se kasvaa puolet vähemmän.?

Lue lisää

Missä on lähteesi sille, että suo sitoisi tuplaten hiiltä kasvavaan metsään nähden ?

Anonyymi kirjoitti:

Vai ei turve ole uusiutuvaa vaikka se esimerkiksi hehtaarin alalla kasvaa vuodessa n. 10 m3 kun hyväkin metsä kasvaa vain 5 m3 . Miksi metsä sitten luetaan uusiutuvaksi vaikka se kasvaa puolet vähemmän.?

Lue lisää

Jos se kasvaa sitä vauhtia, niin miksi poltettava turve on keskimäärin satoja vuosia vanhaa?
Eikä turvetta enää kasva turvetuotantoon kuivatetuilla soilla, vaan ne muuttuvat ilman ennallistamista pysyvästi hiililähteiksi. Ne nielut on menetetty.

Anonyymi kirjoitti:

Missä on lähteesi sille, että suo sitoisi tuplaten hiiltä kasvavaan metsään nähden ?

Copilot: Turvemaa voi sitoa jopa 10 kertaa enemmän hiiltä hehtaaria kohden kuin mikään muu ekosysteemi, mukaan lukien metsät.

<< Kun Suomen halki ajaa autolla, niin kaikkialla on metsää ja pusikkoa. Jos nämä ei ole hiilinieluja niin mitkä sitten? >>

Juu, on ne hiilinieluja (nettona), mutta niiden hiilinielun määrä ei ole yhtä suuri kuin hiilipäästöjen suuruus.

Anonyymi kirjoitti:

<< Kun Suomen halki ajaa autolla, niin kaikkialla on metsää ja pusikkoa. Jos nämä ei ole hiilinieluja niin mitkä sitten? >>

Juu, on ne hiilinieluja (nettona), mutta niiden hiilinielun määrä ei ole yhtä suuri kuin hiilipäästöjen suuruus.

Lue lisää

Edellä joku kysyi lähdettä johon turpeen kasvun määrä perustuu-
Se lähde on puhdas matematiikka eli yleisesti hyväksytty turpeen kasvun määrä on "vain" 1 mm vuodessa.
Kuitenkin se tekee hehtaarilla 10 m3.
Laskeppa itse !
Toinen "lähde" on se että vanhimmat ja syvimmät suot ovat n. 10000 vuotta vanhoja
ja yli 10 metriä syviä.
Näinkin laskien saadaan tulokseksi n. 1 mm,
Vai eikö 10 metriä ole 10000 mm.?
Ennallistaa niitä ei kannata sillä hyvin pian loppuun nostettu turvesuo alkaa tuottaa kaikenlaista kasvustoa ja 20 vuoden päästä siinä on rehevä koivikko sitomassa hiiltä..
Lisäksi loppuun nostetuille turvesoille on suunnitteilla paljon aurinkovoimaloita.

Anonyymi kirjoitti:

<< Kun Suomen halki ajaa autolla, niin kaikkialla on metsää ja pusikkoa. Jos nämä ei ole hiilinieluja niin mitkä sitten? >>

Juu, on ne hiilinieluja (nettona), mutta niiden hiilinielun määrä ei ole yhtä suuri kuin hiilipäästöjen suuruus.

Lue lisää

Mikä muutti viherprosessorien laskentakaavoja, kun nyt metsät ovat hiililähde?

Anonyymi kirjoitti:

Edellä joku kysyi lähdettä johon turpeen kasvun määrä perustuu-
Se lähde on puhdas matematiikka eli yleisesti hyväksytty turpeen kasvun määrä on "vain" 1 mm vuodessa.
Kuitenkin se tekee hehtaarilla 10 m3.
Laskeppa itse !
Toinen "lähde" on se että vanhimmat ja syvimmät suot ovat n. 10000 vuotta vanhoja
ja yli 10 metriä syviä.
Näinkin laskien saadaan tulokseksi n. 1 mm,
Vai eikö 10 metriä ole 10000 mm.?
Ennallistaa niitä ei kannata sillä hyvin pian loppuun nostettu turvesuo alkaa tuottaa kaikenlaista kasvustoa ja 20 vuoden päästä siinä on rehevä koivikko sitomassa hiiltä..
Lisäksi loppuun nostetuille turvesoille on suunnitteilla paljon aurinkovoimaloita.

Lue lisää

Eli poltetaan vaan surutta sitä 10 000 vuotta maaperään varastoitunutta "uusiutuvaa" turvetta ja lisätään ilmakehän CO2 pitoisuutta.
Miten joku voi olla tuollainen idiootti?

Anonyymi kirjoitti:

<< Kun Suomen halki ajaa autolla, niin kaikkialla on metsää ja pusikkoa. Jos nämä ei ole hiilinieluja niin mitkä sitten? >>

Juu, on ne hiilinieluja (nettona), mutta niiden hiilinielun määrä ei ole yhtä suuri kuin hiilipäästöjen suuruus.

Lue lisää

"Juu, on ne hiilinieluja (nettona), mutta niiden hiilinielun määrä ei ole yhtä suuri kuin hiilipäästöjen suuruus."

Eikö se riitä, että Suomen pinta-alasta on 75% metsää

Anonyymi kirjoitti:

"Juu, on ne hiilinieluja (nettona), mutta niiden hiilinielun määrä ei ole yhtä suuri kuin hiilipäästöjen suuruus."

Eikö se riitä, että Suomen pinta-alasta on 75% metsää

Lue lisää

Kuten Keskisarja kertoi Ylen aamussa: "Keskisarja sanoi Tuppuraiselle, että Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää.
– Repikää siitä tieteelliset tosiasianne, laitasosialidemokraatit"

Anonyymi kirjoitti:

Kuten Keskisarja kertoi Ylen aamussa: "Keskisarja sanoi Tuppuraiselle, että Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää.
– Repikää siitä tieteelliset tosiasianne, laitasosialidemokraatit"

Lue lisää

Valaisetko vielä, miten päädyit siihen, että kyse on laitasosisaalidemokraateista eikä airo-kokoomuslaisista, kuten aiemmin kirjoitit?

Anonyymi kirjoitti:

Valaisetko vielä, miten päädyit siihen, että kyse on laitasosisaalidemokraateista eikä airo-kokoomuslaisista, kuten aiemmin kirjoitit?

Poliittinen vääristely ei kuulu ilmastomuutokseen!

Anonyymi kirjoitti:

Edellä joku kysyi lähdettä johon turpeen kasvun määrä perustuu-
Se lähde on puhdas matematiikka eli yleisesti hyväksytty turpeen kasvun määrä on "vain" 1 mm vuodessa.
Kuitenkin se tekee hehtaarilla 10 m3.
Laskeppa itse !
Toinen "lähde" on se että vanhimmat ja syvimmät suot ovat n. 10000 vuotta vanhoja
ja yli 10 metriä syviä.
Näinkin laskien saadaan tulokseksi n. 1 mm,
Vai eikö 10 metriä ole 10000 mm.?
Ennallistaa niitä ei kannata sillä hyvin pian loppuun nostettu turvesuo alkaa tuottaa kaikenlaista kasvustoa ja 20 vuoden päästä siinä on rehevä koivikko sitomassa hiiltä..
Lisäksi loppuun nostetuille turvesoille on suunnitteilla paljon aurinkovoimaloita.

Lue lisää

<< Edellä joku kysyi lähdettä johon turpeen kasvun määrä perustuu-
Se lähde on puhdas matematiikka eli yleisesti hyväksytty turpeen kasvun määrä on "vain" 1 mm vuodessa.
Kuitenkin se tekee hehtaarilla 10 m3.
Laskeppa itse ! >>

Kysyttiin, paljonko se sitoo hiiltä. No, onko siihen joku lähde ?

Vai perustuuko kaikki vaan omaan sekoiluusi ?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä muutti viherprosessorien laskentakaavoja, kun nyt metsät ovat hiililähde?

<< Mikä muutti viherprosessorien laskentakaavoja, kun nyt metsät ovat hiililähde? >
>

Metsämaa. Hakkuut ovat tosiaan päästölähde melkoisen pitkään. Hakatut alueet tuon saa positiiviseksi. Metsä sinänsä tietysti sitoo hiiltä.

Anonyymi kirjoitti:

"Juu, on ne hiilinieluja (nettona), mutta niiden hiilinielun määrä ei ole yhtä suuri kuin hiilipäästöjen suuruus."

Eikö se riitä, että Suomen pinta-alasta on 75% metsää

Lue lisää

<< "Juu, on ne hiilinieluja (nettona), mutta niiden hiilinielun määrä ei ole yhtä suuri kuin hiilipäästöjen suuruus."
Eikö se riitä, että Suomen pinta-alasta on 75% metsää >>

Ei riitä tällaisella metsänkäytöllä. Metsämme ei riitä sitomaan tuottamaamme vastaavaa määrää hiiltä. Toimintamme siis vaan lisää hiilidioksidia ilmakehään.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten Keskisarja kertoi Ylen aamussa: "Keskisarja sanoi Tuppuraiselle, että Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää.
– Repikää siitä tieteelliset tosiasianne, laitasosialidemokraatit"

Lue lisää

<< Kuten Keskisarja kertoi Ylen aamussa: "Keskisarja sanoi Tuppuraiselle, että Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää.
– Repikää siitä tieteelliset tosiasianne, laitasosialidemokraatit" >>

Niin, meillä on siis hyvät edellytykset hiilineutraliuteen, koska meillä todella on tuota metsää. Nyt pitää vaan miettiä metsien käyttö (ja niiden kasvatus, esim. lannoitus) sellaiselle mallille, että me todella saavutamme hiilineutraliuden.

Keskisarja ei vaan tajua, että olemme keskitiessä vielä tavoitteiden suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

<< Kuten Keskisarja kertoi Ylen aamussa: "Keskisarja sanoi Tuppuraiselle, että Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää.
– Repikää siitä tieteelliset tosiasianne, laitasosialidemokraatit" >>

Niin, meillä on siis hyvät edellytykset hiilineutraliuteen, koska meillä todella on tuota metsää. Nyt pitää vaan miettiä metsien käyttö (ja niiden kasvatus, esim. lannoitus) sellaiselle mallille, että me todella saavutamme hiilineutraliuden.

Keskisarja ei vaan tajua, että olemme keskitiessä vielä tavoitteiden suhteen.

Lue lisää

"Nyt pitää vaan miettiä metsien käyttö (ja niiden kasvatus, esim. lannoitus) sellaiselle mallille, että me todella saavutamme hiilineutraliuden"

Suot kannattaa kuivattaa ja metsittää

Anonyymi kirjoitti:

Kuten Keskisarja kertoi Ylen aamussa: "Keskisarja sanoi Tuppuraiselle, että Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää.
– Repikää siitä tieteelliset tosiasianne, laitasosialidemokraatit"

Lue lisää

Lisäksi 28% Suomen maapinta-alasta on suota. Kun Suomen maapinta-ala on n. 304000 km2 niin suota on siis näppärät 8,5 miljoonaa hehtaaria. Vertailun vuoksi: Viljelykäytössä olevaa peltoa on n. 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Anonyymi kirjoitti:

<< Edellä joku kysyi lähdettä johon turpeen kasvun määrä perustuu-
Se lähde on puhdas matematiikka eli yleisesti hyväksytty turpeen kasvun määrä on "vain" 1 mm vuodessa.
Kuitenkin se tekee hehtaarilla 10 m3.
Laskeppa itse ! >>

Kysyttiin, paljonko se sitoo hiiltä. No, onko siihen joku lähde ?

Vai perustuuko kaikki vaan omaan sekoiluusi ?

Lue lisää

On. Vilkaise asiaa Copilotin avulla ja opi että turvemaa sitoo 10x enemmän hiiltä kuin mikään muu ekosysteemi, mukaan lukien metsät.

Anonyymi kirjoitti:

"Nyt pitää vaan miettiä metsien käyttö (ja niiden kasvatus, esim. lannoitus) sellaiselle mallille, että me todella saavutamme hiilineutraliuden"

Suot kannattaa kuivattaa ja metsittää

Lue lisää

<< Suot kannattaa kuivattaa ja metsittää >>

Se kuivattaminen ei vaan ole hyväksi muulle luonnolle (eikä soita tietysti kaikkia pidä muutenkaan käsitellä).

Metsittämistä voisi miettiä ihan vaan niin, että aina suon laitamat istutetaan metsälle (ja mineraalilannoitus lisäksi). Sitten kun se on kunnolla metsittynyt ja kasvaa, niin istutetaan seuraavat. Reunimmaiset tuottavat tietysti huonosti, mutta se parantaa sitten taas kauempana olevan metsän tuottoa.

Anonyymi kirjoitti:

On. Vilkaise asiaa Copilotin avulla ja opi että turvemaa sitoo 10x enemmän hiiltä kuin mikään muu ekosysteemi, mukaan lukien metsät.

<< On. Vilkaise asiaa Copilotin avulla >>

Heh, onko Copilot joku lähde ?

Ei nyt saatana, seuraava riemuidioottien lauma kasvaa: nyt jo tekoäly on muka joku luotettavakin lähde.

<< turvemaa sitoo 10x enemmän hiiltä kuin mikään muu ekosysteemi, mukaan lukien metsät. >>

Siis turvemaahan voi olla sitoutuneena tuhansien ja tuhansien vuosien aikana enemmän hiiltä kuin metsään (joka palaa määrävälein hiilensä ilmoille), mutta ei se sido nopeampaa tahtia hiiltä kuin metsä. Metsän keskimääräinen hiilensidonta vuodessa on n. 4700 kg/ha, suon vastaava on sellaiset 900 kg/ha.

Järki mukaan noihin sekoiluihin nyt.

Joskus yritin tämän logiikan mainita ylen kommenteissa, mutta sensuuri on tiukkaa.

Metsä on hiilinielu vain hakkuun jälkeen muutaman vuosikymmenen ajan.

<< Suomalainen metsä ei ole hiilinielu, joten voidaan hakata ja kasvattaa biomassaa niin kuin tähänkin asti. >>

Mitähän ihmeen biomassaa tuossa sitten kasvatettaisiin.

Suomalainen metsä tietysti on hiilinielu, jos se jätetään kasvamaan. Hakkuut tekevät siitä päästölähteen.

Toki siis hakatakin vaan täytyy, mutta ehkäpä löydämme järkevämmän tavan kasvattaa metsää (metsälannoitukset ja istutukset), että sitominen miinus hakkuusta johtuvat päästöt kääntyykin nielun puolelle. Suomella olisi mahdollisuudet suureenkin nettonieluun metsiemme vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus yritin tämän logiikan mainita ylen kommenteissa, mutta sensuuri on tiukkaa.

<< Joskus yritin tämän logiikan mainita ylen kommenteissa, mutta sensuuri on tiukkaa. >>

Eiköhän se ole ihan hyvä, että ihan suora idiotismi blokataan pois.

Metsät ovat hiilinieluja. Kasvunsa aikana ne nielevät hiiltä. Hakkuut vaan tuottaa sitten päästöjä (aika pitkäänkin hakkuun jälkeen). Jos hakkuita on paljon, päästöjä on paljon. Se ei olekaan siis metsän vika, että tulee päästöjä, vaan hakkuiden.

Anonyymi kirjoitti:

Metsä on hiilinielu vain hakkuun jälkeen muutaman vuosikymmenen ajan.

<< Metsä on hiilinielu vain hakkuun jälkeen muutaman vuosikymmenen ajan. >>

Ei kun metsä on nimenomaan päästölähde jopa vuosikymmenien ajan hakkuun jälkeen. Vasta kunnon varttunut metsä sitoo hiiltä puuainekseensa suuria määriä - suurempia kuin esim. lahopuutähteet päästävät.

Anonyymi kirjoitti:

<< Suomalainen metsä ei ole hiilinielu, joten voidaan hakata ja kasvattaa biomassaa niin kuin tähänkin asti. >>

Mitähän ihmeen biomassaa tuossa sitten kasvatettaisiin.

Suomalainen metsä tietysti on hiilinielu, jos se jätetään kasvamaan. Hakkuut tekevät siitä päästölähteen.

Toki siis hakatakin vaan täytyy, mutta ehkäpä löydämme järkevämmän tavan kasvattaa metsää (metsälannoitukset ja istutukset), että sitominen miinus hakkuusta johtuvat päästöt kääntyykin nielun puolelle. Suomella olisi mahdollisuudet suureenkin nettonieluun metsiemme vuoksi.

Lue lisää

Noin 10 prosenttia Suomen metsistä on huonosti hoidettua. Pääsyy on iso määrä omistajia ja pieniä omistettu ja pinta-aloja, joita ei ole taloudellisesti järkevää hoitaa.

Lisäksi Suomessa on noin 300 000 hehtaaria alueita, joita voisi metsittää.

Jos nyt edes noista saisi kuntoon, tulisi puuta enemmän ja hiilen sidonta paranee.

Ketkä: kuihtuvat kunnat ja kaupungit, yksityiset, hiekkamontut, suot, seurakunnat, suljetut teollisuuslaitokset ja kiinteistöt, kaupat ......

Suomessa ei toimita vaan kinastellaan ja ympäristö liikkeet neroilevat.....

Anonyymi kirjoitti:

Noin 10 prosenttia Suomen metsistä on huonosti hoidettua. Pääsyy on iso määrä omistajia ja pieniä omistettu ja pinta-aloja, joita ei ole taloudellisesti järkevää hoitaa.

Lisäksi Suomessa on noin 300 000 hehtaaria alueita, joita voisi metsittää.

Jos nyt edes noista saisi kuntoon, tulisi puuta enemmän ja hiilen sidonta paranee.

Ketkä: kuihtuvat kunnat ja kaupungit, yksityiset, hiekkamontut, suot, seurakunnat, suljetut teollisuuslaitokset ja kiinteistöt, kaupat ......

Suomessa ei toimita vaan kinastellaan ja ympäristö liikkeet neroilevat.....

Lue lisää

<< Noin 10 prosenttia Suomen metsistä on huonosti hoidettua. Pääsyy on iso määrä omistajia ja pieniä omistettu ja pinta-aloja, joita ei ole taloudellisesti järkevää hoitaa. >>

Ja varmasti on paljon metsiä, jotka omistaa vaikka joku vanhus tai perikunta, joilla ei ole oikein praktiikkaa hoitotöille. Olen leikitellyt ajatuksella, että puun ostajille voitaisiin alkaa luovuttaa vaikka laserkeilaamalla saatua dataa, missä paljastettaisiin esim. harventamattomat metsät. Metsäyhtiö siis voisi lähestyä vaikka perikuntaa, että "jos saamme hoitaa metsän kasvukuntoon, niin saatte tämän ja tämän verran rahaa - itse ei tarvitse tehdä muuta kuin kertoa tilinumero". Tällöin metsäyhtiö voisi itse suunnitella vaikka ne pienet kohteet kaikki samalta seudulta samaan aikaan jne.

<< Lisäksi Suomessa on noin 300 000 hehtaaria alueita, joita voisi metsittää. >>

Se.

Ei niistä kaikki kovin kovaa tuottoa anna, mutta metsitys auttaisi kuitenkin valtavasti. Esim. soiden reunat olisivat oikein erinomaisia metsityskohteita. Keskelle suota on tietysti turha yrittää istuttaa, mutta riittävän kuivalle maalle se onnistuu - ja tuo metsitys auttaa kauempana olevan metsän kasvua. Tuohon ehkä tarvitaan mineraalilannoitusta. mukaan (sellaisena voisi käyttää vaikka betonijätettä + jotain korjaavia oikeita lannoitteita). Ei se oikeasti olisi kovin vaikeaa, jos vaan tahtoa on - ja se maksaisi itsensä takaisin kyllä.

Sitten taas vajaatuottoiset mineraalimaat voisi metsittää esim. kasvijätteen kanssa niin, että jäte tuottaa sinne humuskerroksen sekä nitraattityppeä. Tässäkään ei kannata lähteä sille tielle, että istuttaa suoraan paljaan kallion päälle metsää. Se ei tule onnistumaan, mutta vähän alemmas edellisen metsän rajaan pieneltä leveydeltä (joka taas auttaa niitä alempana kasvavia).

Järkevällä toteutuksella tuota saataisiin tehtyä. Varmaan ongelmana on se, että esim. soita on kokeiltu metsittää ja niistä on tullut huonoja tuloksia, koska yritys on ollut juuri se, että koko suon yli istutetaan taimikko - eikä se tietenkään mitään tuota.

<< Suomessa ei toimita vaan kinastellaan ja ympäristö liikkeet neroilevat. >>

Sekin. Hommiin vaan ja lainsäädäntö siihen malliin kuntoon, että sen varjolla on helppo hyödyttää hiilinieluja.

Anonyymi kirjoitti:

<< Noin 10 prosenttia Suomen metsistä on huonosti hoidettua. Pääsyy on iso määrä omistajia ja pieniä omistettu ja pinta-aloja, joita ei ole taloudellisesti järkevää hoitaa. >>

Ja varmasti on paljon metsiä, jotka omistaa vaikka joku vanhus tai perikunta, joilla ei ole oikein praktiikkaa hoitotöille. Olen leikitellyt ajatuksella, että puun ostajille voitaisiin alkaa luovuttaa vaikka laserkeilaamalla saatua dataa, missä paljastettaisiin esim. harventamattomat metsät. Metsäyhtiö siis voisi lähestyä vaikka perikuntaa, että "jos saamme hoitaa metsän kasvukuntoon, niin saatte tämän ja tämän verran rahaa - itse ei tarvitse tehdä muuta kuin kertoa tilinumero". Tällöin metsäyhtiö voisi itse suunnitella vaikka ne pienet kohteet kaikki samalta seudulta samaan aikaan jne.

<< Lisäksi Suomessa on noin 300 000 hehtaaria alueita, joita voisi metsittää. >>

Se.

Ei niistä kaikki kovin kovaa tuottoa anna, mutta metsitys auttaisi kuitenkin valtavasti. Esim. soiden reunat olisivat oikein erinomaisia metsityskohteita. Keskelle suota on tietysti turha yrittää istuttaa, mutta riittävän kuivalle maalle se onnistuu - ja tuo metsitys auttaa kauempana olevan metsän kasvua. Tuohon ehkä tarvitaan mineraalilannoitusta. mukaan (sellaisena voisi käyttää vaikka betonijätettä jotain korjaavia oikeita lannoitteita). Ei se oikeasti olisi kovin vaikeaa, jos vaan tahtoa on - ja se maksaisi itsensä takaisin kyllä.

Sitten taas vajaatuottoiset mineraalimaat voisi metsittää esim. kasvijätteen kanssa niin, että jäte tuottaa sinne humuskerroksen sekä nitraattityppeä. Tässäkään ei kannata lähteä sille tielle, että istuttaa suoraan paljaan kallion päälle metsää. Se ei tule onnistumaan, mutta vähän alemmas edellisen metsän rajaan pieneltä leveydeltä (joka taas auttaa niitä alempana kasvavia).

Järkevällä toteutuksella tuota saataisiin tehtyä. Varmaan ongelmana on se, että esim. soita on kokeiltu metsittää ja niistä on tullut huonoja tuloksia, koska yritys on ollut juuri se, että koko suon yli istutetaan taimikko - eikä se tietenkään mitään tuota.

<< Suomessa ei toimita vaan kinastellaan ja ympäristö liikkeet neroilevat. >>

Sekin. Hommiin vaan ja lainsäädäntö siihen malliin kuntoon, että sen varjolla on helppo hyödyttää hiilinieluja.

Lue lisää

uskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi 20.10.2021 mietintönsä valtion metsien avohakkuita koskeneesta kansalaisaloitteesta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Metsähallitus pitävät aloitteen myötä virinnyttä keskustelua metsienkäsittelymenetelmistä ja niiden vaikutuksista erittäin tärkeänä.

Eri kasvatusmenetelmien etuja ja haittoja käsitellään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä monipuolisesti useasta eri näkökulmasta. Valiokunta kuuli käsittelyn aikana aiheesta eri sidosryhmien edustajia ja sai käyttöönsä lukuisia kirjallisia lausuntoja. Aiheesta järjestettiin myös julkinen kuulemistilaisuus.

Johtopäätöksenään valiokunta toteaa, että jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen valtion metsissä on perusteltua ja toivottavaakin. Sen säätäminen pääasialliseksi metsänkasvatuskeinoksi ei kuitenkaan välttämättä tukisi kansalaisaloitteen tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta, vesistöjen tilan parantamisesta ja virkistys- ja retkeilymahdollisuuksien lisäämisestä. Avohakkuukiellon seuraukset voisivat päinvastoin olla joissakin tapauksissa jopa negatiivisia puuntuotannon, monimuotoisuuden, ilmastotavoitteiden ja sosiaalisen kestävyyden yhteensovittamisen näkökulmasta.

Jokaiseen metsikköön tulee valiokunnan mielestä valita kulloisellakin hetkellä ja kuhunkin kasvupaikkaan parhaiten soveltuva kasvatusmenetelmä, joka toteuttaa parhaiten myös muita omistajan kyseiselle kohteelle asettamia tavoitteita. Kun eri kasvatusmenetelmiä yhdistellään sopivasti toisiinsa, tulos on valiokunnan mukaan usein parempi kuin kumpikaan menetelmä yksin käytettynä.

”On erinomaista, että parhaat asiantuntijat ovat nyt arvioineet erilaisten hakkuutapojen hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Kyse on tässäkin kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamisesta ja sitä kautta parhaan ratkaisun löytämisestä. Keskustelun myötä on havahduttu myös nykytietämyksessä oleviin puutteisiin, jotka liittyvät muun muassa eri puulajien luontaiseen uudistumiseen jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa eri kasvupaikoilla. Tutkimusrahoitusta osataan nyt osoittaa paremmin lisäselvitystä vaativiin kohteisiin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan perustuvissa Metsähallituksen uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa korostetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden – eli taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden – huomioimista ja yhteensovittamista. Uudet linjaukset näkyvät myös Metsähallituksen liiketoiminnalle tälle vuodelle asetetussa tulostavoitteessa, joka on merkittävästi viime vuotta pienempi.

Peitteellisen metsänkäsittelyn osuutta uudistusluonteisista hakkuista lisätään uusien linjausten mukaisesti 25 prosenttiin, ja lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä käytetään niille soveltuvilla kasvupaikoilla erityisesti silloin, kun peitteisyyden ylläpitäminen on myös alueen muiden käyttömuotojen vuoksi tärkeää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Lapin karut männiköt, matkailu- ja retkeilyalueiden metsät sekä muut virkistyskäyttöpainotteiset metsät.

Eri asiantuntijoiden kansalaisaloitteesta antamat – osittain myös toisistaan poikkeavat – lausunnot osoittavat, että jatkuvasta kasvatuksesta tarvitaan lisää kokeellista kenttätutkimusta, pelkkä mallinnus ei riitä.

”Tarvitsemme lisää tietoa muun muassa taloudelliseen kannattavuuteen, hiilensidontaan sekä uhanalaisten lajien säilymiseen liittyen”, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Tätä varten Metsähallitus perusti kaksi vuotta sitten kolme 5 000 hehtaarin suuruista jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta, joissa muun muassa kyseisiä asioita tutkitaan.

”Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia ja soveltuvuutta eri kasvupaikoille tutkitaan parhaillaan myös useissa Kansallista metsästrategiaa ja maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävissä Hiilestä kiinni -hankkeissa”, muistuttaa ministeri Leppä. Aktiivista kehitystyötä tässä suhteessa tullaan hänen mukaansa jatkamaan myös tulevina vuosina yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi lausumaa. Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa lausumissa mainitut eduskunnan edellyttämät selvitykset maa- ja metsätalousvaliokunnalle asetettujen aikataulujen mukaisesti.

Maa- ja metsätalousvaliokunta: Metsien käytön tulee olla kokonaiskestävääLinkki toiselle sivustolle (eduskunnan tiedote 20.10.2021)

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö (MmVM 13/2021 vp)Linkki toiselle sivustolle

Uudet omistajapoliittiset linjaukset laskevat Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitetta (MMM-tiedote 18.2.2021)

Kansallisen metsästrategian uusilla hankkeilla edistetään aktiivista metsätaloutta ja kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamista (MMM-tiedote 11.3.2021)

Anonyymi kirjoitti:

<< Noin 10 prosenttia Suomen metsistä on huonosti hoidettua. Pääsyy on iso määrä omistajia ja pieniä omistettu ja pinta-aloja, joita ei ole taloudellisesti järkevää hoitaa. >>

Ja varmasti on paljon metsiä, jotka omistaa vaikka joku vanhus tai perikunta, joilla ei ole oikein praktiikkaa hoitotöille. Olen leikitellyt ajatuksella, että puun ostajille voitaisiin alkaa luovuttaa vaikka laserkeilaamalla saatua dataa, missä paljastettaisiin esim. harventamattomat metsät. Metsäyhtiö siis voisi lähestyä vaikka perikuntaa, että "jos saamme hoitaa metsän kasvukuntoon, niin saatte tämän ja tämän verran rahaa - itse ei tarvitse tehdä muuta kuin kertoa tilinumero". Tällöin metsäyhtiö voisi itse suunnitella vaikka ne pienet kohteet kaikki samalta seudulta samaan aikaan jne.

<< Lisäksi Suomessa on noin 300 000 hehtaaria alueita, joita voisi metsittää. >>

Se.

Ei niistä kaikki kovin kovaa tuottoa anna, mutta metsitys auttaisi kuitenkin valtavasti. Esim. soiden reunat olisivat oikein erinomaisia metsityskohteita. Keskelle suota on tietysti turha yrittää istuttaa, mutta riittävän kuivalle maalle se onnistuu - ja tuo metsitys auttaa kauempana olevan metsän kasvua. Tuohon ehkä tarvitaan mineraalilannoitusta. mukaan (sellaisena voisi käyttää vaikka betonijätettä jotain korjaavia oikeita lannoitteita). Ei se oikeasti olisi kovin vaikeaa, jos vaan tahtoa on - ja se maksaisi itsensä takaisin kyllä.

Sitten taas vajaatuottoiset mineraalimaat voisi metsittää esim. kasvijätteen kanssa niin, että jäte tuottaa sinne humuskerroksen sekä nitraattityppeä. Tässäkään ei kannata lähteä sille tielle, että istuttaa suoraan paljaan kallion päälle metsää. Se ei tule onnistumaan, mutta vähän alemmas edellisen metsän rajaan pieneltä leveydeltä (joka taas auttaa niitä alempana kasvavia).

Järkevällä toteutuksella tuota saataisiin tehtyä. Varmaan ongelmana on se, että esim. soita on kokeiltu metsittää ja niistä on tullut huonoja tuloksia, koska yritys on ollut juuri se, että koko suon yli istutetaan taimikko - eikä se tietenkään mitään tuota.

<< Suomessa ei toimita vaan kinastellaan ja ympäristö liikkeet neroilevat. >>

Sekin. Hommiin vaan ja lainsäädäntö siihen malliin kuntoon, että sen varjolla on helppo hyödyttää hiilinieluja.

Lue lisää

Tuon näpertelyn sijaan planeetalta on valtavasti alueita, joita metsittämällä saisi oikeasti jotain tulosta samoilla resursseilla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon näpertelyn sijaan planeetalta on valtavasti alueita, joita metsittämällä saisi oikeasti jotain tulosta samoilla resursseilla.

<< Tuon näpertelyn sijaan planeetalta on valtavasti alueita, joita metsittämällä saisi oikeasti jotain tulosta samoilla resursseilla. >>

Veikkaan, että ajatuksesi on nimenomaan se väärä tie, joka on jo koettu ja vääräksi todettu. Se olisi ollut todettavissa vääräksi myös ajattelemalla hivenen eikä lyömällä päätä seinään.

Saharaa meidän ei kannata yrittää metsittää. Siellä ei vaan olosuhteet riitä. Ei, vaikka me kuinka haluaisimme. Me voimme metsittää niitä alueita, joilla metsä kasvaa. Me voimme vain hiljalleen laajentaa tuota aluetta istuttamalla aina vaan uutta ja uutta metsän reunaa venyttäen. Keskelle suota ei kannata istuttaa, mutta laitamille kannattaa.

Ja tosiaan, Saharaakin metsitetään nykyisinkin, mutta luonnollisesti vain niin, että istutetaan vain sinne, missä jo puut menestyvät laajentaen aluetta vähän kerrallaan. Eteläinen Saharan alue saa nimittäin muuttuneessa ilmastossa enemmän sateita, joten sinne todella saadaan kasvillisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

uskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi 20.10.2021 mietintönsä valtion metsien avohakkuita koskeneesta kansalaisaloitteesta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Metsähallitus pitävät aloitteen myötä virinnyttä keskustelua metsienkäsittelymenetelmistä ja niiden vaikutuksista erittäin tärkeänä.

Eri kasvatusmenetelmien etuja ja haittoja käsitellään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä monipuolisesti useasta eri näkökulmasta. Valiokunta kuuli käsittelyn aikana aiheesta eri sidosryhmien edustajia ja sai käyttöönsä lukuisia kirjallisia lausuntoja. Aiheesta järjestettiin myös julkinen kuulemistilaisuus.

Johtopäätöksenään valiokunta toteaa, että jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen valtion metsissä on perusteltua ja toivottavaakin. Sen säätäminen pääasialliseksi metsänkasvatuskeinoksi ei kuitenkaan välttämättä tukisi kansalaisaloitteen tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta, vesistöjen tilan parantamisesta ja virkistys- ja retkeilymahdollisuuksien lisäämisestä. Avohakkuukiellon seuraukset voisivat päinvastoin olla joissakin tapauksissa jopa negatiivisia puuntuotannon, monimuotoisuuden, ilmastotavoitteiden ja sosiaalisen kestävyyden yhteensovittamisen näkökulmasta.

Jokaiseen metsikköön tulee valiokunnan mielestä valita kulloisellakin hetkellä ja kuhunkin kasvupaikkaan parhaiten soveltuva kasvatusmenetelmä, joka toteuttaa parhaiten myös muita omistajan kyseiselle kohteelle asettamia tavoitteita. Kun eri kasvatusmenetelmiä yhdistellään sopivasti toisiinsa, tulos on valiokunnan mukaan usein parempi kuin kumpikaan menetelmä yksin käytettynä.

”On erinomaista, että parhaat asiantuntijat ovat nyt arvioineet erilaisten hakkuutapojen hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Kyse on tässäkin kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamisesta ja sitä kautta parhaan ratkaisun löytämisestä. Keskustelun myötä on havahduttu myös nykytietämyksessä oleviin puutteisiin, jotka liittyvät muun muassa eri puulajien luontaiseen uudistumiseen jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa eri kasvupaikoilla. Tutkimusrahoitusta osataan nyt osoittaa paremmin lisäselvitystä vaativiin kohteisiin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan perustuvissa Metsähallituksen uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa korostetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden – eli taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden – huomioimista ja yhteensovittamista. Uudet linjaukset näkyvät myös Metsähallituksen liiketoiminnalle tälle vuodelle asetetussa tulostavoitteessa, joka on merkittävästi viime vuotta pienempi.

Peitteellisen metsänkäsittelyn osuutta uudistusluonteisista hakkuista lisätään uusien linjausten mukaisesti 25 prosenttiin, ja lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä käytetään niille soveltuvilla kasvupaikoilla erityisesti silloin, kun peitteisyyden ylläpitäminen on myös alueen muiden käyttömuotojen vuoksi tärkeää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Lapin karut männiköt, matkailu- ja retkeilyalueiden metsät sekä muut virkistyskäyttöpainotteiset metsät.

Eri asiantuntijoiden kansalaisaloitteesta antamat – osittain myös toisistaan poikkeavat – lausunnot osoittavat, että jatkuvasta kasvatuksesta tarvitaan lisää kokeellista kenttätutkimusta, pelkkä mallinnus ei riitä.

”Tarvitsemme lisää tietoa muun muassa taloudelliseen kannattavuuteen, hiilensidontaan sekä uhanalaisten lajien säilymiseen liittyen”, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Tätä varten Metsähallitus perusti kaksi vuotta sitten kolme 5 000 hehtaarin suuruista jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta, joissa muun muassa kyseisiä asioita tutkitaan.

”Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia ja soveltuvuutta eri kasvupaikoille tutkitaan parhaillaan myös useissa Kansallista metsästrategiaa ja maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävissä Hiilestä kiinni -hankkeissa”, muistuttaa ministeri Leppä. Aktiivista kehitystyötä tässä suhteessa tullaan hänen mukaansa jatkamaan myös tulevina vuosina yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi lausumaa. Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa lausumissa mainitut eduskunnan edellyttämät selvitykset maa- ja metsätalousvaliokunnalle asetettujen aikataulujen mukaisesti.

Maa- ja metsätalousvaliokunta: Metsien käytön tulee olla kokonaiskestävääLinkki toiselle sivustolle (eduskunnan tiedote 20.10.2021)

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö (MmVM 13/2021 vp)Linkki toiselle sivustolle

Uudet omistajapoliittiset linjaukset laskevat Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitetta (MMM-tiedote 18.2.2021)

Kansallisen metsästrategian uusilla hankkeilla edistetään aktiivista metsätaloutta ja kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamista (MMM-tiedote 11.3.2021)

Lue lisää

Mihinköhän tämä teksti olisi jokin kommentti tai mitä järkeä tuollaisen kopioimisessa (ja vielä ilman lähdetietoja) on.

Järki mukaan tuohon sekoiluun nyt.

Anonyymi kirjoitti:

<< Tuon näpertelyn sijaan planeetalta on valtavasti alueita, joita metsittämällä saisi oikeasti jotain tulosta samoilla resursseilla. >>

Veikkaan, että ajatuksesi on nimenomaan se väärä tie, joka on jo koettu ja vääräksi todettu. Se olisi ollut todettavissa vääräksi myös ajattelemalla hivenen eikä lyömällä päätä seinään.

Saharaa meidän ei kannata yrittää metsittää. Siellä ei vaan olosuhteet riitä. Ei, vaikka me kuinka haluaisimme. Me voimme metsittää niitä alueita, joilla metsä kasvaa. Me voimme vain hiljalleen laajentaa tuota aluetta istuttamalla aina vaan uutta ja uutta metsän reunaa venyttäen. Keskelle suota ei kannata istuttaa, mutta laitamille kannattaa.

Ja tosiaan, Saharaakin metsitetään nykyisinkin, mutta luonnollisesti vain niin, että istutetaan vain sinne, missä jo puut menestyvät laajentaen aluetta vähän kerrallaan. Eteläinen Saharan alue saa nimittäin muuttuneessa ilmastossa enemmän sateita, joten sinne todella saadaan kasvillisuutta.

Lue lisää

https://youtube.com/shorts/nSgIvu4c26s?si=NjtIQ-y73kwaniSr

Mm. Kiinassa on vissiin saatu hyvin tulostakin aikaan.
Jos tuossa YouTube-pätkässä on totuutta mukana, niin aika kustannustehokas innovaatio.

Ihan oikeasti voi saada jotain oikeasti merkittävää aikaan, eikä tarvitse edes romuttaa taloutta.