Sijoitusyhtiöt puuhaavat Helsinkiin ydinvoimalaa, josta toivovat vientituotetta.
Helsinkiläisenä en halua ydinvoimalaa takapihalleni, en pientä enkä suurta.
Ja miksi ei? Siksi, että se olisi kriisioloissa erittäin vaarallinen. Sitä olisi helppo pommittaa tai vallata. Iranissa on nähty, että edes syvällä maan sisällä voimala ei olisi turvassa syvyyspommeilta.
Terroristeilla tai vieraalla valtiolla olisi todellinen namupala käsissään, jos he voisivat uhata maan pääkaupunkia saastumisella.
Helsinkiläisenä en halua ydinvoimalaa takapihalleni, en pientä enkä suurta.
Ja miksi ei? Siksi, että se olisi kriisioloissa erittäin vaarallinen. Sitä olisi helppo pommittaa tai vallata. Iranissa on nähty, että edes syvällä maan sisällä voimala ei olisi turvassa syvyyspommeilta.
Terroristeilla tai vieraalla valtiolla olisi todellinen namupala käsissään, jos he voisivat uhata maan pääkaupunkia saastumisella.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pienydinvoimalasta ei kyllä saa pommia tehtyä kuinkaan!
Täh? Miksi joku tekisi siitä pommin? Aloittaja tarkoittanee, että voimalaa pommitetaan, jolloin ydinsaaste leviää.
On kurjaa, jos bisnesmiesten takia asukkaat vaarannetaan.
Voimalaa kaavaillaan kaukolämmön lähteeksi. Sitä saadaan muualtakin. Kivihiilivoimalat on jo muutettu hakkeella käyviksi.
Maan alla on jo nyt isoja lämpöpumppuja, jotka ottavat lämmön jätevesistä ja muusta hukkalämmöstä.
Maan alla on.myös isoja lämminvesisäiliöitä.
Meriveden lämpöä voisi käyttää, kun tekisi pitkän putken Helsingin edustalle.
Lisäksi yhä useammat taloyhtiöt ovat siirtyneet kaukolämmöstä maalämpöön.
Fortum on lobbannut lisää ydinvoimaloita, mutta valtion kustannuksella. Muuten se katsoo että rakentaminen on kannattamatonta.
Kuka oikeastaan maksaisi Helsinkiin tulevan ydinvoimalan?
Kuka korvaa, jos tapahtuu onnettomuus? Kansainväliset vakuutusyhtiöt kieltäytyvät vakuuttamasta ydinvoimaloita, paitsi jos saavat siitä huikean hinnan.
Ydinvoimalat ovat koko ajan seisahduksissa. Viimeisin vitsi on se, että Loviisan voimalaa ajetaan pienemmällä teholla, koska helle on lämmittänyt jäähdytykseen käytetyn meriveden.
Mitähän vielä?
Ydinvoimavouhotus ja niihin tehdyt miljardien investoinnit ovat hidastaneet tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista. Vasta nyt on alettu rakentaa järkeviä yhdistettyjä tuuli-, aurinko- ja varastoakkuvoimaloita.
Sähköverkon tarvitsemaa inertiaa saadaan vasta rakennetusta isosta vauhtipyörästä. Inertiaongelma ei ratkea ydinvoimalla. Ruotsissa Oskarshamnin ydinvoimalaa on jouduttu ajamaan puolella teholla juuri inertian ongelmien takia.
Jutuissasi on kyllä pahoja ristiriitoja!
Miten pysäytetyn voimalaitoksen tehoja voi pudottaa? No, leikki leikkinä, viranomainen antaa käyttöluvassa ehtoja, joita on noudatettava. Kun meriveden lämpötila nousee, eikä pumppausvirtaamaa pysty nostamaan, on lämpövirtaa, eli tehoa pudotettava.
Suomi ei ole komentotalous, eikä ydinvoima ole saanut tukea ainakaan 40 vuoteen, uusiutuva kyllä, muttei sekään uusia tukia moneen vuoteen. Talous nyt vain toimii noin, investoinnit ohjautuvat sinne, missä niillä arvioidaan olevan varmin tuotto, ihan vouhottamatta.
Inertia on yksi toimintavarmuuden ja toimitusvarmuuden avain kysymyksiä. Ydinvoimaloiden generaattorit ovat genetaattoreita siinä kuin muidenkin lämpövoimalaitosten ja vesivoimalaitosten vastaavat, ei verkko näe sitä, mikä turbiinia pyörittää. Taajuusmuuttajakytketyt teholähteet, eli tuuli- ja aurinkovoima tai tasavirtavoimansiirto eivät tuota inertiaa. Väitteesi, että verkon inertia paranisi, jos tehoa pudotetaan on jokseenkin järjetön! Ehkä sinun kannattaisi lukea tuo artikkeli, johon viittasit, uudelleen ja vaikka laittaa se näkyville ydinvoimapalstalle. Minä en sitä löytänyt.
Älä sure! Eivät ne sentään niin pieniä ole, että takapihallesi mahtuisivat!