Ihminen tarkoitettu palvomaan?

Palvomista vaatisi vain täydellinen narsisti.
Ja sellaista ei pidä päästää mihinkään vaikutusvaltaiseen virkaan.

On kysymys ikuisuudesta.
Jos tunnustat Jeesuksen Herraksesi, "et ikinä kuole. Ja vaikka kuolisitkin saat elää."
Tämä on sitä palvontaa.

Ei tietenkään ole tarkoitettu palvomaan satuolentoja. Mutta Peräilmaa laskemaan on luotu. Ja sitä kannattakin päästellä, sillä Peräilma pelastaa. Ai miltäkö? No tietysti tuperkkelilta, rutolta, aitseilta, tippureilta ja tappureilta, kurkkumärältä, myrkkyruumalta ja zsyviilikseltä.

Usko Jumalaan riittää ja hänen tahtonsa toteuttaminen!

Elämän eläminen hyvin on palvelus sille, joka meidät loi. Sehän on paras palvelus.
Elää ihmisiksi ja olla hyödyksi, auttaa lähimmäistä ja auttaa ihmiskuntaa kehittymään. Kuten se on evoluutioon meille kirjoitettu.

Jumala loi meidät vapaatahtoisiksi persooniksi. Hän iloitsee lapsistaan. Mutta vapaaseen tahtoon kuuluu myös negatiiviset tunteet. Enkeleistä kolmannes kapinoivat hyvää Isäänsä vastaan. He hylkäsivät Isänsä. Ylienkeli Luzifer johti heitä. Ylpeyteen ja pahuuteen langenneet heitettiin maanpäälle taivaasta. Heidät riisuttiin loistostaan. Luziferistä tuli saatana, joka edusti kaikkea pahuutta. Enkeleistä kehittyi demonit, saatanan käskyläisiksi. Myös ihmisissä on taipumus pahuuteen ja hyvän Jumalan syyttämiseen kaikesta, mikä ei tyydytä häntä. Siksi armonajan lopussa, on lopullinen jako, kapinallisen saatanan joukkoihin, pahuuden itsensä hallinnoimaan helvettiin. Tai Hyvän Isämme, sanoinkuvaamattoman loisteliaaseen ikuiseen kotiin, Hänen rakkaiksi lapsikseen, joilla on elämänsä aikana hankittu ehdoton riemullinen halu, olla Isänsä lapsi.