Onko ateismin ja teismin lisäksi kolmas vaihtoehto?

Anonyymi-ap

Ateismi on sitä, että ei usko yhteenkään jumalaan. Teismi on sitä, että uskoo vähintään yhteen jumalaan. Onko näiden välissä agnostismi, joka ei ota kantaa?

Näin jotkut agnostikot sanovat: että agnostismi on välimuoto. Mutta ei se ole.

Kysymys kuuluu: uskotko yhteenkään jumalaan?

Vastaus on joko "Kyllä" tai "Ei". Mitään välimuotoa ei ole. "En tiedä" on totuuden kiertämistä. Kyllä jokainen tietää uskooko vai eikö usko.

Uskotko sinä? Vai et? Se määrittää sen, oletko teisti vai ateisti.

Jos uskovainen epäilee, niin hän on agnostinen teisti.

Jos ateisti on epävarma ja pitää mahdollisena jonkin jumalan, niin hän on agnostinen ateisti, mutta ateisti silti, koska ei juuri nyt usko mihinkään jumalaan.

Mikä sinä olet? Meitä muita kiinnostaa se valtavasti tällä palstalla. Kerro!

133

699

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ”Vastaus on joko "Kyllä" tai "Ei". Mitään välimuotoa ei ole. "En tiedä" on totuuden kiertämistä. Kyllä jokainen tietää uskooko vai eikö usko.”

      Olen samaa mieltä asiasta. Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Missään tiedon alkiossa ei ole tekijää, joka kertoo onko se totta vai ei. Ihmisen pitää itse muodostaa siitä perustelut ja usko, että se on totta. Näin tapahtuu varsinkin monimutkaisten asioiden kohdalla.

      Periaatteessa tieto jumalista on yksinkertaista ja suoraviivaista. Harva länsimainen ihminen keikkuu epävarman agnostisesti raja-aidalla esimerkiksi Zeuksen suhteen vaan toteaa, ettei Zeusta ole olemassa. Onko tämä tietoteoreettisesti liian kevyt tapa ohittaa Zeus? Mielestäni ei ole. Hitchensin partaveitsi on perusteltu työkalu: ”Ilman todisteita esitetty väite voidaan hylätä ilman todisteita.”

      Monimutkaiset maailmankuvaan liittyvät kysymykset eivät ole kuitenkaan noin suoraviivaisia. Suurin osa länsimaisista ihmisistä on saanut elämän joka osa-alueelle tunkevan kristillisen kasvatuksen. Tämän vuoksi kristillisen Jumalan olemassaolon tieto eli uskomus laajentuu kysymykseen ”Perustuuko koko maailmankuvani harhalle?”. Tämän vuoksi ymmärrän agnostikkoja.

      En kuitenkaan usko, että agnostikko ”Ei tiedä”. Jos vastaus on tuo niin Jumala on hänelle niin tärkeä, että hänen voidaan sanoa oikeasti olevan uskossaan heikko teisti. Ei kukaan sano Zeuksesta tai Wotanista ”En ole varma”. Tuo vastaus liittyy vain siihen jumalaan, johon oma kulttuuri ja yhteiskunta perustuu.

      ”Jos uskovainen epäilee, niin hän on agnostinen teisti.”

      Minusta tuo agnostinen on turha lisämääre. Jumalista ei ole yhtään ainoaa havaintoa, joten kaikki ovat epävarmoja. Ainoastaan hullut ovat varmoja.

      ”Jos ateisti on epävarma ja pitää mahdollisena jonkin jumalan, niin hän on agnostinen ateisti…”

      Minun mielestä agnostinen ateisti on oikeasti uskossaan heikko teisti. Kunnon ateisti on Jumalan olemattomuudesta yhtä varma kuin Zeuksen ja Wotanin olemattomuudesta.

      • Anonyymi

        Eli jos joku ei näe syytä uskoa yhteenkään jumalaan joihin on kerennyt tutustua, mutta ymmärtää ettei ole tutkinut vielä kaikkea, niin onko hän heikko teisti?

        Itse jo kutsuin itseäni meinaan ateistiksi tuossa vaiheessa elämääni, enkä enää teistiksi. Tietoa kun on niin paljon ihan luonnontieteissä, että niiden tutkimiseen menee paljon aikaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli jos joku ei näe syytä uskoa yhteenkään jumalaan joihin on kerennyt tutustua, mutta ymmärtää ettei ole tutkinut vielä kaikkea, niin onko hän heikko teisti?

        Itse jo kutsuin itseäni meinaan ateistiksi tuossa vaiheessa elämääni, enkä enää teistiksi. Tietoa kun on niin paljon ihan luonnontieteissä, että niiden tutkimiseen menee paljon aikaa.

        "Eli jos joku ei näe syytä uskoa yhteenkään jumalaan joihin on kerennyt tutustua, mutta ymmärtää ettei ole tutkinut vielä kaikkea, niin onko hän heikko teisti?"

        En kai näin sanonut? Sanoin, että agnostinen ateisti on oikeasti uskossaan heikko teisti. Avauksessa agnostiseen ateistiin liitettiin määreitä "epävarma" ja "pitää mahdollisena jonkin jumalan".

        "Epävarma" ei ole sama kuin "En ole ehtinyt vielä tutustua kaikkiin jumaliin". Itse olen varma positiivinen ateisti ja tiedostan samalla, etten ole tutustunut kaikkeen maailman kansanperinteeseen, en edes ehdi tutustua elämäni aikana enkä aiokaan tutustua, vaikka aihe onkin mielenkiintoinen. Tämä ei estä minua olemasta ateisti.

        Ateismi on vain jumaluskon olemattomuutta. 99,999% jumalten olemattomuuden varmuuteen riittää, ettei ole niistä koskaan kuullutkaan. Sen sijaan hieman enemmän joutuu pohtimaan sitä omien vanhempien ja oman yhteisön jumalan olemattomuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli jos joku ei näe syytä uskoa yhteenkään jumalaan joihin on kerennyt tutustua, mutta ymmärtää ettei ole tutkinut vielä kaikkea, niin onko hän heikko teisti?

        Itse jo kutsuin itseäni meinaan ateistiksi tuossa vaiheessa elämääni, enkä enää teistiksi. Tietoa kun on niin paljon ihan luonnontieteissä, että niiden tutkimiseen menee paljon aikaa.

        Teisti on henkilö, joka uskoo vähintään yhteen jumalaan tai pitää sellaista mahdollisena.


      • Anonyymi

        Ihmettelen agnostikkona, mistä kommentoija on saanut varmuuden,ettei Zeusta olisi olemassa.

        Eihän tuolle väitteelle ole minkäänlaista perustetta. Tietämättömyys jumalista koskee niitä ihan kaikkia!!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmettelen agnostikkona, mistä kommentoija on saanut varmuuden,ettei Zeusta olisi olemassa.

        Eihän tuolle väitteelle ole minkäänlaista perustetta. Tietämättömyys jumalista koskee niitä ihan kaikkia!!

        ”Ihmettelen agnostikkona, mistä kommentoija on saanut varmuuden,ettei Zeusta olisi olemassa.”

        Hitchensin partaveitsellä. Ilman todisteita esitetty väite voidaan hylätä ilman todisteita.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Ihmettelen agnostikkona, mistä kommentoija on saanut varmuuden,ettei Zeusta olisi olemassa.”

        Hitchensin partaveitsellä. Ilman todisteita esitetty väite voidaan hylätä ilman todisteita.

        Tietenkään iman todisteita esitettyä väitettä ei hylätä, vaan se totuusarvo jää avoimeksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkään iman todisteita esitettyä väitettä ei hylätä, vaan se totuusarvo jää avoimeksi.

        Kyllä se hylätään. Todiste tarkoittaa myös sitä, ettei väitteen kohteesta ole yhtään ainoaa havaintoa eikä väitteen kohdetta tarvitse minkään ilmiön selitykseen.

        Jos asia olisi niin kuin sanot, mielikuvituksen, harhojen, hallusinaatioiden, puopusanageneraattorin sanojen ja tekoälyn keksintöjen totuusarvo jäisi avoimeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmettelen agnostikkona, mistä kommentoija on saanut varmuuden,ettei Zeusta olisi olemassa.

        Eihän tuolle väitteelle ole minkäänlaista perustetta. Tietämättömyys jumalista koskee niitä ihan kaikkia!!

        Kaikki maailman tunnetut jumalat ovat osoittautuneet fiktioksi. Joku on jokaisen niistä tutkinut ja havainnut asian olevan juuri näin.

        Vilkaisu Wikipediaan vahvistaa tämän.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        Kyllä se hylätään. Todiste tarkoittaa myös sitä, ettei väitteen kohteesta ole yhtään ainoaa havaintoa eikä väitteen kohdetta tarvitse minkään ilmiön selitykseen.

        Jos asia olisi niin kuin sanot, mielikuvituksen, harhojen, hallusinaatioiden, puopusanageneraattorin sanojen ja tekoälyn keksintöjen totuusarvo jäisi avoimeksi.

        Niin ei tietenkään ole, että harhojen, hallusinaatioiden tai muidenkaan sellaisten väitteiden, jotka ovat yleisesti tiedossa olevien tunnettujen tosiaoiden vastaisia, jäisivät avoimeksi.

        Voidaan esim. tieteen perusteella tehdä yleistyksiä, joihin voimme luottaa. Selvästi niistä poikkeavia väitteet voidaan pitää epätosina, ellei esitetä vakuuttavaa todistelua niiden puolesta.


      • Anonyymi

        Siis näitä on käytetty akselilla, joka on nykyään yritetty muuttaa ns. negatiivinen ja positiivinen sanoilla.

        Negatiivinen teisti/ateisti tai positiivinen teisti/ateisti. Aikaisemmin se oli agnostinen teisti/ateisti tai gnostinen teisti/ateisti.

        Alkuliitteellä vihjattiin tiedon määrään.

        Se onko nämä mitenkään järkeviä, en ota itse kantaa. Mutta en tätä kutsuisi agnostiseksi suhtautumiseksi asiaan. Tietysti minulla on mielipide, mutta minua ei kiinnosta vääntää kättä asiasta.


      • Anonyymi

        Ainoastaan hullut ovat varmoja

        - Kaikki teistit eivät ole hulluja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmettelen agnostikkona, mistä kommentoija on saanut varmuuden,ettei Zeusta olisi olemassa.

        Eihän tuolle väitteelle ole minkäänlaista perustetta. Tietämättömyys jumalista koskee niitä ihan kaikkia!!

        "Ihmettelen agnostikkona, mistä kommentoija on saanut varmuuden,ettei Zeusta olisi olemassa."

        Mistä olet saanut varmuuden, ettei keijukaisia, tonttuja, mörköjä, kummituksia ja zombieita ole olemassa?

        "Tietämättömyys jumalista koskee niitä ihan kaikkia!!"

        Syytä laajentaa kaikkiin taruolentoihin - ja myös kaikkiin niihin, mitä voi keksiä, kuten maagisesti puhuvat tomaatit.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        "Eli jos joku ei näe syytä uskoa yhteenkään jumalaan joihin on kerennyt tutustua, mutta ymmärtää ettei ole tutkinut vielä kaikkea, niin onko hän heikko teisti?"

        En kai näin sanonut? Sanoin, että agnostinen ateisti on oikeasti uskossaan heikko teisti. Avauksessa agnostiseen ateistiin liitettiin määreitä "epävarma" ja "pitää mahdollisena jonkin jumalan".

        "Epävarma" ei ole sama kuin "En ole ehtinyt vielä tutustua kaikkiin jumaliin". Itse olen varma positiivinen ateisti ja tiedostan samalla, etten ole tutustunut kaikkeen maailman kansanperinteeseen, en edes ehdi tutustua elämäni aikana enkä aiokaan tutustua, vaikka aihe onkin mielenkiintoinen. Tämä ei estä minua olemasta ateisti.

        Ateismi on vain jumaluskon olemattomuutta. 99,999% jumalten olemattomuuden varmuuteen riittää, ettei ole niistä koskaan kuullutkaan. Sen sijaan hieman enemmän joutuu pohtimaan sitä omien vanhempien ja oman yhteisön jumalan olemattomuutta.

        Jos ei ole hyvää syytä uskoa, vain haihattelija uskoo. Tietäminen ja uskominen eivät ole sama asia. Edes mahdollisena pitäminen ei ole uskomista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei ole hyvää syytä uskoa, vain haihattelija uskoo. Tietäminen ja uskominen eivät ole sama asia. Edes mahdollisena pitäminen ei ole uskomista.

        Mahdollisena pitäminen on teistin ominaisuus. Jos pidät jonkin jumalan mahdollisena, niin olet teisti. Näin teismi tällä palstalla on määritelty aiemmin ja sitä määritelmää noudatetaan edelleen. Agnostikkoja ei oikeasti ole: he ovat teistejä.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Ihmettelen agnostikkona, mistä kommentoija on saanut varmuuden,ettei Zeusta olisi olemassa.”

        Hitchensin partaveitsellä. Ilman todisteita esitetty väite voidaan hylätä ilman todisteita.

        Mielestäni olet ymmärtänyt väärin. Todisteiden puute ei ole todiste, vaan pätevä syy olla uskomatta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni olet ymmärtänyt väärin. Todisteiden puute ei ole todiste, vaan pätevä syy olla uskomatta.

        "Todisteiden puute ei ole todiste..."

        En ole näin sanonut. Hitchensin partaveistä tai Hyxleyn agnostisismia ei voi tulkita väärin:

        1. Onko väitteellesi todiste?

        2. Ei ole. Tästä seuraa se, että älä edes esitä väitettä.

        3. On todiste. Tästä seuraa se, että voit esittää väitteesi ja todisteet sille.


    • Anonyymi

      Pantesimia, täydellistä tietämättömyyttä jumalista jossain viidakon heimossa, onhan näitä.

    • Anonyymi

      On välimuoto. Uskon kolmanteen jalkaani. Se ei ole jumala, joten siihen uskominen ei tee minusta teistiä, vaikka siis uskonkin siihen. Kolmatta jalkaa käyttäessäni voin avata taivaan.

      • Anonyymi

        Me Kokkolan tuhkamunaiset kaupparatsut ry:ssä emme usko kolmanteen jalkaamme, koska se ei tähän mennessäkään ole saanut aikaan mitään konkreettista.


    • Anonyymi

      Tämä on taas tätä asioiden yksinkertaistamista, jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan, mutta onhan myös olemassa puolueettomuuskin.

      • Anonyymi

        Tässä ei ole kyse jonkin puolella olemisesta, vaan uskosta tai sen puutteesta.


    • Anonyymi

      On kolmaskin vaihtoehto. Otat maailman vastaan sellaisena kuin se on, vetoamatta liikaa uskonnollisissa kirjoissa vakuutettuihin juttuihin.

      Ja ateistin pitäisi muistaa, että voiko pakanalle antaa uskonnollisia tekstejä ilman, että on vaara sekoamiselle? Ei voi. Joten miksi ateisti lukisi kristillisiä teoksia tai tuhlaisi energiaansa vieraan uskonnon sättimiselle? Silloin ei ole kyse ateimista.

      • Anonyymi

        Kolmas vaihtoehto taitaa olla panteismi.


    • Anonyymi

      Entäpä jos on Deisti, eli uskoo että voi olla persoonaton luojajumala, joka ei vaikuta enää mihinkään ;)

      • Mitä vikaa teismissä on? Miksi täällä väännetään niin paljon siitä, ettei joku ole teisti, muttei ateistikaan?


      • Anonyymi

        Miksi persoonatonta voimaa edes kutsuu jumalaksi? Tämä menee poikkeuksetta aina vain saivarteluksi, kuinka mikä tahansa voi olla jumala.

        Tuo "luojajumala" antaa viitteen siihen, että asia on luotu tarkoituksella. Sellainen ilmiö vaatii jo persoonan.

        Itse muuten en tunne deismiä tuollaisena kun sinä sen kuvaat. Se on aukkojen jumalan teismiä minulle, jota ainakin yksi palstan tyyppi edustaa ja väittää sitä agnostilaisuudeksi.


      • Anonyymi

        Deismi on teismi-alalaji. Siinäkin uskotaan persoonalliseen Jumalaan, joka vaan ei välttämättä juurikaan vaikuta maailmaan.

        Sen sijaan panteismi saattaisi olla jotain joka ei mene oikein teismiin.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        Mitä vikaa teismissä on? Miksi täällä väännetään niin paljon siitä, ettei joku ole teisti, muttei ateistikaan?

        Ongelma on, ettei ole sanaa uskolle jonkinlaiseen jumaluteen. Teismi on uskoa persoonalliseen jumaluuteen, mutta ateismimin määritelmä on, ettei ole uskoa minkäänlaiseen jumaluuteen.


    • Anonyymi

      Jep. Joko olet vakuuttunut jumalan olemassaolosta tai et olet. Ei ole välimuotoja.

    • Anonyymi

      Oikea kysymys kuuluu: onko jumalaa/lia olemassa?

      Vastaus ei ole: - en usko, vaan en tiedä. Siksi olen agnostikko.

      Agnostikko ei tietenkään usko yhteenkään jumalaan.

      • ”Agnostikko ei tietenkään usko yhteenkään jumalaan.”

        Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko? Ihminen, joka ei ole kuullut yhtään ainoaa jumalväitettä ei usko jumaliin eikä myöskään tiedä mitään jumalista. Siksi agnostinen ateisti tai agnostikko on turha käsite. Oikeasti agnostikko tai agnostinen ateisti on uskossaan heikko teisti, joka haluaa vielä vähän roikkua siinä uskossa, jolle koko maailmankuva on rakentunut.

        Olkaa nyt hyvät ihmiset edes hetken rehellisiä. Eihän kukaan väitä olevansa saunatonttuagnostikko tai agnostinen atonttuisti. Nämä käsitteet on otettu mukaan vain siksi, että jumala on ihmiselle niin tärkeä, ettei hän kykene siitä vielä täysin irrottautumaan.


      • Anonyymi

        Ongelmaksi tulee se, että osa ihmisistä on äärettömän tarkkoja, etteivät väittäisi tietoja.

        Esimerkiksi Richard Dawkings on sanonut, ettei voi tietää onko Jumalaa olemassa vai ei. Jotta tästä ei tulisi väärää kuvaa, niin hän selvensi, että Jumalan todennäköisyys on hänen mielestä aika sama Hammaskeijun kanssa. Tieteellisiä todisteita etenkään varmaa todistusta Hammaskeijujen olemattomuudesta ei ole.

        Eli jos olet agnostikko jumalien suhteen, niin kannattaa selvittää, oletko agnostinen myös keijukaisten ja muiden satuolentojen suhteen. Moni meistä on agnostinen niiden kaikkien kanssa.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Agnostikko ei tietenkään usko yhteenkään jumalaan.”

        Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko? Ihminen, joka ei ole kuullut yhtään ainoaa jumalväitettä ei usko jumaliin eikä myöskään tiedä mitään jumalista. Siksi agnostinen ateisti tai agnostikko on turha käsite. Oikeasti agnostikko tai agnostinen ateisti on uskossaan heikko teisti, joka haluaa vielä vähän roikkua siinä uskossa, jolle koko maailmankuva on rakentunut.

        Olkaa nyt hyvät ihmiset edes hetken rehellisiä. Eihän kukaan väitä olevansa saunatonttuagnostikko tai agnostinen atonttuisti. Nämä käsitteet on otettu mukaan vain siksi, että jumala on ihmiselle niin tärkeä, ettei hän kykene siitä vielä täysin irrottautumaan.

        "Oikeasti agnostikko tai agnostinen ateisti on uskossaan heikko teisti, joka haluaa vielä vähän roikkua siinä uskossa, jolle koko maailmankuva on rakentunut."

        Noin minäkin ajattelisin. Jos ei ole varma, onko tonttuja oikeasti olemassa, niin kyllä siinä on aika hihhuli.

        Mutta ongelmaksi tulee ne filosofisiin koukeroihin takertuvat teoreetikot. Kukaan ei ole vielä esittänyt matemaattista todistusta tonttujen tai jumalien olemattomuudesta. Ja jos teoreetikko ei kykene esittämään tälläistä 100% aukotonta vertaisarvioitua tieteellistä paperia aiheesta, niin hän vastaa ihan periaatteesta "en tiedä", vaikka pitää asiaa oikeasti niin älyttömänä, ettei käytännössä pidä sitä mahdollisuutena.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Agnostikko ei tietenkään usko yhteenkään jumalaan.”

        Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko? Ihminen, joka ei ole kuullut yhtään ainoaa jumalväitettä ei usko jumaliin eikä myöskään tiedä mitään jumalista. Siksi agnostinen ateisti tai agnostikko on turha käsite. Oikeasti agnostikko tai agnostinen ateisti on uskossaan heikko teisti, joka haluaa vielä vähän roikkua siinä uskossa, jolle koko maailmankuva on rakentunut.

        Olkaa nyt hyvät ihmiset edes hetken rehellisiä. Eihän kukaan väitä olevansa saunatonttuagnostikko tai agnostinen atonttuisti. Nämä käsitteet on otettu mukaan vain siksi, että jumala on ihmiselle niin tärkeä, ettei hän kykene siitä vielä täysin irrottautumaan.

        Saat tietysti olla agnostikoista mitä mieltä tahansa. Suomessa on mielipiteen- ja sananvapaus. Itse agnostikkona pidän ateisteja smanlaisina hihhuleina kuin teistejäkin. Heissä ei ole juurikaan eroa, vaikka yleensä ottaen atesitiset hihhulit ymmärtävät tieteen päälle enemmän kuin teistiset vastineensa.

        "Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko?" Se riippuu, miten hän suhtautuu jumaluuksiin. Jos (negatiivinen tms.) ateisti pitää niitä olemattomiana, hän on ateisti. Agnostikko ei ota kantaa kysymykseen jumaluuksien olemassolemiseen.

        Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saat tietysti olla agnostikoista mitä mieltä tahansa. Suomessa on mielipiteen- ja sananvapaus. Itse agnostikkona pidän ateisteja smanlaisina hihhuleina kuin teistejäkin. Heissä ei ole juurikaan eroa, vaikka yleensä ottaen atesitiset hihhulit ymmärtävät tieteen päälle enemmän kuin teistiset vastineensa.

        "Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko?" Se riippuu, miten hän suhtautuu jumaluuksiin. Jos (negatiivinen tms.) ateisti pitää niitä olemattomiana, hän on ateisti. Agnostikko ei ota kantaa kysymykseen jumaluuksien olemassolemiseen.

        Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan.

        <<Agnostikko ei ota kantaa kysymykseen jumaluuksien olemassolemiseen.>>

        Kyllä ottaa. Agnostikko ei usko yhteenkään jumalaan. Se on kannan otto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        <<Agnostikko ei ota kantaa kysymykseen jumaluuksien olemassolemiseen.>>

        Kyllä ottaa. Agnostikko ei usko yhteenkään jumalaan. Se on kannan otto.

        Agnostikko ei usko myöskään jumaluuksia kiistäviin väitteisiin.

        Kun ei usko kumpaankaan väitteeseen: a) jumala on olemassa eikä b) jumala ei ole olemassa, ei ota kantaa niiden kesken.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmaksi tulee se, että osa ihmisistä on äärettömän tarkkoja, etteivät väittäisi tietoja.

        Esimerkiksi Richard Dawkings on sanonut, ettei voi tietää onko Jumalaa olemassa vai ei. Jotta tästä ei tulisi väärää kuvaa, niin hän selvensi, että Jumalan todennäköisyys on hänen mielestä aika sama Hammaskeijun kanssa. Tieteellisiä todisteita etenkään varmaa todistusta Hammaskeijujen olemattomuudesta ei ole.

        Eli jos olet agnostikko jumalien suhteen, niin kannattaa selvittää, oletko agnostinen myös keijukaisten ja muiden satuolentojen suhteen. Moni meistä on agnostinen niiden kaikkien kanssa.

        ”Esimerkiksi Richard Dawkings on sanonut, ettei voi tietää onko Jumalaa olemassa vai ei.”

        Dawkins on kristillisen kasvatuksen saanut vanha höppänä, joten sallitaan hänelle tällaiset kognitiiviset vääristymät. Dawkins on pilkaten ja varmana hylännyt väitteet siitä, että Muhammed lensi siivekkäällä ratsullaan Buraqilla Mekasta Jerusalemiin. Emme voi tästäkään olla ihan absoluuttisen varmoja, onko väite totta vai ei. Eihän Mekassa ja Jerusalemissa ollut tuolloin valvontakameroita varmistamassa, ettei taivaalla tosiaan liihotellut Buraq, jonka selässä oli Muhammed.

        ”Moni meistä on agnostinen niiden kaikkien kanssa.”

        Mutta agnostismi liittyy vain jumaluskoista keskusteluun. Toki agnostismi on yleiskäsite, mutta ei filosofian paradigmasta löydy puutarhakeijuagnostismia tai saunatonttuagnostismia. Sen sijaan yleiskäsite agnostismi viittaa teismiin 99% varmuudella. Tämä kertoo selvästi sen, että kipupiste on jumaluskossa roikkuminen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saat tietysti olla agnostikoista mitä mieltä tahansa. Suomessa on mielipiteen- ja sananvapaus. Itse agnostikkona pidän ateisteja smanlaisina hihhuleina kuin teistejäkin. Heissä ei ole juurikaan eroa, vaikka yleensä ottaen atesitiset hihhulit ymmärtävät tieteen päälle enemmän kuin teistiset vastineensa.

        "Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko?" Se riippuu, miten hän suhtautuu jumaluuksiin. Jos (negatiivinen tms.) ateisti pitää niitä olemattomiana, hän on ateisti. Agnostikko ei ota kantaa kysymykseen jumaluuksien olemassolemiseen.

        Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan.

        ”Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan.”

        Totta kai kuuluu. Agnostismi on yleiskäsite. Tällä väitteellä vedit maton jalkojesi alta ja käytännössä teet jumalasta erityistapauksen. Vain kognitiivisesti vinoutunut jumaluskoinen argumentoi näin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saat tietysti olla agnostikoista mitä mieltä tahansa. Suomessa on mielipiteen- ja sananvapaus. Itse agnostikkona pidän ateisteja smanlaisina hihhuleina kuin teistejäkin. Heissä ei ole juurikaan eroa, vaikka yleensä ottaen atesitiset hihhulit ymmärtävät tieteen päälle enemmän kuin teistiset vastineensa.

        "Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko?" Se riippuu, miten hän suhtautuu jumaluuksiin. Jos (negatiivinen tms.) ateisti pitää niitä olemattomiana, hän on ateisti. Agnostikko ei ota kantaa kysymykseen jumaluuksien olemassolemiseen.

        Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan.

        ”Itse agnostikkona pidän ateisteja smanlaisina hihhuleina kuin teistejäkin.”

        Oletan kysymättä, että olet myös keijuagnostikko. Pidätkö akeijuisteja samanlaisina hihhuleina kuin keijuistejakin? Jos kantasi on eri kuin jumalista puheenollen, et ole älyllisesti rehellinen vaan olet uskovainen teisti.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan.”

        Totta kai kuuluu. Agnostismi on yleiskäsite. Tällä väitteellä vedit maton jalkojesi alta ja käytännössä teet jumalasta erityistapauksen. Vain kognitiivisesti vinoutunut jumaluskoinen argumentoi näin.

        Monet tuntuvat luulevan, että agnostisismi liittyy vain jumalien olemassaoloon. Oikeastaan se on samantapainen asia kuin skeptisismi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monet tuntuvat luulevan, että agnostisismi liittyy vain jumalien olemassaoloon. Oikeastaan se on samantapainen asia kuin skeptisismi.

        Monet palstan hihhulit myös luulevat että ateismi koskisi pelkästään juuri heidän lahkonsa hihhulointi muotoa. Ikäänkuin ei olisi minkäänlaista tietoa että maailmassa on tuhansia uskontoja joita kaikkia ateismi koskee yhtälailla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Monet tuntuvat luulevan, että agnostisismi liittyy vain jumalien olemassaoloon. Oikeastaan se on samantapainen asia kuin skeptisismi.

        Juuri näin. Kun tarkastelee Huxleyn agnostisismia niin se on ajattelun työkalu kuten skeptismikin. Huxleyn mukaan ”Se yksinkertaisesti tarkoittaa, ettei ihmisen tule sanoa tietävänsä tai uskovansa, jos hänellä ei ole tieteellistä perustaa tiedolleen tai uskolleen.” Huxley tarkoitti, että väitettä ei tule hyväksyä tiedoksi, ellei sillä ole tukenaan näyttöä. Tässä mielessä Huxleyn agnostisismi on aika lähellä Hitchensin partaveistä ”Väitteet, jotka voidaan esittää ilman todisteita, voidaan hylätä ilman todisteita.”

        Rationaalisesti ajateltuna agnostisismi pitäisi johtaa ateismiin koska jumalille ei ole tieteellistä perustaa eikä niihin pidä siksi uskoa. Tässä mielessä toteamus ”En ole ateisti vaan agnostikko” on käsitteiden venyttämistä ja uudelleen määrittelyä. Ateismihan ei ole uskoa jumalten olemattomuuteen vaan nimen omaan perusteettomien jumaluskomusten hylkäämistä agnostisismin mukaisesti.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan.”

        Totta kai kuuluu. Agnostismi on yleiskäsite. Tällä väitteellä vedit maton jalkojesi alta ja käytännössä teet jumalasta erityistapauksen. Vain kognitiivisesti vinoutunut jumaluskoinen argumentoi näin.

        Tietenkään agnostismi ei ole "yleiskäsite". Tokihan käsitteitä määritellään lukemattomilla tavoilla, mutta agnostisismi liittyy olennaisesti uskontoihin (!) sisältyviin käsityksiin jumaluuksista, miten ne sitten lieneekin niissä käsitetty. Emme siis pohdiskele esim. tieteellistä kysymystä julmaluuksista. Sellaista kysymystä ei tiede edes aseta.

        Itsessään agnostisistista ajattelua voidaan luonnehtia filosofiseksi ajatteluksi. Se kuitenkin koskee uskontoja, joten sitä voitaisiin kategorioida (jos välttämättä näin haluaa tehdä) uskonnonfilosofiaksi. Tällainen uskonnollinen filosofinen lähestyminen asiaan ei tee siitä "kognitiivisesti vinoitunutta", kuten sinä virheellisesti sitä luonnehdit.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkään agnostismi ei ole "yleiskäsite". Tokihan käsitteitä määritellään lukemattomilla tavoilla, mutta agnostisismi liittyy olennaisesti uskontoihin (!) sisältyviin käsityksiin jumaluuksista, miten ne sitten lieneekin niissä käsitetty. Emme siis pohdiskele esim. tieteellistä kysymystä julmaluuksista. Sellaista kysymystä ei tiede edes aseta.

        Itsessään agnostisistista ajattelua voidaan luonnehtia filosofiseksi ajatteluksi. Se kuitenkin koskee uskontoja, joten sitä voitaisiin kategorioida (jos välttämättä näin haluaa tehdä) uskonnonfilosofiaksi. Tällainen uskonnollinen filosofinen lähestyminen asiaan ei tee siitä "kognitiivisesti vinoitunutta", kuten sinä virheellisesti sitä luonnehdit.

        "Tietenkään agnostismi ei ole "yleiskäsite"."

        Thomas Henry Huxley määritteli käsitteen länsimaiseen keskusteluun: ”[a]gnostisismi on tieteen olemus, sekä muinaisen että nykyaikaisen. Se yksinkertaisesti tarkoittaa, ettei ihmisen tule sanoa tietävänsä tai uskovansa, jos hänellä ei ole tieteellistä perustaa tiedolleen tai uskolleen.” Kyllä tämän määritelmän mukaan agnostisismi on ihan yleistyökalu mihin tahansa ontologiseen ongelmaan. Toki on ymmärrettävä aikakausi ja tilanne. Todellisuudessahan Huxley toi agnostisismin verhoiltuna työkaluna kristinuskon Jumalan ontologian pohdintaan. Hän ei kehdannut suoraan sanoa, että "Hölynpölyä" niin muotoili sen hyväksyttävään muotoon agnostisismiksi.

        "Itsessään agnostisistista ajattelua voidaan luonnehtia filosofiseksi ajatteluksi. "

        Eli käänsit kelkkasi ensimmäiseen kappaleeseen verrattuna. Ensimmäisenä kiistit, ettei se ole yleiskäsite mutta toisessa kappaleessa luonnehdit sitä filosofiseksi ajatteluksi. Mitä muuta filosofia on kuin tietoa tiedosta? Voiko yleispätevämpää alaa ollakaan?

        "Tällainen uskonnollinen filosofinen lähestyminen asiaan ei tee siitä "kognitiivisesti vinoitunutta", kuten sinä virheellisesti sitä luonnehdit."

        Kyllä se tekee siinä mielessä, että omasta jumalasta ollaan hirveän hanakasti agnostisia kun ei haluta vaikuttaa ihan idiootilta teistiltä, mutta ei uskalleta olla ihan ateistejakaan, mutta sitten kun siirtää keskustelun saunatonttuagnostisismiin niin möksähdetään ja haukutaan pilkkaajaksi.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        "Tietenkään agnostismi ei ole "yleiskäsite"."

        Thomas Henry Huxley määritteli käsitteen länsimaiseen keskusteluun: ”[a]gnostisismi on tieteen olemus, sekä muinaisen että nykyaikaisen. Se yksinkertaisesti tarkoittaa, ettei ihmisen tule sanoa tietävänsä tai uskovansa, jos hänellä ei ole tieteellistä perustaa tiedolleen tai uskolleen.” Kyllä tämän määritelmän mukaan agnostisismi on ihan yleistyökalu mihin tahansa ontologiseen ongelmaan. Toki on ymmärrettävä aikakausi ja tilanne. Todellisuudessahan Huxley toi agnostisismin verhoiltuna työkaluna kristinuskon Jumalan ontologian pohdintaan. Hän ei kehdannut suoraan sanoa, että "Hölynpölyä" niin muotoili sen hyväksyttävään muotoon agnostisismiksi.

        "Itsessään agnostisistista ajattelua voidaan luonnehtia filosofiseksi ajatteluksi. "

        Eli käänsit kelkkasi ensimmäiseen kappaleeseen verrattuna. Ensimmäisenä kiistit, ettei se ole yleiskäsite mutta toisessa kappaleessa luonnehdit sitä filosofiseksi ajatteluksi. Mitä muuta filosofia on kuin tietoa tiedosta? Voiko yleispätevämpää alaa ollakaan?

        "Tällainen uskonnollinen filosofinen lähestyminen asiaan ei tee siitä "kognitiivisesti vinoitunutta", kuten sinä virheellisesti sitä luonnehdit."

        Kyllä se tekee siinä mielessä, että omasta jumalasta ollaan hirveän hanakasti agnostisia kun ei haluta vaikuttaa ihan idiootilta teistiltä, mutta ei uskalleta olla ihan ateistejakaan, mutta sitten kun siirtää keskustelun saunatonttuagnostisismiin niin möksähdetään ja haukutaan pilkkaajaksi.

        Lankeat itse asettamaasi kognitiiviseen vinoumaan, koska ateisti on erityisen kiinnostunut kysymyksestä jumalien olemassaolosta. NONteisti sen sijaan ei pidä kysymystä mitenkään relevanttina, onko jumalia tms. satuolentoja edes tarvetta pohdiskella.

        Jostakin syystä haluat kovasti antaa vaikutelman olevasi idioottimainen ateisti. No, jokaisell a on harrastuksensa!


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Esimerkiksi Richard Dawkings on sanonut, ettei voi tietää onko Jumalaa olemassa vai ei.”

        Dawkins on kristillisen kasvatuksen saanut vanha höppänä, joten sallitaan hänelle tällaiset kognitiiviset vääristymät. Dawkins on pilkaten ja varmana hylännyt väitteet siitä, että Muhammed lensi siivekkäällä ratsullaan Buraqilla Mekasta Jerusalemiin. Emme voi tästäkään olla ihan absoluuttisen varmoja, onko väite totta vai ei. Eihän Mekassa ja Jerusalemissa ollut tuolloin valvontakameroita varmistamassa, ettei taivaalla tosiaan liihotellut Buraq, jonka selässä oli Muhammed.

        ”Moni meistä on agnostinen niiden kaikkien kanssa.”

        Mutta agnostismi liittyy vain jumaluskoista keskusteluun. Toki agnostismi on yleiskäsite, mutta ei filosofian paradigmasta löydy puutarhakeijuagnostismia tai saunatonttuagnostismia. Sen sijaan yleiskäsite agnostismi viittaa teismiin 99% varmuudella. Tämä kertoo selvästi sen, että kipupiste on jumaluskossa roikkuminen.

        "Mutta agnostismi liittyy vain jumaluskoista keskusteluun. "

        Ei liity. Agnostismi tarkoittaa sitä, miten suhtautuu tietämiseen.

        Ihmisiä voidaan jakaa agnostikkoihin ja gnostikkoihin, ihan siinä missä ateisteihin ja teisteihinkin.

        Wikipediasta:
        - "Vaikka agnostikko kieltää esimerkiksi kristillisen jumalan olemassaoloa koskevan tiedon olemassaolon, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa Jumalaan."
        - "Sanat ”agnostisismi” ja ”agnostikko” loi brittiläinen luonnontieteilijä Thomas Henry Huxley, joka esitteli sen Metaphysical Societyn kokouksessa vuonna 1869. Huxleyn tarkoittamassa merkityksessä ”agnostisismi” ei viitannut vain Jumalan tai jumalten olemassaoloon eikä myöskään vain epätietoisuuteen yleensä, vaan tietoteoreettiseen asennoitumiseen, joka olisi osa tieteen olemusta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmaksi tulee se, että osa ihmisistä on äärettömän tarkkoja, etteivät väittäisi tietoja.

        Esimerkiksi Richard Dawkings on sanonut, ettei voi tietää onko Jumalaa olemassa vai ei. Jotta tästä ei tulisi väärää kuvaa, niin hän selvensi, että Jumalan todennäköisyys on hänen mielestä aika sama Hammaskeijun kanssa. Tieteellisiä todisteita etenkään varmaa todistusta Hammaskeijujen olemattomuudesta ei ole.

        Eli jos olet agnostikko jumalien suhteen, niin kannattaa selvittää, oletko agnostinen myös keijukaisten ja muiden satuolentojen suhteen. Moni meistä on agnostinen niiden kaikkien kanssa.

        "Esimerkiksi Richard Dawkins on sanonut, ettei voi tietää onko Jumalaa olemassa vai ei."

        Tuo ei todellakaan ole koko totuus Dawkinsin tarkoituksesta.

        Dawkins selittää asiaa muistaakseni paljonkin. Hän tarkoitti, että jumalia voisi periaatteessa olla ja hän voisi niihin uskoa, jos todellisia todisteita niistä löytyisi. Mutta lisäksi hän sanoi, että hänen mielestään on yli 99,9 prosentin varmuudella niin, että jumalia ei ole.

        Lisäksi hän arvosteli hupaisana kuvitelmaa, että kyseessä J/jumalan olemassaolosta olisi jokin fifty-fifty -tilanne. Hänen mielestään tilanne ei ole lähelläkään tätä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mutta agnostismi liittyy vain jumaluskoista keskusteluun. "

        Ei liity. Agnostismi tarkoittaa sitä, miten suhtautuu tietämiseen.

        Ihmisiä voidaan jakaa agnostikkoihin ja gnostikkoihin, ihan siinä missä ateisteihin ja teisteihinkin.

        Wikipediasta:
        - "Vaikka agnostikko kieltää esimerkiksi kristillisen jumalan olemassaoloa koskevan tiedon olemassaolon, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa Jumalaan."
        - "Sanat ”agnostisismi” ja ”agnostikko” loi brittiläinen luonnontieteilijä Thomas Henry Huxley, joka esitteli sen Metaphysical Societyn kokouksessa vuonna 1869. Huxleyn tarkoittamassa merkityksessä ”agnostisismi” ei viitannut vain Jumalan tai jumalten olemassaoloon eikä myöskään vain epätietoisuuteen yleensä, vaan tietoteoreettiseen asennoitumiseen, joka olisi osa tieteen olemusta."

        Huxleyn käsitys agnostisismista voisi jo unohtaa. Hän kirjoitti asiasta 1800-luvulla ja ne käsityksetovat vanhentuneita.

        Agnostikko ei tietenkään usko jumalien olemassa olemiseen. Sellaiset käsitykset vain sotkevat lopullisesti teistejä, ateisteja sekä agnostikkoja koskevan keskustelun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        <<Agnostikko ei ota kantaa kysymykseen jumaluuksien olemassolemiseen.>>

        Kyllä ottaa. Agnostikko ei usko yhteenkään jumalaan. Se on kannan otto.

        Jos ei usko yhteenkään jumalaan, on ateisti. Ateisti, kuten teistikin on agnostikko, jos ei väitä tietävänsä jumalien olemassaolosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saat tietysti olla agnostikoista mitä mieltä tahansa. Suomessa on mielipiteen- ja sananvapaus. Itse agnostikkona pidän ateisteja smanlaisina hihhuleina kuin teistejäkin. Heissä ei ole juurikaan eroa, vaikka yleensä ottaen atesitiset hihhulit ymmärtävät tieteen päälle enemmän kuin teistiset vastineensa.

        "Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko?" Se riippuu, miten hän suhtautuu jumaluuksiin. Jos (negatiivinen tms.) ateisti pitää niitä olemattomiana, hän on ateisti. Agnostikko ei ota kantaa kysymykseen jumaluuksien olemassolemiseen.

        Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan.

        "Saunatontut yms. satuolennot eivät kuulu tähän samaan asiayhteyteen ollenkaan."

        Tietenkin kuuluvat - ne ovat taruolentoja ihan siinä, missä jumalatkin - mutta koska meillä ei ole niiden olemattomuudesta tieteellisiä julkaisuja, on parempi pitäytyä agnostikkona niiden suhteen olipa sitten kuinka yllättynyt tahansa, jos sellaiseen törmää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Esimerkiksi Richard Dawkins on sanonut, ettei voi tietää onko Jumalaa olemassa vai ei."

        Tuo ei todellakaan ole koko totuus Dawkinsin tarkoituksesta.

        Dawkins selittää asiaa muistaakseni paljonkin. Hän tarkoitti, että jumalia voisi periaatteessa olla ja hän voisi niihin uskoa, jos todellisia todisteita niistä löytyisi. Mutta lisäksi hän sanoi, että hänen mielestään on yli 99,9 prosentin varmuudella niin, että jumalia ei ole.

        Lisäksi hän arvosteli hupaisana kuvitelmaa, että kyseessä J/jumalan olemassaolosta olisi jokin fifty-fifty -tilanne. Hänen mielestään tilanne ei ole lähelläkään tätä.

        "Mutta lisäksi hän sanoi, että hänen mielestään on yli 99,9 prosentin varmuudella niin, että jumalia ei ole."

        Jep. Eli ei tiedä varmasti. Dawkings on siis agnostikko.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Agnostikko ei tietenkään usko yhteenkään jumalaan.”

        Eikö tällä perusteella myös negatiivinen ateisti ole agnostikko? Ihminen, joka ei ole kuullut yhtään ainoaa jumalväitettä ei usko jumaliin eikä myöskään tiedä mitään jumalista. Siksi agnostinen ateisti tai agnostikko on turha käsite. Oikeasti agnostikko tai agnostinen ateisti on uskossaan heikko teisti, joka haluaa vielä vähän roikkua siinä uskossa, jolle koko maailmankuva on rakentunut.

        Olkaa nyt hyvät ihmiset edes hetken rehellisiä. Eihän kukaan väitä olevansa saunatonttuagnostikko tai agnostinen atonttuisti. Nämä käsitteet on otettu mukaan vain siksi, että jumala on ihmiselle niin tärkeä, ettei hän kykene siitä vielä täysin irrottautumaan.

        Olen tonttuagnostikko.

        Ihmiset voivat nähdä sopivan huumausaineen vaikutuksen alaisina tonttumaisia olentoja. Virallinen totuus on, että nämä ovat vain harhoja. Ehkä joskus paljastuu jotakin muutakin?

        Pidän tonttujen olemassaoloa todennäköisempänä, kuin kristinuskon Jumalan. Kukaan ei ole väittänyt tonttuja kaikkivoiviksi tai kaikkitietäviksi. Ne ovat vain hiippalakkipäisiä pikkuotuksia. Siis ihan mahdollisuuksien rajoilla, toisin kuin kristinuskon Jumala.

        Älkää silti kokeilko mitään taikasieniä tämän innostamana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mutta lisäksi hän sanoi, että hänen mielestään on yli 99,9 prosentin varmuudella niin, että jumalia ei ole."

        Jep. Eli ei tiedä varmasti. Dawkings on siis agnostikko.

        Dawkinsin mukaan mahdollisuus on äärettömän lähellä nollaa.


    • Anonyymi

      Kyllähän kaikissa asioissa on aina väliasteita... Mikään ei ole joko tai - eikä auta vaikka jakaisit asian kolmeen tai neljään eri katogoriaan.

      Vertaisin Jumala kysymystä kysymykseen: "Uskotko, että keijukaisia on olemassa?"

      Jos ihminen vastaa "En tiedä", niin hyvä. Hän ei ole varma. Kyllä, minä hänet tuossa vaiheessa luokittelisin lähemmäs keijuvais-uskovaisia kuin sanoisin, että hän on tieteellisesti ajatteleva kaltaiseni ateisti.

      • Anonyymi

        Onko niin, että ateisti perustaa oletuksensa uskoon eikä tietoon, koska ei tiedä, että yhtään jumalaa ei ole olemassa? Ateistihan sanoo, että yhtään jumalaa ei ole olemassa. Agnostikko ei sano noin vaan toteaa, ettei tiedä, mutta ei usko yhteenkään jumalaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko niin, että ateisti perustaa oletuksensa uskoon eikä tietoon, koska ei tiedä, että yhtään jumalaa ei ole olemassa? Ateistihan sanoo, että yhtään jumalaa ei ole olemassa. Agnostikko ei sano noin vaan toteaa, ettei tiedä, mutta ei usko yhteenkään jumalaan.

        Ateisteilla ei ole yhteistä näkökulmaa tietämiseen. Ateisti voi olla agnostikko tai gnostikko - aivan samoin kuin teistikin.

        Enemmistö ateisteista on enemmän tai vähemmän agnostikkoja. Esimerkiksi Dawkings suhtautuu humala-väittämiin samalla varmuudella kuin hammaskeijuihin. Hän ei ole kyennyt todistamaan kummankaan satuolennon olemattomuutta - eikä siksi voi täysin sulkea pois niiden mahdollisuutta. Tässä ollaan kuitenkin jossain absurdin saivartelun tasolla, mitä gnostismi oikeastaan tarkoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ateisteilla ei ole yhteistä näkökulmaa tietämiseen. Ateisti voi olla agnostikko tai gnostikko - aivan samoin kuin teistikin.

        Enemmistö ateisteista on enemmän tai vähemmän agnostikkoja. Esimerkiksi Dawkings suhtautuu humala-väittämiin samalla varmuudella kuin hammaskeijuihin. Hän ei ole kyennyt todistamaan kummankaan satuolennon olemattomuutta - eikä siksi voi täysin sulkea pois niiden mahdollisuutta. Tässä ollaan kuitenkin jossain absurdin saivartelun tasolla, mitä gnostismi oikeastaan tarkoittaa.

        Agnostismi ei ole kannan ottoa hammaskeijuihin. Itselläni on tieteellinen maailmankuva enkä pidä hammaskeiju tms. muitakaan satuolentoja olemassa olevina.

        Agnostikko voi hyvin kieltää hammaskeijuejn ja saunatonttujen olemassaolemisen. Niiden olemassaolo ovat yleisesti tunnettujen tieteellisetn tosiasioiden vastaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko niin, että ateisti perustaa oletuksensa uskoon eikä tietoon, koska ei tiedä, että yhtään jumalaa ei ole olemassa? Ateistihan sanoo, että yhtään jumalaa ei ole olemassa. Agnostikko ei sano noin vaan toteaa, ettei tiedä, mutta ei usko yhteenkään jumalaan.

        "Onko niin, että ateisti perustaa oletuksensa uskoon eikä tietoon, koska ei tiedä, että yhtään jumalaa ei ole olemassa?"

        Kukaan ei perusta oletuksia "uskoon" - tuohan olisi täysi kehäpäätelmä. Uskolle, eli siihen miksi pitää jotain asiaa totena, löytyy aina jokin muu syy kuin usko itse. Vain indoktrinoitujen teistien suusta kuulee jotain noin hölmöä...

        Ateisteja on paljon ja jokaisella omat syynsä, mutta yleensä kai se syy on sama kuin mikseivät ihmiset usko keijukaisiin, tonttuihin, maahisiin ja goblineihin. Meillä nyt ei vain ole mitään syytä olettaa, että taruolentoja olisi olemassa. Näiden pitäminen mahdollisina kunnes toisin todistetaan, vie älyttömyyksiin - kun maagisesti lentävien ja puhuvien tomaattienkaan mahdottomuutta ei pysty osoittamaan, jos hyväksymme yliluonnollisen.


    • Anonyymi

      Agnostikko on siis samalla tavalla etuliitteinen sana kuin ateismi. Eli gnostikko joka viittaa varmaan tietoon, vastakohta. Jos siis joku haluaa tuon agnostikko sanan laittaa haarukalle ateismin ja teismin kanssa, niin sinne pitäisi runnoa mukaan myös sana gnostikko.

      Toki tuo gnostikko sana on ollut historiassa aika moisessa pyörityksessä, ja on hyvin epämääräinen nykyään. Mutta se tarkoittaa agnostikko sanalle samaa kohtaloa.

    • Anonyymi

      Nykyaikana kolmas vaihtoehto on hällävälismi. Hällävälisti ei ole kiinnostunut siitä, onko jumalia olemassa tai ei. Aikoinaan piti olla "teisti" tai ainakin esittää olevansa, ettei joutunut jalkapuuhun tai jopa roviolle.

      Minusta on ateismin alentamista, jos ateisti voi olla henkilö, joka ei vain ole koskaan edes ajatellut asiaa. Ateismi on tietoinen kanta jumalien olemassaoloon. Ateismi on käsitys, vakaumus, jne.

      • ”Ateismi on tietoinen kanta jumalien olemassaoloon.”

        Ei ole. Ateismiin riittää se, ettei usko jumaliin. Se ei tarvitse mitään tietoisuutta tai kannanottoa. Ihminen syntyy ateistina ja muuttuu takaisin ateistiksi viimeistään silloin kuin aivotoiminta lakkaa.

        Atheism, in the broadest sense, is an absence of belief in the existence of deities.

        https://en.m.wikipedia.org/wiki/Atheism


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ”Ateismi on tietoinen kanta jumalien olemassaoloon.”

        Ei ole. Ateismiin riittää se, ettei usko jumaliin. Se ei tarvitse mitään tietoisuutta tai kannanottoa. Ihminen syntyy ateistina ja muuttuu takaisin ateistiksi viimeistään silloin kuin aivotoiminta lakkaa.

        Atheism, in the broadest sense, is an absence of belief in the existence of deities.

        https://en.m.wikipedia.org/wiki/Atheism

        Atesimia täytyy tietenkin pitää tietoisena kannan ottona jumaluuksiin, ellei tahdo hyväksyä ajatusta ateistien olevan idiootteja. (Houkutteleva ajatus kieltämättä.)

        Edellisen kommentoijan esittämä "hällävälismi" olisi luontevinta käsittää nonteismina, joka on käsitteenä selvä. Nonteisti ei ota kantaa jumaluuksiin eikä häntä voisi ne vähempää kiinnostaa.

        Kaikki ihmiset ovat syntyessään nonteistejä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Atesimia täytyy tietenkin pitää tietoisena kannan ottona jumaluuksiin, ellei tahdo hyväksyä ajatusta ateistien olevan idiootteja. (Houkutteleva ajatus kieltämättä.)

        Edellisen kommentoijan esittämä "hällävälismi" olisi luontevinta käsittää nonteismina, joka on käsitteenä selvä. Nonteisti ei ota kantaa jumaluuksiin eikä häntä voisi ne vähempää kiinnostaa.

        Kaikki ihmiset ovat syntyessään nonteistejä.

        "Atesimia täytyy tietenkin pitää tietoisena kannan ottona jumaluuksiin..."

        Olen pahoillani, mutta yksittäiset ihmiset eivät voi muuttaa määritelmiä, et sinäkään. Ateismi on jumaluskon olemattomuutta. Se ei tarvitse tietoisuutta eikä kannanottoa.

        "Nonteisti ei ota kantaa jumaluuksiin eikä häntä voisi ne vähempää kiinnostaa."

        Theos sanan vastakohdan etuliite on a- eikä non-. Älä yritä muuttaa vakiintuneita käsitteitä.

        "Kaikki ihmiset ovat syntyessään nonteistejä."

        Kaikki ihmiset syntyvät ateisteina, ilman jumaluskoa.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        "Atesimia täytyy tietenkin pitää tietoisena kannan ottona jumaluuksiin..."

        Olen pahoillani, mutta yksittäiset ihmiset eivät voi muuttaa määritelmiä, et sinäkään. Ateismi on jumaluskon olemattomuutta. Se ei tarvitse tietoisuutta eikä kannanottoa.

        "Nonteisti ei ota kantaa jumaluuksiin eikä häntä voisi ne vähempää kiinnostaa."

        Theos sanan vastakohdan etuliite on a- eikä non-. Älä yritä muuttaa vakiintuneita käsitteitä.

        "Kaikki ihmiset ovat syntyessään nonteistejä."

        Kaikki ihmiset syntyvät ateisteina, ilman jumaluskoa.

        Et voi tosiaan muuttaa mitän määritelmiä, sillä ateismi on määritelmällisesti uskoa jumalien olemattomuuteen.

        Nonteismi on vakiintunut käsite, jonka selitys löytyy myös Wikipediasta.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Nonteismi

        "Nonteismi tai ei-teismi on joukko sekä uskonnollisia että ei-uskonnollisia asenteita, joille on ominaista uskon puuttuminen jumalien tai Jumalan olemassaoloon. Nonteisti on vastaavasti henkilö, joka pitää jumalien tai Jumalan olemattomuutta tai olemassaoloa epäolennaisena. Tyypillisesti nonteisti pitää teismiä, ateismia ja agnostismia vähämerkityksellisinä ja hylkää ne"


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        "Atesimia täytyy tietenkin pitää tietoisena kannan ottona jumaluuksiin..."

        Olen pahoillani, mutta yksittäiset ihmiset eivät voi muuttaa määritelmiä, et sinäkään. Ateismi on jumaluskon olemattomuutta. Se ei tarvitse tietoisuutta eikä kannanottoa.

        "Nonteisti ei ota kantaa jumaluuksiin eikä häntä voisi ne vähempää kiinnostaa."

        Theos sanan vastakohdan etuliite on a- eikä non-. Älä yritä muuttaa vakiintuneita käsitteitä.

        "Kaikki ihmiset ovat syntyessään nonteistejä."

        Kaikki ihmiset syntyvät ateisteina, ilman jumaluskoa.

        "Ateismi on jumaluskon olemattomuutta."

        Tuo sana jumalusko on minusta vähän harhaanjohtava. Se tarkoittaa uskoa jumalan/jumalien olemassaoloon eli teismiä. Se ei tarkoita uskomista, uskonnollisessa mielessä (faith).

        Uskovainen "uskoo" Jumalaan ja hän tietenkin "uskoo" myös, että tämä jumala on olemassa.
        Minä ateistina "en usko", että mitään jumalia on olemassa, en siis myöskään "usko" mihinkään jumalaan.

        Verrataan vaikka lauseita:
        - Uskon Jumalaan. (uskovainen)
        - Uskon, että Jumala on olemassa. (teisti)

        Monet ongelmat keskusteluissa johtuvat sanan usko monimerkityksellisyydestä, jota vielä uskovaiset käyttävät tahallaan hyväkseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ateismi on jumaluskon olemattomuutta."

        Tuo sana jumalusko on minusta vähän harhaanjohtava. Se tarkoittaa uskoa jumalan/jumalien olemassaoloon eli teismiä. Se ei tarkoita uskomista, uskonnollisessa mielessä (faith).

        Uskovainen "uskoo" Jumalaan ja hän tietenkin "uskoo" myös, että tämä jumala on olemassa.
        Minä ateistina "en usko", että mitään jumalia on olemassa, en siis myöskään "usko" mihinkään jumalaan.

        Verrataan vaikka lauseita:
        - Uskon Jumalaan. (uskovainen)
        - Uskon, että Jumala on olemassa. (teisti)

        Monet ongelmat keskusteluissa johtuvat sanan usko monimerkityksellisyydestä, jota vielä uskovaiset käyttävät tahallaan hyväkseen.

        Hyvää kommentointia.

        Monet "ateistit" haluavat määritellä ateismin uskon puutteena jumaliin. Tällöin käsitteestä tulee kuitenkin rationaalisesti ajatellen liian laaja. Siinä tapauksessa kaikki muut kuin jumaliinuskovat olisivat ateisteja, jolloin esim. agnostikot joutuisivat käsitteen "ateismi" alaisuuteen.

        Rationaalisesti on perusteltua erotella käsitteellisesti ne henkilöt, jota uskovat jumalien olevan olemattomia (=ateistit) ja ne henkilöt, jotka eivät usko jumalien olemassa olemiseen eivätkä myöskään usko jumalien olevan olemattomia. Viimeksimainitut ovat agnostikkoja, joilla ei ole kannan ottoa väitteisiin: "jumala on olemassa" tai "jumala ei ole olemassa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää kommentointia.

        Monet "ateistit" haluavat määritellä ateismin uskon puutteena jumaliin. Tällöin käsitteestä tulee kuitenkin rationaalisesti ajatellen liian laaja. Siinä tapauksessa kaikki muut kuin jumaliinuskovat olisivat ateisteja, jolloin esim. agnostikot joutuisivat käsitteen "ateismi" alaisuuteen.

        Rationaalisesti on perusteltua erotella käsitteellisesti ne henkilöt, jota uskovat jumalien olevan olemattomia (=ateistit) ja ne henkilöt, jotka eivät usko jumalien olemassa olemiseen eivätkä myöskään usko jumalien olevan olemattomia. Viimeksimainitut ovat agnostikkoja, joilla ei ole kannan ottoa väitteisiin: "jumala on olemassa" tai "jumala ei ole olemassa".

        Tuo on uskoteoreettinen kuvaus agnostismista, teismistä ja ateismista.

        https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2021/01/20/teisti-agnostikko-ja-ateisti/

        Tuo artikkeli on tieteellisen tarkka pop-artikkeli.


    • Anonyymi

      Ainakin buddhismi asettuu jonnekin teismin ja ateismin väliselle alueelle.

      • Anonyymi

        Tämä oli ihan asiallinen nosto. Ei-teistiset uskonnot ovat jotain teismin ja ateismin välillä, mutta kuitenkin selvästi dogmaattisten uskomusten puolella jos vastakohtana on rationaalinen ja kriittinen ajattelu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä oli ihan asiallinen nosto. Ei-teistiset uskonnot ovat jotain teismin ja ateismin välillä, mutta kuitenkin selvästi dogmaattisten uskomusten puolella jos vastakohtana on rationaalinen ja kriittinen ajattelu.

        ” Ei-teistiset uskonnot ovat jotain teismin ja ateismin välillä…”

        Ei-teistinen on kreikan kielellä ateistinen, joten ei-teistinen on ateistista ei jotain siltä väliltä.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        ” Ei-teistiset uskonnot ovat jotain teismin ja ateismin välillä…”

        Ei-teistinen on kreikan kielellä ateistinen, joten ei-teistinen on ateistista ei jotain siltä väliltä.

        Wikipedian mukaan "Teismi eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia." Wikipedia määrittää ateismin teismin vastakohdaksi, mikä on eri asia kuin se, että ateismia olisi kaikki, mikä jää teismin ulkopuolelle.

        Koska deismiä tai panteismia ei pidetä ateismina eivätkä ne ole teismiä, niin ne ovat jotain ateismin ja teismin välissä tai vähintään molempien ulkopuolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wikipedian mukaan "Teismi eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia." Wikipedia määrittää ateismin teismin vastakohdaksi, mikä on eri asia kuin se, että ateismia olisi kaikki, mikä jää teismin ulkopuolelle.

        Koska deismiä tai panteismia ei pidetä ateismina eivätkä ne ole teismiä, niin ne ovat jotain ateismin ja teismin välissä tai vähintään molempien ulkopuolella.

        Onko teistillä oltava kiistaton todiste jumalastaan ollakseen aito teisti, vai riittääkö pelkästään usko siihen, että tämä on olemassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko teistillä oltava kiistaton todiste jumalastaan ollakseen aito teisti, vai riittääkö pelkästään usko siihen, että tämä on olemassa?

        Jos teistillä pitäisi olla todsteet, niin teistejä ei olisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko teistillä oltava kiistaton todiste jumalastaan ollakseen aito teisti, vai riittääkö pelkästään usko siihen, että tämä on olemassa?

        Uskovainen uskoo jumalaansa, oli se jumala olemassa tai ei. Ei siinä tarvita todisteita jumalan olemassaolosta. Se on kai sitä uskonvarmuutta.


    • Anonyymi

      Olen agnostinen yksisarvisten, saunatontunttujen, hammaskeijujen ja jumalien suhteen.

      Näistä yksisarvisen hevosen olemassa olo on mielestäni todennäköisempi kuin noiden muiden kansantarujen olentojen.

    • Anonyymi

      Luokittelen itseni spiritualistiksi, en ota kantaa Jumalaan/jumaliin, koska ne eivät vaikuta maailmaamme aktiivisesti, tai sitten emme vain voi sitä vaikutusta oikein mitenkään havaita.

      Uskoakaan en tarvitse mihinkään, ajattelen asioita todennäköisyyksien kautta, jotka perustuvat tietoon, ja myös omiin kokemuksiin.

      Mielestäni Jumalan olemassa olo on todennäköisempää, kuin Jumalan olemattomuus, ehkä 60-40, pidän siis Jumalan olemassa olo hieman todennäköisempänä, kuin olemattomuutta.

      Lapsena minulla oli sellainen kokemus, kun olin kuullut opettajalta rukouksesta, ja kokeilin sen toimivuutta tosi tilanteessa. Kaverini oli hukannut avaimensa talomme pihalle, ja oli jo pimeää. Muut kaverini etsivät avainta kuumeisesti, minä menin hiemaan sivuun, ja aloin rukoilla, sain sitten päähäni ajatuksen, että minun piti ottaa tietyt askeleet, ja tein niin, katsoin maahan, ja nostin avaimet maasta.

      Mutta oudompi juttu oli kuitenkin se, että sain myös jostain heti ajatuksen, etten saanut tietoa mistään Jumalasta, vaan tuo tieto tuli minusta itsestäni, eli minulla olisi kyky itsessäni saada tuollaista tietoa. Olin siis muistaakseni n. 7- ,tai 8-vuotias.

      Spiritualismi tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että olemme kaikki oikeasti henkiä, Jumalakin on henki, josta on kuitenkin vaikeaa ottaa selvää, koska Jumala ei toimi aktiivisesti, eli puutu asioihimme. Joidenkin asioihin Jumala voi kuitenkin puuttua, mutta sekin tapahtuu hyvin henkilökohtaisella tasolla, ja vaatii myös tietynlaista nöyryyttäkin. Yleensä Jumala kunnioittaa vapaata tahtoamme, eikä halua rajoittaa sitä, paitsi silloin kun vapaa tahtomme niin haluaa.

      https://www.youtube.com/watch?v=lbZLq0tIkgo

      Aika hyvää keskustelua tuossa, näin fiksustikin asioista voidaan keskustella.

      Kumpikaan puoli tuossa ei oikein pääse voitolle, ja keskustelu etenee täysin kiihkottomasti.

      • Anonyymi

        Paitsi että sinä olet mieleltäsi sairas. Sitä sinä et tiennytkään, mutta saat sen nyt kuulla.

        Ihme on, jos kukaan ei ole sinulle tätä suoraan aikaisemmin sanonut. Asia on niin ilmeinen jo yhden viestin perusteella. Täysipäinen ihminen ei tuollaista kirjoittele.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi että sinä olet mieleltäsi sairas. Sitä sinä et tiennytkään, mutta saat sen nyt kuulla.

        Ihme on, jos kukaan ei ole sinulle tätä suoraan aikaisemmin sanonut. Asia on niin ilmeinen jo yhden viestin perusteella. Täysipäinen ihminen ei tuollaista kirjoittele.

        Jaahas, meillä on täällä ihan psykiatrikin paikalla, tervetuloa!

        Kaikenlaista olen jo tähän ikään saakka saanut kuulla, et tiedäkään kuinka paljon?

        Tuossa alempana on toinen mielisairas, joka sanoo ihan samaa, kuin mitä minäkin tuossa esille toin.

        https://www.youtube.com/watch?v=BHOevX4DlGk&list=RDBHOevX4DlGk&start_radio=1

        Et siis pidä henkiä mahdollisina, sitä että olet itsekin sellainen?

        Olet siis pelkkä biologinen robotti, mutta ole mikä olet.

        Ateistit tuomitsee vissiin mielellään toisinajattelijat hulluuteen, uskovat vain helvettiin, kumman valitsen, eiköhän se ole aika helppo valinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi että sinä olet mieleltäsi sairas. Sitä sinä et tiennytkään, mutta saat sen nyt kuulla.

        Ihme on, jos kukaan ei ole sinulle tätä suoraan aikaisemmin sanonut. Asia on niin ilmeinen jo yhden viestin perusteella. Täysipäinen ihminen ei tuollaista kirjoittele.

        Katso tuo video, ja opi miten asiallinen keskustelu etenee...

        Siinä taitaa olla hullu neurokirurgi, hihhuli ja järkevä ateisti onneksi järjen valoa tuomassa keskusteluun.


      • Anonyymi

        Hyvä kirjoitus. Maailmassa on paljon asioita, mitä kukaan ei pysty selittämään. Ei kaikkea selttämätöntä pidä tyrkätä jumaluuden piikkiin. Ei kaikkea tarvitse lokeroida johonkin uskontoon tai ismiin. Kaikki eivät ehkä pysty elämään sen kanssa, että ei ymmärrä kaikkea. Siinä vaiheessa jumala vinssataan näyttämölle.

        Minä en todellakaan tiedä kaikkea, eikä minun tarvitse kaikkea tietääkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä kirjoitus. Maailmassa on paljon asioita, mitä kukaan ei pysty selittämään. Ei kaikkea selttämätöntä pidä tyrkätä jumaluuden piikkiin. Ei kaikkea tarvitse lokeroida johonkin uskontoon tai ismiin. Kaikki eivät ehkä pysty elämään sen kanssa, että ei ymmärrä kaikkea. Siinä vaiheessa jumala vinssataan näyttämölle.

        Minä en todellakaan tiedä kaikkea, eikä minun tarvitse kaikkea tietääkään.

        Tuossa videossa esiintyvä ateisti sanoo hyvin, että mieli pitää olla avoin, niinhän se on.

        Ja omia näkemyksiäkin pitää aina ainakin edes vähän epäillä, koska lopullista totuutta ei ole vielä kenelläkään.

        En tiedä sitten olisiko se lopullinen totuus jopa niin rankka juttu, että on parempi olla sitä tietämättä, ainakin monelle se voisi olla hyvin epämiellyttävä, ja voisi olla psyykelle liian raskas, mieli murtuisi täysin.

        Ihmisessä taitaa itsessään olla ns. psyykkisiä kykyjä, niiden kehittyminen on vaan pitkä, ja varmaan hankalakin, jopa tuskallinen prosessi, eivät ne meille taivaastakaan putoa. No pain, no gain.

        Suurin osa meistä ei tarvitse Jumalaa, jos sellaista edes on, Jeesuskin totesi, etteivät terveet tarvitse parantajaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaahas, meillä on täällä ihan psykiatrikin paikalla, tervetuloa!

        Kaikenlaista olen jo tähän ikään saakka saanut kuulla, et tiedäkään kuinka paljon?

        Tuossa alempana on toinen mielisairas, joka sanoo ihan samaa, kuin mitä minäkin tuossa esille toin.

        https://www.youtube.com/watch?v=BHOevX4DlGk&list=RDBHOevX4DlGk&start_radio=1

        Et siis pidä henkiä mahdollisina, sitä että olet itsekin sellainen?

        Olet siis pelkkä biologinen robotti, mutta ole mikä olet.

        Ateistit tuomitsee vissiin mielellään toisinajattelijat hulluuteen, uskovat vain helvettiin, kumman valitsen, eiköhän se ole aika helppo valinta.

        "Et siis pidä henkiä mahdollisina, sitä että olet itsekin sellainen?"

        Ymmärsinköhän tuon nyt oikein...

        Että se, että ihmisellä on tietoisuus, tarkoittaisi muka, että ihminen olisi jokin henki? Onpa aikamoinen käsitteellinen hyppy kuvitelmissa.

        Jos sanotaan, että ihminen on "henkinen" olento, se EI tarkoita, että ihminen olisi jokin henkiolento.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Et siis pidä henkiä mahdollisina, sitä että olet itsekin sellainen?"

        Ymmärsinköhän tuon nyt oikein...

        Että se, että ihmisellä on tietoisuus, tarkoittaisi muka, että ihminen olisi jokin henki? Onpa aikamoinen käsitteellinen hyppy kuvitelmissa.

        Jos sanotaan, että ihminen on "henkinen" olento, se EI tarkoita, että ihminen olisi jokin henkiolento.

        Henki voidaan käsittää myös tietoisuudeksi, joka ei ole materiasta riippuvainen.

        Suosittelen katsomaan tuon videon, siinä on aika hyvää perusjuttua, joka pitäisi olla kaikille tällä palstalla oleville selvillä.

        Henkinen ja henki ovat eriasioita, olen yli 90% sitä mieltä, että meissä on todellakin henki, tietoisuus, joka ei katoa, eikä ole materiasta riippuvainen, joka jättää kehomme kuolemassa.

        Henkinen tarkoittaa sitä, että olemme älyllisiä, tuntevia olentoja, jotka osaavat ajatella abstraktejakin asioita, kuten vaikkapa Jumalaa. Sanotaan, että emme elä pelkästä vedestä, ja leivästä, eli tarvitsemme henkisiäkin asioita, olemme henkisiä olentoja.


      • Anonyymi

        "Luokittelen itseni spiritualistiksi, en ota kantaa Jumalaan/jumaliin, koska ne eivät vaikuta maailmaamme aktiivisesti, tai sitten emme vain voi sitä vaikutusta oikein mitenkään havaita."

        Se, otatko kantaa asiaan, ei ole relevanttia ateismi-teismi -luokituksen kannalta. Meitä on moneen lähtöön, mutta vaikuttaisi, että olet uskossasi epävarma agnostinen teisti.

        "Uskoakaan en tarvitse mihinkään, ajattelen asioita todennäköisyyksien kautta, jotka perustuvat tietoon, ja myös omiin kokemuksiin."

        Ihminen uskoo moniin asioihin. Ilman uskoa, et voi tietää mitään. Uskohan tarkoittaa vain sitä, että pidät jotain asiaa totena.

        "Mielestäni Jumalan olemassa olo on todennäköisempää, kuin Jumalan olemattomuus, ehkä 60-40, pidän siis Jumalan olemassa olo hieman todennäköisempänä, kuin olemattomuutta."

        Mitenköhän sinä päädyit tuohon todennäköisyyteen. Emmehän edes osaa arvioida onko jonkin jumala edes todellisuudessa mahdollinen. Yleisesti jumalia pidetään mahdottomina - eli niitä ei rikosoikeudessa oteta mukaan edes mahdollisina toimijoina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Luokittelen itseni spiritualistiksi, en ota kantaa Jumalaan/jumaliin, koska ne eivät vaikuta maailmaamme aktiivisesti, tai sitten emme vain voi sitä vaikutusta oikein mitenkään havaita."

        Se, otatko kantaa asiaan, ei ole relevanttia ateismi-teismi -luokituksen kannalta. Meitä on moneen lähtöön, mutta vaikuttaisi, että olet uskossasi epävarma agnostinen teisti.

        "Uskoakaan en tarvitse mihinkään, ajattelen asioita todennäköisyyksien kautta, jotka perustuvat tietoon, ja myös omiin kokemuksiin."

        Ihminen uskoo moniin asioihin. Ilman uskoa, et voi tietää mitään. Uskohan tarkoittaa vain sitä, että pidät jotain asiaa totena.

        "Mielestäni Jumalan olemassa olo on todennäköisempää, kuin Jumalan olemattomuus, ehkä 60-40, pidän siis Jumalan olemassa olo hieman todennäköisempänä, kuin olemattomuutta."

        Mitenköhän sinä päädyit tuohon todennäköisyyteen. Emmehän edes osaa arvioida onko jonkin jumala edes todellisuudessa mahdollinen. Yleisesti jumalia pidetään mahdottomina - eli niitä ei rikosoikeudessa oteta mukaan edes mahdollisina toimijoina.

        Kun eihän sillä ole oikeastaan edes mitään väliä, onko Jumalaa, vai eikö ole, maailma jatkaa radallaan kaikesta huolimatta.

        Tähän astiset vaatimattomat tutkimukseni vain viittaisivat sellaiseen, että jonkinlainen Jumalakin olisi olemassa, pidän siis sitä hieman todennäköisempänä, kuin täydellistä olemattomuutta.

        Olen siis tutkiskellut ihmisten kokemuksiakin, uskovien, tai kuolemanrajakokemuksen kokeneita, enkä lähde tyrmäämään niitä heti suoralta kädeltä, osa niistä tuntuu olevan aivan järkeviäkin, Jumala on luultavasti siis ajan, ja materian ulkopuolella oleva entiteetti. Jumala ei taida oikein mahtua yhden fyysisen olennon sisään millään, että sellaistakin pitäisi todennäköisenä.

        Omat kokemukseni liittyvät lähinnä henkiin, enkä liitä niitä varsinaisesti Jumalaan, spiritualismini ei tarvitse liittyä mitenkään Jumalan olemassa oloon, olemme olemassa, vaikka Jumalaa ei olisikaan olemassa.

        Ihmisen näkökykykin on hyvin rajallinen, emme välttämättä näe kaikkea mitä ympärillämme on. Vietnamin sodan aikaan kehitettiin pimeänäkökiikarit, joiden läpi alkoi näkyä jotain ihan muuta, kuin ihmisiä, jotain outoa, jotain pelottavaakin, kunnes koko hanke kaikessa hiljaisuudessa haudattiin.

        Yksi näkemykseni on myös sellainen, että olemme meitä kehittyneempien olentojen eläintarhassa, ja jotkut meistä ovat heistä jotenkin mielenkiintoisempia, kuin toiset, joten heille sitten sattuu välillä kummiakin juttuja, kuten on omalla kohdallani ollut.

        Kun tieto lisääntyy, ja kokemuksetkin kasvaa, niin muuttuu todennäköisyydetkin, voi varmaan laittaa vedon jonnekin vedonlyöntitoimistoon siitä, tullaanko joskus selvittämään Jumalankin olemassaolo, eiköhän jokin vedonlyöntitoimisto laske sillekin kertoimen?

        Jumala ei siis toimi aktiivisesti maailmassamme, miksi pitäisikään, sehän olisi aika ongelmallinen tilanne varsinkin vapaan tahtomme suhteen, sehän menisi aivan sekaisin, jos Jumala alkaisi joka kadunkulmassa meille esiintymään. Meidän ei ole tarkoitus olla mitään pikkuvauvoja täällä kuitenkaan, vaan kehittyviä olentoja, miten pitkälle se kehitys vielä vaan menee, jonkinlaiseen jumaluuteen saakka?


      • Anonyymi

        Tämä on huomattavasti selvempi asetelma minusta kuin palstan "agnostikoilla".

        Tuossa aikaisemmin tuotiin esille, kuinka se on ihan ymmärrettävää ettei ole varsinaista kantaa, mutta joku mielipide löytyy. Sinä tuot sen tässä esille. Kun on tälläinen erikoisempi tilanne kuten sinulla, niin sitä saattaa joutua selittämään yleensä enemmän.
        (Minulle jäi kyllä epäselväksi tuo kokonaisuus, jossa et ole varma kristittyjen Jumalasta, mutta sellainen kuitenkin on. Mutta jos asia ei sinua kiinnosta niin se on ok.)

        Minua jäi kiinnostamaan mitä tarkoitat hengellä. Mikä se sinusta on?
        Kun ainakaan kristinuskoisista en saa selvää mitä koko sana tarkoittaa käytännössä. Sitten kun lisätään vielä sielu mukaan kuvioihin, niin homma menee vielä sekavammaksi.

        Olen kuullut myös kristinuskon ulkopuolelta jostakin "hive mind" tyylisestä asetelmasta hengellä. Siinä kaikilla on siis yhteinen mieli kehon ulkopuolella.

        Ja tuo jonkun tekemä ensimmäinen kommentti sinulle on ollut täysin tarpeeton. Mielestäni kirjoitit asiallisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on huomattavasti selvempi asetelma minusta kuin palstan "agnostikoilla".

        Tuossa aikaisemmin tuotiin esille, kuinka se on ihan ymmärrettävää ettei ole varsinaista kantaa, mutta joku mielipide löytyy. Sinä tuot sen tässä esille. Kun on tälläinen erikoisempi tilanne kuten sinulla, niin sitä saattaa joutua selittämään yleensä enemmän.
        (Minulle jäi kyllä epäselväksi tuo kokonaisuus, jossa et ole varma kristittyjen Jumalasta, mutta sellainen kuitenkin on. Mutta jos asia ei sinua kiinnosta niin se on ok.)

        Minua jäi kiinnostamaan mitä tarkoitat hengellä. Mikä se sinusta on?
        Kun ainakaan kristinuskoisista en saa selvää mitä koko sana tarkoittaa käytännössä. Sitten kun lisätään vielä sielu mukaan kuvioihin, niin homma menee vielä sekavammaksi.

        Olen kuullut myös kristinuskon ulkopuolelta jostakin "hive mind" tyylisestä asetelmasta hengellä. Siinä kaikilla on siis yhteinen mieli kehon ulkopuolella.

        Ja tuo jonkun tekemä ensimmäinen kommentti sinulle on ollut täysin tarpeeton. Mielestäni kirjoitit asiallisesti.

        Jumala käsitetään hengeksi nykyään aika yleisesti ympäri maailmaa, oli sitten intiaani, valkoinen länsimaalainen uskova, tai vaikkapa jaappanilainen. Kaikilla on kuitenkin hieman erilainen lähestymiskulma asiaan.

        Japanilaisilla on valtavasti henkiinkin liittyviä uskomuksia, ja olen muuten aikamoinen Japanifani. "Sielunveljeys" heihin on ainakin melkoinen.

        Joku huutelee välillä puskista, mutta kaikkihan sen tietävät, että karavaani kulkee, ja koirat haukkuu.

        Suosittelen edelleenkin antamani videon katselua kaikille.

        Kuten aiemmin totesin, niin henki on minulle materiasta riippumaton, katoamaton tietoisuus, tarvitseeko siitä sen enempää edes tietää?

        Ennen mitään teismejä oli animismi, tuosta jostain löytyykin linkki Wikipediaan siitä, mitä sekin on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumala käsitetään hengeksi nykyään aika yleisesti ympäri maailmaa, oli sitten intiaani, valkoinen länsimaalainen uskova, tai vaikkapa jaappanilainen. Kaikilla on kuitenkin hieman erilainen lähestymiskulma asiaan.

        Japanilaisilla on valtavasti henkiinkin liittyviä uskomuksia, ja olen muuten aikamoinen Japanifani. "Sielunveljeys" heihin on ainakin melkoinen.

        Joku huutelee välillä puskista, mutta kaikkihan sen tietävät, että karavaani kulkee, ja koirat haukkuu.

        Suosittelen edelleenkin antamani videon katselua kaikille.

        Kuten aiemmin totesin, niin henki on minulle materiasta riippumaton, katoamaton tietoisuus, tarvitseeko siitä sen enempää edes tietää?

        Ennen mitään teismejä oli animismi, tuosta jostain löytyykin linkki Wikipediaan siitä, mitä sekin on?

        Omat vaatimattomat tutkimukset ovat johtaneet myös sellaiseen johtopäätökseen, että Jumala ei varsinaisesti luo, Jumala improvisoi.

        Ja olen sitäkin mieltä, että kaikki on ikuista, ei ole mitään alkua koskaan ollutkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Henki voidaan käsittää myös tietoisuudeksi, joka ei ole materiasta riippuvainen.

        Suosittelen katsomaan tuon videon, siinä on aika hyvää perusjuttua, joka pitäisi olla kaikille tällä palstalla oleville selvillä.

        Henkinen ja henki ovat eriasioita, olen yli 90% sitä mieltä, että meissä on todellakin henki, tietoisuus, joka ei katoa, eikä ole materiasta riippuvainen, joka jättää kehomme kuolemassa.

        Henkinen tarkoittaa sitä, että olemme älyllisiä, tuntevia olentoja, jotka osaavat ajatella abstraktejakin asioita, kuten vaikkapa Jumalaa. Sanotaan, että emme elä pelkästä vedestä, ja leivästä, eli tarvitsemme henkisiäkin asioita, olemme henkisiä olentoja.

        "Henki voidaan käsittää myös tietoisuudeksi, joka ei ole materiasta riippuvainen. "

        - Mutta kun kukaan ei ole koskaan havainnut mitään materiasta riippumatonta henkeä. Elämä nousee aineesta, tajunta nousee elämästä (hermosto), tietoisuus nousee tajunnasta (näin yksinkertaistettuna).

        "Suosittelen katsomaan tuon videon, siinä on aika hyvää perusjuttua, joka pitäisi olla kaikille tällä palstalla oleville selvillä."

        - Mistä videosta puhut? Tuossa linkissä on vain eräs bändi soittamassa musiikkiaan...

        "Henkinen ja henki ovat eriasioita, olen yli 90% sitä mieltä, että meissä on todellakin henki, tietoisuus, joka ei katoa, eikä ole materiasta riippuvainen, joka jättää kehomme kuolemassa."

        - Henki ei tarkoita samaa kuin tietoisuus. Henki, kuten sielu, ovat (tai ovat olevinaan) aineesta erillisiä entiteettejä, mutta ilmeisesti näennäisiä tai kuviteltuja.

        "Henkinen tarkoittaa sitä, että olemme älyllisiä, tuntevia olentoja, jotka osaavat ajatella abstraktejakin asioita, kuten vaikkapa Jumalaa. Sanotaan, että emme elä pelkästä vedestä, ja leivästä, eli tarvitsemme henkisiäkin asioita, olemme henkisiä olentoja."

        - Tuo on ilmeisesti suurinpiirtein oikein. Henkinen tarkoittaa jotain, joka on "maallisesta" jokapäiväisestä elämästä erillistä, esim. kirjallisuus, taide, musiikki, tiede, aatteet, filosofia jne. Ja ilmeisesti uskontokin kuuluu niihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Henki voidaan käsittää myös tietoisuudeksi, joka ei ole materiasta riippuvainen. "

        - Mutta kun kukaan ei ole koskaan havainnut mitään materiasta riippumatonta henkeä. Elämä nousee aineesta, tajunta nousee elämästä (hermosto), tietoisuus nousee tajunnasta (näin yksinkertaistettuna).

        "Suosittelen katsomaan tuon videon, siinä on aika hyvää perusjuttua, joka pitäisi olla kaikille tällä palstalla oleville selvillä."

        - Mistä videosta puhut? Tuossa linkissä on vain eräs bändi soittamassa musiikkiaan...

        "Henkinen ja henki ovat eriasioita, olen yli 90% sitä mieltä, että meissä on todellakin henki, tietoisuus, joka ei katoa, eikä ole materiasta riippuvainen, joka jättää kehomme kuolemassa."

        - Henki ei tarkoita samaa kuin tietoisuus. Henki, kuten sielu, ovat (tai ovat olevinaan) aineesta erillisiä entiteettejä, mutta ilmeisesti näennäisiä tai kuviteltuja.

        "Henkinen tarkoittaa sitä, että olemme älyllisiä, tuntevia olentoja, jotka osaavat ajatella abstraktejakin asioita, kuten vaikkapa Jumalaa. Sanotaan, että emme elä pelkästä vedestä, ja leivästä, eli tarvitsemme henkisiäkin asioita, olemme henkisiä olentoja."

        - Tuo on ilmeisesti suurinpiirtein oikein. Henkinen tarkoittaa jotain, joka on "maallisesta" jokapäiväisestä elämästä erillistä, esim. kirjallisuus, taide, musiikki, tiede, aatteet, filosofia jne. Ja ilmeisesti uskontokin kuuluu niihin.

        https://www.youtube.com/watch?v=lbZLq0tIkgo

        Tuossa video.

        Sielu, henki, tai tietoisuus, kaikki aika lähellä toisiaan, mitä niistä sitten haluammekin tässä yhteydessä käyttää?

        Ateisteilla on materialistinen maailmankuva, minulla siis spiritualistinen.

        Nykymaailmassa materialistinen maailmankuva hallitsee, mikä on tietenkin aivan ymmärrettävää, se tarjoaa oman selityksensä kaikelle, itselleni se ei vain vielä riitä, koska maailmassa on paljon kaikenlaista aika kummallistakin, ihmisten kokemuksia, ja ne omatkin kokemukset, joita toki itsekin aina epäilen, yritän löytyy niille järkeviä selityksiä, mutta en ole vielä sellaisia mistään löytänyt, varsinkaan tieteestä, tiede on ollut oikeastaan lähes täysin avuton vastaamaan kokemaani yhtään mitenkään. Ateistit sanovat kaiken sellaisen olevan vain harhaisen mielen tuotoksia, kaikilla on oikeus mielipiteeseen.

        Näissä ns. henkisissä jutuissa on aina se vähän harmillinen puoli, ettei sitä oikein usko, ennen kuin itse kokee, vai pitäisikö sanoa jopa, ettei tiedä, ennen kuin itse kokee, kun tuo uskominen on aina vähän epämääräistä touhua muutenkin.

        Pidän mieleni kaikelle avoimena, ja niin pitäisi tehdä jokaisen meistä, vaikka onhan se niinkin, että psyyke ei välttämättä kestä ihan kaikkea, jolloin mieli saattaa sulkea itsensä, sitä psykologista defenssimekanismia, mihin tuntuu törmäävän vähän kaikkialla, eikä ihmiset vissiin edes tiedosta sitä itsessään, tai sitten kieltävät sen, ja väittävät ettei sellaista ole, vaikka suhtautuminen sellaiseenkin viittaisi. Omalla kohdallani voi olla tosin sekin, että ajan mieleni jo aivan mielenkiinnostakin äärirajoille, koska koen sen olevan kehittävää. Ihmiset eivät ilmeisesti yleensä halua tehdä sellaista, vaan haluavat olla omalla mukavuusalueellaan, mikä on tietenkin aivan ymmärrettävää. Olen hyvin itsekriittinen, haukun aina huvikseni itseäni, mutta siitäkin aika iso on oikeastaan vaan huumoria. Harrastan ns. itsetutkiskelua, koska olen lähimpänä itseäni, ja siitä on aina hyvä lähteä liikkeelle. Kai olen sitten jotenkin "poikkeava", mutta mielestäni ne ovat aivan välttämättömiä, jos haluaa kasvaa ja kehittyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=lbZLq0tIkgo

        Tuossa video.

        Sielu, henki, tai tietoisuus, kaikki aika lähellä toisiaan, mitä niistä sitten haluammekin tässä yhteydessä käyttää?

        Ateisteilla on materialistinen maailmankuva, minulla siis spiritualistinen.

        Nykymaailmassa materialistinen maailmankuva hallitsee, mikä on tietenkin aivan ymmärrettävää, se tarjoaa oman selityksensä kaikelle, itselleni se ei vain vielä riitä, koska maailmassa on paljon kaikenlaista aika kummallistakin, ihmisten kokemuksia, ja ne omatkin kokemukset, joita toki itsekin aina epäilen, yritän löytyy niille järkeviä selityksiä, mutta en ole vielä sellaisia mistään löytänyt, varsinkaan tieteestä, tiede on ollut oikeastaan lähes täysin avuton vastaamaan kokemaani yhtään mitenkään. Ateistit sanovat kaiken sellaisen olevan vain harhaisen mielen tuotoksia, kaikilla on oikeus mielipiteeseen.

        Näissä ns. henkisissä jutuissa on aina se vähän harmillinen puoli, ettei sitä oikein usko, ennen kuin itse kokee, vai pitäisikö sanoa jopa, ettei tiedä, ennen kuin itse kokee, kun tuo uskominen on aina vähän epämääräistä touhua muutenkin.

        Pidän mieleni kaikelle avoimena, ja niin pitäisi tehdä jokaisen meistä, vaikka onhan se niinkin, että psyyke ei välttämättä kestä ihan kaikkea, jolloin mieli saattaa sulkea itsensä, sitä psykologista defenssimekanismia, mihin tuntuu törmäävän vähän kaikkialla, eikä ihmiset vissiin edes tiedosta sitä itsessään, tai sitten kieltävät sen, ja väittävät ettei sellaista ole, vaikka suhtautuminen sellaiseenkin viittaisi. Omalla kohdallani voi olla tosin sekin, että ajan mieleni jo aivan mielenkiinnostakin äärirajoille, koska koen sen olevan kehittävää. Ihmiset eivät ilmeisesti yleensä halua tehdä sellaista, vaan haluavat olla omalla mukavuusalueellaan, mikä on tietenkin aivan ymmärrettävää. Olen hyvin itsekriittinen, haukun aina huvikseni itseäni, mutta siitäkin aika iso on oikeastaan vaan huumoria. Harrastan ns. itsetutkiskelua, koska olen lähimpänä itseäni, ja siitä on aina hyvä lähteä liikkeelle. Kai olen sitten jotenkin "poikkeava", mutta mielestäni ne ovat aivan välttämättömiä, jos haluaa kasvaa ja kehittyä.

        Tajunta ja tietoisuus ovat todellisia (elleivät nekin sitten ole näennäisiä), mutta hengestä tai sielusta ei ole löytynyt mitään todisteita.

        Minulla on naturalistinen maailmankuva. Kaikki on "luonnollista" eikä ole olemassa mitään yliluonnollista (vaikka jokin voisi sellaiselta äkkiseltään vaikuttaa).

        "Näissä ns. henkisissä jutuissa on aina se vähän harmillinen puoli, ettei sitä oikein usko, ennen kuin itse kokee, vai pitäisikö sanoa jopa, ettei tiedä, ennen kuin itse kokee, kun tuo uskominen on aina vähän epämääräistä touhua muutenkin."

        Minullakin on ollut "henkisiä kokemuksia", mutta ei ole koskaan tullut edes mieleen, että ne johtuisivat jostain hengestä ja vielä vähemmän jostain jumalasta. Minusta ne ovat psyykkisiä tiloja, joita ihmismieli voi luoda ihan "omasta päästään", ei siis mitään ulkopuolelta tulevaa vaikutusta. Tässä vaikuttaa se, miten ihminen luonteensa mukaisesti tulkitsee asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tajunta ja tietoisuus ovat todellisia (elleivät nekin sitten ole näennäisiä), mutta hengestä tai sielusta ei ole löytynyt mitään todisteita.

        Minulla on naturalistinen maailmankuva. Kaikki on "luonnollista" eikä ole olemassa mitään yliluonnollista (vaikka jokin voisi sellaiselta äkkiseltään vaikuttaa).

        "Näissä ns. henkisissä jutuissa on aina se vähän harmillinen puoli, ettei sitä oikein usko, ennen kuin itse kokee, vai pitäisikö sanoa jopa, ettei tiedä, ennen kuin itse kokee, kun tuo uskominen on aina vähän epämääräistä touhua muutenkin."

        Minullakin on ollut "henkisiä kokemuksia", mutta ei ole koskaan tullut edes mieleen, että ne johtuisivat jostain hengestä ja vielä vähemmän jostain jumalasta. Minusta ne ovat psyykkisiä tiloja, joita ihmismieli voi luoda ihan "omasta päästään", ei siis mitään ulkopuolelta tulevaa vaikutusta. Tässä vaikuttaa se, miten ihminen luonteensa mukaisesti tulkitsee asioita.

        Niinpä, mikäs siinä, naturalismi ei kuulosta yhtään niin kylmältä, kuin materialismi.

        Minulle kaikki on ihan luonnollista, kaikenlaiset hengetkin, ja se mikä tänään on yliluonnollinen, voi huomenna olla luonnollinen.

        Itse olen kokenut asioita, joiden takana on ollut ilmeisesti jonkinlainen henki, yleensä vielä ilkikurinen sellainen, joka on aiheuttanut esim. kielillä puhumista, mutta on ollut positiivinenkin kokemus, jossa naisääni alkoi telepaattisesti ohjaamaan minua.

        Pahin juttu oli se, että jokin henki lähti minusta hirveän naurun kera, ja aiheutti samalla minulle epilepsiakohtauksen, ja sydänkin pysähtyi, onneksi minut elvytettiin, muuten olisin kuollut, enkä siis ole varsinaisesti edes mikään uskovainen, en käy missään uskovien yhteisöissäkään.

        Uskovat sanovat varmaan, että olen riivattu, ja ateisti taas sanoisi, että olen harhainen, harmi ettei ollut kameraa kuvaamassa sitä, kun se henki lähti minusta, sille oli yksi silminnäkijäkin, nuori nainen, en kuitenkaan enää nähnyt häntä, enkä voinut siitä, mitä minulle tapahtui kysyä häneltä, saattoi pelästyä sitä mitä näki todella paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, mikäs siinä, naturalismi ei kuulosta yhtään niin kylmältä, kuin materialismi.

        Minulle kaikki on ihan luonnollista, kaikenlaiset hengetkin, ja se mikä tänään on yliluonnollinen, voi huomenna olla luonnollinen.

        Itse olen kokenut asioita, joiden takana on ollut ilmeisesti jonkinlainen henki, yleensä vielä ilkikurinen sellainen, joka on aiheuttanut esim. kielillä puhumista, mutta on ollut positiivinenkin kokemus, jossa naisääni alkoi telepaattisesti ohjaamaan minua.

        Pahin juttu oli se, että jokin henki lähti minusta hirveän naurun kera, ja aiheutti samalla minulle epilepsiakohtauksen, ja sydänkin pysähtyi, onneksi minut elvytettiin, muuten olisin kuollut, enkä siis ole varsinaisesti edes mikään uskovainen, en käy missään uskovien yhteisöissäkään.

        Uskovat sanovat varmaan, että olen riivattu, ja ateisti taas sanoisi, että olen harhainen, harmi ettei ollut kameraa kuvaamassa sitä, kun se henki lähti minusta, sille oli yksi silminnäkijäkin, nuori nainen, en kuitenkaan enää nähnyt häntä, enkä voinut siitä, mitä minulle tapahtui kysyä häneltä, saattoi pelästyä sitä mitä näki todella paljon.

        Kannattaa käydä lääkärissä ja pyytää psykoosinestolääkkeitä. Olet harhainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa käydä lääkärissä ja pyytää psykoosinestolääkkeitä. Olet harhainen.

        Sieltä se taas tuli, kuten jo totesinkin, sinulla on oikeus mielipiteeseen, maailmassa on vielä paljonkin sellaista, mitä emme ymmärrä, jotain jota tiede ei kykene oikein tutkimaan, nämä ilmiöt eivät edes halua tulla tutkituiksi, vaan pysyä salassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumala käsitetään hengeksi nykyään aika yleisesti ympäri maailmaa, oli sitten intiaani, valkoinen länsimaalainen uskova, tai vaikkapa jaappanilainen. Kaikilla on kuitenkin hieman erilainen lähestymiskulma asiaan.

        Japanilaisilla on valtavasti henkiinkin liittyviä uskomuksia, ja olen muuten aikamoinen Japanifani. "Sielunveljeys" heihin on ainakin melkoinen.

        Joku huutelee välillä puskista, mutta kaikkihan sen tietävät, että karavaani kulkee, ja koirat haukkuu.

        Suosittelen edelleenkin antamani videon katselua kaikille.

        Kuten aiemmin totesin, niin henki on minulle materiasta riippumaton, katoamaton tietoisuus, tarvitseeko siitä sen enempää edes tietää?

        Ennen mitään teismejä oli animismi, tuosta jostain löytyykin linkki Wikipediaan siitä, mitä sekin on?

        "Kuten aiemmin totesin, niin henki on minulle materiasta riippumaton, katoamaton tietoisuus, tarvitseeko siitä sen enempää edes tietää?"

        Tietoisuus tosin muokkautuu elämän aikana. Ja tässä tuleekin se haaste, koska henkilö jolla on esimerkiksi Alzheimerin taudin kaltainen muistisairaus, ei ole tietoisuudellaan enää sama mikä on ollut. Hengellä on haastava selittää ihan fyysisesti näkyvää tapahtuvaa ja eroa.

        Mitä esimerkiksi sinun henki tekee kun se ei ole sinussa?

        Onko ihmisillä eri henget kuin eläimillä?
        Joidenkin kristinuskoisten mukaan eläimillä ei ole henkeä, ja sen takia ihminen eroaa niistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, mikäs siinä, naturalismi ei kuulosta yhtään niin kylmältä, kuin materialismi.

        Minulle kaikki on ihan luonnollista, kaikenlaiset hengetkin, ja se mikä tänään on yliluonnollinen, voi huomenna olla luonnollinen.

        Itse olen kokenut asioita, joiden takana on ollut ilmeisesti jonkinlainen henki, yleensä vielä ilkikurinen sellainen, joka on aiheuttanut esim. kielillä puhumista, mutta on ollut positiivinenkin kokemus, jossa naisääni alkoi telepaattisesti ohjaamaan minua.

        Pahin juttu oli se, että jokin henki lähti minusta hirveän naurun kera, ja aiheutti samalla minulle epilepsiakohtauksen, ja sydänkin pysähtyi, onneksi minut elvytettiin, muuten olisin kuollut, enkä siis ole varsinaisesti edes mikään uskovainen, en käy missään uskovien yhteisöissäkään.

        Uskovat sanovat varmaan, että olen riivattu, ja ateisti taas sanoisi, että olen harhainen, harmi ettei ollut kameraa kuvaamassa sitä, kun se henki lähti minusta, sille oli yksi silminnäkijäkin, nuori nainen, en kuitenkaan enää nähnyt häntä, enkä voinut siitä, mitä minulle tapahtui kysyä häneltä, saattoi pelästyä sitä mitä näki todella paljon.

        Onko sinulla helluntailaista taustaa?

        Mieli kun voi olla ihmeellinen sinänsä, että alitajuntaa ei edes tiedosta. Jos sinulla on taustaa ryhmästä jotka uskovat riivaajiin yms. niin se voi laueta tietyissä tilanteissa.

        Epileptisiin oireisiin on olemassa ennakoiva tila, jota kutsutaan Auraksi. Siihen kuuluu aistiharhat. Ettei tuo ole mitenkään epäuskottava kertomus.
        Näitä epilepsian aiheuttamia auroja voi tulla muuten ilman varsinaisia epileptisiä oireita, ja siinä on myös puhehäiriöitä. Tämä selittäisi luonnollisesti valtavasti kokemuksiasi.

        Aistiharhoissa on se jännä puoli, ettei aivot osaa käsitellä tilannetta, ja sen takia kokija tuntee ne oikeana asiana. Monesti tähän kuuluu myös kuolemanraja kokemukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kuten aiemmin totesin, niin henki on minulle materiasta riippumaton, katoamaton tietoisuus, tarvitseeko siitä sen enempää edes tietää?"

        Tietoisuus tosin muokkautuu elämän aikana. Ja tässä tuleekin se haaste, koska henkilö jolla on esimerkiksi Alzheimerin taudin kaltainen muistisairaus, ei ole tietoisuudellaan enää sama mikä on ollut. Hengellä on haastava selittää ihan fyysisesti näkyvää tapahtuvaa ja eroa.

        Mitä esimerkiksi sinun henki tekee kun se ei ole sinussa?

        Onko ihmisillä eri henget kuin eläimillä?
        Joidenkin kristinuskoisten mukaan eläimillä ei ole henkeä, ja sen takia ihminen eroaa niistä.

        Sanoisin, että tietoisuus ei varsinaisesti muutu, vaan ihmisen persoonallisuus, joka voi muuttua elämän varrella, tai vaikka sairaudesta johtuen, tai vaikka onnettomuudessa.

        Jos katsoo tuon videon, jonka laitoin, niin siinä neurokirurgi kertoo, miten ihminen pysyy samanlaisena, vaikka aivoista poistetaan suurikin osa, sen pitäisi yleensä muuttaa ihmistä, mutta hänen mielestään näin ei aivokirurgiassa näytä kuitenkaan käyvän.

        En tiedä mitä oikein tarkoitat tuolla, ettei henki olisi minussa?

        Sielua voisi aivan hyvin nyt käyttää, kun kysyt elämistä, eli on parempi kysyä, onko elämillä sielua?

        On esitetty, että elämillä olisi ns. laumasielu, ja meillä ihmisillä olisi yksilösielu, mutta en osaa sanoa asiasta sen kummempaa.

        On esitetty näkemyksiä, joissa me ihmisetkin, meidän sielumme on alun perin kehittynyt kasvikunnasta eläinkuntaan, kunnes olemme syntyneet ihmisiksi, siis sielumme olisi tavallaan kulkenut evoluution läpi, kehittynyt vähitellen korkeampaan elämänmuotoon, ja tietoisuuteen, eli lemmikkieläimemmekin olisi jonain päivänä ihminen, reinkarnaatiokierron kehittämä sellainen. Ihmiskunnasta sielumme kehitys sitten etenisi vielä enkeleiksi, jotka ovat jumalolentoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanoisin, että tietoisuus ei varsinaisesti muutu, vaan ihmisen persoonallisuus, joka voi muuttua elämän varrella, tai vaikka sairaudesta johtuen, tai vaikka onnettomuudessa.

        Jos katsoo tuon videon, jonka laitoin, niin siinä neurokirurgi kertoo, miten ihminen pysyy samanlaisena, vaikka aivoista poistetaan suurikin osa, sen pitäisi yleensä muuttaa ihmistä, mutta hänen mielestään näin ei aivokirurgiassa näytä kuitenkaan käyvän.

        En tiedä mitä oikein tarkoitat tuolla, ettei henki olisi minussa?

        Sielua voisi aivan hyvin nyt käyttää, kun kysyt elämistä, eli on parempi kysyä, onko elämillä sielua?

        On esitetty, että elämillä olisi ns. laumasielu, ja meillä ihmisillä olisi yksilösielu, mutta en osaa sanoa asiasta sen kummempaa.

        On esitetty näkemyksiä, joissa me ihmisetkin, meidän sielumme on alun perin kehittynyt kasvikunnasta eläinkuntaan, kunnes olemme syntyneet ihmisiksi, siis sielumme olisi tavallaan kulkenut evoluution läpi, kehittynyt vähitellen korkeampaan elämänmuotoon, ja tietoisuuteen, eli lemmikkieläimemmekin olisi jonain päivänä ihminen, reinkarnaatiokierron kehittämä sellainen. Ihmiskunnasta sielumme kehitys sitten etenisi vielä enkeleiksi, jotka ovat jumalolentoja.

        "Sanoisin, että tietoisuus ei varsinaisesti muutu, vaan ihmisen persoonallisuus"

        Eikö ihmisen persoonallisuus ole muka kytkettynä tietoisuuteen? Juuri sen takia muistisairaalla on niin vaikeaa, koska tietoisuus ympäriltä muuttuu. Persoonahan ei aina muutu.

        "neurokirurgi kertoo, miten ihminen pysyy samanlaisena, vaikka aivoista poistetaan suurikin osa"

        Minusta on huolestuttavaa jos neurogirurki väittää ettei ihminen muutu vaikka aivoille tapahtuu jotain. Tiedän olevan erikoistilanteita, että aivoista voi ottaa isojakin osia pois ilman suurempaa vaikutusta, mutta tietyt osat aivoista kyllä muuttavat ihmistä aina.

        "En tiedä mitä oikein tarkoitat tuolla, ettei henki olisi minussa?"

        Sitä ettei henki voi olla ruumiissasi kuin vain sen ajan kuin elät. Jos tuo henki on kuitenkin ikuinen, niin mitä se teki ennen sinun ruumiillista elämääsi, ja mitä se tulee tekemään sen jälkeen?

        "Sielua voisi aivan hyvin nyt käyttää, kun kysyt elämistä, eli on parempi kysyä, onko elämillä sielua?

        On esitetty, että elämillä olisi ns. laumasielu, ja meillä ihmisillä olisi yksilösielu, mutta en osaa sanoa asiasta sen kummempaa."

        Miksi pitäisi käyttää sanaa sielu? Eläimilläkin on tietoisuus ja persoonia, niin eikö se mene yksilöllisen hengen piikkiin?

        Pahoittelut, mutta en nyt ymmärrä eroa eläimen ja ihmisen hengillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sanoisin, että tietoisuus ei varsinaisesti muutu, vaan ihmisen persoonallisuus"

        Eikö ihmisen persoonallisuus ole muka kytkettynä tietoisuuteen? Juuri sen takia muistisairaalla on niin vaikeaa, koska tietoisuus ympäriltä muuttuu. Persoonahan ei aina muutu.

        "neurokirurgi kertoo, miten ihminen pysyy samanlaisena, vaikka aivoista poistetaan suurikin osa"

        Minusta on huolestuttavaa jos neurogirurki väittää ettei ihminen muutu vaikka aivoille tapahtuu jotain. Tiedän olevan erikoistilanteita, että aivoista voi ottaa isojakin osia pois ilman suurempaa vaikutusta, mutta tietyt osat aivoista kyllä muuttavat ihmistä aina.

        "En tiedä mitä oikein tarkoitat tuolla, ettei henki olisi minussa?"

        Sitä ettei henki voi olla ruumiissasi kuin vain sen ajan kuin elät. Jos tuo henki on kuitenkin ikuinen, niin mitä se teki ennen sinun ruumiillista elämääsi, ja mitä se tulee tekemään sen jälkeen?

        "Sielua voisi aivan hyvin nyt käyttää, kun kysyt elämistä, eli on parempi kysyä, onko elämillä sielua?

        On esitetty, että elämillä olisi ns. laumasielu, ja meillä ihmisillä olisi yksilösielu, mutta en osaa sanoa asiasta sen kummempaa."

        Miksi pitäisi käyttää sanaa sielu? Eläimilläkin on tietoisuus ja persoonia, niin eikö se mene yksilöllisen hengen piikkiin?

        Pahoittelut, mutta en nyt ymmärrä eroa eläimen ja ihmisen hengillä.

        Tietoisuus on käsittääkseni kuitenkin abstrakti käsite, jota tiede ei voi kunnolla selittää, joten olemme aika pattitilanteessa, aika hankalaa edetä oikein mihinkään suuntaan. Sielu ja henki ovat myös abstrakteja, niitäkään ei voida kunnolla selittää, meillä on kuitenkin kyky hahmottaa abstraktejakin asioita, ja siinä poikkeamme elämistä.

        Mielestäni muistisairaan tietoisuus on vain sumentunut, se ei enää kykene kunnolla käsittämään ympäristöään, sitä missä se on.

        Käyttäisin mieluimmin sanaa sielu tässä yhteydessä, kun kysyt missä henkeni on milloinkin ollut. Itse olen pitänyt reinkarnaatiota jo jostain parikymppisestä saakka kaikkein todennäköisimpänä kaikista vaihtoehdoista, eli sielumme siirtyy aina seuraavaan vaiheeseen, eli syntyy uudelleen, kunnes ei ole enää syytä syntyä uudelleen, kaikki on koettu, kaikki on opittu, miksi enää palaisimme näihin raskaisiin olosuhteisiin, jotka ovat kuitenkin olleet hyvin kehittäviä, mutta jossain vaiheessa kehittävyyskin lakkaa, ja paluu tänne materiaan tulee turhaksi.

        Reinkarnaatio tunnetaan kaikkialla maailmassa, niin idässä, kuin lännessäkin, esim. antiikin kreikkalaiset uskoivat siihen, siinä missä buddhalaisetkin, sitä ei tule kuitenkaan sekoittaa sielun vaellukseen, johon hindulaiset uskovat, siinä sielu tosiaankin vaeltelee sinne tänne, eläimestä ihmiseksi, ja taas takaisin eläimeksi, riippuen siitä miten elämämme elimme, reinkarnaatiossa sielu taas kehittyy eteenpäin, eikä taannu takaisin yksinkertaisempaan elämänmuotoon.

        Myös kuolemanrajakokemuksen kokeneet kertovat sen jälkeen alkaneensa uskomaan reinkarnaatioon, vaikka nekin kertomukset vaihtelevat sen mukaan, mihin ihminen uskoo, niiden todenperäisyyttä voi aina epäillä, mutta jos ihmisellä ei ole mitään motiivia valehdella, niin silloin hänen tarinaansa voidaan pitää vilpittömänä, kuten ateisti, joka kokee kuolemanrajakokemuksen, hänellähän ei ole mitään syytä valehdella kokemastaan, koska ei ole edes sellaiseen osannut uskoa. Ateistista ei tule kuitenkaan uskovaa, kokemus ei yleensä muuta ihmistä muuten, kuin siten, että kuolemanpelko poistuu, ja ihminen alkaa elää ns. hetkessä, kokemus on siis hyvin kehittävä, se muuttaa ihmisen kokonaisvaltaisesti paremmaksi, ja elämäkin muuttuu helpommaksi elää, näillä ihmisillä on hyvin terveet elämäntavatkin, ja positiivinen asenne elämälle yleensäkin.

        Sielu viettää myös jonkin verran aikaa jonkinlaisessa välitilassa elämien välillä suunnitellen seuraavaa elämäänsä, asioita joiden sen on tarkoitus kokea, ja oppia niiden kautta uusia asioita. Jotkut syntyvät hyvin nopeasti uudelleen, jotkut taas eivät niin nopeasti.

        Jälleensyntymätarinoita on netissä nykyisin jo aikalailla.

        https://www.youtube.com/results?search_query=reincarnation+stories

        Turhaan pahoittelet, koska asia ei ole ihan yksinkertainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietoisuus on käsittääkseni kuitenkin abstrakti käsite, jota tiede ei voi kunnolla selittää, joten olemme aika pattitilanteessa, aika hankalaa edetä oikein mihinkään suuntaan. Sielu ja henki ovat myös abstrakteja, niitäkään ei voida kunnolla selittää, meillä on kuitenkin kyky hahmottaa abstraktejakin asioita, ja siinä poikkeamme elämistä.

        Mielestäni muistisairaan tietoisuus on vain sumentunut, se ei enää kykene kunnolla käsittämään ympäristöään, sitä missä se on.

        Käyttäisin mieluimmin sanaa sielu tässä yhteydessä, kun kysyt missä henkeni on milloinkin ollut. Itse olen pitänyt reinkarnaatiota jo jostain parikymppisestä saakka kaikkein todennäköisimpänä kaikista vaihtoehdoista, eli sielumme siirtyy aina seuraavaan vaiheeseen, eli syntyy uudelleen, kunnes ei ole enää syytä syntyä uudelleen, kaikki on koettu, kaikki on opittu, miksi enää palaisimme näihin raskaisiin olosuhteisiin, jotka ovat kuitenkin olleet hyvin kehittäviä, mutta jossain vaiheessa kehittävyyskin lakkaa, ja paluu tänne materiaan tulee turhaksi.

        Reinkarnaatio tunnetaan kaikkialla maailmassa, niin idässä, kuin lännessäkin, esim. antiikin kreikkalaiset uskoivat siihen, siinä missä buddhalaisetkin, sitä ei tule kuitenkaan sekoittaa sielun vaellukseen, johon hindulaiset uskovat, siinä sielu tosiaankin vaeltelee sinne tänne, eläimestä ihmiseksi, ja taas takaisin eläimeksi, riippuen siitä miten elämämme elimme, reinkarnaatiossa sielu taas kehittyy eteenpäin, eikä taannu takaisin yksinkertaisempaan elämänmuotoon.

        Myös kuolemanrajakokemuksen kokeneet kertovat sen jälkeen alkaneensa uskomaan reinkarnaatioon, vaikka nekin kertomukset vaihtelevat sen mukaan, mihin ihminen uskoo, niiden todenperäisyyttä voi aina epäillä, mutta jos ihmisellä ei ole mitään motiivia valehdella, niin silloin hänen tarinaansa voidaan pitää vilpittömänä, kuten ateisti, joka kokee kuolemanrajakokemuksen, hänellähän ei ole mitään syytä valehdella kokemastaan, koska ei ole edes sellaiseen osannut uskoa. Ateistista ei tule kuitenkaan uskovaa, kokemus ei yleensä muuta ihmistä muuten, kuin siten, että kuolemanpelko poistuu, ja ihminen alkaa elää ns. hetkessä, kokemus on siis hyvin kehittävä, se muuttaa ihmisen kokonaisvaltaisesti paremmaksi, ja elämäkin muuttuu helpommaksi elää, näillä ihmisillä on hyvin terveet elämäntavatkin, ja positiivinen asenne elämälle yleensäkin.

        Sielu viettää myös jonkin verran aikaa jonkinlaisessa välitilassa elämien välillä suunnitellen seuraavaa elämäänsä, asioita joiden sen on tarkoitus kokea, ja oppia niiden kautta uusia asioita. Jotkut syntyvät hyvin nopeasti uudelleen, jotkut taas eivät niin nopeasti.

        Jälleensyntymätarinoita on netissä nykyisin jo aikalailla.

        https://www.youtube.com/results?search_query=reincarnation stories

        Turhaan pahoittelet, koska asia ei ole ihan yksinkertainen.

        "Tietoisuus on käsittääkseni kuitenkin abstrakti käsite, jota tiede ei voi kunnolla selittää, joten olemme aika pattitilanteessa, aika hankalaa edetä oikein mihinkään suuntaan."

        On totta ettei tietoisuutta oikein tunneta, mutta teet tietoisuudesta todella kapean.
        Se ei pidä sisällään vain abstrakteja kokemuksia, vaan myös subjektiivisia kokemuksia.

        "Sielu ja henki ovat myös abstrakteja, niitäkään ei voida kunnolla selittää, meillä on kuitenkin kyky hahmottaa abstraktejakin asioita, ja siinä poikkeamme elämistä."

        Mistä tiedät ettei eläimet tunne abstrakkeja kokemuksia?

        Tietoisuus kun käsittelee meidän ihan fyysisiä kokemuksia myös kuten kuulo, näkö, haju, kipu yms. jotka ovat oleellinen osa meidän selviintymistä. Ihmisellä ainakin esiintyy myös ennakoivaa reagointia vaaroihin, jolloin ihminen tuntee vaaraa, vaikka sellaista ei olisikaan.

        Tätä tietoisuutta voi muuten kuvata aivoissa.

        "Mielestäni muistisairaan tietoisuus on vain sumentunut, se ei enää kykene kunnolla käsittämään ympäristöään, sitä missä se on."

        Eli onko se henki sitten sumentunut?

        "Käyttäisin mieluimmin sanaa sielu tässä yhteydessä, kun kysyt missä henkeni on milloinkin ollut."

        Miksi? Tämä menee nyt sitten äärimmäisen sekavaksi jos sana vaihtuu ilman syytä.
        Sanoit aikaisemmin kuinka "Sielu ja henki ovat myös abstrakteja", niin saan lähinnä kuvan tästä, ettet ole oikein itsekään tietoinen noista niiden eroista ja niiden toiminnasta. Ei siinä ettei elämä olisi opiskelua ja tarkoitan tämän sinulle itsellesi tulevaisuuden pohdittavaksi.
        Toivottavasti tämä auttaa sinua ymmärtämään, miksi jotkut eivät ota henkiä tosissaan. Kun asiaa alkaa kaivamaan syvemmältä, niin meno menee ristiriitaiseksi.

        "eli syntyy uudelleen, kunnes ei ole enää syytä syntyä uudelleen, kaikki on koettu, kaikki on opittu"

        Eli jatkuuko tämän hengen/sielun tietoisuus toisessa ruumiissa? Eikö se tarkoitaisi, että seuraavalla henkilöllä pitäisi olla heti syntymästä kaikki edellisten tieto jo valmiina?

        "ja paluu tänne materiaan tulee turhaksi. "

        Sitten palaamme taas kysymykseen jonka tein alunperinkin. Mitä se henki/sielu tekee sen ikuisuuden?
        Tämä sama ongelma on kristinuskoisillakin. He eivät ymmärrä mitä ikuisuus oikeastaan tarkoittaa.

        "sitä ei tule kuitenkaan sekoittaa sielun vaellukseen, johon hindulaiset uskovat, siinä sielu tosiaankin vaeltelee sinne tänne, eläimestä ihmiseksi, ja taas takaisin eläimeksi, riippuen siitä miten elämämme elimme"

        Tätä kyselin jo aikaisemmin, miksi ihmisellä ja eläimellä on eri henget. Mutta nyt olet tosin vaihtanut sanan sieluksi, niin sama kysymys sielusta kaiketi.
        Sanoit "meillä on kuitenkin kyky hahmottaa abstraktejakin asioita, ja siinä poikkeamme elämistä." johon jo kysyin mistä tiedät tuon?

        "Myös kuolemanrajakokemuksen kokeneet kertovat sen jälkeen alkaneensa uskomaan reinkarnaatioon"

        Saan sellaisen kuvan, että yleistät liiankin vapaalla kädellä. Varmasti monien asema moniinkin suuntiin muuttuu tuon kokemuksen jälkeen. Tässäkin vihjaat varmaan muutamaan ihmiseen.
        Oma kokemukseni siitä on, että kyseessä on aivojen tuottama illuusio, koska ymmärsin kysyä herättyäni pitääko kokemukseni paikkansa.

        "Ateistista ei tule kuitenkaan uskovaa, kokemus ei yleensä muuta ihmistä muuten, kuin siten, että kuolemanpelko poistuu, ja ihminen alkaa elää ns. hetkessä"

        Tässä on taas outo yleistys. Olen ateisti joka on kokenut sellaisen. Olin jo ennestään tietoinen noiden olemassaoloista ja syistä. Eikä ne tarvitse mitään luonnotonta henkiä, jumalia tms. Elämäni ei muuttunut mitenkään tuon jälkeen kuvailemallasi tavalla.

        Ja kyllä ne tuntuvat kokijalleen todellisilta. Sitä ei taida kukaan kiistää. Ongelmaa on siinä, kuinka jotkut jäävät siihen harhaluuloon, että se olisi totta.

        Kuten aikaisemmin kitjoitin, on alitajunta ihmeellinen asia, jonka olemassaoloa on vaikea hahmottaa, ja jota on äärimmäisen vaikea kontrolloida. Se elää vähän kuin omaa tausta elämää. Ja se on kehittynyt ihan selviytymiseen liittyen.

        "Sielu viettää myös jonkin verran aikaa jonkinlaisessa välitilassa elämien välillä suunnitellen seuraavaa elämäänsä, asioita joiden sen on tarkoitus kokea, ja oppia niiden kautta uusia asioita."

        Siis sielu on jokin entiteetti nytten? Luoko tämä sielu myös sen elämän vai miten tämä toimii? Itse en ainakaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

        Mistä muuten edes tiedät tälläisen yksityiskohdan?

        On ollut kyllä mukavaa käydä tätä asiaa läpi kanssasi. Harvoin pääsee juttelemaan tästä aiheesta näinkin kattavasti. Joten kiitos siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tietoisuus on käsittääkseni kuitenkin abstrakti käsite, jota tiede ei voi kunnolla selittää, joten olemme aika pattitilanteessa, aika hankalaa edetä oikein mihinkään suuntaan."

        On totta ettei tietoisuutta oikein tunneta, mutta teet tietoisuudesta todella kapean.
        Se ei pidä sisällään vain abstrakteja kokemuksia, vaan myös subjektiivisia kokemuksia.

        "Sielu ja henki ovat myös abstrakteja, niitäkään ei voida kunnolla selittää, meillä on kuitenkin kyky hahmottaa abstraktejakin asioita, ja siinä poikkeamme elämistä."

        Mistä tiedät ettei eläimet tunne abstrakkeja kokemuksia?

        Tietoisuus kun käsittelee meidän ihan fyysisiä kokemuksia myös kuten kuulo, näkö, haju, kipu yms. jotka ovat oleellinen osa meidän selviintymistä. Ihmisellä ainakin esiintyy myös ennakoivaa reagointia vaaroihin, jolloin ihminen tuntee vaaraa, vaikka sellaista ei olisikaan.

        Tätä tietoisuutta voi muuten kuvata aivoissa.

        "Mielestäni muistisairaan tietoisuus on vain sumentunut, se ei enää kykene kunnolla käsittämään ympäristöään, sitä missä se on."

        Eli onko se henki sitten sumentunut?

        "Käyttäisin mieluimmin sanaa sielu tässä yhteydessä, kun kysyt missä henkeni on milloinkin ollut."

        Miksi? Tämä menee nyt sitten äärimmäisen sekavaksi jos sana vaihtuu ilman syytä.
        Sanoit aikaisemmin kuinka "Sielu ja henki ovat myös abstrakteja", niin saan lähinnä kuvan tästä, ettet ole oikein itsekään tietoinen noista niiden eroista ja niiden toiminnasta. Ei siinä ettei elämä olisi opiskelua ja tarkoitan tämän sinulle itsellesi tulevaisuuden pohdittavaksi.
        Toivottavasti tämä auttaa sinua ymmärtämään, miksi jotkut eivät ota henkiä tosissaan. Kun asiaa alkaa kaivamaan syvemmältä, niin meno menee ristiriitaiseksi.

        "eli syntyy uudelleen, kunnes ei ole enää syytä syntyä uudelleen, kaikki on koettu, kaikki on opittu"

        Eli jatkuuko tämän hengen/sielun tietoisuus toisessa ruumiissa? Eikö se tarkoitaisi, että seuraavalla henkilöllä pitäisi olla heti syntymästä kaikki edellisten tieto jo valmiina?

        "ja paluu tänne materiaan tulee turhaksi. "

        Sitten palaamme taas kysymykseen jonka tein alunperinkin. Mitä se henki/sielu tekee sen ikuisuuden?
        Tämä sama ongelma on kristinuskoisillakin. He eivät ymmärrä mitä ikuisuus oikeastaan tarkoittaa.

        "sitä ei tule kuitenkaan sekoittaa sielun vaellukseen, johon hindulaiset uskovat, siinä sielu tosiaankin vaeltelee sinne tänne, eläimestä ihmiseksi, ja taas takaisin eläimeksi, riippuen siitä miten elämämme elimme"

        Tätä kyselin jo aikaisemmin, miksi ihmisellä ja eläimellä on eri henget. Mutta nyt olet tosin vaihtanut sanan sieluksi, niin sama kysymys sielusta kaiketi.
        Sanoit "meillä on kuitenkin kyky hahmottaa abstraktejakin asioita, ja siinä poikkeamme elämistä." johon jo kysyin mistä tiedät tuon?

        "Myös kuolemanrajakokemuksen kokeneet kertovat sen jälkeen alkaneensa uskomaan reinkarnaatioon"

        Saan sellaisen kuvan, että yleistät liiankin vapaalla kädellä. Varmasti monien asema moniinkin suuntiin muuttuu tuon kokemuksen jälkeen. Tässäkin vihjaat varmaan muutamaan ihmiseen.
        Oma kokemukseni siitä on, että kyseessä on aivojen tuottama illuusio, koska ymmärsin kysyä herättyäni pitääko kokemukseni paikkansa.

        "Ateistista ei tule kuitenkaan uskovaa, kokemus ei yleensä muuta ihmistä muuten, kuin siten, että kuolemanpelko poistuu, ja ihminen alkaa elää ns. hetkessä"

        Tässä on taas outo yleistys. Olen ateisti joka on kokenut sellaisen. Olin jo ennestään tietoinen noiden olemassaoloista ja syistä. Eikä ne tarvitse mitään luonnotonta henkiä, jumalia tms. Elämäni ei muuttunut mitenkään tuon jälkeen kuvailemallasi tavalla.

        Ja kyllä ne tuntuvat kokijalleen todellisilta. Sitä ei taida kukaan kiistää. Ongelmaa on siinä, kuinka jotkut jäävät siihen harhaluuloon, että se olisi totta.

        Kuten aikaisemmin kitjoitin, on alitajunta ihmeellinen asia, jonka olemassaoloa on vaikea hahmottaa, ja jota on äärimmäisen vaikea kontrolloida. Se elää vähän kuin omaa tausta elämää. Ja se on kehittynyt ihan selviytymiseen liittyen.

        "Sielu viettää myös jonkin verran aikaa jonkinlaisessa välitilassa elämien välillä suunnitellen seuraavaa elämäänsä, asioita joiden sen on tarkoitus kokea, ja oppia niiden kautta uusia asioita."

        Siis sielu on jokin entiteetti nytten? Luoko tämä sielu myös sen elämän vai miten tämä toimii? Itse en ainakaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

        Mistä muuten edes tiedät tälläisen yksityiskohdan?

        On ollut kyllä mukavaa käydä tätä asiaa läpi kanssasi. Harvoin pääsee juttelemaan tästä aiheesta näinkin kattavasti. Joten kiitos siitä.

        Niin, totesin jo tuossa aiemmin, että nämä asiat ovat liian abstrakteja, että kukaan meistä voisi niitä edes täysin käsittää, tietoisuus, henki, ja sielukin, eli kyselet asioita, joista kenelläkään meistä ei ole täsmällistä tietoa.

        Itse teen eron hengen, sielun, ja tietoisuuden suhteen, ne ovat kaikki eri asioita, vaikka aika lähellä toisiaan ovatkin, ateistin kanssa joutuu kuitenkin käyttämään tietoisuutta, koska ateisti ei yleensä usko henkeen, tai sieluun, tietoisuus taas on hänellekin tuttu juttu.

        Lähtökohtamme oli siis jo väärä, kun aloimme pitää henkeä, sielua, ja tietoisuuttakin synonyymeinä toisilleen, hengellä on tietoisuus, sillä on myös aistit, jotka ovat vielä huomattavasti parempia, kuin mitä meillä täällä materiassa on, näkökenttäkin kattaa koko 360 astetta.

        Sanommehan me aina kun joku kuolee, että "henki lähti" joten käytämme sellaista ilmaisua, joka viittaisi siis johonkin henkeen, mistähän on peräisin sekin ilmaisu, jos meissä ei ole edes oikeasti mitään henkeä?

        En usko, että eläimillä on kyky hahmottaa abstrakteja asioita, ehkä delfiinillä, tai valaalla voi sellainenkin olla, niillä on väitetty olevan myös yksilösielu, kuten ihmisilläkin.

        Olet siis kokenut kuolemanrajakokemuksen, mitä sitten koit, ja miten koet sen olleen harhaa?

        Kaikenlaista olen kokenut, kuten sydänpysähdyksen, mutta kuolemanrajakokemus vielä puuttuu.

        Olen tutustunut netin aineistoon, joissa suurimmassa osassa kuolemanrajakokemuksia kerrotaan kuolemanpelon kadonneen, ja niissä on koettu Jumalan läsnäolokin suurena rakkauden, ja hyväksynnän tuntemuksena.

        Jos kokemus oli pelkkää harhaa, niin silloin se voitaisiin aiheuttaa myös keinotekoisesti, vaikka huumeella, tai estämällä aivoja saamasta happea, sitä ei kuitenkaan voida aiheuttaa keinotekoisesti, mikä viittaisi kokemuksen olevan todellinen, harhat ovat sekavia, niissä ei ole järkeä, niissä ihminen kokee ihan hulluja juttuja, kuten huumeitakin käyttävät kokevat.

        Mielestäni tässä kaikessa ei ole oikein järkeä, jos me katoaisimme, eli meillä ei olisi henkeä, sielua. Kaiken takana taitaa olla kasvu, ja kehitys, jotka tekevät tästä kaikesta mielekästä, olemassa olomme on kuin "suurta kosmista roolileikkiä", tavallaan tietokoneroolipeliäkin.

        Reinkarnaatio pystyy selittämään monia asioita, sen miksi ihmiset ovat erilaisia, ja senkin miksi meillä on erilaisia kohtaloita. Siihen sisältyy myös käsitys karmasta, eli edellisten elämiemme teot heijastuvat tuleviinkin elämiin, kaikki on tavallaan ansaittua, ja virheitäkin pitää tehdä, että oppisimme, niiden tekemisessä ei ole mitään väärää, syntistä, vain opettavaista, ja kehittävää.

        Vain Jumala ei tee virheitä.

        Eikä tarkoituksemme ole muistaa mitä sielumme on suunnitellut, suunnitelmatkin voivat muuttua, sielulla on itseasiassa useampikin suunnitelma sen varalta, että suunnitelma meneekin pieleen. Sattumakin on olemassa, se ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, totesin jo tuossa aiemmin, että nämä asiat ovat liian abstrakteja, että kukaan meistä voisi niitä edes täysin käsittää, tietoisuus, henki, ja sielukin, eli kyselet asioita, joista kenelläkään meistä ei ole täsmällistä tietoa.

        Itse teen eron hengen, sielun, ja tietoisuuden suhteen, ne ovat kaikki eri asioita, vaikka aika lähellä toisiaan ovatkin, ateistin kanssa joutuu kuitenkin käyttämään tietoisuutta, koska ateisti ei yleensä usko henkeen, tai sieluun, tietoisuus taas on hänellekin tuttu juttu.

        Lähtökohtamme oli siis jo väärä, kun aloimme pitää henkeä, sielua, ja tietoisuuttakin synonyymeinä toisilleen, hengellä on tietoisuus, sillä on myös aistit, jotka ovat vielä huomattavasti parempia, kuin mitä meillä täällä materiassa on, näkökenttäkin kattaa koko 360 astetta.

        Sanommehan me aina kun joku kuolee, että "henki lähti" joten käytämme sellaista ilmaisua, joka viittaisi siis johonkin henkeen, mistähän on peräisin sekin ilmaisu, jos meissä ei ole edes oikeasti mitään henkeä?

        En usko, että eläimillä on kyky hahmottaa abstrakteja asioita, ehkä delfiinillä, tai valaalla voi sellainenkin olla, niillä on väitetty olevan myös yksilösielu, kuten ihmisilläkin.

        Olet siis kokenut kuolemanrajakokemuksen, mitä sitten koit, ja miten koet sen olleen harhaa?

        Kaikenlaista olen kokenut, kuten sydänpysähdyksen, mutta kuolemanrajakokemus vielä puuttuu.

        Olen tutustunut netin aineistoon, joissa suurimmassa osassa kuolemanrajakokemuksia kerrotaan kuolemanpelon kadonneen, ja niissä on koettu Jumalan läsnäolokin suurena rakkauden, ja hyväksynnän tuntemuksena.

        Jos kokemus oli pelkkää harhaa, niin silloin se voitaisiin aiheuttaa myös keinotekoisesti, vaikka huumeella, tai estämällä aivoja saamasta happea, sitä ei kuitenkaan voida aiheuttaa keinotekoisesti, mikä viittaisi kokemuksen olevan todellinen, harhat ovat sekavia, niissä ei ole järkeä, niissä ihminen kokee ihan hulluja juttuja, kuten huumeitakin käyttävät kokevat.

        Mielestäni tässä kaikessa ei ole oikein järkeä, jos me katoaisimme, eli meillä ei olisi henkeä, sielua. Kaiken takana taitaa olla kasvu, ja kehitys, jotka tekevät tästä kaikesta mielekästä, olemassa olomme on kuin "suurta kosmista roolileikkiä", tavallaan tietokoneroolipeliäkin.

        Reinkarnaatio pystyy selittämään monia asioita, sen miksi ihmiset ovat erilaisia, ja senkin miksi meillä on erilaisia kohtaloita. Siihen sisältyy myös käsitys karmasta, eli edellisten elämiemme teot heijastuvat tuleviinkin elämiin, kaikki on tavallaan ansaittua, ja virheitäkin pitää tehdä, että oppisimme, niiden tekemisessä ei ole mitään väärää, syntistä, vain opettavaista, ja kehittävää.

        Vain Jumala ei tee virheitä.

        Eikä tarkoituksemme ole muistaa mitä sielumme on suunnitellut, suunnitelmatkin voivat muuttua, sielulla on itseasiassa useampikin suunnitelma sen varalta, että suunnitelma meneekin pieleen. Sattumakin on olemassa, se ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri.

        "Niin, totesin jo tuossa aiemmin, että nämä asiat ovat liian abstrakteja, että kukaan meistä voisi niitä edes täysin käsittää, tietoisuus, henki, ja sielukin, eli kyselet asioita, joista kenelläkään meistä ei ole täsmällistä tietoa."

        Ongelma alkaakin olemaan se, ettei noista ole mitään tietoa. Kolme sanaa sekamelskassa ei ole enää abstraktisuuden vika, vaan sen ettei noita ole määritelty niihin uskovien henkilöiden toimesta. (Tietoisuus on kyllä itselläni määritelty hyvinkin tarkasti, mutta siihen ei kuulu mitään ruumiista erillistä juttua).
        Ja tämä on nyt outoa myös siksi, että olet väittänyt hyvinkin tarkkoja tietoja. Kuten sen sielun odottelussa ruumiiden välissä.

        Tämä sanasekoilu on hyvin yleistä uskonnoissa. On joku epämääräinen sana, jota yritetään pistää jonkun vakiintuneen sanan tilalle, mutta sillä ei ole määritelmää.
        Kultit varsinkin käyttävät tuota taktiikkaa siihen, ettei jäsen kykene kommukoimaan enää muiden ihmisten kanssa kun oman kultin jäsenien.

        "Itse teen eron hengen, sielun, ja tietoisuuden suhteen, ne ovat kaikki eri asioita, vaikka aika lähellä toisiaan ovatkin"

        Sinun pitäisi määritellä ne. Koska tämä ei auta sinua ollenkaan. Kuten teksteistämme tuli jo selväksi, hyppäsit asiasta toiseen ilman syytä. Sen takia kehoitan sinua itseäsi tutkimaan niitä lisää ja määrittelemään ne tarkemmin. Jos edes sinä niihin uskovana et osaa määritellä noita, niin sitä on vaikea ottaa tosissaan. Aika alussa toin jo esille kuinka homma menee sekavaksi kun tuo sanan sielu mukaan, ja näinhän tässäkin sitten kävi. Yhtä äkkiä onkin useampi sana, jotka eivät eroa toisistaan mitenkään, mutta väitetään eroavan. En meinaan vieläkään tiedä miten nuo eroavat toisistaan.

        "käyttämään tietoisuutta, koska ateisti ei yleensä usko henkeen, tai sieluun, tietoisuus taas on hänellekin tuttu juttu."

        Tämä ei auta sinua juuri ollenkaan. Kun tuolla sanalla tietoisuus on määritelmä joka ei vastaa noita sanoja sielu ja henki.

        "Lähtökohtamme oli siis jo väärä, kun aloimme pitää henkeä, sielua, ja tietoisuuttakin synonyymeinä toisilleen, hengellä on tietoisuus, sillä on myös aistit, jotka ovat vielä huomattavasti parempia, kuin mitä meillä täällä materiassa on, näkökenttäkin kattaa koko 360 astetta."

        Mikä tämä henki on? Miksi sillä on aistit? Miten ne toimivat? Miten tämän kaikki osat ovat parempia kuin ihmisessä ollessaan? Mikä rajoittaa tuota ihmisessä? Onko eri tietoisuus kuin ihmisessä ollessaan? Mistä tiedät näitä juttuja?

        Arvostan toki että kerrot näitä.
        Tämä vain tuntuu hupsulta kun välillä kyseessä on "nämä asiat ovat liian abstrakteja, että kukaan meistä voisi niitä edes täysin käsittää" ja sitten tiedätkin tarkkaan noista.

        "Sanommehan me aina kun joku kuolee, että "henki lähti" joten käytämme sellaista ilmaisua, joka viittaisi siis johonkin henkeen, mistähän on peräisin sekin ilmaisu, jos meissä ei ole edes oikeasti mitään henkeä?"

        Hengittämisestä? Henkilö lopetti hengittämisen. Sen jälkeen ei yleensä pitkään säily kun aivot eivät saa happea.

        "En usko, että eläimillä on kyky hahmottaa abstrakteja asioita, ehkä delfiinillä, tai valaalla voi sellainenkin olla, niillä on väitetty olevan myös yksilösielu, kuten ihmisilläkin."

        Hienoa. Nyt pääsimme tässä eteenpäin. Myös muillakin kädellisillä on terävät hoksottimet kuten orangilla. Norsu on yleensä luokiteltu fiksuksi. Sika on alykäs. Monet linnut ovat älykkäitä, ja niissä varsinkin varikset ja korpit. Koira on älykäs. Rotta on älykäs. Mustekalat.
        Missä sitten menee raja? Itse en tiedä miten eläimet kokevat abstrakteja asioita, joten en osaa tähän sanoa oikein sinäänsä mitään. Minulla ei ole tieteellistä dataa asiasta, ja en lähde mutuilemaan.
        Ongelmana toki on se, että tuosta "yksilösielusta" taitaa olla yhtä monta mielipidettä kun siihen uskovia.

        "Olet siis kokenut kuolemanrajakokemuksen, mitä sitten koit, ja miten koet sen olleen harhaa?"

        Koska siinä tapahtui fyysinen asia jossa olin aktiivisesti kontaktissa henkilönnan kanssa, jonka pystyin varmentavaan toivuttuani paikalla olijoilta ettei se pidä paikkansa. Tiedän sen takia sen olleen harhaa, vaikka en kokenut sitä harhana. Tämä tuntuu olevan joillekin vaikea käsittää, kuinka taitavasti aivot voivat huijata. Tämä tunnetaan ihan psykologiassakin.

        "Kaikenlaista olen kokenut, kuten sydänpysähdyksen, mutta kuolemanrajakokemus vielä puuttuu."

        Ymmärsin sinun kokeneen sellaisen. Eli ne aikaisemmat kokemukset siis olivat osa epileptistä kohtausta?
        Sanotaan näin, että se kokemus tuntuu todellakin ihan siltä, että niin on tapahtunut. Se ei ole mikään sumea kokemus, vaan tuntui täysin samalta kuin jokapäiväisen elämän kokeminen. Se ei ole mikään uni, joka unohtuu kun herää, vaan muistat sen hyvinkin tarkasti. Tai näin ainakin itselläni.

        Jatkuu...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, totesin jo tuossa aiemmin, että nämä asiat ovat liian abstrakteja, että kukaan meistä voisi niitä edes täysin käsittää, tietoisuus, henki, ja sielukin, eli kyselet asioita, joista kenelläkään meistä ei ole täsmällistä tietoa.

        Itse teen eron hengen, sielun, ja tietoisuuden suhteen, ne ovat kaikki eri asioita, vaikka aika lähellä toisiaan ovatkin, ateistin kanssa joutuu kuitenkin käyttämään tietoisuutta, koska ateisti ei yleensä usko henkeen, tai sieluun, tietoisuus taas on hänellekin tuttu juttu.

        Lähtökohtamme oli siis jo väärä, kun aloimme pitää henkeä, sielua, ja tietoisuuttakin synonyymeinä toisilleen, hengellä on tietoisuus, sillä on myös aistit, jotka ovat vielä huomattavasti parempia, kuin mitä meillä täällä materiassa on, näkökenttäkin kattaa koko 360 astetta.

        Sanommehan me aina kun joku kuolee, että "henki lähti" joten käytämme sellaista ilmaisua, joka viittaisi siis johonkin henkeen, mistähän on peräisin sekin ilmaisu, jos meissä ei ole edes oikeasti mitään henkeä?

        En usko, että eläimillä on kyky hahmottaa abstrakteja asioita, ehkä delfiinillä, tai valaalla voi sellainenkin olla, niillä on väitetty olevan myös yksilösielu, kuten ihmisilläkin.

        Olet siis kokenut kuolemanrajakokemuksen, mitä sitten koit, ja miten koet sen olleen harhaa?

        Kaikenlaista olen kokenut, kuten sydänpysähdyksen, mutta kuolemanrajakokemus vielä puuttuu.

        Olen tutustunut netin aineistoon, joissa suurimmassa osassa kuolemanrajakokemuksia kerrotaan kuolemanpelon kadonneen, ja niissä on koettu Jumalan läsnäolokin suurena rakkauden, ja hyväksynnän tuntemuksena.

        Jos kokemus oli pelkkää harhaa, niin silloin se voitaisiin aiheuttaa myös keinotekoisesti, vaikka huumeella, tai estämällä aivoja saamasta happea, sitä ei kuitenkaan voida aiheuttaa keinotekoisesti, mikä viittaisi kokemuksen olevan todellinen, harhat ovat sekavia, niissä ei ole järkeä, niissä ihminen kokee ihan hulluja juttuja, kuten huumeitakin käyttävät kokevat.

        Mielestäni tässä kaikessa ei ole oikein järkeä, jos me katoaisimme, eli meillä ei olisi henkeä, sielua. Kaiken takana taitaa olla kasvu, ja kehitys, jotka tekevät tästä kaikesta mielekästä, olemassa olomme on kuin "suurta kosmista roolileikkiä", tavallaan tietokoneroolipeliäkin.

        Reinkarnaatio pystyy selittämään monia asioita, sen miksi ihmiset ovat erilaisia, ja senkin miksi meillä on erilaisia kohtaloita. Siihen sisältyy myös käsitys karmasta, eli edellisten elämiemme teot heijastuvat tuleviinkin elämiin, kaikki on tavallaan ansaittua, ja virheitäkin pitää tehdä, että oppisimme, niiden tekemisessä ei ole mitään väärää, syntistä, vain opettavaista, ja kehittävää.

        Vain Jumala ei tee virheitä.

        Eikä tarkoituksemme ole muistaa mitä sielumme on suunnitellut, suunnitelmatkin voivat muuttua, sielulla on itseasiassa useampikin suunnitelma sen varalta, että suunnitelma meneekin pieleen. Sattumakin on olemassa, se ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri.

        "Olen tutustunut netin aineistoon, joissa suurimmassa osassa kuolemanrajakokemuksia kerrotaan kuolemanpelon kadonneen, ja niissä on koettu Jumalan läsnäolokin suurena rakkauden, ja hyväksynnän tuntemuksena."

        Aivan varmasti kristittyjen keskuudessa näin. Siihen vaikuttaa oma elämäntilanne aivan kuten normaaleihin uniinkin.

        Kuolevat aivot erittävät mielihyvän tunnetta, ettei kuolema olisi niin traumaattinen kokemus. Tämä on ihan lääketieteellisesti havaittu. Niin tottakai silloin on se lämmin ja pehmeä olo.

        "Jos kokemus oli pelkkää harhaa, niin silloin se voitaisiin aiheuttaa myös keinotekoisesti, vaikka huumeella, tai estämällä aivoja saamasta happea, sitä ei kuitenkaan voida aiheuttaa keinotekoisesti, mikä viittaisi kokemuksen olevan todellinen, harhat ovat sekavia, niissä ei ole järkeä, niissä ihminen kokee ihan hulluja juttuja, kuten huumeitakin käyttävät kokevat."

        Mutta niitä voidaankin tehdä keinotekoisesti. Se on vain luonnollisesti vaarallista ja epäeettistä. En rupea tässä tarkentamaan, koska se taitaa olla palstan sääntöjen vastaista.

        "Mielestäni tässä kaikessa ei ole oikein järkeä, jos me katoaisimme, eli meillä ei olisi henkeä, sielua."

        Minä taas arvostan sitä pientä hetkeä, jonka saan viettää tässä erityisasemassa tähtipölynä.
        Tuo sinun näkemys onkin hyvin yleinen uskonnoissa. Kuoleman pelko ja päämättömyys.
        Itse taas näen irvokkaana ajatuksen ikuisesta mielestä. Se kuulostaa kidutukselta.

        "Kaiken takana taitaa olla kasvu, ja kehitys, jotka tekevät tästä kaikesta mielekästä, olemassa olomme on kuin "suurta kosmista roolileikkiä", tavallaan tietokoneroolipeliäkin."

        Olemmehan me osa tätä universumia. Siellähän on selvittämättä mitä oikeastaan edes tulee tapahtumaan lopulta universumille. Aikaskaalat kun ovat pitkiä, niin sitä ei voi edes havaita. Onhan tuolla ajatusleikkejä kuinka kaikki menee takaisin lopulta kasaan ja "paukahtaa" uudelleen. Eli siis tilanne nollaantuisi ja alkaisi alusta. Eli "roolileikkinä" alkaa uusi peli.

        "Reinkarnaatio pystyy selittämään monia asioita, sen miksi ihmiset ovat erilaisia, ja senkin miksi meillä on erilaisia kohtaloita."

        En nyt saa selvää miten tuo selittäisi noita asioita.

        Olemme erilaisia evoluution takia. Se auttaa meitä selviämään isommalla skaalalla ongelmia ihmiskuntana. Eläimillä on aivan sana ilmiö.

        Elämän tapahtumat ovat monen sattuman summaa, ja kohtaloa voi itse ohjata, mutta ei ihan täysin itse hallita.
        Itse asiassa minusta sinun sielu juttu on monimutkaisempi suunnitelmineen, koska ymmärtääkseni se ei kuitenkaan pysty ohjaamaan ulkopuolisia vaikuttajia. Tai en kyllä tiedä mitä se yleensäkään tekee vieläkään.

        "Siihen sisältyy myös käsitys karmasta, eli edellisten elämiemme teot heijastuvat tuleviinkin elämiin"

        Tämä sinun uskomus on kyllä erikoinen sekamelsta eri uskontoja. Mikä muuten sitä karmaa ohjaa tai määrittelee? Eikö tuo ole jotenkin väärin sitä syntyvää ihmistä kohtaan langettaa tuomio sille siitä mitä edellinen teki? Uskotko sinun hengen rankaisevan sinua siitä mitä mahdollisesti useita polvia sitten ollut henkesi ihmisessä teki?

        " kaikki on tavallaan ansaittua, ja virheitäkin pitää tehdä, että oppisimme, niiden tekemisessä ei ole mitään väärää"

        Mutta mitkä ovatkaan säännöt?
        Tässä koko hommassa ihmetyttää se, ettei ihminen muka itse hyödy tuosta hengestä. Minulla on erittäin epäselvää mitä se edes tekee? Ilmeisesti se on jokin super "loinen", jolla on jotain ikuisuuden tietoja, mutta pihtaa niitä ihmiseltä. Ja nyt se vielä kiroaa ihmistä edellisten ruumiiden asioilla.

        "syntistä"

        Ai nyt Jumalan sanakin on mukana? Luulin ettet usko Jumalan sanan olevan laki?

        " vain opettavaista, ja kehittävää. "

        Yhä edelleen ongelmana on se, että ilmeisesti tuolla hengellä on ihan omat tietonsa, josta sen ihmisruumis ei hyödy mitään.

        "Vain Jumala ei tee virheitä."

        Tämä on hyvin sekava juttu kaikesta aikaisemmasta. Nyt on kristinuskoisten Jumala taas mukana kuvioissa. Välillä hindulaisuus. Välillä ei jumalat vaikuta.

        "Eikä tarkoituksemme ole muistaa mitä sielumme on suunnitellut, suunnitelmatkin voivat muuttua, sielulla on itseasiassa useampikin suunnitelma sen varalta, että suunnitelma meneekin pieleen. Sattumakin on olemassa, se ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri."

        Taas sinulla vaihtui sielu ja henki.
        Olkoon sana mikä vain, niin minulla ei ole vieläkään mitään havaintoa mitä tuo sielu/henki edes tekee. Ilmeisesti se roikkuu tosiaan jossakin kehossa kiinni, ja sillä on super voimia, mutta ihmiselle ei niitä anna. Se kerää tietoa ikuisuuttaan varten, mutta ei tietoa miksi. Ai niin ja se osaa kirota ihmisen sen mukaan mitä se hengen edelliset ruumiit ovat tehneet. sillä on jokin super salainen suunnitelma, jota se on punonut kun odotellut uuden ruumiin tuloa. Ja jollakin taikavoimalla se rajoittaa satunnaisia tapahtumia. Ehkä kuulemme tästä myöhemmin lisää.

        Olipas paljon tekstiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Niin, totesin jo tuossa aiemmin, että nämä asiat ovat liian abstrakteja, että kukaan meistä voisi niitä edes täysin käsittää, tietoisuus, henki, ja sielukin, eli kyselet asioita, joista kenelläkään meistä ei ole täsmällistä tietoa."

        Ongelma alkaakin olemaan se, ettei noista ole mitään tietoa. Kolme sanaa sekamelskassa ei ole enää abstraktisuuden vika, vaan sen ettei noita ole määritelty niihin uskovien henkilöiden toimesta. (Tietoisuus on kyllä itselläni määritelty hyvinkin tarkasti, mutta siihen ei kuulu mitään ruumiista erillistä juttua).
        Ja tämä on nyt outoa myös siksi, että olet väittänyt hyvinkin tarkkoja tietoja. Kuten sen sielun odottelussa ruumiiden välissä.

        Tämä sanasekoilu on hyvin yleistä uskonnoissa. On joku epämääräinen sana, jota yritetään pistää jonkun vakiintuneen sanan tilalle, mutta sillä ei ole määritelmää.
        Kultit varsinkin käyttävät tuota taktiikkaa siihen, ettei jäsen kykene kommukoimaan enää muiden ihmisten kanssa kun oman kultin jäsenien.

        "Itse teen eron hengen, sielun, ja tietoisuuden suhteen, ne ovat kaikki eri asioita, vaikka aika lähellä toisiaan ovatkin"

        Sinun pitäisi määritellä ne. Koska tämä ei auta sinua ollenkaan. Kuten teksteistämme tuli jo selväksi, hyppäsit asiasta toiseen ilman syytä. Sen takia kehoitan sinua itseäsi tutkimaan niitä lisää ja määrittelemään ne tarkemmin. Jos edes sinä niihin uskovana et osaa määritellä noita, niin sitä on vaikea ottaa tosissaan. Aika alussa toin jo esille kuinka homma menee sekavaksi kun tuo sanan sielu mukaan, ja näinhän tässäkin sitten kävi. Yhtä äkkiä onkin useampi sana, jotka eivät eroa toisistaan mitenkään, mutta väitetään eroavan. En meinaan vieläkään tiedä miten nuo eroavat toisistaan.

        "käyttämään tietoisuutta, koska ateisti ei yleensä usko henkeen, tai sieluun, tietoisuus taas on hänellekin tuttu juttu."

        Tämä ei auta sinua juuri ollenkaan. Kun tuolla sanalla tietoisuus on määritelmä joka ei vastaa noita sanoja sielu ja henki.

        "Lähtökohtamme oli siis jo väärä, kun aloimme pitää henkeä, sielua, ja tietoisuuttakin synonyymeinä toisilleen, hengellä on tietoisuus, sillä on myös aistit, jotka ovat vielä huomattavasti parempia, kuin mitä meillä täällä materiassa on, näkökenttäkin kattaa koko 360 astetta."

        Mikä tämä henki on? Miksi sillä on aistit? Miten ne toimivat? Miten tämän kaikki osat ovat parempia kuin ihmisessä ollessaan? Mikä rajoittaa tuota ihmisessä? Onko eri tietoisuus kuin ihmisessä ollessaan? Mistä tiedät näitä juttuja?

        Arvostan toki että kerrot näitä.
        Tämä vain tuntuu hupsulta kun välillä kyseessä on "nämä asiat ovat liian abstrakteja, että kukaan meistä voisi niitä edes täysin käsittää" ja sitten tiedätkin tarkkaan noista.

        "Sanommehan me aina kun joku kuolee, että "henki lähti" joten käytämme sellaista ilmaisua, joka viittaisi siis johonkin henkeen, mistähän on peräisin sekin ilmaisu, jos meissä ei ole edes oikeasti mitään henkeä?"

        Hengittämisestä? Henkilö lopetti hengittämisen. Sen jälkeen ei yleensä pitkään säily kun aivot eivät saa happea.

        "En usko, että eläimillä on kyky hahmottaa abstrakteja asioita, ehkä delfiinillä, tai valaalla voi sellainenkin olla, niillä on väitetty olevan myös yksilösielu, kuten ihmisilläkin."

        Hienoa. Nyt pääsimme tässä eteenpäin. Myös muillakin kädellisillä on terävät hoksottimet kuten orangilla. Norsu on yleensä luokiteltu fiksuksi. Sika on alykäs. Monet linnut ovat älykkäitä, ja niissä varsinkin varikset ja korpit. Koira on älykäs. Rotta on älykäs. Mustekalat.
        Missä sitten menee raja? Itse en tiedä miten eläimet kokevat abstrakteja asioita, joten en osaa tähän sanoa oikein sinäänsä mitään. Minulla ei ole tieteellistä dataa asiasta, ja en lähde mutuilemaan.
        Ongelmana toki on se, että tuosta "yksilösielusta" taitaa olla yhtä monta mielipidettä kun siihen uskovia.

        "Olet siis kokenut kuolemanrajakokemuksen, mitä sitten koit, ja miten koet sen olleen harhaa?"

        Koska siinä tapahtui fyysinen asia jossa olin aktiivisesti kontaktissa henkilönnan kanssa, jonka pystyin varmentavaan toivuttuani paikalla olijoilta ettei se pidä paikkansa. Tiedän sen takia sen olleen harhaa, vaikka en kokenut sitä harhana. Tämä tuntuu olevan joillekin vaikea käsittää, kuinka taitavasti aivot voivat huijata. Tämä tunnetaan ihan psykologiassakin.

        "Kaikenlaista olen kokenut, kuten sydänpysähdyksen, mutta kuolemanrajakokemus vielä puuttuu."

        Ymmärsin sinun kokeneen sellaisen. Eli ne aikaisemmat kokemukset siis olivat osa epileptistä kohtausta?
        Sanotaan näin, että se kokemus tuntuu todellakin ihan siltä, että niin on tapahtunut. Se ei ole mikään sumea kokemus, vaan tuntui täysin samalta kuin jokapäiväisen elämän kokeminen. Se ei ole mikään uni, joka unohtuu kun herää, vaan muistat sen hyvinkin tarkasti. Tai näin ainakin itselläni.

        Jatkuu...

        Sielulle, hengelle, eikä tietoisuudellakaan ole oikein kunnollista tieteellistä selitystä, siitä tämä sekamelska nyt lähinnä johtuu.

        Itse en tosin sellaista niille edes tarvitse, aivan sama miksi haluamme kutsua sitä olemustamme, joka jatkaa kuolemankin jälkeen, se on meidän todellinen olemus, ehkä "olemus" on se paras sana tässä yhteydessä.

        Suosittelen katsomaan näitä reinkarnaatio videoita, niitä ei voida selittää aivojen hapen puutteella, eikä hallusinaatioina, mitään sellaista ei taida olla edes skeptikotkaan esittäneet. Sieluko se siinä sitten siirtyy elämästä toiseen, tai se "todellinen olemuksemme"?

        https://www.youtube.com/watch?v=B0VsIeBw7OI

        https://www.youtube.com/@WeirdWorldOfficial/videos

        Aha, et siis kokenut kuolemanrajakokemuksessa tyypillistä siirtymää "toiseen maailmaan" tai kokenut suurta hyvänolon, rakkauden, ja hyväksynnän tunnetta, ja käynyt myös keskusteluja siellä "rajan toisella puolella" olevien kanssa?

        Kokemuksesi ei sitten ollut sellainen, millainen sen oletin olevan, netissä on niistäkin juttua vaikka kuinka monia videoita, aika samaa kaavaa noudattavat kaikki.

        https://www.youtube.com/@THAfterlife/videos

        Sydänpysähdys itseasiassa seurasi epilepsiakohtausta, minut tutkittiin myös epilepsian varalta, mutta sitä ei löytynyt. Epilepsiakohtaus on uskonnollisissa näkemyksissä usein liitetty henkien vaikutukseen, minusta se tuntuu olevan kohdallani oikea selitys, koska itsestäni siis irtautui "jokin" hirveällä naurulla, joka kuulosti suorastaan ylimaalliselta, koska ihminen ei kykene nauramaan sillä tavalla. Koko juttu taisi olla kuitenkin puhdas vahinko, hengen tarkoitus tuskin oli tappaa minua, jokin vaan minussa aiheutti hengelle naurukohtauksen, jotain huvittavaa siinä tilanteessa oli, ja henkikin repesi aivan täysin, ja lähti itsestäni karmivalla naurulla. Ja toki olin siinä mielessä turvassa, että hoitohenkilökunta oli heti paikalla, joten vaikka henki olisikin halunnut tappaa minut, se ei olisi onnistunut. Henki kuitenkin paljasti olemassa olonsa, sen jälkeen olen tiennyt, että näitä "penteleitä" on oikeasti olemassa, katsoin jo teininä kaiken maailman Manaaja elokuvia, ja muita paholaistarinoita, joista vielä sanotaan, että ne perustuvat tositapahtumiin. Olen tutkinut asiaa muutenkin jo vuosikymmeniä, etsinyt tietoa, ja olen sitä jonkin verran löytänytkin. Ilmiö ei ole ollut kovinkaan pelottava, vaikka muutama aika ikävä pieni, vastaavanlainen kokemus on joskus ollutkin, onneksi ovat menneet hyvin pian ohi, muutamassa minuutissa olen saanut tilanteen taas hallintaani.

        Jokaisella saa olla mielipide asiasta, saa väittää minua harhaiseksi, mitään uuttahan ei näissä jutuissani edes ole, ihan samoja juttuja löytyy vähän sieltä, sun täältä, ja niitä elokuviakin, joissa ilmiön sanotaan olevan todellinen. Elokuvissa, ja kertomukissa tosin nämä henkilöt ovat lapsia, itse olin jo aikuinen, ja pystyin ilmeisesti käsittelemään asiaa mielessäni, enkä oikeastaan edes pelästynyt, tai en edes ehtinyt pelästyä, koska kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Enkä ole jälkeen päinkään oikein osannut pelätä, tiesinhän jo teininä, että tällaisia ilmiöitä saattaa hyvinkin olla olemassa, en tosin osannut odottaa niitä omalle kohdalleni. Luterilaisella kirkollakin on muuten nykyään manaajia, jotka käyvät ihmisten luona manaamassa, aika arkiselta alkaa tämäkin juttu jo vaikuttaa, kuin yritettäisiin parantaa jotain ihan normaalia tautia. Eikä tämä nyt niin kauhean dramaattista ole omalla kohdallani ollut. Tekstien mukaan nämä henget koettelivat Jeesusta, mutta myös Buddhaakin, joten koitelkoot sitten minuakin, jos on ihan pakko.

        Onko tämä nyt K-18 juttua?

        Olen kiinnostunut kaikesta oudosta, joten tällaiset kokemukset taitaa sitten sopia minulle, vaikka en niitä nyt niin hirveästi mihinkään edes tarvitse, On minulla positiivisiakin kokemuksia, kerran taisi tulla jonkinlainen enkeli telepaattisesti vähän jeesaamaan, sellaista en osannut odottaa, se oli ihan mukava kokemus, vaikka se päättyi hyvin erikoisella tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olen tutustunut netin aineistoon, joissa suurimmassa osassa kuolemanrajakokemuksia kerrotaan kuolemanpelon kadonneen, ja niissä on koettu Jumalan läsnäolokin suurena rakkauden, ja hyväksynnän tuntemuksena."

        Aivan varmasti kristittyjen keskuudessa näin. Siihen vaikuttaa oma elämäntilanne aivan kuten normaaleihin uniinkin.

        Kuolevat aivot erittävät mielihyvän tunnetta, ettei kuolema olisi niin traumaattinen kokemus. Tämä on ihan lääketieteellisesti havaittu. Niin tottakai silloin on se lämmin ja pehmeä olo.

        "Jos kokemus oli pelkkää harhaa, niin silloin se voitaisiin aiheuttaa myös keinotekoisesti, vaikka huumeella, tai estämällä aivoja saamasta happea, sitä ei kuitenkaan voida aiheuttaa keinotekoisesti, mikä viittaisi kokemuksen olevan todellinen, harhat ovat sekavia, niissä ei ole järkeä, niissä ihminen kokee ihan hulluja juttuja, kuten huumeitakin käyttävät kokevat."

        Mutta niitä voidaankin tehdä keinotekoisesti. Se on vain luonnollisesti vaarallista ja epäeettistä. En rupea tässä tarkentamaan, koska se taitaa olla palstan sääntöjen vastaista.

        "Mielestäni tässä kaikessa ei ole oikein järkeä, jos me katoaisimme, eli meillä ei olisi henkeä, sielua."

        Minä taas arvostan sitä pientä hetkeä, jonka saan viettää tässä erityisasemassa tähtipölynä.
        Tuo sinun näkemys onkin hyvin yleinen uskonnoissa. Kuoleman pelko ja päämättömyys.
        Itse taas näen irvokkaana ajatuksen ikuisesta mielestä. Se kuulostaa kidutukselta.

        "Kaiken takana taitaa olla kasvu, ja kehitys, jotka tekevät tästä kaikesta mielekästä, olemassa olomme on kuin "suurta kosmista roolileikkiä", tavallaan tietokoneroolipeliäkin."

        Olemmehan me osa tätä universumia. Siellähän on selvittämättä mitä oikeastaan edes tulee tapahtumaan lopulta universumille. Aikaskaalat kun ovat pitkiä, niin sitä ei voi edes havaita. Onhan tuolla ajatusleikkejä kuinka kaikki menee takaisin lopulta kasaan ja "paukahtaa" uudelleen. Eli siis tilanne nollaantuisi ja alkaisi alusta. Eli "roolileikkinä" alkaa uusi peli.

        "Reinkarnaatio pystyy selittämään monia asioita, sen miksi ihmiset ovat erilaisia, ja senkin miksi meillä on erilaisia kohtaloita."

        En nyt saa selvää miten tuo selittäisi noita asioita.

        Olemme erilaisia evoluution takia. Se auttaa meitä selviämään isommalla skaalalla ongelmia ihmiskuntana. Eläimillä on aivan sana ilmiö.

        Elämän tapahtumat ovat monen sattuman summaa, ja kohtaloa voi itse ohjata, mutta ei ihan täysin itse hallita.
        Itse asiassa minusta sinun sielu juttu on monimutkaisempi suunnitelmineen, koska ymmärtääkseni se ei kuitenkaan pysty ohjaamaan ulkopuolisia vaikuttajia. Tai en kyllä tiedä mitä se yleensäkään tekee vieläkään.

        "Siihen sisältyy myös käsitys karmasta, eli edellisten elämiemme teot heijastuvat tuleviinkin elämiin"

        Tämä sinun uskomus on kyllä erikoinen sekamelsta eri uskontoja. Mikä muuten sitä karmaa ohjaa tai määrittelee? Eikö tuo ole jotenkin väärin sitä syntyvää ihmistä kohtaan langettaa tuomio sille siitä mitä edellinen teki? Uskotko sinun hengen rankaisevan sinua siitä mitä mahdollisesti useita polvia sitten ollut henkesi ihmisessä teki?

        " kaikki on tavallaan ansaittua, ja virheitäkin pitää tehdä, että oppisimme, niiden tekemisessä ei ole mitään väärää"

        Mutta mitkä ovatkaan säännöt?
        Tässä koko hommassa ihmetyttää se, ettei ihminen muka itse hyödy tuosta hengestä. Minulla on erittäin epäselvää mitä se edes tekee? Ilmeisesti se on jokin super "loinen", jolla on jotain ikuisuuden tietoja, mutta pihtaa niitä ihmiseltä. Ja nyt se vielä kiroaa ihmistä edellisten ruumiiden asioilla.

        "syntistä"

        Ai nyt Jumalan sanakin on mukana? Luulin ettet usko Jumalan sanan olevan laki?

        " vain opettavaista, ja kehittävää. "

        Yhä edelleen ongelmana on se, että ilmeisesti tuolla hengellä on ihan omat tietonsa, josta sen ihmisruumis ei hyödy mitään.

        "Vain Jumala ei tee virheitä."

        Tämä on hyvin sekava juttu kaikesta aikaisemmasta. Nyt on kristinuskoisten Jumala taas mukana kuvioissa. Välillä hindulaisuus. Välillä ei jumalat vaikuta.

        "Eikä tarkoituksemme ole muistaa mitä sielumme on suunnitellut, suunnitelmatkin voivat muuttua, sielulla on itseasiassa useampikin suunnitelma sen varalta, että suunnitelma meneekin pieleen. Sattumakin on olemassa, se ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri."

        Taas sinulla vaihtui sielu ja henki.
        Olkoon sana mikä vain, niin minulla ei ole vieläkään mitään havaintoa mitä tuo sielu/henki edes tekee. Ilmeisesti se roikkuu tosiaan jossakin kehossa kiinni, ja sillä on super voimia, mutta ihmiselle ei niitä anna. Se kerää tietoa ikuisuuttaan varten, mutta ei tietoa miksi. Ai niin ja se osaa kirota ihmisen sen mukaan mitä se hengen edelliset ruumiit ovat tehneet. sillä on jokin super salainen suunnitelma, jota se on punonut kun odotellut uuden ruumiin tuloa. Ja jollakin taikavoimalla se rajoittaa satunnaisia tapahtumia. Ehkä kuulemme tästä myöhemmin lisää.

        Olipas paljon tekstiä.

        Joo. paljon tulee juttua, heh, mutta keksin tuon "todellisen olemuksen", jos käyttäisimme sitä sitten?

        Olemme erilaisia eri elämissämme, mutta todellinen olemuksemme siis pysyy.

        Sun pitäs varmaan tutustua kaikenlaisiin lähteisiin, minulla on toki oma synteesini koskien näitä asioita, jonka olen itselleni vuosikymmenten varrella kehittänyt, kun olen tutustunut kaikenlaiseen aineistoon. En voi pitää yhtäkään uskontoa ainoana, oikeana, metodini on vain se, että omaksun niistä asioista, jotka tuntuvat jotenkin järkeviltä, ja hylkään taas ne asiat, joissa ei tunnu olevan järkeä. Uskovilla on se periaate, että kaikki pitää koetella, ja sitten omia se, joka tuntuu oikealta.

        Järjen käyttö on sallittua, jopa suositeltavaa.

        Ihan samoja juttuja löytyy toki monilta muiltakin, en ole mitenkään niin ihmeellinen tapaus, ehkä minulla on kuitenkin sellaisia kokemuksia, joita aika harvalla kuitenkin on, siinä mielessä taidan olla kyllä poikkeus.

        Tietenkin juttuni sivuavat usein myös uskovienkin juttuja, eivät nämä jutut nyt sentään mistään maailman ulkopuoleltakaan tule.

        Vaikka lukisin tuhat kirjaa, ja katsoisin tuhat videoita, niin kokemusta ei voita mikään, ne vahvistavat myös meitä tulemaan henkisesti voimakkaammaksi, se kai on oma tarkoitukseni, miksi olen täällä.

        Sinulla on tuo naturalistinen näkemys, minulla taas enemmänkin spiritualistinen, olemme vähän eri lähtökuopissa, tietenkin naturalistisissa näkemyksissä on paljon järkeä, kyllä nekin otetaan huomioon, mutta jos on hieman niistä poikkeavia kokemuksia, niin silloin ei voi enää olla pelkän biologian varassa, tuskin se ketään masentaa, jos elämä jatkuu kuoleman jälkeenkin, ja paljon parempana, kuin koskaan täällä materiassa, jos meillä on sielukin, se todellinen olemuksemmekin, olisiko se sitten niin kauhean kamalaa?

        Mene kirjakauppaan, ja lainaa sieltä rajatiedon osastolla jokin sieluja käsittelevä kirja, turha minun on alkaa niitä asioista tässä selittelemään sen enempää, taitaa tulla liian pitkä keskustelu, ja kysymyksesi vaan jatkuvat loputtomiin.

        Voin sanoa, että niissä kirjoissakin on vähän toisistaan poikkeavia juttuja, mutta ota joku sellainen kirja, joka vaikuttaa aika perustiedolta, en tiedä millaisia kirjoja siellä nykyään on, olen lukenut niitä viimeksi joskus jo vuosikymmeniä sitten, kirjat ovat minulle vain kirjoja, luen niitä ajatuksella, eli mietin siis aina, -mitä hiton järkeä tässäkin on-tyylillä. Jotkut asiat jäävät tavallaan muhimaan mieleeni, ja sitten joskus saattavat yhdistyä johonkin, en minä muista edes niistä lukemistani kirjoista paljon yhtään mitään.

        En tiedä sitten mitä oikein tarkoitat supervoimilla, niissä kirjoissa on kyllä kaikissa se ajatus, että olemme kasvavia, kehittyviä olentoja, ja todellinen olemuksemme nimenomaan haluaakin sitä. Ja kaikki on oikeastaan siis ennalta suunniteltua, elämä täällä on loppujen lopuksi niin lyhyt hetki ikuisuuden rinnalla, kuin pieni uni, miksi siitä pitäisi niin paljon edes välittää?

        Jos kuvittelee katoavansa jonnekin elämän jälkeen, niin voi toki tulla kiire elää tätä elämäänsä, itselläni taas ei ole kiire mihinkään, jätän asioita tuleviinkin elämiini, enkä välitä siitä miten tämä elämä menee, koska tämä on kuitenkin pian ohi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielulle, hengelle, eikä tietoisuudellakaan ole oikein kunnollista tieteellistä selitystä, siitä tämä sekamelska nyt lähinnä johtuu.

        Itse en tosin sellaista niille edes tarvitse, aivan sama miksi haluamme kutsua sitä olemustamme, joka jatkaa kuolemankin jälkeen, se on meidän todellinen olemus, ehkä "olemus" on se paras sana tässä yhteydessä.

        Suosittelen katsomaan näitä reinkarnaatio videoita, niitä ei voida selittää aivojen hapen puutteella, eikä hallusinaatioina, mitään sellaista ei taida olla edes skeptikotkaan esittäneet. Sieluko se siinä sitten siirtyy elämästä toiseen, tai se "todellinen olemuksemme"?

        https://www.youtube.com/watch?v=B0VsIeBw7OI

        https://www.youtube.com/@WeirdWorldOfficial/videos

        Aha, et siis kokenut kuolemanrajakokemuksessa tyypillistä siirtymää "toiseen maailmaan" tai kokenut suurta hyvänolon, rakkauden, ja hyväksynnän tunnetta, ja käynyt myös keskusteluja siellä "rajan toisella puolella" olevien kanssa?

        Kokemuksesi ei sitten ollut sellainen, millainen sen oletin olevan, netissä on niistäkin juttua vaikka kuinka monia videoita, aika samaa kaavaa noudattavat kaikki.

        https://www.youtube.com/@THAfterlife/videos

        Sydänpysähdys itseasiassa seurasi epilepsiakohtausta, minut tutkittiin myös epilepsian varalta, mutta sitä ei löytynyt. Epilepsiakohtaus on uskonnollisissa näkemyksissä usein liitetty henkien vaikutukseen, minusta se tuntuu olevan kohdallani oikea selitys, koska itsestäni siis irtautui "jokin" hirveällä naurulla, joka kuulosti suorastaan ylimaalliselta, koska ihminen ei kykene nauramaan sillä tavalla. Koko juttu taisi olla kuitenkin puhdas vahinko, hengen tarkoitus tuskin oli tappaa minua, jokin vaan minussa aiheutti hengelle naurukohtauksen, jotain huvittavaa siinä tilanteessa oli, ja henkikin repesi aivan täysin, ja lähti itsestäni karmivalla naurulla. Ja toki olin siinä mielessä turvassa, että hoitohenkilökunta oli heti paikalla, joten vaikka henki olisikin halunnut tappaa minut, se ei olisi onnistunut. Henki kuitenkin paljasti olemassa olonsa, sen jälkeen olen tiennyt, että näitä "penteleitä" on oikeasti olemassa, katsoin jo teininä kaiken maailman Manaaja elokuvia, ja muita paholaistarinoita, joista vielä sanotaan, että ne perustuvat tositapahtumiin. Olen tutkinut asiaa muutenkin jo vuosikymmeniä, etsinyt tietoa, ja olen sitä jonkin verran löytänytkin. Ilmiö ei ole ollut kovinkaan pelottava, vaikka muutama aika ikävä pieni, vastaavanlainen kokemus on joskus ollutkin, onneksi ovat menneet hyvin pian ohi, muutamassa minuutissa olen saanut tilanteen taas hallintaani.

        Jokaisella saa olla mielipide asiasta, saa väittää minua harhaiseksi, mitään uuttahan ei näissä jutuissani edes ole, ihan samoja juttuja löytyy vähän sieltä, sun täältä, ja niitä elokuviakin, joissa ilmiön sanotaan olevan todellinen. Elokuvissa, ja kertomukissa tosin nämä henkilöt ovat lapsia, itse olin jo aikuinen, ja pystyin ilmeisesti käsittelemään asiaa mielessäni, enkä oikeastaan edes pelästynyt, tai en edes ehtinyt pelästyä, koska kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Enkä ole jälkeen päinkään oikein osannut pelätä, tiesinhän jo teininä, että tällaisia ilmiöitä saattaa hyvinkin olla olemassa, en tosin osannut odottaa niitä omalle kohdalleni. Luterilaisella kirkollakin on muuten nykyään manaajia, jotka käyvät ihmisten luona manaamassa, aika arkiselta alkaa tämäkin juttu jo vaikuttaa, kuin yritettäisiin parantaa jotain ihan normaalia tautia. Eikä tämä nyt niin kauhean dramaattista ole omalla kohdallani ollut. Tekstien mukaan nämä henget koettelivat Jeesusta, mutta myös Buddhaakin, joten koitelkoot sitten minuakin, jos on ihan pakko.

        Onko tämä nyt K-18 juttua?

        Olen kiinnostunut kaikesta oudosta, joten tällaiset kokemukset taitaa sitten sopia minulle, vaikka en niitä nyt niin hirveästi mihinkään edes tarvitse, On minulla positiivisiakin kokemuksia, kerran taisi tulla jonkinlainen enkeli telepaattisesti vähän jeesaamaan, sellaista en osannut odottaa, se oli ihan mukava kokemus, vaikka se päättyi hyvin erikoisella tavalla.

        "Sielulle, hengelle, eikä tietoisuudellakaan ole oikein kunnollista tieteellistä selitystä, siitä tämä sekamelska nyt lähinnä johtuu."

        Mutta tietoisuudelle on tieteellistä näyttöä. Noille kahdelle muulle ei ole.

        "Itse en tosin sellaista niille edes tarvitse, aivan sama miksi haluamme kutsua sitä olemustamme, joka jatkaa kuolemankin jälkeen, se on meidän todellinen olemus, ehkä "olemus" on se paras sana tässä yhteydessä."

        Sepä on sinun ongelma, ettet kaipaa todisteita. Etkä määrittelyä edes.

        Ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että olisi jokin olemus kuoleman jälkeen.

        "Suosittelen katsomaan näitä reinkarnaatio videoita"

        En anna katsomiskertoja noille videoille ja sekoita algoritmiä. Jos sinä et kykene asiaa selittämään, niin sille en voi mitään.

        "Aha, et siis kokenut kuolemanrajakokemuksessa tyypillistä siirtymää "toiseen maailmaan" tai kokenut suurta hyvänolon, rakkauden, ja hyväksynnän tunnetta, ja käynyt myös keskusteluja siellä "rajan toisella puolella" olevien kanssa?"

        En. Tuo on sinusta ehkä tyypillistä, koska olet lukenut noista joiltakin uskonnon pönkittämis sivuilta. Todellisuudessa kirjo on todella suuri, ja kuten sinun tapauksessa, valtaosa ei edes koe sellaista. Uskallan väittää, että jokainen noista on henkilö, jolla on vahva uskonnollinen vaikutus ympärillä.

        "Kokemuksesi ei sitten ollut sellainen, millainen sen oletin olevan, netissä on niistäkin juttua vaikka kuinka monia videoita, aika samaa kaavaa noudattavat kaikki. "

        Hyvä jos herätin sinua todellisuuteen. Kun henkilöiden kuten minun ei ole mitään tarvetta tehdä tuosta kokemuksestani mitään suurta numeroa. Toisin kuin uskonnollisissa piireissä, joissa saa sulan hattuun kun noita kertoo.

        Ja toivottavasti olet tietoinen, että siellä on myös paljon huijareita mukana? On esimerkiksi Yhdysvaltalainen henkilö, joka käy kuulemma taivaassa vähän väliä.

        "minut tutkittiin myös epilepsian varalta, mutta sitä ei löytynyt."

        Jos sinulla ei todettu olevan epileptiaa niin olkoon niin. Vaikea tosiaan ottaa enempää kantaa asiaan ilman kunnollista tietoa.
        Toit esille kuinka sinulla on siis vahvoja vaikutteita esimerkiksi elokuvista. Tuo voi olla vihje siitä, että ne ovat sinun alitajunnassa ja laukeavat tietyssä tilanteessa.

        Mutta minusta on erikoista, kuinka nuo "pahat henget" ovat aina vahvasti kyseiseen uskoon kuuluvilla henkilöillä, eikä ikinä sellaisilla, jotka eivät ole saaneet vaikutteita kyseisestä uskonnosta.
        Jos tuollaisia henkiä edes olisi, niin ilmeisesti niihin uskomattomuus on paras suoja niitä vastaan.

        Mikä muuten tämä riivaaja on mielestäsi? Onko se samanlainen henki kuin mikä sinussa on vai mikä? Jakoiko se kehosi sinun hengen kanssa?

        "Jokaisella saa olla mielipide asiasta, saa väittää minua harhaiseksi"

        Tarkoitukseni ei ole väittää sinua harhaiseksi.
        Näet vain asiat eri tavalla kuin vaikka minä. Yritänkin tässä itse ymmärtää paremmin koko henki/sielu aihetta, ja arvostan aikaasi, koska harvoin saa mitään vastauksia.

        Toki toivon samalla antavani hitusen myös omaa kuvaani aiheesta ja siitä miksi en usko niihin. Sen verran olen tosin ollut laiska, etten ole alkanut tarkentavia tekstejä kirjoittamaan monista kohdista, koska silloin tulisi paljon puuduttavaa tekstiä.

        "Onko tämä nyt K-18 juttua?"

        Ei sinäänsä. Mutta minun selvitykseni olisi ollut. En missään tapauksessa halua kenenkään satuttavan tai tappavan itseään sen takia.
        Mieti vaikka näin. Jos puhe olisi pommeista, niin siitä saisi puhua. Mutta ohjeita moisien rakentamiseen ei saisi julkaista, koska joku voisi yrittää tehdä sellaisen itse.

        "Olen kiinnostunut kaikesta oudosta"

        Se on ihan normaalia. Itsekin olen. Olen vain tutkimuksillani aina joutunut pettymään, kun lopulta on löytynyt aina luonnollinen selitys.

        Itse olin aikanaan kiinnostunut kummituksista ja yritin löytää niitä. Valitettavasti jopa lupaavimmat kohteet, joissa tapahtui outoja asioita sai lopulta luonnollisen selityksen.

        Kuuluuko muuten kummitukset tähän sinun henkien maailmaan? Jos kuuluu, niin mitä ne ovat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo. paljon tulee juttua, heh, mutta keksin tuon "todellisen olemuksen", jos käyttäisimme sitä sitten?

        Olemme erilaisia eri elämissämme, mutta todellinen olemuksemme siis pysyy.

        Sun pitäs varmaan tutustua kaikenlaisiin lähteisiin, minulla on toki oma synteesini koskien näitä asioita, jonka olen itselleni vuosikymmenten varrella kehittänyt, kun olen tutustunut kaikenlaiseen aineistoon. En voi pitää yhtäkään uskontoa ainoana, oikeana, metodini on vain se, että omaksun niistä asioista, jotka tuntuvat jotenkin järkeviltä, ja hylkään taas ne asiat, joissa ei tunnu olevan järkeä. Uskovilla on se periaate, että kaikki pitää koetella, ja sitten omia se, joka tuntuu oikealta.

        Järjen käyttö on sallittua, jopa suositeltavaa.

        Ihan samoja juttuja löytyy toki monilta muiltakin, en ole mitenkään niin ihmeellinen tapaus, ehkä minulla on kuitenkin sellaisia kokemuksia, joita aika harvalla kuitenkin on, siinä mielessä taidan olla kyllä poikkeus.

        Tietenkin juttuni sivuavat usein myös uskovienkin juttuja, eivät nämä jutut nyt sentään mistään maailman ulkopuoleltakaan tule.

        Vaikka lukisin tuhat kirjaa, ja katsoisin tuhat videoita, niin kokemusta ei voita mikään, ne vahvistavat myös meitä tulemaan henkisesti voimakkaammaksi, se kai on oma tarkoitukseni, miksi olen täällä.

        Sinulla on tuo naturalistinen näkemys, minulla taas enemmänkin spiritualistinen, olemme vähän eri lähtökuopissa, tietenkin naturalistisissa näkemyksissä on paljon järkeä, kyllä nekin otetaan huomioon, mutta jos on hieman niistä poikkeavia kokemuksia, niin silloin ei voi enää olla pelkän biologian varassa, tuskin se ketään masentaa, jos elämä jatkuu kuoleman jälkeenkin, ja paljon parempana, kuin koskaan täällä materiassa, jos meillä on sielukin, se todellinen olemuksemmekin, olisiko se sitten niin kauhean kamalaa?

        Mene kirjakauppaan, ja lainaa sieltä rajatiedon osastolla jokin sieluja käsittelevä kirja, turha minun on alkaa niitä asioista tässä selittelemään sen enempää, taitaa tulla liian pitkä keskustelu, ja kysymyksesi vaan jatkuvat loputtomiin.

        Voin sanoa, että niissä kirjoissakin on vähän toisistaan poikkeavia juttuja, mutta ota joku sellainen kirja, joka vaikuttaa aika perustiedolta, en tiedä millaisia kirjoja siellä nykyään on, olen lukenut niitä viimeksi joskus jo vuosikymmeniä sitten, kirjat ovat minulle vain kirjoja, luen niitä ajatuksella, eli mietin siis aina, -mitä hiton järkeä tässäkin on-tyylillä. Jotkut asiat jäävät tavallaan muhimaan mieleeni, ja sitten joskus saattavat yhdistyä johonkin, en minä muista edes niistä lukemistani kirjoista paljon yhtään mitään.

        En tiedä sitten mitä oikein tarkoitat supervoimilla, niissä kirjoissa on kyllä kaikissa se ajatus, että olemme kasvavia, kehittyviä olentoja, ja todellinen olemuksemme nimenomaan haluaakin sitä. Ja kaikki on oikeastaan siis ennalta suunniteltua, elämä täällä on loppujen lopuksi niin lyhyt hetki ikuisuuden rinnalla, kuin pieni uni, miksi siitä pitäisi niin paljon edes välittää?

        Jos kuvittelee katoavansa jonnekin elämän jälkeen, niin voi toki tulla kiire elää tätä elämäänsä, itselläni taas ei ole kiire mihinkään, jätän asioita tuleviinkin elämiini, enkä välitä siitä miten tämä elämä menee, koska tämä on kuitenkin pian ohi.

        "Sun pitäs varmaan tutustua kaikenlaisiin lähteisiin,"

        Ongelmana tässä on se, että aika on rajallista. Opiskelen huvikseni luonnontieteitä kun loppoaikaa on, ja siinä kun on jo massiivisesti materiaalia. Se perustuu mukavasti ammattilaisten havaintoihin, niin niitä ei tarvitse arvailla.

        Nyt toki vaihteeksi olen tutkinut sinun näkemyksiä.

        "ehkä minulla on kuitenkin sellaisia kokemuksia, joita aika harvalla kuitenkin on"

        Tämän takia olenkin jaksanut jatkaa tätä. Ja ymmärrän etten yleistä tätä sinun näkökulmaa muihin.

        "Tietenkin juttuni sivuavat usein myös uskovienkin juttuja, eivät nämä jutut nyt sentään mistään maailman ulkopuoleltakaan tule. "

        Tämä varmasti usein hämmentääkin monia, joiden kanssa yrität puhua aiheesta.
        Mutta itse huomasin kainka käytät sanaa Jumala, joka isolla J kirjaimella viittaa kristinuskoisten Jumalaan. Toit esille myös sanan synti, joka tarkoittaa Jumalan sanaa vastaan rikkomista.

        "Vaikka lukisin tuhat kirjaa, ja katsoisin tuhat videoita, niin kokemusta ei voita mikään"

        Itselläni lukeminen on antanut ymmärrystä kuinka aivot toimivat, ja kuinka ne voivat harhauttaa.

        "Sinulla on tuo naturalistinen näkemys, minulla taas enemmänkin spiritualistinen"

        Tämä oli hyvin kuvattu.

        "tuskin se ketään masentaa, jos elämä jatkuu kuoleman jälkeenkin"

        Ikuinen elämä kuulostaa minusta painajaismaiselta kidutukselta. Minulla on aina olo kun kuulen hehkutuksia ikuisesta elämästä, ettei henkilö oikein ymmärrä mitä se tarkoittaa.
        Kyselin sinulta jo, mitä se henki tekee ikuisuuden, mutta en saanut siihen vastausta.

        "Mene kirjakauppaan, ja lainaa sieltä rajatiedon osastolla jokin sieluja käsittelevä kirja, turha minun on alkaa niitä asioista tässä selittelemään sen enempää, taitaa tulla liian pitkä keskustelu, ja kysymyksesi vaan jatkuvat loputtomiin."

        Tai kirjastoon. Tuossa on vain se ongelma, että nämä asiat ovat äärimmäisen yksilöllisiä. Mutta olet oikeassa, että tässä on jo keskusteltu tovi. Olen vain utelias asiasta, ja siksi kysyn suoraan. Enköhän tuonut jo kantaani esille siitä, että tämä tuntui ristiriitaiselta, siksi kysymyksiä taitaa tulla normaalia enemmän.

        Sen takia tykkään opiskella mielummin luonnontieteitä, koska niissä saa syventäviä vastauksia suoraan, jotka eivät ole ristiriidassa.

        "Voin sanoa, että niissä kirjoissakin on vähän toisistaan poikkeavia juttuja"

        Tämän toin itsekin aikaisemmin esille.

        "En tiedä sitten mitä oikein tarkoitat supervoimilla"

        Vihjasin aikaisempaan kommenttiisi siitä, kuinka tämä henki tietää, osaa ja kykenee asioihin, joita ei ihmisruumiilleen anna jostain tuntemattomasta syystä.

        "Jos kuvittelee katoavansa jonnekin elämän jälkeen, niin voi toki tulla kiire elää tätä elämäänsä, itselläni taas ei ole kiire mihinkään, jätän asioita tuleviinkin elämiini, enkä välitä siitä miten tämä elämä menee, koska tämä on kuitenkin pian ohi."

        Koska elämä on lyhyt, niin se antaa sille merkityksen. Tämä uniikki aika on arvokas, ja sitä pitää vaalia.
        En ymmärrä mistä kiireestä puhut, koska olet itsekin tuonut esille kuinka henkesi ei anna sinun tai seuraavan ruumiin tietää mitään oppimistaan asioista.
        Varmaan kuitenkin voimme olla samaa mieltä siitä, että maailman jättäminen parempaan kuntoon seuraaville sukupolville on tärkeää. Olkoon se sitten uudelleen syntymisen takia, tai vain ihmisrodun hyvinvoinnin takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sielulle, hengelle, eikä tietoisuudellakaan ole oikein kunnollista tieteellistä selitystä, siitä tämä sekamelska nyt lähinnä johtuu."

        Mutta tietoisuudelle on tieteellistä näyttöä. Noille kahdelle muulle ei ole.

        "Itse en tosin sellaista niille edes tarvitse, aivan sama miksi haluamme kutsua sitä olemustamme, joka jatkaa kuolemankin jälkeen, se on meidän todellinen olemus, ehkä "olemus" on se paras sana tässä yhteydessä."

        Sepä on sinun ongelma, ettet kaipaa todisteita. Etkä määrittelyä edes.

        Ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että olisi jokin olemus kuoleman jälkeen.

        "Suosittelen katsomaan näitä reinkarnaatio videoita"

        En anna katsomiskertoja noille videoille ja sekoita algoritmiä. Jos sinä et kykene asiaa selittämään, niin sille en voi mitään.

        "Aha, et siis kokenut kuolemanrajakokemuksessa tyypillistä siirtymää "toiseen maailmaan" tai kokenut suurta hyvänolon, rakkauden, ja hyväksynnän tunnetta, ja käynyt myös keskusteluja siellä "rajan toisella puolella" olevien kanssa?"

        En. Tuo on sinusta ehkä tyypillistä, koska olet lukenut noista joiltakin uskonnon pönkittämis sivuilta. Todellisuudessa kirjo on todella suuri, ja kuten sinun tapauksessa, valtaosa ei edes koe sellaista. Uskallan väittää, että jokainen noista on henkilö, jolla on vahva uskonnollinen vaikutus ympärillä.

        "Kokemuksesi ei sitten ollut sellainen, millainen sen oletin olevan, netissä on niistäkin juttua vaikka kuinka monia videoita, aika samaa kaavaa noudattavat kaikki. "

        Hyvä jos herätin sinua todellisuuteen. Kun henkilöiden kuten minun ei ole mitään tarvetta tehdä tuosta kokemuksestani mitään suurta numeroa. Toisin kuin uskonnollisissa piireissä, joissa saa sulan hattuun kun noita kertoo.

        Ja toivottavasti olet tietoinen, että siellä on myös paljon huijareita mukana? On esimerkiksi Yhdysvaltalainen henkilö, joka käy kuulemma taivaassa vähän väliä.

        "minut tutkittiin myös epilepsian varalta, mutta sitä ei löytynyt."

        Jos sinulla ei todettu olevan epileptiaa niin olkoon niin. Vaikea tosiaan ottaa enempää kantaa asiaan ilman kunnollista tietoa.
        Toit esille kuinka sinulla on siis vahvoja vaikutteita esimerkiksi elokuvista. Tuo voi olla vihje siitä, että ne ovat sinun alitajunnassa ja laukeavat tietyssä tilanteessa.

        Mutta minusta on erikoista, kuinka nuo "pahat henget" ovat aina vahvasti kyseiseen uskoon kuuluvilla henkilöillä, eikä ikinä sellaisilla, jotka eivät ole saaneet vaikutteita kyseisestä uskonnosta.
        Jos tuollaisia henkiä edes olisi, niin ilmeisesti niihin uskomattomuus on paras suoja niitä vastaan.

        Mikä muuten tämä riivaaja on mielestäsi? Onko se samanlainen henki kuin mikä sinussa on vai mikä? Jakoiko se kehosi sinun hengen kanssa?

        "Jokaisella saa olla mielipide asiasta, saa väittää minua harhaiseksi"

        Tarkoitukseni ei ole väittää sinua harhaiseksi.
        Näet vain asiat eri tavalla kuin vaikka minä. Yritänkin tässä itse ymmärtää paremmin koko henki/sielu aihetta, ja arvostan aikaasi, koska harvoin saa mitään vastauksia.

        Toki toivon samalla antavani hitusen myös omaa kuvaani aiheesta ja siitä miksi en usko niihin. Sen verran olen tosin ollut laiska, etten ole alkanut tarkentavia tekstejä kirjoittamaan monista kohdista, koska silloin tulisi paljon puuduttavaa tekstiä.

        "Onko tämä nyt K-18 juttua?"

        Ei sinäänsä. Mutta minun selvitykseni olisi ollut. En missään tapauksessa halua kenenkään satuttavan tai tappavan itseään sen takia.
        Mieti vaikka näin. Jos puhe olisi pommeista, niin siitä saisi puhua. Mutta ohjeita moisien rakentamiseen ei saisi julkaista, koska joku voisi yrittää tehdä sellaisen itse.

        "Olen kiinnostunut kaikesta oudosta"

        Se on ihan normaalia. Itsekin olen. Olen vain tutkimuksillani aina joutunut pettymään, kun lopulta on löytynyt aina luonnollinen selitys.

        Itse olin aikanaan kiinnostunut kummituksista ja yritin löytää niitä. Valitettavasti jopa lupaavimmat kohteet, joissa tapahtui outoja asioita sai lopulta luonnollisen selityksen.

        Kuuluuko muuten kummitukset tähän sinun henkien maailmaan? Jos kuuluu, niin mitä ne ovat?

        Aijaijai, tulee paljon juttua, kovin paljon...miten tässä ehtii kaikkeen vastaamaan...

        Joo, suosittelen kuitenkin tutustumaan sinulle laittamaani aineistoon, tässä menisi ikuisuus, jos joutuisin kaiken itse selittämään.

        Tässä on "virtuaalinen demonstraatio" NDE-kokemuksesta, joka on siis se yleisin, jonka myös ateistit ovat kokeneet.

        https://www.youtube.com/watch?v=pm4ByZVMKv8

        Jotain tällaista oletin sinunkin kokeneen, mutta koitkin jotain ihan muuta, mikäs siinä, kokemuksia on vaikka minkälaisia. Tuo video on yleisellä tasossa, eikä siis ole mikään kristittyjen sivu ollenkaan, asioita voi käsitellä uskontojen ulkopuoleltakin.

        Miten se NDE muuten aiheutetaan keinotekoisesti, koputetaan jotain kohtaa päässä, onko sulla linkkiä antaa tuohon väittämääsi?

        Ja miten syntymäsokea saa näkökyvyn NDE:n aikana?

        Ymmärrän, että sielu, ja henki ovat sinulle käsitteinä tuntemattomia, harmi, mutta eihän siinä mitään, sitten kun kuolemme, saamme viimeistään tietää, vaikka itse olen 99% varma siitä, että näin on.

        Pelottavia juttuja, joillekin nämä juttuni ovat, mutta en ole ainoa, joka täällä pelottelee, sitähän ne kaikki uskonnotkin tekevät, ainakin suurin osa niistä, minun juttuni eivät niiden rinnalla ole varmaan ihan yhtä pelottavia. En pidä helvettejä todennäköisinä, ikuiset tuomiot ovat liian sadistisia, toki jokin rangaistuskin on oltava, mutta ikuinen sellainen, aivan sairas ajatus.

        Niin, voin kyllä arvata asiasta jotain, kun olet noin salamyhkäinen kokemuksesi suhteen, ei kaikkea tänne kannata kirjoittaa, itsekin pohdin välillä, kannattaako kaikenlaista tänne kirjoittaa, mutta otan riskin, koska ihmisten tulee tietää asioita, jotka ovat oikeasti olemassa, mitään uuttahan en ole esille tuomassa, asiat on ikivanhoja, ihmiset kohtasi samat kummat ilmiöt jo tuhansia vuosia, jos ei peräti 100 000 vuotta sitten.

        Jep, älä masennu, jos et ole kohdannut mitään outoa, se on yliarvostettua, voin sen kokemuksestani sanoa, parempi elää ihan tavallista ihmiselämää, jos jotain outoakin kohdalle sitten sattuu, niin ei sekään nyt niin merkittävää ole, että sitä joksikin jumalaksi muuttuisi, tai edes valaistuisi, mikä sekin on mielestäni yliarvostettua, joskus nuorempana ajattelin, että olisihan se mukavaa valaistuakin, mutta sitten koko ajatus katosi, kun piti perhettäkin hoitaa, valaistuneet itsekin toteavat, ettei oikeastaan mikään edes muutu valaistumisessa.

        Kummitukset voivat olla jotain energiajäämiä, voimakas kokemus voisi synnyttää sellaisen, kuten vaikkapa väkivaltainen kuolema, tai sitten ne ovat kujeilevia henkiä, jotka vähän pilailevat kustannuksellamme. Kummitukset eivät ole kovinkaan kiinnostava aihe, enemmänkin elokuvien aihepiiriä. Nykyisessä kämpässänikin "kummittelee", edellinen asukas kuoli tähän, ja tietokoneen hiiri käyttäytyy kummasti, välillä jokin koskettaa siihen, kun katselen futista, ja ruutuun ilmestyy hiiren osoitin, sitä voi esiintyä useitakin kertoja peräkkäin, ehkä hengellä on juuri sen verran energiaa, että kykenee tietokonehiireen vaikuttamaan?

        En tietenkään pelkää kummituksia, koska olenhan itsekin tavallaan sellainen, eli henki, kuten olen jo moneen kertaan todennutkin. Joskus leikin kummittelevani kummitukselle tässä asunnossani, menen piiloon ja laitan lakanan päälle, ja tulen sitten jonkin kulman takaa esille. Huumorintajuni on vähän erikoinen, keksin kaikenlaisia hassuja asioita mielessäni, joskus meinaan kuolla nauruun niitä keksiessäni, joudun peittämään kasvoni tyynyllä, ettei koko talo ala täristä nauruni voimasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sun pitäs varmaan tutustua kaikenlaisiin lähteisiin,"

        Ongelmana tässä on se, että aika on rajallista. Opiskelen huvikseni luonnontieteitä kun loppoaikaa on, ja siinä kun on jo massiivisesti materiaalia. Se perustuu mukavasti ammattilaisten havaintoihin, niin niitä ei tarvitse arvailla.

        Nyt toki vaihteeksi olen tutkinut sinun näkemyksiä.

        "ehkä minulla on kuitenkin sellaisia kokemuksia, joita aika harvalla kuitenkin on"

        Tämän takia olenkin jaksanut jatkaa tätä. Ja ymmärrän etten yleistä tätä sinun näkökulmaa muihin.

        "Tietenkin juttuni sivuavat usein myös uskovienkin juttuja, eivät nämä jutut nyt sentään mistään maailman ulkopuoleltakaan tule. "

        Tämä varmasti usein hämmentääkin monia, joiden kanssa yrität puhua aiheesta.
        Mutta itse huomasin kainka käytät sanaa Jumala, joka isolla J kirjaimella viittaa kristinuskoisten Jumalaan. Toit esille myös sanan synti, joka tarkoittaa Jumalan sanaa vastaan rikkomista.

        "Vaikka lukisin tuhat kirjaa, ja katsoisin tuhat videoita, niin kokemusta ei voita mikään"

        Itselläni lukeminen on antanut ymmärrystä kuinka aivot toimivat, ja kuinka ne voivat harhauttaa.

        "Sinulla on tuo naturalistinen näkemys, minulla taas enemmänkin spiritualistinen"

        Tämä oli hyvin kuvattu.

        "tuskin se ketään masentaa, jos elämä jatkuu kuoleman jälkeenkin"

        Ikuinen elämä kuulostaa minusta painajaismaiselta kidutukselta. Minulla on aina olo kun kuulen hehkutuksia ikuisesta elämästä, ettei henkilö oikein ymmärrä mitä se tarkoittaa.
        Kyselin sinulta jo, mitä se henki tekee ikuisuuden, mutta en saanut siihen vastausta.

        "Mene kirjakauppaan, ja lainaa sieltä rajatiedon osastolla jokin sieluja käsittelevä kirja, turha minun on alkaa niitä asioista tässä selittelemään sen enempää, taitaa tulla liian pitkä keskustelu, ja kysymyksesi vaan jatkuvat loputtomiin."

        Tai kirjastoon. Tuossa on vain se ongelma, että nämä asiat ovat äärimmäisen yksilöllisiä. Mutta olet oikeassa, että tässä on jo keskusteltu tovi. Olen vain utelias asiasta, ja siksi kysyn suoraan. Enköhän tuonut jo kantaani esille siitä, että tämä tuntui ristiriitaiselta, siksi kysymyksiä taitaa tulla normaalia enemmän.

        Sen takia tykkään opiskella mielummin luonnontieteitä, koska niissä saa syventäviä vastauksia suoraan, jotka eivät ole ristiriidassa.

        "Voin sanoa, että niissä kirjoissakin on vähän toisistaan poikkeavia juttuja"

        Tämän toin itsekin aikaisemmin esille.

        "En tiedä sitten mitä oikein tarkoitat supervoimilla"

        Vihjasin aikaisempaan kommenttiisi siitä, kuinka tämä henki tietää, osaa ja kykenee asioihin, joita ei ihmisruumiilleen anna jostain tuntemattomasta syystä.

        "Jos kuvittelee katoavansa jonnekin elämän jälkeen, niin voi toki tulla kiire elää tätä elämäänsä, itselläni taas ei ole kiire mihinkään, jätän asioita tuleviinkin elämiini, enkä välitä siitä miten tämä elämä menee, koska tämä on kuitenkin pian ohi."

        Koska elämä on lyhyt, niin se antaa sille merkityksen. Tämä uniikki aika on arvokas, ja sitä pitää vaalia.
        En ymmärrä mistä kiireestä puhut, koska olet itsekin tuonut esille kuinka henkesi ei anna sinun tai seuraavan ruumiin tietää mitään oppimistaan asioista.
        Varmaan kuitenkin voimme olla samaa mieltä siitä, että maailman jättäminen parempaan kuntoon seuraaville sukupolville on tärkeää. Olkoon se sitten uudelleen syntymisen takia, tai vain ihmisrodun hyvinvoinnin takia.

        Onhan ne tieteetkin hiton kiinnostavia, tiedonjanoisuus on hieno piirre ihmisessä, lapsena halusin tietää kaiken kaikesta, tieteet kiinnosti, oli mikroskooppia 7-vuotiaana, bongailin lintuja, tutkin kaikenlaista. Koulussa opettajat ylistivät minua, mistä en oikeastaan edes pitänyt, koska en kokenut olevani mitenkään erityinen.

        Tieteet poistaa taikauskoa, mikä on pahin vitsaus maailmassa. Voi kuulostaa oudolta minun suustani, näiden keskustelujen pohjalta, kukaan ei oikeastaan edes tunne minua, eivät omat lapsenikaan, jos lukisivat juttujani, niin olisivat aivan ihmeissään, aika mälsä materialisti taidan monen mielestä olla, sellainen "äijä" tyyppinen suomalainen,. Jokainen varmaan näkee itsestäni vain yhden puolen, ja jokainen niistä on vähän erilainen.

        Tämä kirjoittelu onkin vaan harrastukseni, kuten kaikki mitä elämässäni teen.

        Ihmismieli on tosi ovela vekotin, se osaa vaikka minkälaisia temppuja. sen kanssa voi leikkiä vaikka mitä, mutta kaikenlaista voi tulla sen ulkopuoleltakin, kuten omat kokemuksenikin ovat osoittaneet, mutta turha niitä enää tässä toistella. Oma periaatteeni on pitää mieli kaikelle avoimena, koska muuten en kaikkea voi ymmärtää, tai kokea. Mieli yrittää myös suojella itseään, tiedät varmaankin psykologisen defenssimekanismin, minulla sitä ei taida olla kyllä olla ollenkaan, isken mieltäni oikein voimalla välillä, piittaamatta mistään mitään. Mieli pystyy sulkemaan itsensä, ihminen voi olla jopa vuosia puhumatta sanaakaan, tiedän sellaisenkin tapauksen. Oma kokemukseni vahvistaa sen, että mielellä on oikeasti jonkinlaisia voimia, en tiedä supervoimia, mutta jotain sinne päin. Voi vaikka tutustua Aikidon kehittäjään Morihei Ueshibaan, hänestä sanottiin vaikka mitä kummaa, ja muistakin japanilaisista budomestareista, joilla tuntui olevan "ylimaallisia" kykyjä, ehkä kyse oli enemmänkin siitä Taika Jim-efektistä, mielen tempuista, joilla pystyi vedättämään niihin uskovia, itsesuggestiosta. Japanilaisilla on erikoisia juttuja välillä, ja kaikenlainen henkisyys on heille ominaista, tai sellaiseen uskominen, ehkä sekin on kuitenkin vähän hiipumassa, kun materialismi on lisääntynyt sielläkin.

        Henget on ilmeisesti jotenkin yhteydessä "universaaliin tietopankkiin", ne tietää välittömästi mitä tapahtuu toiselle puolella maailmaa, mihin me tarvitsemme satelliitteja, sun muuta. Luin kerran kirjan, joka oli kauan kadoksissa, kirjoitettu joku yli 100 vuotta sitten, siinä oli kaikenlaisia juttuja hengistä, joku oli ollut niin kännissä kuoltuaan, että oli henkenäkin jäänyt kapakkaan roikkumaan, kun ei ollut tajunnut olevansa kuollut, paljoa en siitäkään kirjasta enää muista, mutta tuo nyt jäi ainakin mieleeni. Henkikin pystyy siis olemaan humalassa.

        Henki kykenee tietenkin kaikenlaiseen, sitä ei materia rajoita, mutta nekin voivat olla jotenkin yksinkertaisia, sen vielä muistan siitä kirjasta.

        Ehkä me siksi tulemmekin tänne materiaan, että emme olisi enää niin yksinkertaisia?

        Pitää tietenkin paikkansa, että jokainen elämä tulee elää siten, kuin se olisi ainoa elämämme, se on hyvä periaate, vaikka mielestäni asia ei oikeasti niin olekaan.

        Niin, oikeastaanhan asia menee juuri oikein, jos ME olemme tuo tuleva sukupolvi, siinähän sitten kohtaamme edellisten elämiemme teot, sehän on täysin oikeudenmukaistakin silloin. Paljon en muista edellisistä elämistäni, vain yksi on puskenut lähinnä esille, se että olisin ollut intiaanipäällikkö, olen ollut muutenkin johtajaluonne jo lapsesta saakka. Tiedän vielä ehkä kuka intiaani olin, ainakin epäilyni on vahva. Kiowa nimeltään Potkiva Lintu, tai oikeammin Iskevä Kotka, tai sitten joku toinen. Aika rankkaa tasapainoilua oli sen Kiowa päällikön elämä, oman heimon, ja valkoisten suhteen. Jotenkin tuntuu kovin tutulta, itseeni sopivilta piirteiltä, diplomaatti, josta todettiin, kaikkein luotettavin kaikista intiaaneista, vaikka nuorena hurja soturi olikin, kova ukko!

        https://en.wikipedia.org/wiki/Kicking_Bird

        Intiaanejahan pidetään sellaisina henkisinä, luonnon kanssa sopusuhdassa elävinä, mutta kyllä se aika raakaa peliä oli oikeasti.


    • Anonyymi

      Ydinsana on usko. Uskoa voi mihin vain. Usko on vain uskoa. Ei mitään muuta. Vaikka kuinka julistaa uskovansa johonkin, se ei riitä. Uskon takana on pelko. Uskova vain uskoo toisen käden todistuksiin jumalan olemassa olosta. Ateisti uskoo ilman ensikäden todistuksia jumalan olemassa olosta, ettei jumalaa ole. Agnostikko vielä etsii. Uskovat ja ateistit eivät tiedä. Olkaamme siis agnostikkoja.

      • Anonyymi

        Olen agnostinen jumalien, tottujen, keijukaisten ja kaikkien muidenkin ihmisten keksimien taruolentojen suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen agnostinen jumalien, tottujen, keijukaisten ja kaikkien muidenkin ihmisten keksimien taruolentojen suhteen.

        Teistien olisi syytä perehtyä noihinkin...ja sitten päättää ketä palvoa ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teistien olisi syytä perehtyä noihinkin...ja sitten päättää ketä palvoa ...

        Ei teistellä ole ongelmaa. He uskovat uskontonsa mukaisiin satuolentoihin.

        Enemmän kehottaisin ns. "agnostikkoja" pohtimaan suhtautuvatko he samalla tavalla kaikkiin kansantarujen olentoihin jumallin, goblineihin ja muihin. Tämä kysymys auttaa agnostikkoja ehkä ymmärtämään, miksi ateismi on se ainut rationaalisesti kestävä lähtökohta. Eikä sitä tarvitse alkaa väittämään, että osaa perustella goblinien olemattomuuden jollakin tieteellisellä todistuksella - voi vain todeta, ettei usko goblineihin ja jumaliin sen enempää kuin muihinkaan satuolentoihin. Nämä ovat kansanperinnettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei teistellä ole ongelmaa. He uskovat uskontonsa mukaisiin satuolentoihin.

        Enemmän kehottaisin ns. "agnostikkoja" pohtimaan suhtautuvatko he samalla tavalla kaikkiin kansantarujen olentoihin jumallin, goblineihin ja muihin. Tämä kysymys auttaa agnostikkoja ehkä ymmärtämään, miksi ateismi on se ainut rationaalisesti kestävä lähtökohta. Eikä sitä tarvitse alkaa väittämään, että osaa perustella goblinien olemattomuuden jollakin tieteellisellä todistuksella - voi vain todeta, ettei usko goblineihin ja jumaliin sen enempää kuin muihinkaan satuolentoihin. Nämä ovat kansanperinnettä.

        Agnostikkojen ei tarvitse suhtautua "samalla tavalla" kaikkiin olentoihin, mitä kukin saattaa mielikuvituksessaan keksiä. Miksi ihmeessä pitäisi?

        Tieteellisessä maailmankuvassa on hyvä perusta käsityksille erilaisiin olemassa oleviin kysymyksiin, eikä sen pohjalta tarvitse tehdä mitään yleistä kieltomääräystä, joka koskisi "uskoa kansaperinteen olentoihin". Jokainen tuollainen kysymys käsitellään tieteessäkin yksittäisenä eikä niihin oteta kantaa ennakkoasenteellisesti.

        "Ateistien" kannattaisi pohtia omia ennakkoasenteitaan, joilla he niputtavat kaikenlaisia oletuksiaan eri asioihin tunnepohjaisen käsityksiensä perusteella. Se voisi auttaa heitä ymmärtämään, että agnostinen asenne on ainoa rationaalinen tapa käsitellä aihepiiriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Agnostikkojen ei tarvitse suhtautua "samalla tavalla" kaikkiin olentoihin, mitä kukin saattaa mielikuvituksessaan keksiä. Miksi ihmeessä pitäisi?

        Tieteellisessä maailmankuvassa on hyvä perusta käsityksille erilaisiin olemassa oleviin kysymyksiin, eikä sen pohjalta tarvitse tehdä mitään yleistä kieltomääräystä, joka koskisi "uskoa kansaperinteen olentoihin". Jokainen tuollainen kysymys käsitellään tieteessäkin yksittäisenä eikä niihin oteta kantaa ennakkoasenteellisesti.

        "Ateistien" kannattaisi pohtia omia ennakkoasenteitaan, joilla he niputtavat kaikenlaisia oletuksiaan eri asioihin tunnepohjaisen käsityksiensä perusteella. Se voisi auttaa heitä ymmärtämään, että agnostinen asenne on ainoa rationaalinen tapa käsitellä aihepiiriä.

        "Agnostikkojen ei tarvitse suhtautua "samalla tavalla" kaikkiin olentoihin, mitä kukin saattaa mielikuvituksessaan keksiä. Miksi ihmeessä pitäisi?"

        Vain, jos haluaa olla rationaalinen. Tietenkin voit löytää jotain kriteerejä, millä perusteella jokin toinen kansantarun taika-olento on toista mahdollisempi, mutta aika vaikeaksi menee.

        Minä olen agnostinen kaikkien taruolentojen suhteen aika lailla samalla tavalla. Toki jokin yksisarvinen voi olla todistettavasti jopa teoriassa mahdollinen toisinkuin vaikkapa jumalat tai kummitukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Agnostikkojen ei tarvitse suhtautua "samalla tavalla" kaikkiin olentoihin, mitä kukin saattaa mielikuvituksessaan keksiä. Miksi ihmeessä pitäisi?"

        Vain, jos haluaa olla rationaalinen. Tietenkin voit löytää jotain kriteerejä, millä perusteella jokin toinen kansantarun taika-olento on toista mahdollisempi, mutta aika vaikeaksi menee.

        Minä olen agnostinen kaikkien taruolentojen suhteen aika lailla samalla tavalla. Toki jokin yksisarvinen voi olla todistettavasti jopa teoriassa mahdollinen toisinkuin vaikkapa jumalat tai kummitukset.

        Rationaalisuus ei edellytä vääristynyttä ennakkoasennetta asioihin.

        Minä pidän varmastikin useimpia kuvitelluista satuolennoista olemattomina silloin, kun niiden olemassaolo on tunnettujen tosiasioiden vastaista. Tästä ei seuraa mitään yleistä " en usko kansanperinteiden taikaolentoihin". Sinulla vaikuttaa olevan kovin sulkeistava käsitys rationaalisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rationaalisuus ei edellytä vääristynyttä ennakkoasennetta asioihin.

        Minä pidän varmastikin useimpia kuvitelluista satuolennoista olemattomina silloin, kun niiden olemassaolo on tunnettujen tosiasioiden vastaista. Tästä ei seuraa mitään yleistä " en usko kansanperinteiden taikaolentoihin". Sinulla vaikuttaa olevan kovin sulkeistava käsitys rationaalisuudesta.

        Mitkä satuolennot eivät mielestäsi ole tosiasioiden vastaisia?

        Otetaan esimerkkejä:
        Teräsmies, jolla on laserkatse.
        Jeesus, joka kykenee herättämään ihmisiä henkiin kosketuksella.
        Spagettihirviö, joka luo maailmoja ajatuksen voimalla.
        Jumalat, jotka luovat unversumeita sanan voimalla.
        Keijukaiset, joita ei voi havaita, mutta jotka ohjaavat evoluutiotiota.
        Ruumiiton henkiolento, joka kykenee kulkemaan seinien läpi ja vaikuttamaan ihmisten uniin.

        Listaa voi jatkaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitkä satuolennot eivät mielestäsi ole tosiasioiden vastaisia?

        Otetaan esimerkkejä:
        Teräsmies, jolla on laserkatse.
        Jeesus, joka kykenee herättämään ihmisiä henkiin kosketuksella.
        Spagettihirviö, joka luo maailmoja ajatuksen voimalla.
        Jumalat, jotka luovat unversumeita sanan voimalla.
        Keijukaiset, joita ei voi havaita, mutta jotka ohjaavat evoluutiotiota.
        Ruumiiton henkiolento, joka kykenee kulkemaan seinien läpi ja vaikuttamaan ihmisten uniin.

        Listaa voi jatkaa...

        Olemattomia tunnettujen tosiasioiden vastaisia ovat:
        - teräsmies
        -Jeesus (henkilö ei ole historiallinen)
        - Spagettihirviö
        - ruumiiton henkiolento (eli aaveet ja kummitukset)

        Jatka vain listaa, jos mielikuvituksesi toimii....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olemattomia tunnettujen tosiasioiden vastaisia ovat:
        - teräsmies
        -Jeesus (henkilö ei ole historiallinen)
        - Spagettihirviö
        - ruumiiton henkiolento (eli aaveet ja kummitukset)

        Jatka vain listaa, jos mielikuvituksesi toimii....

        Mitä kriteerejä käytit mahdottomuuden arviointiin. Jos pidät aaveita ja kummituksia tosiasioiden vastaisina, niin millä kriteerein sanan voimalla universumeita luovat jumalat eivät mielestäsi kuulu samaan tunnettujen tosiasioiden vastaiseen joukkoon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä kriteerejä käytit mahdottomuuden arviointiin. Jos pidät aaveita ja kummituksia tosiasioiden vastaisina, niin millä kriteerein sanan voimalla universumeita luovat jumalat eivät mielestäsi kuulu samaan tunnettujen tosiasioiden vastaiseen joukkoon?

        Tässä tosiasioiden tunnettavuuden perustana on tiede.

        Tieteessä ei oteta lainkaan kantaa jumaluuksiin. Eikö olekin metkaa? Tieteellisen maailmankuvan omaavan henkilön ei tarvitse ottaa kantaa niihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä tosiasioiden tunnettavuuden perustana on tiede.

        Tieteessä ei oteta lainkaan kantaa jumaluuksiin. Eikö olekin metkaa? Tieteellisen maailmankuvan omaavan henkilön ei tarvitse ottaa kantaa niihin.

        Luonnontieteissä ei oteta kantaa mihinkään taruolentoihin. Silti tuossa yksi ole valmis nostamaan jumalat jalustalle muiden kansanuskomuksissa elävien olentojen yläpuolelle. Kriteerinä ei selvästikään ollut tiede.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luonnontieteissä ei oteta kantaa mihinkään taruolentoihin. Silti tuossa yksi ole valmis nostamaan jumalat jalustalle muiden kansanuskomuksissa elävien olentojen yläpuolelle. Kriteerinä ei selvästikään ollut tiede.

        Oletko siis sitä mieltä, ettemme voisi luonnontieteellisen tiedon perusteella tehtävien yleistietämyksen pohjalta tehdä johtopäätöstä, että aaveita ja kummituksia ei ole olemassa?

        Tiedemiehen pitäisi siis jopa pelätä autiotalossa kummituksien kohtaamista. Eikö hän voisi kuitenkin päätellä, että kummitukset ovat hölynpölyä?


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Animismi on jotenkin puhtaampaa uskoa kuin Lähi-Idästä lähtöisin olevat aabrahamilaiset uskonnot, jotka vaikuttavat enemmän joiltain jähmeiltä ohjatuilta organisaatio-perustaisilta uskomusjärjestelmiltä. Silti monia kiehtovat Lähi-Idästä ja Roomasta alkunsa saaneet patriarkaaliset ideologiat, missä anteeksianto sidotaan ihmisuhriin.


    • Anonyymi

      Jokainen uskovainen on myös ateisti. Vain niin voi olla uskossa, että hahmottaa jumalan niin pitkälle, että pystyy kiistämään väärät jumalankuvat. Ainakin Raamatun mukaan se pitää hahmottaa näin.
      En tiedä mitä ateistit kiistää, jos jumalaa ei heistä ole olemassakaan. He kuitenkin tunnustavat sen joksikin, jonka voi kiistää. Minusta se on paradoksi mutta whatever.

      • Anonyymi

        Tässä on muuten varmaankin laajin "ateismin" tulkinta. Kaikki muut kuin panteistit olisivat ateisteja. Panteistellehan jumaluus on kaikkialla, joten "vääriä" jumalia ei ole.


    • Anonyymi

      "Ateismi" on terminä epäonnistunut, koska se on teistien keksimä. Sen lähtökohta on, että on eri jumalia palvovia ihmisiä ja sitten on tämä outo porukka joka ei näe syytä palvoa yhtään mitään jumalaa ja niille piti keksiä nimitys.

      Koska kaikki uskonnot eivät ole teististä, niin parempi termi on "uskonnoton". Tämänkin palstan ateistit lienevät kaikki uskonnottomia eivätkä miellä että ovat uskomatta vain tai erityisesti teistisiin jumaluuksiin.

      • Anonyymi

        Uskonnoton on paljon käytetty termi. Itsekin agnostikkona olen pääasiassa uskonnoton, jos uskonnollisiin kysymyksiin kysytään kantaa.

        Läheiseni kuoltua pidetään uskonnottomat hautajaiset, eikä siis ateistisia tai agnostisia hautajaisia. Mutta läheiseni oli uskonnoton, vaikka uskoi ilmesesti jonkinlaiseen "korkeampaan voimaan". Sellainen uskomus ei kuulu mihinkään uskontoon, joten hän on tästä huolimatta uskonnoton.


      • Anonyymi

        Deistit uskova korkeampaan voimaan, josta ei ole myyttejä eikä sitä palvota. He ovat uskonnottomia. Myös ateistit ovat uskonnottomia.

        Uskonnoton ei siis kerro sitä uskooko ihminen johonkin jumalaan vai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Deistit uskova korkeampaan voimaan, josta ei ole myyttejä eikä sitä palvota. He ovat uskonnottomia. Myös ateistit ovat uskonnottomia.

        Uskonnoton ei siis kerro sitä uskooko ihminen johonkin jumalaan vai ei.

        Nostakaamme malja tuntemattomalle Jumalalle!

        Roomalaisilla oli muuten alttari tuntemattomalle Jumalalle, tai temppeli, enivei!


    • Anonyymi

      Kirkon rippikoulukyselyn mukaan Jumalaan voi uskoa asteikolla 1-7 seuraavasti: 5/7, 6/7 ja 7/7. Seiskalla eli täysillä uskovia on vähemmän kuin muita "uskovia".

      Ps. Voiko olla vähän raskaana?

    • Anonyymi

      On tottakaion. Kolmassektori ns ismi. Saattaa muistuttaa demokratiaakin välillä. Ellei demokratioista.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kysymys muille miehille

      Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss
      Ikävä
      119
      6798
    2. Kohta katson sun kuvaasi

      ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa
      Ikävä
      24
      3757
    3. VOI TÄTÄ ILON

      JA ONNEN PÄIVÄÄ 😂
      Tuusniemi
      186
      2555
    4. Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan

      Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a
      Maailman menoa
      279
      2426
    5. Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi

      jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?
      Ikävä
      196
      2091
    6. Martinan bisnekset rajusti tappiolla

      Seiska 28.7: nousukiito katkesi, yritykset C-luokkaa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      300
      1800
    7. Kaipaisin nyt kosketusta

      jota ei koskaan ole ollut. Saisinpa tuntea kätesi niskallani ja silittelemässä päätäni. Sulaisin varmasti siihen.
      Ikävä
      9
      1775
    8. Mitkä yleiset huonot tavat ihmisillä ärsyttävät sinua ?

      Aloitukseen saa vapaasti purkaa tuntojaan. Itseäni hiukan kiusaa, kun saman talon asukkaat eivät vastaa tervehdykseen.
      80 plus
      131
      1309
    9. Metsa Man Extra kanava toimii hyvin

      ja sieltä voipi kahta vanhoja vitejoita pahimpaan puutteeseen. Peukalot ylös.
      Tuusniemi
      27
      1275
    10. Tiedätkö mitä kaivattusi harrastaa?

      Minä en tiedä.
      Ikävä
      69
      1234
    Aihe