Deivo Deivainen

Kuka on muka pyhittänyt Mannerheimin?
Taas yritetään saada isompaa juttua kuin onkaan!!

"Etenkin, kun kaiken tämän takana ovat juutalaiset ja aineelliset edut. Maita tuhoutuu ja valtakuntien rajat muuttuvat mutta kaikesta tästä hyötyvät aina juutalaiset." (HS)
Marskihan nyt vallan! 😲

Entäs Kekkosen kirjeet?


Jäisin mielelläni kotiin ja tulisin illaksi, mutta siellä on siivoaminen, joka kestää kauan. Sen ajan olen joskus istunut Frl. R:n huoneessa, mutta se on niin vastenmielistä. Taidan muuttaa pois, likaista ja vastenmielistä on. Ja juutalainen! Eihän kristitty voi asua juutalaisen luona!
Berlin 6/2 -32
Kekkonen, Urho (1932-02-06)

(Taas tuntuu tuolla eteisessä täällä asuva inhottava juutalainen Kaplan riitelevän toisen heimolaisensa, Rosenbaumin kanssa. Se ei tapahdu harvoin. Kaplan on niin inhottava tyyppi, että jos olisin joskuskaan "juovusten käsissä" tullut asuntooni, olisin käynyt kyllä vetämässä häntä pari kertaa "hönöön". Jussi täällä olla pitäisi, niin se oppisi juutalaisia vihaamaan).
Berlin 27/2 -32
Kekkonen, Urho (1932-02-27)

Asun nyt uudessa paikassa. Aluksi tietysti outoa, mutta siisti paikka, juutalaiset poissa ja ystävällinen Wirtin, jotta luulen täällä viihtyväni.
Berlin 2/3 -32.
Kekkonen, Urho (1932-03-02)

Kunhan ei se Rosebannin jutijoukko vain ei olisi pimittänyt postiasi! - sain nykyisen osoitteesi vasta 2/3 (keskiviikkona). Ei silti, etteivät ne täälläkin voisi pidättää, sillä erinomainen lapualaishenki täällä on vallalla - vaikka kapina epäonnistuikin. Kosola tämän päivän lehdissä selittää ettei se ollutkaan mikään kapina. –
Helsinki 8.3.1932
Kekkonen, Sylvi (1932-03-08)

https://www.doria.fi/handle/10024/7353

Antisemitismi Mannerheimin kirjeissä yllätti professorin

Historia |

Marsalkka Mannerheim on kiistelty hahmo suomalaisessa historiassa, mutta aiemmin häntä on yleisesti pidetty juutalaisten ystävänä.

Netta Palokallio HS

16.7.2025 9:00


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011366550.html


Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin yksityisistä kirjeistä löytyy antisemitististä eli juutalaisvastaista ajattelua. Tämän huomasi kirjeenvaihtoa tutkinut Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

”Yllätyin, että miksi en ollut aiemmin kuullut tästä mitään”, sanoo Teivainen.

Otetaan esimerkki.

Mannerheim kirjoitti vuonna 1914 puolalaiselle ruhtinattarelle Maria Lubomirskalle kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta:

Ajatelkaa, että elämme tämän kauniin luonnon keskellä määrättynä tuhoamaan toisemme juuria myöten kaikin keinoin, mitä kuuluisan sivistyksemme on onnistunut keksiä. Eikö se teistäkin ole kummallista.

Etenkin, kun kaiken tämän takana ovat juutalaiset ja aineelliset edut. Maita tuhoutuu ja valtakuntien rajat muuttuvat mutta kaikesta tästä hyötyvät aina juutalaiset.

”Lienee selvää, millä tavoin tämä on antisemitististä”, toteaa Teivainen. Juutalaiset esitetään sotien ja yhteiskunnallisen tuhon taustavoimana sekä aineellisten hyötyjen tavoittelijoina.

Tämä on yllättävää, koska Mannerheimiä on pidetty juutalaisten tukijana. Usein viitataan siihen, että itsenäisyyspäivänä vuonna 1944 Mannerheim vieraili synagogassa Suomen asevoimissa taistelleiden juutalaisten sankarivainajien muistotilaisuudessa.

”Tätä elettä pidettiin merkkinä siitä, että Mannerheim on juutalaisten ystävä.”

Teivainen huomauttaa, että tämä tapahtui kuukausia sen jälkeen, kun Suomi oli irtautunut Saksasta.

”En halua vähentää teon hienoutta. Mutta totta kai on ymmärrettävää, että jos tiedetään Saksan häviävän ja tiedetään Suomen valtionjohtoon kohdistuvan liittolaisena fasismisyytöksiä, näiden epäilysten hälventäminen on varmaan järkevää.”

Toisena havaintonaan Teivainen kertoo, että vielä natsien hallitusvaltaan nousun vuonna 1933 Mannerheim esitti kirjeessään suomalaiselle diplomaatille G. A. Gripenbergille toiveen, että ”Hitler onnistuisi sisäpolitiikassaan, joka on käynyt kiinni monissa maissa ilmeneviin sairausilmiöihin”.

Mitä Mannerheim tarkoitti sairausilmiöllä?

”Sairausilmiö on viittaus, jota voi pohtia”, sanoo Teivainen. Hänen mukaansa väitteet juutalaisista sairauksien aiheuttajina oli jo tuolloin laajasti tunnettuja.

Toisaalta kommentti voi selittyä sillä, että Mannerheim kannatti tässä kirjeessä yleisesti Hitlerin sisäpolitiikkaa, eikä juuri antisemitismiä.

Kolmas esimerkki löytyy Mannerheimin ja Akseli Gallen-Kallelan kirjeenvaihdosta vuodelta 1920.

Gallen-Kallela kirjoitti helmikuussa Mannerheimille juutalaisista, ”jotka viime aikojen sodissa ovat näytelleet tärkeää osaa” ja ”heiluttavat nyt marsalkansauvojaan bolševismin korkeimman neuvoston takana”.

Vastauskirjeessään Mannerheim sanoi uskovansa, että ”me kaikki olemme tulossa työkaluiksi juutalaisten käsissä”.

Tämä tapahtui sen jälkeen, kun he olivat olleet keskeisessä roolissa hakaristin saattamisessa osaksi itsenäisen Suomen virallisia tunnuksia.

Antisemitismi oli sotien välillä länsimaailmassa ja Suomessa melko yleistä, eikä Mannerheim ole poikkeus.

Teivainen kävi läpi Mannerheimin yksityisiä kirjeitä, koska halusi tietää lisää tämän ajattelusta elokuussa julkaistavaa Hakaristin historia -kirjaansa varten.

”Kyllä jo ensimmäisessä esimerkissä tulee mielestäni selväksi, että Mannerheimin näiden vuosien ajattelussa on antisemitismiksi kutsuttavissa oleva vibe.”