EU-komission budjettiesitys

Ruotsissa maataloustuki on ympäristätuki, se meitä rahakkaampi, toimii eriväyliä pitkin, siltikään ei muut sitä maksa.

Kysynkin kuka maksaa maatalous tai toinen nimi ympäristötuki, kun demarit aina että nekin muilla maksattaa, kellä muilla ? Kertokaa MPP kerro. Mitä pahaa näe. Sanotte että ruuan saa kauppojen hyllyiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsissa maataloustuki on ympäristätuki, se meitä rahakkaampi, toimii eriväyliä pitkin, siltikään ei muut sitä maksa.

Kysynkin kuka maksaa maatalous tai toinen nimi ympäristötuki, kun demarit aina että nekin muilla maksattaa, kellä muilla ? Kertokaa MPP kerro. Mitä pahaa näe. Sanotte että ruuan saa kauppojen hyllyiltä.

Lue lisää

Kirjoituksesi on kovin epäselvää suomenkieltä ja sitä on vaikea ymmärtää. Oletko maahanmuuttaja, jonka äidinkieli on muu kuin suomi? Mutta yritän jotenkin kokeilla ymmärtää kysymyksesi ja vastata sen mukaan.

Ruotsissahan maksetaan EUn maataloustukia kuten Suomessakin. Erona on se, että Ruotsi ei maksa lainkaan kansallisia maataloustukia ja kokonaistukimäärä on Suomea selvästi vähäisempi. Eivät ruotsalaiset ole silti olleet kuolemassa nälkään. Osa EUn maataloustuista on niin Suomessa kuin Ruotsissa ympäristötukia. Suomessa ei käytännössä rahalla ei kuitenkaan ole paljonkaan tehty ympäristonsuojelutoimia vaan nekin ovat käytännössä olleet suoria tulotukia. Tätä voisi kyllä aiheesta pitää maksajan huiputtamisena.

Maataloustuet maksavat tietysti veronmaksajat. Osa kierrätetään EUn kautta Ruotsissa siis vain EUn kautta eli siellä rasitus veronmaksajille on Suomea pienempi. Ymmärrän sen, että maataloustukia tarvitaan jonkun verran, mutta määrää pitäisi laskea. Ruotsin parempi tilanne selittyy sillä, että siellä maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuoliselle alueelle. Ruotsissa ei siten ole arktisten alueiden maataloutta. Hallanvaaraa ei ole siinä määrin kuin meillä. Suomessa maatalouskin on hajasijoitettu pitkin maata eikä parhaimmille viljelysalueille kuten Ruotsissa.

Ruuan kuten kaiken muunkin kuluttaja saa kauppojen hyllyltä ostamalla tuotteita. Näin markkinatalous toimii. Sieltä kaupasta saa paljon muutakin ja pääosin sellaista, joiden tukemiseen ei ole tarvittu veronmaksajien varoja. Kukaan ei ole vaatinut vielä kansallisen vaatetuotannon turvaamista sillä perusteella, että kriisissä joutuisimme pian kulkemaan pakkasessa alasti.

mielipidepankki kirjoitti:

Kirjoituksesi on kovin epäselvää suomenkieltä ja sitä on vaikea ymmärtää. Oletko maahanmuuttaja, jonka äidinkieli on muu kuin suomi? Mutta yritän jotenkin kokeilla ymmärtää kysymyksesi ja vastata sen mukaan.

Ruotsissahan maksetaan EUn maataloustukia kuten Suomessakin. Erona on se, että Ruotsi ei maksa lainkaan kansallisia maataloustukia ja kokonaistukimäärä on Suomea selvästi vähäisempi. Eivät ruotsalaiset ole silti olleet kuolemassa nälkään. Osa EUn maataloustuista on niin Suomessa kuin Ruotsissa ympäristötukia. Suomessa ei käytännössä rahalla ei kuitenkaan ole paljonkaan tehty ympäristonsuojelutoimia vaan nekin ovat käytännössä olleet suoria tulotukia. Tätä voisi kyllä aiheesta pitää maksajan huiputtamisena.

Maataloustuet maksavat tietysti veronmaksajat. Osa kierrätetään EUn kautta Ruotsissa siis vain EUn kautta eli siellä rasitus veronmaksajille on Suomea pienempi. Ymmärrän sen, että maataloustukia tarvitaan jonkun verran, mutta määrää pitäisi laskea. Ruotsin parempi tilanne selittyy sillä, että siellä maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuoliselle alueelle. Ruotsissa ei siten ole arktisten alueiden maataloutta. Hallanvaaraa ei ole siinä määrin kuin meillä. Suomessa maatalouskin on hajasijoitettu pitkin maata eikä parhaimmille viljelysalueille kuten Ruotsissa.

Ruuan kuten kaiken muunkin kuluttaja saa kauppojen hyllyltä ostamalla tuotteita. Näin markkinatalous toimii. Sieltä kaupasta saa paljon muutakin ja pääosin sellaista, joiden tukemiseen ei ole tarvittu veronmaksajien varoja. Kukaan ei ole vaatinut vielä kansallisen vaatetuotannon turvaamista sillä perusteella, että kriisissä joutuisimme pian kulkemaan pakkasessa alasti.

Lue lisää

>>Ruotsin parempi tilanne selittyy sillä, että siellä maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuoliselle alueelle. Ruotsissa ei siten ole arktisten alueiden maataloutta. <<

Ja toisin päin: Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet sijoittaa pääkaupunkinsa parhaiden maatalousalueiden pohjoispuolelle, lähes keskelle maata arktiselle alueelle. Ei ole syntynyt tarvetta rakentaa pääkaupunkitoimintojen vaatimia hallinto- ja asuinrakennuksia pelloille siinä määrin kuin meillä Uudellamaalla. Viljelysmaa on Ruotsissa jätetty entiseen käyttöönsä.

>>Ruuan kuten kaiken muunkin kuluttaja saa kauppojen hyllyltä ostamalla tuotteita. Näin markkinatalous toimii.<<

Mistähän syystä kaupan keskusliikkeet eivät ole tuoneet ulkomailta naudanjauhelihaa täyttämään kauppojen tyhjiä hyllyjä? Luulisi että markkinataloudessa näin toimitaan, kun kotimaista tuotantoa ei ole tarpeeksi. Voisiko syynä olla, että ulkomailta ei elintarvikkeita noin vain saakaan, kun pula yllättää?

Anonyymi kirjoitti:

>>Ruotsin parempi tilanne selittyy sillä, että siellä maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuoliselle alueelle. Ruotsissa ei siten ole arktisten alueiden maataloutta. <<

Ja toisin päin: Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet sijoittaa pääkaupunkinsa parhaiden maatalousalueiden pohjoispuolelle, lähes keskelle maata arktiselle alueelle. Ei ole syntynyt tarvetta rakentaa pääkaupunkitoimintojen vaatimia hallinto- ja asuinrakennuksia pelloille siinä määrin kuin meillä Uudellamaalla. Viljelysmaa on Ruotsissa jätetty entiseen käyttöönsä.

>>Ruuan kuten kaiken muunkin kuluttaja saa kauppojen hyllyltä ostamalla tuotteita. Näin markkinatalous toimii.<<

Mistähän syystä kaupan keskusliikkeet eivät ole tuoneet ulkomailta naudanjauhelihaa täyttämään kauppojen tyhjiä hyllyjä? Luulisi että markkinataloudessa näin toimitaan, kun kotimaista tuotantoa ei ole tarpeeksi. Voisiko syynä olla, että ulkomailta ei elintarvikkeita noin vain saakaan, kun pula yllättää?

Lue lisää

Ruotsin pääkaupunkin sijainti ei ole yhteydessä maataloustuotantoon. Tukholma ei ole mikään nuori kaupunki. Eteläisessä Ruotsissa sijaitsee muitakin suuria kaupunkeja kuten Göteborg ja Malmö. Nämä kaikki kolme ovat merenrantakaupunkeja ja merkittäviä kaupankäynnin keskuksia. Suomessa on viljelysmaata riittävästi muuallakin kuin Uudellamaalla ilman, että tarvitsee lähteä arktiseen viljelyyn.

Jauhelihan tarjonnan alentumisesta ei kannata olla huolissaan. Varastot olivat täynnä naudanlihaa, hinta putosi niiden purkamiseksi ja naudanlihan tuotanto väheni osin hintakehityksen seurauksena. Nyt tietysti voidaan odottaa hintojen nousua, joka houkuttelee lisää tarjontaa. Naudanlihan tarjonnan vähentyminen ja hintojen nousu on terveyspoliittisesti hyvä asia. Suositusten mukaan punaisen ja prosessoin lihan käyttöä on syytä vähentää. Näin punaisesta lihasta voi tulla enemmän juhlapyhien herkku kuin arkipäivän tuote. Suomessa tällaista saatavuuden ja hinnan vaihtelua on ollut ennenkin. Omassa nuoruudessani lohi oli vain harvojen herkku. Kirjolohen kasvatus toi sen arkiruuaksi ehkä noin 1970-luvulta alkaen. Sen jälkeen norjalaisen kasvatuslohen tarjonta on nostanut saatavuuden huippuun ja hinnan alas. Meillä on tarjolla myös suhteellisen halpaa luonnonkalaa kuten muikkua, joka on kaiken lisäksi erittäin herkullinen kala. Muikusta ei edes kovin olennaisesti tunnu hukkuvan osaa pois perkaamisen jälkeen, kun ainakin itse syön kalan ruotoineen. Eli sisälmykset ja pää vain menevät hukkaan. Siikaa saisi olla enemmän tarjolla. Nämä kolme kalalajia ovat rasvaisuuden vuoksi erittäin terveellistä ruokaa. Enemmän siis kalaa kuin lihaa. Valitettavasti maataloustuotanto on pilannut paljon kalavesiämme.

mielipidepankki kirjoitti:

Ruotsin pääkaupunkin sijainti ei ole yhteydessä maataloustuotantoon. Tukholma ei ole mikään nuori kaupunki. Eteläisessä Ruotsissa sijaitsee muitakin suuria kaupunkeja kuten Göteborg ja Malmö. Nämä kaikki kolme ovat merenrantakaupunkeja ja merkittäviä kaupankäynnin keskuksia. Suomessa on viljelysmaata riittävästi muuallakin kuin Uudellamaalla ilman, että tarvitsee lähteä arktiseen viljelyyn.

Jauhelihan tarjonnan alentumisesta ei kannata olla huolissaan. Varastot olivat täynnä naudanlihaa, hinta putosi niiden purkamiseksi ja naudanlihan tuotanto väheni osin hintakehityksen seurauksena. Nyt tietysti voidaan odottaa hintojen nousua, joka houkuttelee lisää tarjontaa. Naudanlihan tarjonnan vähentyminen ja hintojen nousu on terveyspoliittisesti hyvä asia. Suositusten mukaan punaisen ja prosessoin lihan käyttöä on syytä vähentää. Näin punaisesta lihasta voi tulla enemmän juhlapyhien herkku kuin arkipäivän tuote. Suomessa tällaista saatavuuden ja hinnan vaihtelua on ollut ennenkin. Omassa nuoruudessani lohi oli vain harvojen herkku. Kirjolohen kasvatus toi sen arkiruuaksi ehkä noin 1970-luvulta alkaen. Sen jälkeen norjalaisen kasvatuslohen tarjonta on nostanut saatavuuden huippuun ja hinnan alas. Meillä on tarjolla myös suhteellisen halpaa luonnonkalaa kuten muikkua, joka on kaiken lisäksi erittäin herkullinen kala. Muikusta ei edes kovin olennaisesti tunnu hukkuvan osaa pois perkaamisen jälkeen, kun ainakin itse syön kalan ruotoineen. Eli sisälmykset ja pää vain menevät hukkaan. Siikaa saisi olla enemmän tarjolla. Nämä kolme kalalajia ovat rasvaisuuden vuoksi erittäin terveellistä ruokaa. Enemmän siis kalaa kuin lihaa. Valitettavasti maataloustuotanto on pilannut paljon kalavesiämme.

Lue lisää

Maatalous on myös itämeren suurin saastuttaja ja siellä menetämme merkittävimmät kalavedet. Siian tarjonnan toivoisi tosiaan lisääntyvän, erittäin herkullinen kala, ihan muikkuun verrannollinen.

mielipidepankki kirjoitti:

Ruotsin pääkaupunkin sijainti ei ole yhteydessä maataloustuotantoon. Tukholma ei ole mikään nuori kaupunki. Eteläisessä Ruotsissa sijaitsee muitakin suuria kaupunkeja kuten Göteborg ja Malmö. Nämä kaikki kolme ovat merenrantakaupunkeja ja merkittäviä kaupankäynnin keskuksia. Suomessa on viljelysmaata riittävästi muuallakin kuin Uudellamaalla ilman, että tarvitsee lähteä arktiseen viljelyyn.

Jauhelihan tarjonnan alentumisesta ei kannata olla huolissaan. Varastot olivat täynnä naudanlihaa, hinta putosi niiden purkamiseksi ja naudanlihan tuotanto väheni osin hintakehityksen seurauksena. Nyt tietysti voidaan odottaa hintojen nousua, joka houkuttelee lisää tarjontaa. Naudanlihan tarjonnan vähentyminen ja hintojen nousu on terveyspoliittisesti hyvä asia. Suositusten mukaan punaisen ja prosessoin lihan käyttöä on syytä vähentää. Näin punaisesta lihasta voi tulla enemmän juhlapyhien herkku kuin arkipäivän tuote. Suomessa tällaista saatavuuden ja hinnan vaihtelua on ollut ennenkin. Omassa nuoruudessani lohi oli vain harvojen herkku. Kirjolohen kasvatus toi sen arkiruuaksi ehkä noin 1970-luvulta alkaen. Sen jälkeen norjalaisen kasvatuslohen tarjonta on nostanut saatavuuden huippuun ja hinnan alas. Meillä on tarjolla myös suhteellisen halpaa luonnonkalaa kuten muikkua, joka on kaiken lisäksi erittäin herkullinen kala. Muikusta ei edes kovin olennaisesti tunnu hukkuvan osaa pois perkaamisen jälkeen, kun ainakin itse syön kalan ruotoineen. Eli sisälmykset ja pää vain menevät hukkaan. Siikaa saisi olla enemmän tarjolla. Nämä kolme kalalajia ovat rasvaisuuden vuoksi erittäin terveellistä ruokaa. Enemmän siis kalaa kuin lihaa. Valitettavasti maataloustuotanto on pilannut paljon kalavesiämme.

Lue lisää

Et ottanut kantaa siihen, miksi kysynnän ja tarjonnan laki ei koske jauhelihan tuontia ulkomailta. Se antaa viitteitä siihen, että kepulaisten puheet huoltovarmuudesta eivät ole turhia.

Kotimaisen naudanlihan tuotannon lisääntyminen tuottajahintojen nostamisen kautta on toivottavaa, mutta lihakarjan eli mullimäärän lisääminen edellyttää lehmien määrän lisäämistä ensin ja lehmien määrä on taas sidoksissa maidon kysyntään. Lehmiä ei kai kannata kasvattaa ilman maidontuotantoa. Parhaimmillaankin lihakarjasukupolvien kasvattaminen vie vuosia. Ongelmana on myös, että maanviljelijöiden määrä laskee.

Siikaa ei ole tarjolla riittävästi ainakaan ympärivuotisesti pitkälti siksi, että hylkeet syövät yhä suurempia määriä kalastajien saaliista. EU on rajoittanut hylkeiden pyyntiä ja sen myötä meiltä on katoamassa hylkeenpyynnin taitokin. Viime vuosien lievennykset eivät riitä, joten toiveet ovat lähinnä sen varassa, että jokin tauti alkaa tappaa ylisuurta hyljekantaa.

Silakanpyyntiä rajoittavat pyyntikiintiöt, ehkä aiheestakin, koska silakan määrä meressä on vähentynyt. Suurin osa pyydetystä silakasta menee rehuksi turkistarhoille ja lohenkasvattamoille. No, onneksi turkistuotanto vähenee kaupallisista syistä, toivottavasti lohenkasvatuskin.

Itse ostaisin silakkaa enemmän, mikäli sitä olisi muikun tapaan tarjolla "pyöreänä" eli perkaamattomana, sillä tykkään syödä sitäkin ruotoineen. Lisäksi perkaamattoman kalan maku on parempi, kun siitä ei ole vedellä huuhdeltu makuja pois. Mikäli oikein ymmärsin Prisman myyjän puheesta, perkaamattomalla on lyhyemmät säilytysajat kuin valmiilla fileillä ja siksi sitä ei suosita elintarvikeketjussa. Valitettavasti prosessointi koskee kalanmyyntiäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Et ottanut kantaa siihen, miksi kysynnän ja tarjonnan laki ei koske jauhelihan tuontia ulkomailta. Se antaa viitteitä siihen, että kepulaisten puheet huoltovarmuudesta eivät ole turhia.

Kotimaisen naudanlihan tuotannon lisääntyminen tuottajahintojen nostamisen kautta on toivottavaa, mutta lihakarjan eli mullimäärän lisääminen edellyttää lehmien määrän lisäämistä ensin ja lehmien määrä on taas sidoksissa maidon kysyntään. Lehmiä ei kai kannata kasvattaa ilman maidontuotantoa. Parhaimmillaankin lihakarjasukupolvien kasvattaminen vie vuosia. Ongelmana on myös, että maanviljelijöiden määrä laskee.

Siikaa ei ole tarjolla riittävästi ainakaan ympärivuotisesti pitkälti siksi, että hylkeet syövät yhä suurempia määriä kalastajien saaliista. EU on rajoittanut hylkeiden pyyntiä ja sen myötä meiltä on katoamassa hylkeenpyynnin taitokin. Viime vuosien lievennykset eivät riitä, joten toiveet ovat lähinnä sen varassa, että jokin tauti alkaa tappaa ylisuurta hyljekantaa.

Silakanpyyntiä rajoittavat pyyntikiintiöt, ehkä aiheestakin, koska silakan määrä meressä on vähentynyt. Suurin osa pyydetystä silakasta menee rehuksi turkistarhoille ja lohenkasvattamoille. No, onneksi turkistuotanto vähenee kaupallisista syistä, toivottavasti lohenkasvatuskin.

Itse ostaisin silakkaa enemmän, mikäli sitä olisi muikun tapaan tarjolla "pyöreänä" eli perkaamattomana, sillä tykkään syödä sitäkin ruotoineen. Lisäksi perkaamattoman kalan maku on parempi, kun siitä ei ole vedellä huuhdeltu makuja pois. Mikäli oikein ymmärsin Prisman myyjän puheesta, perkaamattomalla on lyhyemmät säilytysajat kuin valmiilla fileillä ja siksi sitä ei suosita elintarvikeketjussa. Valitettavasti prosessointi koskee kalanmyyntiäkin.

Lue lisää

Kyllä kysynnän ja tarjonnan laki koskee myös jauhelihaa. Kauppa ja erityisesti kaupan tukkuliikkeet päättävät siitä, kannattaako naudan jauhelihaa tuoda ulkomailta. Jos kysyntä ja kotimaisen jauhelihan tarjonta ovat pitkäaikaisesti epätasapainossa, tuontia ehkä tulee. Kauppa saattaa tällaisen massatuotteen osalta vielä pelätä esim. MTK:n reagointia, jos jauhelihaa aletaan tuoda ulkomailta. Silloin on aina mahdollisuus, että se alkaa enstistä enemmän korvata kotimaista tuotantoa.

Eri tuotteissa on tietysti ajoittain tai jopa trendinomaisesti tarjonnan muutoksia, mille emme aina mahda mitään. Yksi esimerkki tästä on suklaa. On arveltu, että suklaan pääraaka-aineen eli kaakaon saatavuus alkaa loppua. Siinä tilanteesa perinteisen suklaan tuotanto eri puolilla maailmaa kerta kaikkiaan loppuu. Jauhelihan tarjonnan väheneminen ei ole mikään katastrofi ruuan saannin suhteen. On mahdollista aina siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia tuotteita, jotka jauhelihan osalta ovat todennäköisesti terveellisempiä. Jauhelihan väheneminen vaikuttaa esim. pikaruuan eli hampurilaisten syöntiä vähentävästi. Se ei ole ollenkaan huono kehitys. Kepulaisten puheet huoltovarmuudesta ovat edelleen yhtä turhia kuin ennen jauhelihan tarjonnan vähentymistä. Elintarvikkeita tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti eli joiden muiden tuotteiden tarjontaa saattaa samanaikaisesti kasvaa. Jauheliha ei ole millään lailla kriittinen tuote. Esim. kanajauhelihaa näyttää olevan kyllä saatavissa.

Maanviljelijöiden määrän laskeminen ei ole mikään ongelma. Pääasiallinen lasku koettiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruuan määrä on pääasiallisesti vain kasvanut sinä aikana, kun viljelijöiden määrä on vähentynyt.

Perkaamattoman kalan osalta olen ehdottomasti samaa mieltä. Itse ostan vain perkaamattomia muikkuja, koska kuten sanot maku kärsii pahasti perkaamisesta. Perkaaminen pitää tehdä heti ennen kuin silakat ja muikut pannaan pannulle paistumaan tai muuten kypsymään. Itse oli aikoinaan kalareissulla lappilaisen kalastajan kanssa. Hänellä siian pyynnin osalta oli sääntö, että vain kolme tuntia vanha siika kelpasi hänen sapuskakseen.

mielipidepankki kirjoitti:

Ruotsin pääkaupunkin sijainti ei ole yhteydessä maataloustuotantoon. Tukholma ei ole mikään nuori kaupunki. Eteläisessä Ruotsissa sijaitsee muitakin suuria kaupunkeja kuten Göteborg ja Malmö. Nämä kaikki kolme ovat merenrantakaupunkeja ja merkittäviä kaupankäynnin keskuksia. Suomessa on viljelysmaata riittävästi muuallakin kuin Uudellamaalla ilman, että tarvitsee lähteä arktiseen viljelyyn.

Jauhelihan tarjonnan alentumisesta ei kannata olla huolissaan. Varastot olivat täynnä naudanlihaa, hinta putosi niiden purkamiseksi ja naudanlihan tuotanto väheni osin hintakehityksen seurauksena. Nyt tietysti voidaan odottaa hintojen nousua, joka houkuttelee lisää tarjontaa. Naudanlihan tarjonnan vähentyminen ja hintojen nousu on terveyspoliittisesti hyvä asia. Suositusten mukaan punaisen ja prosessoin lihan käyttöä on syytä vähentää. Näin punaisesta lihasta voi tulla enemmän juhlapyhien herkku kuin arkipäivän tuote. Suomessa tällaista saatavuuden ja hinnan vaihtelua on ollut ennenkin. Omassa nuoruudessani lohi oli vain harvojen herkku. Kirjolohen kasvatus toi sen arkiruuaksi ehkä noin 1970-luvulta alkaen. Sen jälkeen norjalaisen kasvatuslohen tarjonta on nostanut saatavuuden huippuun ja hinnan alas. Meillä on tarjolla myös suhteellisen halpaa luonnonkalaa kuten muikkua, joka on kaiken lisäksi erittäin herkullinen kala. Muikusta ei edes kovin olennaisesti tunnu hukkuvan osaa pois perkaamisen jälkeen, kun ainakin itse syön kalan ruotoineen. Eli sisälmykset ja pää vain menevät hukkaan. Siikaa saisi olla enemmän tarjolla. Nämä kolme kalalajia ovat rasvaisuuden vuoksi erittäin terveellistä ruokaa. Enemmän siis kalaa kuin lihaa. Valitettavasti maataloustuotanto on pilannut paljon kalavesiämme.

Lue lisää

Ruotsi tilastoi tuet eri tavalla kuin Suomi. Suomessa Valio on lähes joka vuosi yksi suurimmista maataloustuen saajista. Samoin lihatalot, Raisio oy jne. Ruotsissa vastaavat elintarviketeollisuuden tuet tilastoidaan teollisuuden tuiksi.

Meillä myös jotkut maaseudun muut kuin maataloushankkeet tilastoidaan maataloustukien luokkaan. Julkkisyrittäjä Jutta Larm rakensi jonnekin keskelle ei mitään ison lomakylän, ja sai siihen tukea miljoonaluokkaa, sekin tilastoissa luettiin maataloustueksi.

Ympäristötukien kohdalla on sama tilanne. Ruotsi ei laske niitä maataloustukiin, vaan omaksi erilliseksi tukimuodoksi. Meillähän maaseudulle jaettava ympäristötuki tilastoidaan maataloustukiin, vaikka tuen kohde olisi järvien rantapöheikköjen raivaus. jolla ei ole maatalouden kanssa mitääm tekemistä.

Typerille ja asioista heikosti perillä oleville. joita MPP edustaa komeasti, nämä tukien tilastoinnin erot eivät teutenkään ole selvillä, vaan huutavat meidän maatalouskien suuruutta verrattuna Ruotsiin. Jos tuet molemmissa maissa tilastoitaisiin samalla tavalla, olisimme lähes tasatilanteessa.

Ruotsi tekee muutoinkin asiat pragmaattisemmin. Hyvänä esimerkkinä meetsien hiilinielun laskenta. Ruotsi mittaa päästöt mittausasemilla, ja interpoloi niiden tulokset koko maan päästöjen laskennassa. Meillä taas on täysin teoreettinen tietokonemalli, jonka lähtötietoja sopivasti rukkaamalla saadaan mikä tulos milloinkin. Mitään tekemistä mitattujen arvojen kanssa tietokonemallilla ei ole.

Tämä kesä on ollut alkuosaltaan kostea, ja nyt sitten iski helteet. Metsien vesitalous on hyvällä mallilla kun allkukesän sateet piti pohjavedet korkealla. Nyt lämpö lisää kasvua. Jokainen vaikkapa marjametsässä liikkuva voi ihan omin silmin huomata, kuinka puut ovat työntäneet uutta kasvua huikeasti enemmän kuin viime kesänä, joka oli lämmin, mutta kuiva. Maaperän päästöt ovat pienet kun vesi on korkealla, ja puiden vuosikasvu komeaa

Luken tietokonemallissa pohjaveden arvo on kuitenkin vakioitu alimmalle tiedossa olevalle tasolle, jotta turvemaiden päästöt saadaan "varmalle puolelle". Iso virhe, jota tuskin korjataan, se kun osoittaisi Luken mallien epäkohdat. Miksi meillä ei mitata maaperän päästöjä kuten Ruotsissa, jossa hakkuiden määrä on sama kuin vuotuinen kasvu, ja silti metsät luetaan siellä nieluiksi, meillä vaikka hakkuut ovat vain 70% kasvusta, metsät ovatkiin päästölähde.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi tilastoi tuet eri tavalla kuin Suomi. Suomessa Valio on lähes joka vuosi yksi suurimmista maataloustuen saajista. Samoin lihatalot, Raisio oy jne. Ruotsissa vastaavat elintarviketeollisuuden tuet tilastoidaan teollisuuden tuiksi.

Meillä myös jotkut maaseudun muut kuin maataloushankkeet tilastoidaan maataloustukien luokkaan. Julkkisyrittäjä Jutta Larm rakensi jonnekin keskelle ei mitään ison lomakylän, ja sai siihen tukea miljoonaluokkaa, sekin tilastoissa luettiin maataloustueksi.

Ympäristötukien kohdalla on sama tilanne. Ruotsi ei laske niitä maataloustukiin, vaan omaksi erilliseksi tukimuodoksi. Meillähän maaseudulle jaettava ympäristötuki tilastoidaan maataloustukiin, vaikka tuen kohde olisi järvien rantapöheikköjen raivaus. jolla ei ole maatalouden kanssa mitääm tekemistä.

Typerille ja asioista heikosti perillä oleville. joita MPP edustaa komeasti, nämä tukien tilastoinnin erot eivät teutenkään ole selvillä, vaan huutavat meidän maatalouskien suuruutta verrattuna Ruotsiin. Jos tuet molemmissa maissa tilastoitaisiin samalla tavalla, olisimme lähes tasatilanteessa.

Ruotsi tekee muutoinkin asiat pragmaattisemmin. Hyvänä esimerkkinä meetsien hiilinielun laskenta. Ruotsi mittaa päästöt mittausasemilla, ja interpoloi niiden tulokset koko maan päästöjen laskennassa. Meillä taas on täysin teoreettinen tietokonemalli, jonka lähtötietoja sopivasti rukkaamalla saadaan mikä tulos milloinkin. Mitään tekemistä mitattujen arvojen kanssa tietokonemallilla ei ole.

Tämä kesä on ollut alkuosaltaan kostea, ja nyt sitten iski helteet. Metsien vesitalous on hyvällä mallilla kun allkukesän sateet piti pohjavedet korkealla. Nyt lämpö lisää kasvua. Jokainen vaikkapa marjametsässä liikkuva voi ihan omin silmin huomata, kuinka puut ovat työntäneet uutta kasvua huikeasti enemmän kuin viime kesänä, joka oli lämmin, mutta kuiva. Maaperän päästöt ovat pienet kun vesi on korkealla, ja puiden vuosikasvu komeaa

Luken tietokonemallissa pohjaveden arvo on kuitenkin vakioitu alimmalle tiedossa olevalle tasolle, jotta turvemaiden päästöt saadaan "varmalle puolelle". Iso virhe, jota tuskin korjataan, se kun osoittaisi Luken mallien epäkohdat. Miksi meillä ei mitata maaperän päästöjä kuten Ruotsissa, jossa hakkuiden määrä on sama kuin vuotuinen kasvu, ja silti metsät luetaan siellä nieluiksi, meillä vaikka hakkuut ovat vain 70% kasvusta, metsät ovatkiin päästölähde.

Lue lisää

Tukien mahdollisesti erilainen laskenta ei muuta todellisuutta miksikään. Tietääkseni ei ole olemassa mitään selvitystä, joka puoltaisi esittämiäsi väitteitä. Toki voit linkata sellaisen, jos näitä. Suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi, niin katsotaan asiaa sitten tarkemmin.

Valio ja muut mainitsemasi elintarviketeollisuusyhtiöt eivät ole mitään merkittäviä saajia kokonaisuudessa. Valio on saanut tietääkseni lähinnä ns. koulumaitotukea, mikä tarkoittaa, että Valion kouluasiakkaat saavat Valiolta tuen verran halvemmalla maitonsa.

Emme missään tapauksessa ole samassa tilanteessa Ruotsin kanssa, kun puhutaan viljelijätuista eli siis tuotantoon liittyvistä tuista. Ympäristötueton sellaisia, jotka kannustavat maatalousyrittäjiä huolehtimaan ympäristöstään. Tällaisia ympäristötukia voidaan antaa kelle tahansa, jonka toiminta aiheuttaa ympäristön saastumista. Niiden avulla voidaan rakentaa esim. suojavalleja viljelysten ja vesistöjen väliin, jotteivat lainnoitteet pääse rehevöittämään vesistöjä. Tietysti tällaiset tuet ovat loogisesti ajatellen järjettömiä. Lähtökohtana pitäisi olla se, että kaikki ympäristön tuhoaminen on rikollista toimintaa ja siitä pitäisi rangaista eikä palkita avustuksilla.

mielipidepankki kirjoitti:

Tukien mahdollisesti erilainen laskenta ei muuta todellisuutta miksikään. Tietääkseni ei ole olemassa mitään selvitystä, joka puoltaisi esittämiäsi väitteitä. Toki voit linkata sellaisen, jos näitä. Suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi, niin katsotaan asiaa sitten tarkemmin.

Valio ja muut mainitsemasi elintarviketeollisuusyhtiöt eivät ole mitään merkittäviä saajia kokonaisuudessa. Valio on saanut tietääkseni lähinnä ns. koulumaitotukea, mikä tarkoittaa, että Valion kouluasiakkaat saavat Valiolta tuen verran halvemmalla maitonsa.

Emme missään tapauksessa ole samassa tilanteessa Ruotsin kanssa, kun puhutaan viljelijätuista eli siis tuotantoon liittyvistä tuista. Ympäristötueton sellaisia, jotka kannustavat maatalousyrittäjiä huolehtimaan ympäristöstään. Tällaisia ympäristötukia voidaan antaa kelle tahansa, jonka toiminta aiheuttaa ympäristön saastumista. Niiden avulla voidaan rakentaa esim. suojavalleja viljelysten ja vesistöjen väliin, jotteivat lainnoitteet pääse rehevöittämään vesistöjä. Tietysti tällaiset tuet ovat loogisesti ajatellen järjettömiä. Lähtökohtana pitäisi olla se, että kaikki ympäristön tuhoaminen on rikollista toimintaa ja siitä pitäisi rangaista eikä palkita avustuksilla.

Lue lisää

Lue EU:n omat raportit, sieltä tuokin asia löytyy. Olet sinä ihme jänkääjä, mielikuvasi ohjaa sinun kirjoittelua - ei faktat. Kaikki tuo tieto on olemassa, sen kun luet.

Yritykset, mukaan lukien myös koulutus- ja neuvontaorganisaatiot, jopa Helsingin Yliopisto (Viikki), saavat yhteismäärältään kelpo osan maataloustukiin meillä luettavista tuista. Kun jopa tuollaiset matkailuresorttien rakentamisen tuet lasketaan mukaaan maataloustukiin, vääristymä vertailussa muihin syntyy asiaa ymmärtämättömien päässä.

Valtioriippuvuus on meillä Suomessa iso ongelma, eikä maataloustuet ole siinä isoin tekijä. Siitä on idioottien vaan helppo mölistä.

Järjestöille ja ns. kolmannen sektorin toimijoille jaettavat tuet ovat kaikki täysin turhia, ja sieltähän on löytynytkin paljon varojen epäasiallista käyttöä. Sote alalla toimivien järjestöjen toiminta voidaan yhdistää sote-alueiden hoidettavaksi, turha on pitää päällekäisiä järjestelmiä. Jotkut Ilmastopaneelit ovat totaalisen turhia menoeriä, vaikka eivät kauhean suuria yksittäisinä olekkaan, mutta kun niitä on monia niin kertyyhän niistä.

Yritystukia voidaan karsia kovalla kädellä teollisuutemme perustan siitä vaarantumatta. Ei meidän kannata haalia datakeskuksia alennetulla sähköverokannalla.

Julkishallintoa voi tehostaa miljarditolkulla, eikä tutkimukseenkaan ohjatut rahat kaikki mene järkeviin projekteihin, vaan etenkin humanistisilla aloilla tehdään täysin nollatutkimuksia, jotka voitaisiin lopettaa.

Myös esim Luonnonvarakeskuksen, joka muuten sekin saa maataloustukeen luettavaa rahoitusta, toimintaa voidaan supistaa, siinä silloin supistuisi maataloustukien määräkin. Ne raportit mitä Luke tuottaa voidaan tehdä puolella siitä henkilömäärästä mitä siellä nyt on.

Ei mulla nyt ole tähän mitään varmaa ohjetta, mutta voisit kokeilla ostaa muutaman pussin tavallista makaroonia ja laittaa sitten sen muutamaksi päiväksi kylmään veteen. Sitten vaan ripaus suolaa ja lannoiteainetta sekaan ja multaan nättiin riviin. Sen jälkeen huolehdit kastelusta ja lannoitettakin voi vähän lisätä, jos ei lähde heti kasvamaan. Sitten vaan odotella vuosi pari tai enemmänkin ja katsotaan kuinka hyvää satoa tuottavat. Itse en ole moista koskaan kokeillut, mutta onnea vaan yritykselle. Lakkoon ei kannata mennä eli kastelet vaan säännöllisesti. Kerro sitten parin vuoden kuluttua, tuliko hyvä sato. Itse olen kyllä ajatellut pitää makaronit pussissa ja keitellä niitä sitten tarpeen vaatiessa ruuaksi. Mutta en tyrmää tuota konstiasi. Tsemppia vaan!

mielipidepankki kirjoitti:

Ei mulla nyt ole tähän mitään varmaa ohjetta, mutta voisit kokeilla ostaa muutaman pussin tavallista makaroonia ja laittaa sitten sen muutamaksi päiväksi kylmään veteen. Sitten vaan ripaus suolaa ja lannoiteainetta sekaan ja multaan nättiin riviin. Sen jälkeen huolehdit kastelusta ja lannoitettakin voi vähän lisätä, jos ei lähde heti kasvamaan. Sitten vaan odotella vuosi pari tai enemmänkin ja katsotaan kuinka hyvää satoa tuottavat. Itse en ole moista koskaan kokeillut, mutta onnea vaan yritykselle. Lakkoon ei kannata mennä eli kastelet vaan säännöllisesti. Kerro sitten parin vuoden kuluttua, tuliko hyvä sato. Itse olen kyllä ajatellut pitää makaronit pussissa ja keitellä niitä sitten tarpeen vaatiessa ruuaksi. Mutta en tyrmää tuota konstiasi. Tsemppia vaan!

Lue lisää

Sinä itse olet riisin ja makaronin parvekeviljelyä vaatinut maataloustukien korvaajaksi. Täytyyhän sinulla olla silloin merkittävää kokemusperäistä tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä itse olet riisin ja makaronin parvekeviljelyä vaatinut maataloustukien korvaajaksi. Täytyyhän sinulla olla silloin merkittävää kokemusperäistä tietoa.

En ole vaatinut riisin enkä makaronin parvekeviljelyä. Kärsit lukihäiröstä tai näössa tms. on vikaa. Oletkohan syönyt liikaa kärpässieniä ja kokenut hallisinaatioita. Ruuan tuotannon tulisi perustua markkinatalouteen. Jos joku uskoo parvekeviljelyn toimivaksi siinä, niin siitä vaan. Itse en ole mikään vilejlyasiantuntija, joten en osaa sanoa. Olen kyllä harrasteviljelijänä kasvattanut perunoita, porkkanoita, punajuuria, kaaleja, salaatteja, yrttejä ym. Tulokset ovat olleet muutoin hyviä, mutta perunoihin en ole ollut tyytyväinen. Parvekkeella en ole koskaan viljellyt mitään, kun on tuota maata muutenkin omistuksessa enkä edes asu kerrostalossa, missä on parveke. Mutta ei minulla ole mitään parvekeviljelyä vastaan. Se on harrastus, josta voi saada ainakin hyvän mielen. En ihan käsitä, mitä sinulla on parvekeviljelyä vastaan..

Anonyymi kirjoitti:

En ole vaatinut riisin enkä makaronin parvekeviljelyä. Kärsit lukihäiröstä tai näössa tms. on vikaa. Oletkohan syönyt liikaa kärpässieniä ja kokenut hallisinaatioita. Ruuan tuotannon tulisi perustua markkinatalouteen. Jos joku uskoo parvekeviljelyn toimivaksi siinä, niin siitä vaan. Itse en ole mikään vilejlyasiantuntija, joten en osaa sanoa. Olen kyllä harrasteviljelijänä kasvattanut perunoita, porkkanoita, punajuuria, kaaleja, salaatteja, yrttejä ym. Tulokset ovat olleet muutoin hyviä, mutta perunoihin en ole ollut tyytyväinen. Parvekkeella en ole koskaan viljellyt mitään, kun on tuota maata muutenkin omistuksessa enkä edes asu kerrostalossa, missä on parveke. Mutta ei minulla ole mitään parvekeviljelyä vastaan. Se on harrastus, josta voi saada ainakin hyvän mielen. En ihan käsitä, mitä sinulla on parvekeviljelyä vastaan..

Lue lisää

Joo, saattoihan se olla niinkin, että esittelit vain makaroporaasi, sitä jossa on käyrä terä, jolla saat käyrään makarooniin reiän. Olethan kertonut erikoisalaksesi makaronien reiän poraamisen. Tuo erikoisalasi on markkinataloutta, sillä siihen ei saa tukia.

Kaalia kun kasvatat, niin kaalisoppa kuuluu tietty ruokavalioosi, mutta miten mahorkka? Pallako paljonkin. Olethan tunnettu mahorkan hajuisista mielipiteistäsi, joissa USA on iso paha ja itä tuo auringon.