EU-komissio on tehnyt tuleville vuosille eli vuodesta 2027 eteenpäin budjettiesityksen, joka kasvattaisi budjetin kokonaissummaa kahdella kolmasosalla. Kasvu olisi todella tuntuva. Kasvua perustellaan puolustuksellisilla ja teknologian kehittämisen tarpeilla. Nämä ovat täysin oikeita ja järkeviä perusteita. EU on menossa tässä oikeaan suuntaan. Ehdotukseen sisältyy myös valtuutus 400 miljardin yhteisvelan ottamisesta mahdollisen kriisin varalta. Se tuskin toteutuu, siis valtuutus. Pelkkä valtuushan ei sinällään tarkoita yhdenkään euron lisävelkaa. Tarvitaan myös se kriisi, joka luo tarpeen sille.
Aiemmin EU-budjettiin on sisältynyt myös ajatuksia maakotaisista joustoista EU-menojen käytön osalta. Myös tämän sisällyttäminen mukaan olisi erittäin toivottavaa. Se tarkoittaisi, että jäsenvaltiot saisivat itse päättää, miten suuren osan EUlta saamastaan rahasta ne käyttävät maatalouteen, aluekehitykseen ja puolustukseen. Näin kansa saisi vaaleissa viime kädessä päättää siitä, pannaanko rahaa esim. mieluummin puolustukseen vai maatalous- ja aluetukiin. Rahan laittaminen puolustukseen EUn kautta olisi erittäin järkevää, koska laajentaisi maksajien joukkoa. Nyt Venäjän reunavaltiot ovat halukkaimpia satsaamaan puolustukseen, mutta rahan kierrättämine EUn kautta lisäsi myös niiden EU-maiden osuutta, joilla on heikommin halua laittaa rahaa puolustukseen. Toisin sanoen koko EU osallistuisi silloin laajemmin myös Suomen puolustuksen maksamiseen. Meillä Suomessa pitäisi vaan tehdä poliittisia päätöksiä siitä, onko puolustukseen satsaaminen tärkeämpää kuin maatalous- ja aluetuet. Tällainen pakottaisi valtiot valintoihin siitä, mikä koetaan tärkeäksi ja mikä vähemmän tärkeäksi.
Huoltovarmuus on tietysti osa puolustustakin, mutta siihen esim. nykyinen koneellistettu ja hajautettu maatalousjärjestelmä on tuskin kovin toimiva ratkaisu. Kriiseissähän tuppaa loppumaan ensimmäisinä polttoaine, joten pitäisi varautua ihmis- ja hevosvoiman käyttöönottoon sekä lyhyin etäisyyksiin, jotta väkeä saataisiin pelloille. Siihen haja-asutus on äärimmäisen huono asia. Kepu mielellään hokee huoltovarmuudesta mutta on haluton pohtimaan miten sellainen sitten tosipaikan tullen toimisi ja millaista alueellista rakennetta se edelyttäisi. Kaukana kaikesta sijaitsevat pellot eivät paljon lämmitä, jos kuljetukset eivät polttoainepulan vuoksi toimi.
EU-komission budjettiesitys
10
74
Vastaukset
- Anonyymi
Täysin samaa mieltä, EUn on nostettava kilpailukykyään tekniikassa, samalla En puolustus on kehitettävä USAsta riippumattomaksi, tämä ei tarkoita USAn yhteistyön katkeamista, vaan EU on kyettävä hoitamaan puolustus itsenäisesti. Edelleen EU suurin ja ainoa uhka on venäjä, venäjä ja venäjä. Panostukset EU tietotekniikan ja tieteen nostamiseksi on elintärkeää ja siihen on sijoitettava huomattavasti enemmän. Koska MTK vastustaa maatalouden tukirahojen jakamisen uudistamista, niin se tarkoittaa, että uudistus on tarpeellinen ja oikeansuuntainen. Jotenkin huvitti MTK vaatimus saada lisää tukea, perusta oli tietenkin huoltovarmuus.. EU yhteinen puolustus tulee tarvitsemaan merkittävän määrän panostusta, samoin koulutus. Kansallisesta maataloudesta Suomen kannattaisi ottaa mallia Ruotsista, siellä asia on hoidettu loistavasti. Meillä maataloustuki on käytännössä sosiaalipuolen meno.
- Anonyymi
Ruotsissa maataloustuki on ympäristätuki, se meitä rahakkaampi, toimii eriväyliä pitkin, siltikään ei muut sitä maksa.
Kysynkin kuka maksaa maatalous tai toinen nimi ympäristötuki, kun demarit aina että nekin muilla maksattaa, kellä muilla ? Kertokaa MPP kerro. Mitä pahaa näe. Sanotte että ruuan saa kauppojen hyllyiltä. Anonyymi kirjoitti:
Ruotsissa maataloustuki on ympäristätuki, se meitä rahakkaampi, toimii eriväyliä pitkin, siltikään ei muut sitä maksa.
Kysynkin kuka maksaa maatalous tai toinen nimi ympäristötuki, kun demarit aina että nekin muilla maksattaa, kellä muilla ? Kertokaa MPP kerro. Mitä pahaa näe. Sanotte että ruuan saa kauppojen hyllyiltä.Kirjoituksesi on kovin epäselvää suomenkieltä ja sitä on vaikea ymmärtää. Oletko maahanmuuttaja, jonka äidinkieli on muu kuin suomi? Mutta yritän jotenkin kokeilla ymmärtää kysymyksesi ja vastata sen mukaan.
Ruotsissahan maksetaan EUn maataloustukia kuten Suomessakin. Erona on se, että Ruotsi ei maksa lainkaan kansallisia maataloustukia ja kokonaistukimäärä on Suomea selvästi vähäisempi. Eivät ruotsalaiset ole silti olleet kuolemassa nälkään. Osa EUn maataloustuista on niin Suomessa kuin Ruotsissa ympäristötukia. Suomessa ei käytännössä rahalla ei kuitenkaan ole paljonkaan tehty ympäristonsuojelutoimia vaan nekin ovat käytännössä olleet suoria tulotukia. Tätä voisi kyllä aiheesta pitää maksajan huiputtamisena.
Maataloustuet maksavat tietysti veronmaksajat. Osa kierrätetään EUn kautta Ruotsissa siis vain EUn kautta eli siellä rasitus veronmaksajille on Suomea pienempi. Ymmärrän sen, että maataloustukia tarvitaan jonkun verran, mutta määrää pitäisi laskea. Ruotsin parempi tilanne selittyy sillä, että siellä maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuoliselle alueelle. Ruotsissa ei siten ole arktisten alueiden maataloutta. Hallanvaaraa ei ole siinä määrin kuin meillä. Suomessa maatalouskin on hajasijoitettu pitkin maata eikä parhaimmille viljelysalueille kuten Ruotsissa.
Ruuan kuten kaiken muunkin kuluttaja saa kauppojen hyllyltä ostamalla tuotteita. Näin markkinatalous toimii. Sieltä kaupasta saa paljon muutakin ja pääosin sellaista, joiden tukemiseen ei ole tarvittu veronmaksajien varoja. Kukaan ei ole vaatinut vielä kansallisen vaatetuotannon turvaamista sillä perusteella, että kriisissä joutuisimme pian kulkemaan pakkasessa alasti.- AnonyymiUUSI
mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoituksesi on kovin epäselvää suomenkieltä ja sitä on vaikea ymmärtää. Oletko maahanmuuttaja, jonka äidinkieli on muu kuin suomi? Mutta yritän jotenkin kokeilla ymmärtää kysymyksesi ja vastata sen mukaan.
Ruotsissahan maksetaan EUn maataloustukia kuten Suomessakin. Erona on se, että Ruotsi ei maksa lainkaan kansallisia maataloustukia ja kokonaistukimäärä on Suomea selvästi vähäisempi. Eivät ruotsalaiset ole silti olleet kuolemassa nälkään. Osa EUn maataloustuista on niin Suomessa kuin Ruotsissa ympäristötukia. Suomessa ei käytännössä rahalla ei kuitenkaan ole paljonkaan tehty ympäristonsuojelutoimia vaan nekin ovat käytännössä olleet suoria tulotukia. Tätä voisi kyllä aiheesta pitää maksajan huiputtamisena.
Maataloustuet maksavat tietysti veronmaksajat. Osa kierrätetään EUn kautta Ruotsissa siis vain EUn kautta eli siellä rasitus veronmaksajille on Suomea pienempi. Ymmärrän sen, että maataloustukia tarvitaan jonkun verran, mutta määrää pitäisi laskea. Ruotsin parempi tilanne selittyy sillä, että siellä maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuoliselle alueelle. Ruotsissa ei siten ole arktisten alueiden maataloutta. Hallanvaaraa ei ole siinä määrin kuin meillä. Suomessa maatalouskin on hajasijoitettu pitkin maata eikä parhaimmille viljelysalueille kuten Ruotsissa.
Ruuan kuten kaiken muunkin kuluttaja saa kauppojen hyllyltä ostamalla tuotteita. Näin markkinatalous toimii. Sieltä kaupasta saa paljon muutakin ja pääosin sellaista, joiden tukemiseen ei ole tarvittu veronmaksajien varoja. Kukaan ei ole vaatinut vielä kansallisen vaatetuotannon turvaamista sillä perusteella, että kriisissä joutuisimme pian kulkemaan pakkasessa alasti.>>Ruotsin parempi tilanne selittyy sillä, että siellä maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuoliselle alueelle. Ruotsissa ei siten ole arktisten alueiden maataloutta. <<
Ja toisin päin: Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet sijoittaa pääkaupunkinsa parhaiden maatalousalueiden pohjoispuolelle, lähes keskelle maata arktiselle alueelle. Ei ole syntynyt tarvetta rakentaa pääkaupunkitoimintojen vaatimia hallinto- ja asuinrakennuksia pelloille siinä määrin kuin meillä Uudellamaalla. Viljelysmaa on Ruotsissa jätetty entiseen käyttöönsä.
>>Ruuan kuten kaiken muunkin kuluttaja saa kauppojen hyllyltä ostamalla tuotteita. Näin markkinatalous toimii.<<
Mistähän syystä kaupan keskusliikkeet eivät ole tuoneet ulkomailta naudanjauhelihaa täyttämään kauppojen tyhjiä hyllyjä? Luulisi että markkinataloudessa näin toimitaan, kun kotimaista tuotantoa ei ole tarpeeksi. Voisiko syynä olla, että ulkomailta ei elintarvikkeita noin vain saakaan, kun pula yllättää? Anonyymi kirjoitti:
>>Ruotsin parempi tilanne selittyy sillä, että siellä maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuoliselle alueelle. Ruotsissa ei siten ole arktisten alueiden maataloutta. <<
Ja toisin päin: Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet sijoittaa pääkaupunkinsa parhaiden maatalousalueiden pohjoispuolelle, lähes keskelle maata arktiselle alueelle. Ei ole syntynyt tarvetta rakentaa pääkaupunkitoimintojen vaatimia hallinto- ja asuinrakennuksia pelloille siinä määrin kuin meillä Uudellamaalla. Viljelysmaa on Ruotsissa jätetty entiseen käyttöönsä.
>>Ruuan kuten kaiken muunkin kuluttaja saa kauppojen hyllyltä ostamalla tuotteita. Näin markkinatalous toimii.<<
Mistähän syystä kaupan keskusliikkeet eivät ole tuoneet ulkomailta naudanjauhelihaa täyttämään kauppojen tyhjiä hyllyjä? Luulisi että markkinataloudessa näin toimitaan, kun kotimaista tuotantoa ei ole tarpeeksi. Voisiko syynä olla, että ulkomailta ei elintarvikkeita noin vain saakaan, kun pula yllättää?Ruotsin pääkaupunkin sijainti ei ole yhteydessä maataloustuotantoon. Tukholma ei ole mikään nuori kaupunki. Eteläisessä Ruotsissa sijaitsee muitakin suuria kaupunkeja kuten Göteborg ja Malmö. Nämä kaikki kolme ovat merenrantakaupunkeja ja merkittäviä kaupankäynnin keskuksia. Suomessa on viljelysmaata riittävästi muuallakin kuin Uudellamaalla ilman, että tarvitsee lähteä arktiseen viljelyyn.
Jauhelihan tarjonnan alentumisesta ei kannata olla huolissaan. Varastot olivat täynnä naudanlihaa, hinta putosi niiden purkamiseksi ja naudanlihan tuotanto väheni osin hintakehityksen seurauksena. Nyt tietysti voidaan odottaa hintojen nousua, joka houkuttelee lisää tarjontaa. Naudanlihan tarjonnan vähentyminen ja hintojen nousu on terveyspoliittisesti hyvä asia. Suositusten mukaan punaisen ja prosessoin lihan käyttöä on syytä vähentää. Näin punaisesta lihasta voi tulla enemmän juhlapyhien herkku kuin arkipäivän tuote. Suomessa tällaista saatavuuden ja hinnan vaihtelua on ollut ennenkin. Omassa nuoruudessani lohi oli vain harvojen herkku. Kirjolohen kasvatus toi sen arkiruuaksi ehkä noin 1970-luvulta alkaen. Sen jälkeen norjalaisen kasvatuslohen tarjonta on nostanut saatavuuden huippuun ja hinnan alas. Meillä on tarjolla myös suhteellisen halpaa luonnonkalaa kuten muikkua, joka on kaiken lisäksi erittäin herkullinen kala. Muikusta ei edes kovin olennaisesti tunnu hukkuvan osaa pois perkaamisen jälkeen, kun ainakin itse syön kalan ruotoineen. Eli sisälmykset ja pää vain menevät hukkaan. Siikaa saisi olla enemmän tarjolla. Nämä kolme kalalajia ovat rasvaisuuden vuoksi erittäin terveellistä ruokaa. Enemmän siis kalaa kuin lihaa. Valitettavasti maataloustuotanto on pilannut paljon kalavesiämme.- AnonyymiUUSI
mielipidepankki kirjoitti:
Ruotsin pääkaupunkin sijainti ei ole yhteydessä maataloustuotantoon. Tukholma ei ole mikään nuori kaupunki. Eteläisessä Ruotsissa sijaitsee muitakin suuria kaupunkeja kuten Göteborg ja Malmö. Nämä kaikki kolme ovat merenrantakaupunkeja ja merkittäviä kaupankäynnin keskuksia. Suomessa on viljelysmaata riittävästi muuallakin kuin Uudellamaalla ilman, että tarvitsee lähteä arktiseen viljelyyn.
Jauhelihan tarjonnan alentumisesta ei kannata olla huolissaan. Varastot olivat täynnä naudanlihaa, hinta putosi niiden purkamiseksi ja naudanlihan tuotanto väheni osin hintakehityksen seurauksena. Nyt tietysti voidaan odottaa hintojen nousua, joka houkuttelee lisää tarjontaa. Naudanlihan tarjonnan vähentyminen ja hintojen nousu on terveyspoliittisesti hyvä asia. Suositusten mukaan punaisen ja prosessoin lihan käyttöä on syytä vähentää. Näin punaisesta lihasta voi tulla enemmän juhlapyhien herkku kuin arkipäivän tuote. Suomessa tällaista saatavuuden ja hinnan vaihtelua on ollut ennenkin. Omassa nuoruudessani lohi oli vain harvojen herkku. Kirjolohen kasvatus toi sen arkiruuaksi ehkä noin 1970-luvulta alkaen. Sen jälkeen norjalaisen kasvatuslohen tarjonta on nostanut saatavuuden huippuun ja hinnan alas. Meillä on tarjolla myös suhteellisen halpaa luonnonkalaa kuten muikkua, joka on kaiken lisäksi erittäin herkullinen kala. Muikusta ei edes kovin olennaisesti tunnu hukkuvan osaa pois perkaamisen jälkeen, kun ainakin itse syön kalan ruotoineen. Eli sisälmykset ja pää vain menevät hukkaan. Siikaa saisi olla enemmän tarjolla. Nämä kolme kalalajia ovat rasvaisuuden vuoksi erittäin terveellistä ruokaa. Enemmän siis kalaa kuin lihaa. Valitettavasti maataloustuotanto on pilannut paljon kalavesiämme.Maatalous on myös itämeren suurin saastuttaja ja siellä menetämme merkittävimmät kalavedet. Siian tarjonnan toivoisi tosiaan lisääntyvän, erittäin herkullinen kala, ihan muikkuun verrannollinen.
- Anonyymi
Makaroonin kasvatusta parvekkeella MPP ohje. Vai onko jokin muukin esim lakot.
- Anonyymi
Mtklle tuli hätä housuun, ovat vastustaneet EUta alusta alkaen ja nyt äkkiä onkin tärkein järjestelmä heille ja kansalliset maataloustuet on belsebuubista.. Niin se routa porsaan kotia ajaa.
- AnonyymiUUSI
Kepun painajainen toteutumassa, puolue jakaantunut kepuun ja persuihin, kannatus kuin muisto menneistä YYA ajoista. Jos kepu itkee lisää kansallista tukea, niin se on suoraan pois omien jäsenten kukkarosta ja loput otetaan valtionvelkana. Suo siellä ja turpeennosto täällä.
- AnonyymiUUSI
Maataloudelta tulisi kerätä ympäristöhaitta veros. Tätä kertymää voisi käyttää kansallisiin maataloustukiin. Tukia vain myyntikatteeltaan yli 20 000€/v tuottaville tiloille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t907286- 353851
- 453460
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402582- 2192518
- 402393
- 1292309
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292209Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna191943- 451902