Kesällä luonnosta voi kerätä ilmaista ruokaa, kuten marjoja, sieniä ja villiyrttejä. Jokamiehenoikeuksien turvin saa poimia luonnonmarjoja ja sieniä sekä rauhoittamattomia kasveja. On kuitenkin tärkeää tuntea keräämänsä kasvit ja sienet, jotta välttyy syömästä myrkyllisiä lajikkeita.
Marjat:
Mustikat, mansikat, vadelmat, puolukat ja karpalot ovat yleisiä syötäviä marjoja, joita voi kerätä kesällä.
Sienet:
Hyviä sienestyskohteita ovat esimerkiksi suppilovahverot, kantarellit, mustatorvisienet ja rouskut.
On tärkeää tuntea sienet hyvin, sillä myrkyllisiä sieniä ei saa sekoittaa syötäviin.
Villiyrtit:
Villiyrtit, kuten nokkonen, voikukka, vuohenputki, maitohorsma ja apila, ovat syötäviä kasveja, jotka kasvavat luonnosta.
Niitä voi käyttää salaateissa, keitoissa tai lisukkeina.
Muita syötäviä kasveja:
Koivun lehdet, kuusenkerkät, pihlajan marjat ja mesiangervon kukat ovat myös syötäviä.
Peltokorte ja ratamon lehdet vaativat tunnistusta, sillä niitä ei saa sekoittaa myrkyllisiin lajikkeisiin.
Marjat:
Mustikat, mansikat, vadelmat, puolukat ja karpalot ovat yleisiä syötäviä marjoja, joita voi kerätä kesällä.
Sienet:
Hyviä sienestyskohteita ovat esimerkiksi suppilovahverot, kantarellit, mustatorvisienet ja rouskut.
On tärkeää tuntea sienet hyvin, sillä myrkyllisiä sieniä ei saa sekoittaa syötäviin.
Villiyrtit:
Villiyrtit, kuten nokkonen, voikukka, vuohenputki, maitohorsma ja apila, ovat syötäviä kasveja, jotka kasvavat luonnosta.
Niitä voi käyttää salaateissa, keitoissa tai lisukkeina.
Muita syötäviä kasveja:
Koivun lehdet, kuusenkerkät, pihlajan marjat ja mesiangervon kukat ovat myös syötäviä.
Peltokorte ja ratamon lehdet vaativat tunnistusta, sillä niitä ei saa sekoittaa myrkyllisiin lajikkeisiin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mun pitäisi mennä sienimetsään tänään.. suunnitelmissa kanttarelleja orakkaita ja toivon mukaan lampaankääpää.. katsotaan mitä löytyy jos tie käy tänään metsään..nuo muutkin kiinnostaisi muttei oikein ole tuntemusta täysin asiaan..marjoihin kylläkin..
Lampaankääpää arvoidaan vain kahden tähden ruokasieneksi, vaikka kyseessä on metsänpihvi. Joskus se saattaa kyllä olla puisevakin, mutta pannulla paistettuna ja sipuloituna kyseessä on bueno ++ tason tuote.
Jos metsään haluat mennä nyt, niin voitko kertoa onko tämän kesän marjat jo syntyneet?
kävimme metsässä..mustikoita löytyi mutta kovin oli kuiva maasto sateista huolimatta.. sammalikko oli kuivaa että oikein rahisi jalkojen alla.. olen vain kerran syönyt lampaankääpää ja se onnistui kanan riisin ja höyrytetyn riisin kurkuman ja kerman kera todella hyvin.. lampaan käävällä on puiseva serkku nimeltä typäskääpä..ei myrkyllinen mutta puiseva..kuulemma..erottaa tummemmasta sävystä ja siitä ettei kellastu paistettaessa kuten luxus serkkunsa lampaankääpä..
..jep siis höyrytetyn porkkanan ei riisin kera..riisi oli keitetty.. oli oranssinkeltainen annos.. ja oh heck..todella bueno..vaikka itse sanonkin..jatkoon.......
Kuusenkerkkien keruu ei kuulu jokaisenoikeuksiin, pitää olla metsänomistajan lupa keräämiseen.
Samoin koivunlehtien keruuseen.
Mutta jos keräisikin vain koivun mahlaa. Saisi nopeasti 10 litran kannun täyteen.
No, sitäkään ei ilman metsänomistajan lupaa.
Noiden ylempänä lueteltujen lisäksi mainitsen koivunkantosienen. Pieni mutta esiintyessään runsas. Parhaimmillaan 40 asteeseen viriteyn saunani ylälaude oli täynnä sanomalehtien päälle levitettyjä koivunkantosieniä.
Kuivatin myös siivutetut tatit. Onnettomana tattituntijana maistoin useimmat tatit etten menisi ottamaan talteen sappitattia.
Murensin kuivattuja sieniä ja tatteja mm. jauhelihan sekaan. Sienikastikkeen valmistus harveni nopeasti koska muuten kaikkiruokaiset, alasteikäiset lapseni olivat kaikkiruokaisia mutta tuohon soosiin ja tuoreena paistettuin sieniin he kyllästyivät nopeasti. Pahimpina puutteen vuosina söimme sieniä viikoittain ka. viidesti.
Itsenäistyttyään ei toinen penskamme ole sieniä syönyt. Toinen syö.
Marjat maistuvat. Karpalopaikat olivat harvassa enkä minä, puna-vihersokeana niitä löytänyt muuten kuin muodon perusteella. Puolukkatertut oli helpommat tunnistaa.
Keruupaikkojemme mustikkasadot vaihtelivat.
Sieneet ovat jo tulleet. Ja niitä on vähän lähempänä ihmisasutusta kuin marjoja. Marjathan vaativat aina matkan metsään, jos kyseessä on metsämarjat. Ja mistä sitä koskaan tietää onko enää siinä kunnossa, että metsässä voi kulkea? Ja, jos ei kulje, ei marjoja voi kerätä.
Ehkä kannatta googlata jotakin pula-ajan tai uudemman ajan metsäravinnon kirjaa? Ja katsoa mitä sieltä olisi tarjolla. Perinteisesti metsä on ollut paikka, josta on haettu mm. riistaa. Riistaan voi päästä osalliseksi omistamalla maata tai asumalla maaseudulla. Myös järvistä on haettu kalaa. Mutta kalan kanssa on hieman ogelmia, koska sitä ei välttämättä tule syödä paljon alkaen elohopeasta ja päätyen muihin aineisiin, joita kaloissa on. Terveellinen tonnikala on jo liian kallista köyhien ravinnoksi.
Metsään kannattaa ottaa varusteet, eli verkkoasusteet, joilla sääskien toiminta eliminoidaan. Mitään tököttejä ei kannata silmäkulmiin hieroa tai ottaa mukaan maustamaan mahdollisia marjoja, joita voi löytyä.