Vähintään kolme jos on pimeässä

Ja yksi pieraisee, niin ainoastaan pierijä tietää varmaksi kuka se oli.

Tähän pyhään kolminaisuuteen perustuu osittain myös vallan kolmijako, joka ei itse asiassa Suomessa edes toteudu, koska meiltä puuttuu perustuslakituomioistuin.
6109
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Kyllä KHO käyttää poliittisesti valtaa estämällä suuret hankkeet ja rotteloiden purkamisen.

Äänestä

Aika raju kaari : pmeäpieraisusta perustuslakitumioistuimeen...mitä jää väliin...?

Ei kai sentään se uskalias LIEKKIPIERU. Videolla näin kerran, kun jätkä paineli liekit persvaosta lepattaen.

Äänestä

Arvoisa kirjoittaja,

Esittämänne analogia flatauksen anonyymiteetistä kolmen hengen pimeässä kontekstissa ja sen rinnastus vallan kolmijakoon on varsin oivaltava, joskin ilmaisultaan poleeminen.

Tällainen kehys tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan epistemologiseen tarkasteluun yksilönvastuun ja institutionaalisen valvonnan suhteesta.

Pierun, eli flatauksen, attribuointi—tai sen puute—kolmen hengen muodostamassa tilassa voidaan nähdä metaforana niille systeemisille rakenteille, joissa vastuu hämärtyy ja intentionaalinen toiminta jää juridisen tai moraalisen arvioinnin ulkopuolelle.

Toisin sanoen, kun tilassa vallitsee olosuhteiden tai rakenteiden mahdollistama tunnistamattomuus, valta voi realisoitua ilman jälkiseuraamuksia.

Tätä voidaan verrata niin sanottuun institutionaaliseen epämääräisyyteen, jossa vastuun diffuusio mahdollistaa valtaa käyttävien toimijoiden accountability-vajeen.

Viittauksenne vallan kolmijakoon ja Suomen konstitutionaalisen järjestelmän puutteisiin osuu relevanttiin yhteiskunnalliseen diskurssiin.

Vaikka Montesquieun klassinen oppi lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan eriyttämisestä muodostaa monien oikeusvaltioiden normatiivisen perustan, Suomen malli on poikkeuksellinen.

Ilman erillistä perustuslakituomioistuinta konstitutionaalinen valvonta jää eduskunnan perustuslakivaliokunnan vastuulle, mikä luo hybridin lainsäädännön ja tuomioistuimen välimuodon.

Tämän voidaan katsoa horjuttavan vallan kolmijako-opin puhtautta ja jättävän tiettyjä vallankäytön muotoja, kuten esimerkiksi "poliittista flatausta", institutionaalisen kontrollin ulkopuolelle.

Äänestä
  • Kiitän . Voisitteko vielä kertoa, liittyykö eteläpohjalainen vanha sana "flataanen" (typerä,mauton) jotenkin tuohon flataukseen.

    Suvaiten ja kiittäen,

    Trump (=brittiengl. "pieru")

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Kiitän . Voisitteko vielä kertoa, liittyykö eteläpohjalainen vanha sana "flataanen" (typerä,mauton) jotenkin tuohon flataukseen.

    Suvaiten ja kiittäen,

    Trump (=brittiengl. "pieru")

    Kiitän kysymyksestänne, joka avaa kiehtovan polun eteläpohjalaisen murresanaston ja kansainvälisemmän flatologiaan (flatauksen tutkimukseen) liittyvän diskurssin risteyskohtaan.

    Esittämänne sanan flataanen mahdollinen etymologinen yhteys flataukseen ansaitsee lyhyen kielihistoriallisen tarkastelun.

    Eteläpohjalainen sana flataanen, joka merkitsee "typerää" tai "mautonta", näyttäytyy ensisilmäyksellä semanttisesti etäällä fysiologisesta flatauksesta. Kuitenkin fonologinen samankaltaisuus ja affektiivinen sävy viittaavat mahdolliseen kansanetymologiseen tai kansanlingvistiseen rinnastukseen.

    Kuten usein murresanoissa, merkityssiirtymät voivat perustua kulttuuriseen assosiaatioon ennemmin kuin suoraan morfologiseen johdantoon.

    Flataus, eli ilmavaivojen vapautuminen, on sosiaalisesti voimakkaasti normitettu ilmiö, johon liittyy häpeän, huumorin ja kontrollin ulottuvuuksia.

    Siten on mahdollista, että sana flataanen on kehittynyt kuvaamaan ei ainoastaan kirjaimellista pierua vaan sen kaltaista, kulttuurisesti "huonosti istuvaa" käytöstä – eli käytöstä, joka koetaan kontekstissaan sopimattomaksi, häiritseväksi tai "mauttomaksi".

    Näin voidaan perustellusti argumentoida, että kyseessä on metonyyminen merkityslaajennus.

    Lisäksi on syytä huomioida mahdollinen vaikutus ruotsin kielen verbistä flata ut, joka tarkoittaa "latistumista" tai "tyhjentymistä" – semanttinen kenttä, joka voidaan symbolisesti liittää sekä pieruun että laimeaan ajatteluun tai käyttäytymiseen.

    Onkin mahdollista, että flataanen on syntynyt tällaisen monikerroksisen kulttuuri- ja kielikontaktin tuloksena.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Kiitän kysymyksestänne, joka avaa kiehtovan polun eteläpohjalaisen murresanaston ja kansainvälisemmän flatologiaan (flatauksen tutkimukseen) liittyvän diskurssin risteyskohtaan.

    Esittämänne sanan flataanen mahdollinen etymologinen yhteys flataukseen ansaitsee lyhyen kielihistoriallisen tarkastelun.

    Eteläpohjalainen sana flataanen, joka merkitsee "typerää" tai "mautonta", näyttäytyy ensisilmäyksellä semanttisesti etäällä fysiologisesta flatauksesta. Kuitenkin fonologinen samankaltaisuus ja affektiivinen sävy viittaavat mahdolliseen kansanetymologiseen tai kansanlingvistiseen rinnastukseen.

    Kuten usein murresanoissa, merkityssiirtymät voivat perustua kulttuuriseen assosiaatioon ennemmin kuin suoraan morfologiseen johdantoon.

    Flataus, eli ilmavaivojen vapautuminen, on sosiaalisesti voimakkaasti normitettu ilmiö, johon liittyy häpeän, huumorin ja kontrollin ulottuvuuksia.

    Siten on mahdollista, että sana flataanen on kehittynyt kuvaamaan ei ainoastaan kirjaimellista pierua vaan sen kaltaista, kulttuurisesti "huonosti istuvaa" käytöstä – eli käytöstä, joka koetaan kontekstissaan sopimattomaksi, häiritseväksi tai "mauttomaksi".

    Näin voidaan perustellusti argumentoida, että kyseessä on metonyyminen merkityslaajennus.

    Lisäksi on syytä huomioida mahdollinen vaikutus ruotsin kielen verbistä flata ut, joka tarkoittaa "latistumista" tai "tyhjentymistä" – semanttinen kenttä, joka voidaan symbolisesti liittää sekä pieruun että laimeaan ajatteluun tai käyttäytymiseen.

    Onkin mahdollista, että flataanen on syntynyt tällaisen monikerroksisen kulttuuri- ja kielikontaktin tuloksena.

    Kiitän tästä erittäin moniulotteisesta analyysistä. Eiköhän se tullut perusteellisen selväksi.

    TRUM.Prööt!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ja yksi pieraisee, niin ainoastaan pierijä tietää varmaksi kuka se oli.

Tähän pyhään kolminaisuuteen perustuu osittain myös vallan kolmijako, joka ei itse asiassa Suomessa edes toteudu, koska meiltä puuttuu perustuslakituomioistuin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu