Vein saksasta tuodun autoni 80tuhannen huoltoon merkkikorjaamolle. Jarrut jäikin sitten tarkistamatta ja 7 tuhannen ajon jälkeen takajarrukumit ja levyt ja levyjarrujen jarrusatula täytyi uusia. Huolto myönsi huolimatomuuden ja ottaa osaa kustannuksiin vain 1/2 summalla. Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Pitäisikö huollon maksaa koko roska? Vienkö asian eteenpäin kuluttajaneuvojalle?
Saksasta tuodun auton merkkihuolto huolimatonta?
McQ
91966
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
jarrujen kunnon tarkistus vai vain jarrujen toiminnan tarkistus? Ne ovat eri asioita. Jos kunnon tarkistus kuuluu ja on laiminlyöty, korjaamo on tehnyt virheen.
Mielestäni olet saanut tosi hyvän alennuksen. Voi olla, että kuluttajavalituslautakunta päätyy jopa huonompaan diiliin. Tosiasiahan on, että jarrusi olivat jo korjauksen tarpeessa. Sillä mistä auto on kotoisin ei ole mitään merkitystä korjaamolle, kaikki raha kelpaa. Tuontiautoissa tuppaa vaan olemaan kovan ajon jäljiltä melko paljon mekaanisia vikoja.
Olen ostanut tuontiautoja jotka eivät ole nähneet kovaa ajoa, vain papan päivittäisiä lääkäri- ja kauppareissuja.
oikeassa.
Kyse on huolimattomuudesta. Ikävä tosiasia on että Suomessa huollot on ylihinnoiteltuja ja pääsääntöisesti täysin luokattomasti tehtyjä. Osa Suomalaisten huoltoliikkeiden toiminnasta on laskettavissa tai ainakin lähentelee petosta ja loput johtuu välinpitämättömyydesta tai osaamattomuudeesta.
Suomessa laadukas mottoriöljy maksaa autotarvikeliikkeen (esim. Motonet tai Hessu mobiili) hyllyssä huomattavasti enemmän kuin Saksassa MB:n tai BMW:n merkkiliikkeen autoosi asentamana.
Suomalaiset merkkiliikkeet jättävät säännön mukaisesti huoltoihin määriteltyjä tehtäviä tekemättä ja laskuttavat asiakkaalta tästä hyvästä keskimäärin 70 - 80 Ekua / h. Vastaava tuntihinta Saksassa on 40 - 55 Ekua ja kokemuksieni mukaan kaikki huoltokohteet käydään pilkun tarkasti läpi.
Arvaappa miksi huollan autoni vuotuisella Euroopan tourilla.
No ihan rehti diili, saat autoosi ihka uudet jarrut satuloineen päivineen puoleen hintaan. Ei tartte mielestäni aina olla kärppänä vaatimassa mulle kaikki heti korkeimman mukaan, varsinkaan kun eivät ilkeyttään sitä mokanneet.
80 tuhatta ajettu on käytetty auto ja siitä nyt ei kannata pitää lapsellista teatteria, jos nyt vähän tulee lisäkuluja. Autoilu maksaa!
Ja että lapsellista. Voihan vee. Siis täällä kirjoittelu on lapsellista. Totta kai autoilu maksaa. Siksi ostinkin halvan saksalaisen tila-auton toiseksi autokseni 11 tuhannella ja 31% verot yms päälle. Erilaisten yllättävien tilanteiden tullessa esiin on hyvä perehtyä myös näiden keskustelupalstojen kautta asioihin, ennen kuin alkaa vaahtoamaan. Onneksesi Sinä Jallu kuulut niihin armoitettuihin, jotka täältä saatuja vinkkejä et ilmeisesti tarvitse, vaan voitkin ruveta ukko-ylijumalaksi ja kertomaan kuka on lapsi.
Jos pystyn säästämään pennosia, niin hyvä juttu minulle - lapsellista se ei ole.
***Kiitos asiallisista vastauksista asialliseen kysymykseeni.***
Takajarrut eivät voi loppua noilla kilometreillä, autollasi on ajettu yli kolmesataatuhatta.
Maahantuoja sanoi, että jos käsijarru jää päälle, niin näin voi käydä. Ehkäpä näin on käynyt en kyllä tunnusta. Mäessä se on ollut parkissa viime talven ja vaimo käynyt sillä päivittäin töissä.
Mistäs muusta voin tietää että on paljona ajettu? Ratti ja vaihdekeppi ovat kyllä epäilyttävän kuluneita ja vaidekeppi tuntuu väljältä. Eräs huoltomies sanoi, että se on poikkeuksen taitavasti maalattu päälle ja lakattu. Ei kuitenkaan ollut varma. Harmi jos mihinkään ei voi luottaa... Kaksi omistajaa ennen minua ja molemmilla hyvät työpaikat saksassa. Jos kärryllä on ajeltu enemmän kuin mittarissa, niin en millään usko, että ihan tavallinen perheenisä alkaa tosi laajamittaiseen petoksen tekemiseen. Siis että paperit väärennetään ja autoa fiksataan myyntiin. Se keneltä ostin oli ihan tavallinen itseasiassa ylempää keskiluokkaa edustava perheenisä. Kävin sen kotona tekemässä kaupat. Tämä ei ole ostettu turkkilaisen häkistä.
Kierreltiin tuossa äskettäin Saksan maata etsimässä sukulaismiehelle Volvoa. Tuli nähtyä aika monta yksilöä erinäisillä papereilla ja kunnolla. Aika selvä juttu on se, että mikään paperi ei 100,0 prosenttisesti todista sitä että auto on juuri siinä kunnossa mitä paperista voisi päätellä. Eräässäkin tapauksessa autossa oli täydellinen huoltokirja (ei tosin kokonaan Volvo-liikkeen leimaama) ja yksi omistaja (nuorehko menevän oloinen mies), mutta koeajo paljasti heti että auto oli saanut kenkää vähintään tuplasti sen mitä mittarissa luki. No, eihän tuo mikään ongelma ollut. Sanottiin vaan autoa kaupittelevalle omistajalle kohteliaasti että auf Wiedersehen ja mentiin katsastamaan seuraava auto.
Se olikin sitten helmi. Pikkukylän autoliikkeessä, yksi omistaja joka sattui olemaan kyseisen kylän/kaupungin pormestari. Tämä paljastui kun soitimme auton papereista löytyneeseen omistajan puhelinnumeroon ja puhelimeen vastasi Herr pormestarin sihteeri. Emme oikein viitsineet vaivata itse herraa käytettyä autoa koskevalla asialla työaikaan, mutta eipä siihen tuntunut olevan tarvettakaan.
Liike oli kaikin puolin jämyn ja luotettavan tuntuinen paikka, auton totesimme koeajon ja tiukan syynäyksen jälkeen priimakuntoiseksi, joten löimme rahat pöytään ja käänsimme nokan kohti kotosuomea.
Ei mitään pidä missään maassa ostaa kuin sikaa säkissä. Fakta on kuitenkin, että jos on edes kiukan maalaisjärkeä korvien välissä ja kärsivällisyyttä autoa syynätessä, niin Saksasta saa mainioita autoja hintaan josta Suomessa voi vain uneksia.