Saksalaisillahan itärintama tarkoitti lähes kuolemantuomiota. Se oli armoton lihamylly, joka jauhoi kaikki poloiset jotka sinne joutuivat. Itärintamakomennusta käytettiinkin siellä pelotteena ja uhkailun välineenä, kuten sotaviihteestäkin on saatu lukea.
Mikä oli Suomen vastine tuolle lihamyllylle, johon joutumista pelättiin kuin ruttoa? Kannas 1944 nyt tietty oli karmea paikka, mutta toisaalta hyvin lyhyt kestoltaan. Asemasota oli yleisesti varsin hiljainen jakso mutta oliko siinäkin joku todella paha paikka johon tappiot kasaantuivat?
Mikä oli Suomen vastine tuolle lihamyllylle, johon joutumista pelättiin kuin ruttoa? Kannas 1944 nyt tietty oli karmea paikka, mutta toisaalta hyvin lyhyt kestoltaan. Asemasota oli yleisesti varsin hiljainen jakso mutta oliko siinäkin joku todella paha paikka johon tappiot kasaantuivat?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rževin suunnan taistelut:
Toinen Ržhevin–Sytšovkan offensiivi eli Operaatio Mars (25. marraskuuta 1942 – 20. joulukuuta 1942)
Taisteluita on kutsuttu nimellä Rževin lihamylly (ven. Ржевская мясорубка) puna-armeijan suurten tappioiden takia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rževin_taistelut
Tässä on erinomainen kirja Saksan sodasta idässä. Kirjassa käydään läpi itärintaman tapahtumia, huollon ja aseteollisuuden tilaa jne. Kaikki kulminoituu Stalingradin taisteluun ja sen tarkasteluun. Siinä samalla tulee esiin toinen, paljon suuremmin voimin ja lähes samaan aikaan aloitettu ja NL:n täydelliseen epäonnistumiseen johtanut operaatio Mars.
Vuoden 1942 NL:n pääsotatoimi Mars eli hyökkäys Moskovan länsi- ja lounaispuolella käynnistyi marraskuun 25 päivänä eli noin viikko Stalingradin saartoon päättyneen Uranuksen (19.11.) jälkeen. Zukovin johtama hyökkäys epäonnistui täysin ja Zukov uhraa muistelmissaankin peräti puolitoista sivua tähän hänelle ikävään episodiin.
Sivut 286-295
Aatolainen, Jaakko: Hitler, Stalin ja
Stalingrad : tahtojen taistelu
Kustantaja: Karisto, Painovuosi: 2012, Sivumäärä: 400
Aatolaiselta todella hyvä historiateos.
Itärintamalla sota oli pääosin liikkuvaa ja avoimemmassa maastossa. Saksalaiset eivät rintamien hyytyessä panostaneet kaivautumiseen ja linnoittautumiseen lainkaan kuten 1. ms aikana. Wehrmacht oli suunniteltu, koulutettu ja varustettu liikkuvaan sodankäyntiin. Tappioita tuli siis hiljaisemmillakin lohkoilla tykkitulesta.