Diagnoosin muutos Suomessa

Jep. Pidemmällä aikavälillä on. Lyhyellä... Ei. Lähinnä Kelan takia

Olisit vaan pitänyt ne diagnoosit joilla olet päässyt eläkkeelle. Ei se tarkoita että sun pitää elää niiden diagnoosien mukaan .

Anonyymi kirjoitti:

Olisit vaan pitänyt ne diagnoosit joilla olet päässyt eläkkeelle. Ei se tarkoita että sun pitää elää niiden diagnoosien mukaan .

Alkuperäinen sulki liikaa ovia. Oli siis pakko. Byrokratia vaan oli.. odottamaton

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen sulki liikaa ovia. Oli siis pakko. Byrokratia vaan oli.. odottamaton

No mitä ovia se sulki eli mihin se vaikutti ?

Asia ja päivä kerrallaan eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

No mitä ovia se sulki eli mihin se vaikutti ?

Hoidon suhteen. Vanhalla oli käytännössä vain saatavilla lääkitys. Diagnoosin muutoksen myötä sain terapiaa, mikä auttanut. Ahdistus, yms on sellaisia oireita mitkä vaatinut ammattilaisen apua. Ja anoreksian tietyt ominaisupiirteet. ADHD tuo vielä omat mausteet, joiden tietämine on helpottanut omaa elämää

En olisi siis ikinä päässyt kouluun ilman diagnoosin muutosta, mikä on tietenkin mahtavaa koska täten minusta tulee vielä osa yhteiskuntaa. En vain ikinä arvannut tätä ikävää puolta, missä tuettu asuminen missä asun tällä hetkellä yms on uhattuna

Anonyymi kirjoitti:

Hoidon suhteen. Vanhalla oli käytännössä vain saatavilla lääkitys. Diagnoosin muutoksen myötä sain terapiaa, mikä auttanut. Ahdistus, yms on sellaisia oireita mitkä vaatinut ammattilaisen apua. Ja anoreksian tietyt ominaisupiirteet. ADHD tuo vielä omat mausteet, joiden tietämine on helpottanut omaa elämää

En olisi siis ikinä päässyt kouluun ilman diagnoosin muutosta, mikä on tietenkin mahtavaa koska täten minusta tulee vielä osa yhteiskuntaa. En vain ikinä arvannut tätä ikävää puolta, missä tuettu asuminen missä asun tällä hetkellä yms on uhattuna

Lue lisää

Niin joo ja... Yllättävintä on.. Ehkä että mun oletetaan ymmärtävän yllättäen kaikki byrokratia jutut. Vanhan diagnoosin aikana sossut yms teki kaiken mulle. En joutunu ite ikinä tekemään ite (okei, tiedän, tää on huono juttu ja kieltämättä näin ei saisi olla). Mua selkeästi käsiteltiin kuin pikkulasta.

Noh, ei se mitään.. Nyt vain ei sitten kukaan yllättäen neuvo miten näitä juttuja tehdään enkä ite osaa kun en ole ikinä tehnyt ite. En kehtaisi poikaystävältä pyytää apua, mutta varmaan pakko.

Anonyymi kirjoitti:

Hoidon suhteen. Vanhalla oli käytännössä vain saatavilla lääkitys. Diagnoosin muutoksen myötä sain terapiaa, mikä auttanut. Ahdistus, yms on sellaisia oireita mitkä vaatinut ammattilaisen apua. Ja anoreksian tietyt ominaisupiirteet. ADHD tuo vielä omat mausteet, joiden tietämine on helpottanut omaa elämää

En olisi siis ikinä päässyt kouluun ilman diagnoosin muutosta, mikä on tietenkin mahtavaa koska täten minusta tulee vielä osa yhteiskuntaa. En vain ikinä arvannut tätä ikävää puolta, missä tuettu asuminen missä asun tällä hetkellä yms on uhattuna

Lue lisää

Eikös sitä voi muuttaa johonkin omaan tai vaikka aspa säätiön kämppään jonne saa jonkun käymään aika ajoin kotiin moikkaaman, että onko kaikki ok?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös sitä voi muuttaa johonkin omaan tai vaikka aspa säätiön kämppään jonne saa jonkun käymään aika ajoin kotiin moikkaaman, että onko kaikki ok?

Toki, haluankin. En vain koe olevani vielä valmis asumaan ihan omillani. Tapaan nykyisin 3x viikossa ohjaajia, jotka auttanut arjen jutuissa. Diagnoosin muutos ei muuta ongelmia, mulla on edelleen vaikeuksia siivota itse ja kaikkea sellaista pientä. Poikaystävä toki auttaa mua ja paljon, en vain... Haluaisi, kaiken vastuun olevan hänellä.


Ja toinen ongelma on toki omilleen muutossa raha... nykyinen maksaa 600e ja sisältää sähkön ja veden. Mulla on vielä taloudenhallinnassa ongelmia/puutteita. Alunperinhän mulle luvattiin, että saan jatkaa täällä.. Nyt vain nähtävästi ne tarttee paikan jollekkin ja mut voidaan heittää pihalle. Eihän se diagnoosin muutos hetkessä auta mua oppimaan omillaan elämistä

Anonyymi kirjoitti:

Olisit vaan pitänyt ne diagnoosit joilla olet päässyt eläkkeelle. Ei se tarkoita että sun pitää elää niiden diagnoosien mukaan .

Mitä ehdotat, kuka haluaisi diagnoosin . Joka sulkee ovet noin monelta taholta , ja ennekaikkea koska diagnoosi on ehkä oikea nyt . Se on vaan elettävä senkin kanssa kuten muutkin aikuiset ihmiset , eläke kuuluu niille joille se on tarpeelline. koska eivät kykene työhön . Sitten on diagnooseja joiden kanssa voi elää ja tehdä työtä , ja kun vaan pääsee alkuun niin nauttii elämästään;

Anonyymi kirjoitti:

Toki, haluankin. En vain koe olevani vielä valmis asumaan ihan omillani. Tapaan nykyisin 3x viikossa ohjaajia, jotka auttanut arjen jutuissa. Diagnoosin muutos ei muuta ongelmia, mulla on edelleen vaikeuksia siivota itse ja kaikkea sellaista pientä. Poikaystävä toki auttaa mua ja paljon, en vain... Haluaisi, kaiken vastuun olevan hänellä.


Ja toinen ongelma on toki omilleen muutossa raha... nykyinen maksaa 600e ja sisältää sähkön ja veden. Mulla on vielä taloudenhallinnassa ongelmia/puutteita. Alunperinhän mulle luvattiin, että saan jatkaa täällä.. Nyt vain nähtävästi ne tarttee paikan jollekkin ja mut voidaan heittää pihalle. Eihän se diagnoosin muutos hetkessä auta mua oppimaan omillaan elämistä

Lue lisää

Sinun on vaan pöeteltav olemaan aikuinen ihminen. Sen tekee jokainen ihminen Pian siihen oppii , ajattele positiivisesti että asiat selviää ja jos sinulla on tuki persoona niin he auttavat. Sinun diagnoosi ei ole mikään epätavallinen se on monella joska käyvät töissä! Kun lopettaa ajattelemasta omaa itseäön ja laittaa tilalle sen että elämässä selviää.jokainen jolla siihen on halua.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ehdotat, kuka haluaisi diagnoosin . Joka sulkee ovet noin monelta taholta , ja ennekaikkea koska diagnoosi on ehkä oikea nyt . Se on vaan elettävä senkin kanssa kuten muutkin aikuiset ihmiset , eläke kuuluu niille joille se on tarpeelline. koska eivät kykene työhön . Sitten on diagnooseja joiden kanssa voi elää ja tehdä työtä , ja kun vaan pääsee alkuun niin nauttii elämästään;

Lue lisää

diagnnoosi tarvitaan jos sä haet työkyvyttömyyseläkettä. Kun on työkyvyttömyyseläkkeellä niin miksi se diagnoosi pitää muuttaa jos haluaa olla eläkkeellä

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ehdotat, kuka haluaisi diagnoosin . Joka sulkee ovet noin monelta taholta , ja ennekaikkea koska diagnoosi on ehkä oikea nyt . Se on vaan elettävä senkin kanssa kuten muutkin aikuiset ihmiset , eläke kuuluu niille joille se on tarpeelline. koska eivät kykene työhön . Sitten on diagnooseja joiden kanssa voi elää ja tehdä työtä , ja kun vaan pääsee alkuun niin nauttii elämästään;

Lue lisää

Diagnoosi itsessään ei vaikuta ihmisen toimintaan, toimintakykyyn, vointihan sen ratkaisee, mihin kukakin pystyy.
Sairauden mahdolliset oireet ym. ovat ne, jotka voivat vaikuttaa, ei pelkkä diagnoosi.
Ihminen ei ole itse se diagnoosi, vaan ihmisellä on diagnoosi.

Valitettavasti mun tukiasuminen sit lopetettiin ja joudun muuttamaan omilleni tammikuussa. En tajua noiden logiikkaa. Diagnoosin muutos ei mitenkään muuta sitä, että tartten vielä apua. Mut sellasta se on.

Muutan pariksi kuukaudeksi takaisin vanhemmille ja keväällä yhteen poikaystävän kanssa. Aikaisemmin ei onnistu kun vuokrasopimus sillä ja yksiö on kahelle turhan pieni..

Minä jäin yksin asumaan kun äitini muutti miehen luo jonka oli löytänyt, olin 15 vuotias, en oikein itsekkään muista kuten selvisin siitä ajasta mutten ilmeisesti tein sen kun kerran vieläkin olen olemassa . Töitä on ollut onneksi aina

Anonyymi kirjoitti:

Minä jäin yksin asumaan kun äitini muutti miehen luo jonka oli löytänyt, olin 15 vuotias, en oikein itsekkään muista kuten selvisin siitä ajasta mutten ilmeisesti tein sen kun kerran vieläkin olen olemassa . Töitä on ollut onneksi aina

Lue lisää

On hienoa, että pärjäsit itseksesi niinkin nuoresta lähtien.

Miksi sä mietit diagnoosia jos sulla ei ole oireita kuten itse sanot ,oireet melkein kadonneet. mitä tarkoittaa melkein kadonneet.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sä mietit diagnoosia jos sulla ei ole oireita kuten itse sanot ,oireet melkein kadonneet. mitä tarkoittaa melkein kadonneet.

melkein kadoneet tarkottaa sitä et oireita on vielä, mutta ne on vähäsiä. Haluan diagnoosin, koska sen avulla voisin parantua muulla tavalla kun lääkeillä, jos se on esim ptsd eikä mikään psykootinen häiriö.

Anonyymi kirjoitti:

melkein kadoneet tarkottaa sitä et oireita on vielä, mutta ne on vähäsiä. Haluan diagnoosin, koska sen avulla voisin parantua muulla tavalla kun lääkeillä, jos se on esim ptsd eikä mikään psykootinen häiriö.

Lue lisää

No mene lääkäriin. Meinaat sä että sun harhat hävii kun sulla ollut niitä pienestä lapsesta asti. Mitä ylipäänsä syöt lääkkeitä jos sulla ei ole enää mitään oireita?

Sun oireet ei ole traumaperäisen stressihäiriön oireita. Siinä ei ole noita oireita joita sulla on. Miksi et ole saanut terapiaa siihen sun traumaan?

Anonyymi kirjoitti:

No mene lääkäriin. Meinaat sä että sun harhat hävii kun sulla ollut niitä pienestä lapsesta asti. Mitä ylipäänsä syöt lääkkeitä jos sulla ei ole enää mitään oireita?

Sun oireet ei ole traumaperäisen stressihäiriön oireita. Siinä ei ole noita oireita joita sulla on. Miksi et ole saanut terapiaa siihen sun traumaan?

Lue lisää

Mun oireet on melkein hävinneet lääkityksen takia ja mä oo jo lääkärissä. Pohdin vaan että onko mahdollista, että mulla olisi vain ptsd, koska siihen voi kuulua samankaltaisia oireilua ,mutta näytävästi ei. Kiitos vastauksesta.

pupumies62 kirjoitti:

Mun oireet on melkein hävinneet lääkityksen takia ja mä oo jo lääkärissä. Pohdin vaan että onko mahdollista, että mulla olisi vain ptsd, koska siihen voi kuulua samankaltaisia oireilua ,mutta näytävästi ei. Kiitos vastauksesta.

Lue lisää

ja meinaat että ilman lääkkeitä ei ole oireita kun haluat parantua ilman lääkkeitä. Jos se mahdollista niin miksi syöt lääkkeitä jos kerta ilmankin pärjäät.

Traumaperäiseen stressihäiriöön ei todellakaan kuulu sulla olevat oireet

Anonyymi kirjoitti:

No mene lääkäriin. Meinaat sä että sun harhat hävii kun sulla ollut niitä pienestä lapsesta asti. Mitä ylipäänsä syöt lääkkeitä jos sulla ei ole enää mitään oireita?

Sun oireet ei ole traumaperäisen stressihäiriön oireita. Siinä ei ole noita oireita joita sulla on. Miksi et ole saanut terapiaa siihen sun traumaan?

Lue lisää

Kuten huomaat mun aloituksesta, ei ne lääkäritkään ainaa osaa. Mullakaan ei mennyt putkeen yhteen diagnoosi

Aloittajana voin todeta et mulla oli pahimpina aikoina osittain. Ei toki täysin mut hahmojen näkeminen ja äänet ja epätodellinen olo kuulostaa tutulta.

Se epätodellinen olo on oikeasti vissiin dissosiaatio eli tunnet vähän kun olisit ulkopuolinen yms . Tosi vaikee selittää mitä tunnet mut tiedän mitä meinaat.

Sun ikäs on tärkein etu: Tämä on merkittävä ikävaihe, jolloin
monet psyykkiset oireet, kuten traumaattiset reaktiot, nuoruusiän kehitysvaiheiden haasteet ja stressiin liittyvät oireet, voivat muistuttaa psykoosia tai skitsofreniaa. Tässä iässä diagnoosinasettaminen on usein vaikeaa, ja virhetulkintoja voi esiintyä. Psykoosidiagnoosiin liittyvä kliininen kuva yleensä vakiintuu tai etenee nuoruus- ja varhaisnuoruusiässä, ja pysyvä kehitys tai toistuvat pahenemisvaiheet ovat tyypillisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittajana voin todeta et mulla oli pahimpina aikoina osittain. Ei toki täysin mut hahmojen näkeminen ja äänet ja epätodellinen olo kuulostaa tutulta.

Se epätodellinen olo on oikeasti vissiin dissosiaatio eli tunnet vähän kun olisit ulkopuolinen yms . Tosi vaikee selittää mitä tunnet mut tiedän mitä meinaat.

Sun ikäs on tärkein etu: Tämä on merkittävä ikävaihe, jolloin
monet psyykkiset oireet, kuten traumaattiset reaktiot, nuoruusiän kehitysvaiheiden haasteet ja stressiin liittyvät oireet, voivat muistuttaa psykoosia tai skitsofreniaa. Tässä iässä diagnoosinasettaminen on usein vaikeaa, ja virhetulkintoja voi esiintyä. Psykoosidiagnoosiin liittyvä kliininen kuva yleensä vakiintuu tai etenee nuoruus- ja varhaisnuoruusiässä, ja pysyvä kehitys tai toistuvat pahenemisvaiheet ovat tyypillisiä.

Lue lisää

Sun oirekuvas on kyllä vähän poikkeava mut sulla voi C-PTSD+neuroepätyyllisyys taustalla.. Niiku mullakin se ADHD. Sanoisin siis ite näin traumasta toipumassa olevana et sulla on c-ptsd ja mahdollisesti joku kombinaatio

Anonyymi kirjoitti:

Kuten huomaat mun aloituksesta, ei ne lääkäritkään ainaa osaa. Mullakaan ei mennyt putkeen yhteen diagnoosi

no hän voi lopettaa ne lääkkeet jos hän voi hyvin ilman niitä lääkkeitä

Anonyymi kirjoitti:

Kuten huomaat mun aloituksesta, ei ne lääkäritkään ainaa osaa. Mullakaan ei mennyt putkeen yhteen diagnoosi

Sinä olit osastolla pupumies oli 11 ja varmaan muualla kuin psykiatrian osastolla kun oireet alkoi

Anonyymi kirjoitti:

Sun oirekuvas on kyllä vähän poikkeava mut sulla voi C-PTSD neuroepätyyllisyys taustalla.. Niiku mullakin se ADHD. Sanoisin siis ite näin traumasta toipumassa olevana et sulla on c-ptsd ja mahdollisesti joku kombinaatio

Lue lisää

syötkö sinäkin psykoosilääkkeitä traumaperäiseen stressireaktioon?

Anonyymi kirjoitti:

Sun oirekuvas on kyllä vähän poikkeava mut sulla voi C-PTSD neuroepätyyllisyys taustalla.. Niiku mullakin se ADHD. Sanoisin siis ite näin traumasta toipumassa olevana et sulla on c-ptsd ja mahdollisesti joku kombinaatio

Lue lisää

mulla on mennyt ohi pupumiehen trauma.... mistä hänellä on tullut trauma 11 vuotiaana

Anonyymi kirjoitti:

syötkö sinäkin psykoosilääkkeitä traumaperäiseen stressireaktioon?

Söin. Väärä diagnoosin takia

🔹 Määrimätön psykoottinen häiriö (tai muu psykoosidiagnoosi)

Keskeistä on harha-aistimukset (äänet, näyt), epätodellisuuden tunne, kokemukset irtaantumisesta todellisuudesta.

Lääkkeet (kuten aripipratsoli) yleensä helpottavat selvästi oireita.

Oireet voivat alkaa nuorena, kuten sulla.

🔹 C-PTSD (kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö)

Yleensä taustalla pitkäaikainen trauma (esim. väkivalta, laiminlyönti).

Tyypillisiä: tunteiden säätelyn vaikeus, ihmissuhdehaasteet, tyhjyyden tunne, ylivireys, takaumat.

Joillain voi esiintyä myös aistiharhoja tai epätodellisuuden kokemuksia, mutta ne liittyvät enemmän traumamuistoihin kuin varsinaiseen psykoosiin.

🔹 Muut vaihtoehdot, joita psykiatrit joskus miettivät

Persoonallisuuden kehitykseen liittyvät häiriöt (esim. borderline-piirteet: tyhjyyden tunne, voimakkaat tunteet, kiinnittyminen ihmisiin).

Mielialahäiriöön liittyvä psykoosi (joskus psykoottiset oireet liittyvät masennukseen tai mania-/hypomaniavaiheisiin).

Anonyymi kirjoitti:

🔹 Määrimätön psykoottinen häiriö (tai muu psykoosidiagnoosi)

Keskeistä on harha-aistimukset (äänet, näyt), epätodellisuuden tunne, kokemukset irtaantumisesta todellisuudesta.

Lääkkeet (kuten aripipratsoli) yleensä helpottavat selvästi oireita.

Oireet voivat alkaa nuorena, kuten sulla.

🔹 C-PTSD (kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö)

Yleensä taustalla pitkäaikainen trauma (esim. väkivalta, laiminlyönti).

Tyypillisiä: tunteiden säätelyn vaikeus, ihmissuhdehaasteet, tyhjyyden tunne, ylivireys, takaumat.

Joillain voi esiintyä myös aistiharhoja tai epätodellisuuden kokemuksia, mutta ne liittyvät enemmän traumamuistoihin kuin varsinaiseen psykoosiin.

🔹 Muut vaihtoehdot, joita psykiatrit joskus miettivät

Persoonallisuuden kehitykseen liittyvät häiriöt (esim. borderline-piirteet: tyhjyyden tunne, voimakkaat tunteet, kiinnittyminen ihmisiin).

Mielialahäiriöön liittyvä psykoosi (joskus psykoottiset oireet liittyvät masennukseen tai mania-/hypomaniavaiheisiin).

Lue lisää

pupumies ei ole puhunut minkä traumaattisen kokemusken on lapsena kokenut. Hän ei taida kertoa sitä

Anonyymi kirjoitti:

pupumies ei ole puhunut minkä traumaattisen kokemusken on lapsena kokenut. Hän ei taida kertoa sitä

Voihan se olla oikeasti onnettomuus yms. Onhan noita vaihtoehtoja

Anonyymi kirjoitti:

Voihan se olla oikeasti onnettomuus yms. Onhan noita vaihtoehtoja

minä kysyin pupumieheltä. antaa hänen itse vastata mikä trauma hänellä on kun kerta tiedostaa että hänellä on trauma

Anonyymi kirjoitti:

minä kysyin pupumieheltä. antaa hänen itse vastata mikä trauma hänellä on kun kerta tiedostaa että hänellä on trauma

tottakai. Tosin jos epäilee väärää diagnoosia toi C-PTSD matchaa moneen oireeseen. Sopii vaikkei tietäisi miksi.

Anonyymi kirjoitti:

tottakai. Tosin jos epäilee väärää diagnoosia toi C-PTSD matchaa moneen oireeseen. Sopii vaikkei tietäisi miksi.

epävakaassa persoonallisuudessa on noita samoja piirteitä. Mutta sä haluat nyt tota traumaa ehdottaa kaikille vaikka pupumies ei ole edes kertonut mitä traumaattiista on kokenut.

Anonyymi kirjoitti:

epävakaassa persoonallisuudessa on noita samoja piirteitä. Mutta sä haluat nyt tota traumaa ehdottaa kaikille vaikka pupumies ei ole edes kertonut mitä traumaattiista on kokenut.

Lue lisää

Ei täällä kukaan pysty diagnosoimaan yhtään ketään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei täällä kukaan pysty diagnosoimaan yhtään ketään.

ei mutta jos jollain trauma juurisyynä niin sitä syötetään jokaiselle koska itsellään on ollut trauma kaiken syynä.

Anonyymi kirjoitti:

ei mutta jos jollain trauma juurisyynä niin sitä syötetään jokaiselle koska itsellään on ollut trauma kaiken syynä.

Sanoinko niin? Totesin vain meillä olleen jonkun verran oireissa samanlaisuutta. Munkin koko juttu on kombinaatio: PSTD+ADHD. Eli ei edes yksi sairaus vaan noi kaksi. Ehdotin vain, että ehkä hänelläkin kombinaatio yhden sijasta.

Anonyymi kirjoitti:

ei mutta jos jollain trauma juurisyynä niin sitä syötetään jokaiselle koska itsellään on ollut trauma kaiken syynä.

Jos ihmisellä ei ole traumaa taustalla, niin ei lääkärit väitä ihmisellä olevan traumaa taustalla. Ja jos traumaa epäillään, silloin se selvitetään terveydenhuollossa, löytyykö taustalta sellaista.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoinko niin? Totesin vain meillä olleen jonkun verran oireissa samanlaisuutta. Munkin koko juttu on kombinaatio: PSTD ADHD. Eli ei edes yksi sairaus vaan noi kaksi. Ehdotin vain, että ehkä hänelläkin kombinaatio yhden sijasta.

Lue lisää

niin ja muitakin diagnooseja johon oireet sopii. Hän ei ole edelleenkään kertonut minkä traumaattisen kokemuksen on kokenut. Hän voi nyt mennä hakemaan keskusteluapua jos hänellä on trauma.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ihmisellä ei ole traumaa taustalla, niin ei lääkärit väitä ihmisellä olevan traumaa taustalla. Ja jos traumaa epäillään, silloin se selvitetään terveydenhuollossa, löytyykö taustalta sellaista.

Lue lisää

Mulla ei ikinä selvitetty. Alkuperäisen diagnoosin saadessani kukaan ei ikinä selvittänyt mun tramahistoriaa milään tasolla

Anonyymi kirjoitti:

Mulla ei ikinä selvitetty. Alkuperäisen diagnoosin saadessani kukaan ei ikinä selvittänyt mun tramahistoriaa milään tasolla

Yks lääkäri vaan lätkäs diagnoosin osastolla olon perusteella ja that's it. Toi HYKSin lääkäri oli eka joka edes tutki mun traumahistoriaa tai historiaa millään tasolla. Sitä ennen mulla on ollut varmaan... 5-7 eri psykiatria vuosien varrella. Varmaan enemmänkin kun olin eri osastoilla ja silleen. Osastolla lääkärit ei vissiin liiemmin selvittele kuin oireita vaan

Anonyymi kirjoitti:

Jos ihmisellä ei ole traumaa taustalla, niin ei lääkärit väitä ihmisellä olevan traumaa taustalla. Ja jos traumaa epäillään, silloin se selvitetään terveydenhuollossa, löytyykö taustalta sellaista.

Lue lisää

Jos ihminen on psykoottinen niin hän uskoo niitten harhojen olevan totta. Jos hän uskoo että hänellä on traumaperäinen stressihäiriö ilman että voi kertoa että mitä traumaattista hänelle on tapahtunut kun tiedostaa että hänellä on trauma. hänellä on ollut 11 v psykoottisuutta ja nyt pupumies miettinyt toista diagnoosia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ihminen on psykoottinen niin hän uskoo niitten harhojen olevan totta. Jos hän uskoo että hänellä on traumaperäinen stressihäiriö ilman että voi kertoa että mitä traumaattista hänelle on tapahtunut kun tiedostaa että hänellä on trauma. hänellä on ollut 11 v psykoottisuutta ja nyt pupumies miettinyt toista diagnoosia.

Lue lisää

Pupumies kuitenkin siinä iässä missä diagnoosit elää, etenkin kun ne alko noin nuorena. Mullakin ekat oireet itseasiassa alko 11v. Lääkäreissä on se ongelma, et ne ei osaa käsitellä ton ikäsiä yhtään..

Anonyymi kirjoitti:

Pupumies kuitenkin siinä iässä missä diagnoosit elää, etenkin kun ne alko noin nuorena. Mullakin ekat oireet itseasiassa alko 11v. Lääkäreissä on se ongelma, et ne ei osaa käsitellä ton ikäsiä yhtään..

Lue lisää

Niin sulla ole psykoosia. Hänellä on edelleen harhoja vaikka hänellä on siihen lääkitys. ja lääkitys ei voi olla väärä kun se on vähentänyt oireita.

Sinulla oli anoreksia ja sinä olet vieläkin katkera siitä osastoelämästä. Sä vaikutat hyvin katkeralta. Väität voivasi hyvin mutta katkeruus paistaa susta läpi

Anonyymi kirjoitti:

Niin sulla ole psykoosia. Hänellä on edelleen harhoja vaikka hänellä on siihen lääkitys. ja lääkitys ei voi olla väärä kun se on vähentänyt oireita.

Sinulla oli anoreksia ja sinä olet vieläkin katkera siitä osastoelämästä. Sä vaikutat hyvin katkeralta. Väität voivasi hyvin mutta katkeruus paistaa susta läpi

Lue lisää

Noh, lääkäreiden mukaan oli sillon aikoinaan. Mulla oli ääniä vaikka Leponexin annos 550mg päivässä ja 3 muuta antipsykoottia. Lääkkeet ei ikinä auttanu mun oireisiin kunnolla. Nyt tosin tiedetään miksi, koska ne oli traumaoireita. Mulla kokeiltiin sähköäkin eikä sekään poistanut ääniä. Kaikinpuolin olin ennen HYKSin lääkäriä hoitoresistenssi ja virallisesti psykoottinen lääkärien silmissä

Anonyymi kirjoitti:

Niin sulla ole psykoosia. Hänellä on edelleen harhoja vaikka hänellä on siihen lääkitys. ja lääkitys ei voi olla väärä kun se on vähentänyt oireita.

Sinulla oli anoreksia ja sinä olet vieläkin katkera siitä osastoelämästä. Sä vaikutat hyvin katkeralta. Väität voivasi hyvin mutta katkeruus paistaa susta läpi

Lue lisää

Joo, ehkä oon. Ehkä en. Traumatisoitunu osastolta ainakin. Ilman HYKSin lääkäriä olisin vieläkin väärällä diagnoosilla ja antipsykooteilla lääkitty. Nyt mulla on ekaa kertaa tulevaisuus. Ja oon onnellinen. Oon jopa koulussakin ja AMK:ssa nyt.

Voin hyvin, ja tiedän sen. Multa vietiin kuitenkin nuoruus mitä ei saa ikinä takaisin. Mut meen silti eteenpäin. 6v osastolla jättää jälkensä, etenkin tossa ikävaiheessa. Siitä ei pääse yli eikä ali

Anonyymi kirjoitti:

Joo, ehkä oon. Ehkä en. Traumatisoitunu osastolta ainakin. Ilman HYKSin lääkäriä olisin vieläkin väärällä diagnoosilla ja antipsykooteilla lääkitty. Nyt mulla on ekaa kertaa tulevaisuus. Ja oon onnellinen. Oon jopa koulussakin ja AMK:ssa nyt.

Voin hyvin, ja tiedän sen. Multa vietiin kuitenkin nuoruus mitä ei saa ikinä takaisin. Mut meen silti eteenpäin. 6v osastolla jättää jälkensä, etenkin tossa ikävaiheessa. Siitä ei pääse yli eikä ali

Lue lisää

Ja ehkä oon eniten katkera tällä hetkellä siitä et mun tuettu asuminen lopetetaan tammikuussa vaan koska mun diagnoosi muuttu. Vaikka nyt muutankin yhteen keväällä niin olihan toi epäreilu päätös. Multa ei kysytty mitään, mulle vaan ilmotettiin tosta

Anonyymi kirjoitti:

Joo, ehkä oon. Ehkä en. Traumatisoitunu osastolta ainakin. Ilman HYKSin lääkäriä olisin vieläkin väärällä diagnoosilla ja antipsykooteilla lääkitty. Nyt mulla on ekaa kertaa tulevaisuus. Ja oon onnellinen. Oon jopa koulussakin ja AMK:ssa nyt.

Voin hyvin, ja tiedän sen. Multa vietiin kuitenkin nuoruus mitä ei saa ikinä takaisin. Mut meen silti eteenpäin. 6v osastolla jättää jälkensä, etenkin tossa ikävaiheessa. Siitä ei pääse yli eikä ali

Lue lisää

No elä sitten tässä hetkessä jos olet onnellinen. Miksi helvetissä sun pitää elää sun menneisydessä kun voit nyt hyvin. Kukaan ei vittu saa nuoruutta takas. Sä oot katkera vaikka yrität muuta väittää. Et näytä voivan hyvin kun sä märehdit sun lapsuutta. Sä olet nyt aikuinen. Et lapsi. Sä oot henkisesti lapsen tasolla jos haaveilet lapsen elämästä etkä halua olla aikuinen.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, ehkä oon. Ehkä en. Traumatisoitunu osastolta ainakin. Ilman HYKSin lääkäriä olisin vieläkin väärällä diagnoosilla ja antipsykooteilla lääkitty. Nyt mulla on ekaa kertaa tulevaisuus. Ja oon onnellinen. Oon jopa koulussakin ja AMK:ssa nyt.

Voin hyvin, ja tiedän sen. Multa vietiin kuitenkin nuoruus mitä ei saa ikinä takaisin. Mut meen silti eteenpäin. 6v osastolla jättää jälkensä, etenkin tossa ikävaiheessa. Siitä ei pääse yli eikä ali

Lue lisää

Sä et ole enää lapsi. Aikuisenakin voi tapahtua kivoja asioita eikä vaan oleteta että kuin ihminen kasvaa ettei elämässä vois olla mukavia asioita. Jos sä haluut leikkiä barbeilla nyt niin kukaan ei estä.

Anonyymi kirjoitti:

No elä sitten tässä hetkessä jos olet onnellinen. Miksi helvetissä sun pitää elää sun menneisydessä kun voit nyt hyvin. Kukaan ei vittu saa nuoruutta takas. Sä oot katkera vaikka yrität muuta väittää. Et näytä voivan hyvin kun sä märehdit sun lapsuutta. Sä olet nyt aikuinen. Et lapsi. Sä oot henkisesti lapsen tasolla jos haaveilet lapsen elämästä etkä halua olla aikuinen.

Lue lisää

Et oo vissiin ite kokenu traumaa? Oliskin niin helppoa kun vaan päättää, Mut asiat ei oo niin helppoja. Joo oon aikuinen mut voin silti olla katkera menetetystä nuoruudesta ja selvistä hoitovirheistä mitä mulle tehtiin näin jälkiviisana. Olisin paljon pidemmällä jos hoito osastoilla olis jotain muutkain kun säilöntää. Ne ei ikinä saanu mua parannettua eikä avohoito. Toi HYKSin lääkäri on harvoja hyviä mitä varmaan on

Anonyymi kirjoitti:

Et oo vissiin ite kokenu traumaa? Oliskin niin helppoa kun vaan päättää, Mut asiat ei oo niin helppoja. Joo oon aikuinen mut voin silti olla katkera menetetystä nuoruudesta ja selvistä hoitovirheistä mitä mulle tehtiin näin jälkiviisana. Olisin paljon pidemmällä jos hoito osastoilla olis jotain muutkain kun säilöntää. Ne ei ikinä saanu mua parannettua eikä avohoito. Toi HYKSin lääkäri on harvoja hyviä mitä varmaan on

Lue lisää

Olen joo kokenut mutta ihminen voi mennä eteenpäin. Sä et voi mennä menneisyyteen takas muutta virheitä.Sä et vaikuta onnellisena vai onko sulle onnellisuus olla katkera. ja mitä sä saavutat sillä. Et vaikuta onnellisena kun märehtiä menneisyyttä

Anonyymi kirjoitti:

Et oo vissiin ite kokenu traumaa? Oliskin niin helppoa kun vaan päättää, Mut asiat ei oo niin helppoja. Joo oon aikuinen mut voin silti olla katkera menetetystä nuoruudesta ja selvistä hoitovirheistä mitä mulle tehtiin näin jälkiviisana. Olisin paljon pidemmällä jos hoito osastoilla olis jotain muutkain kun säilöntää. Ne ei ikinä saanu mua parannettua eikä avohoito. Toi HYKSin lääkäri on harvoja hyviä mitä varmaan on

Lue lisää

No elä sitten tässä päivässä. Mitä sun lääkäri on sanonut sulle kun märehdit hänelle tätä sun katkeruutta. Jos sinulla on nyt hyvä hoitosuhde niin elä tässä päivässä. Eipä taida olla apua lääkäristä tohon sun katkeruuteen.

Anonyymi kirjoitti:

No elä sitten tässä päivässä. Mitä sun lääkäri on sanonut sulle kun märehdit hänelle tätä sun katkeruutta. Jos sinulla on nyt hyvä hoitosuhde niin elä tässä päivässä. Eipä taida olla apua lääkäristä tohon sun katkeruuteen.

Lue lisää

Helpompo sanottu kuin tehty.

Mitä mun lääkäri on sanonut? No et mulla on selkeitä hoitovirheitä tehty lukemattomia. Valitettavasti ne on kaikki vanhentunu joten viranomaisten puolelta niille ei voi tehdä enään mitään

Anonyymi kirjoitti:

Helpompo sanottu kuin tehty.

Mitä mun lääkäri on sanonut? No et mulla on selkeitä hoitovirheitä tehty lukemattomia. Valitettavasti ne on kaikki vanhentunu joten viranomaisten puolelta niille ei voi tehdä enään mitään

Lue lisää

niin ja sä olet hengissä. Tuliko niistä hoitovirheistä sulle esim aivovamma?

Anonyymi kirjoitti:

Helpompo sanottu kuin tehty.

Mitä mun lääkäri on sanonut? No et mulla on selkeitä hoitovirheitä tehty lukemattomia. Valitettavasti ne on kaikki vanhentunu joten viranomaisten puolelta niille ei voi tehdä enään mitään

Lue lisää

no minkä korvauksen sä haluisit hoitovirheestä? rahaa vaikka ssit ilmasiks asua osastolla?

Anonyymi kirjoitti:

Helpompo sanottu kuin tehty.

Mitä mun lääkäri on sanonut? No et mulla on selkeitä hoitovirheitä tehty lukemattomia. Valitettavasti ne on kaikki vanhentunu joten viranomaisten puolelta niille ei voi tehdä enään mitään

Lue lisää

Lisätään nyt et muutama varmaan täyttäis rikoksen merkit mitä tulee lepositeiden väärinkäyttöön mun kohdallani. Näistä on vaan niin kauan ettei asiaa voida enään todistaa. Tätä mieltä mun lääkäri on ollut kun ollaan yhdessä käyty asioita läpi.

Anonyymi kirjoitti:

niin ja sä olet hengissä. Tuliko niistä hoitovirheistä sulle esim aivovamma?

Traumat vaan. Ja ei niitä enään voi edes ajaa läpi kun liikaa aikaa mennyt. Olis pitäny sillon tehdä mut ei meistä kukaan tienny ettei olla toimittu oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Traumat vaan. Ja ei niitä enään voi edes ajaa läpi kun liikaa aikaa mennyt. Olis pitäny sillon tehdä mut ei meistä kukaan tienny ettei olla toimittu oikein.

Eli sulla on nyt pakkomielteenä ne hoitovirheen korvaukset? Sä olet puhut sun lääkärille näistä traumoista ja väität voivasi hyvin ja silti pakonomaisesti pidät kiinnin hoitovirheistä. Mä en ymmärrä sua . Miksi et voi mennä eteenpäin. Taidat olla lopun elämäsi katkera ja lääkärisi ylläpitää sitä ettei kehota ja kannusta elää tässä hetkessä.

Anonyymi kirjoitti:

Traumat vaan. Ja ei niitä enään voi edes ajaa läpi kun liikaa aikaa mennyt. Olis pitäny sillon tehdä mut ei meistä kukaan tienny ettei olla toimittu oikein.

oletko lapsen tasolla jos elämä aikuisena on noin kamalaa että haluu elää elämäänsä lapsen tasolla

Anonyymi kirjoitti:

Eli sulla on nyt pakkomielteenä ne hoitovirheen korvaukset? Sä olet puhut sun lääkärille näistä traumoista ja väität voivasi hyvin ja silti pakonomaisesti pidät kiinnin hoitovirheistä. Mä en ymmärrä sua . Miksi et voi mennä eteenpäin. Taidat olla lopun elämäsi katkera ja lääkärisi ylläpitää sitä ettei kehota ja kannusta elää tässä hetkessä.

Lue lisää

Miten niin pidän? Ne on todistettu fakta jonka lääkäri on todennut. Niistä vaan mennyt niin kauan aikaa ettei voi enää valittaa. Se ei silti muuta sitä ettei hoitovirheitä ole tapahtunut.

Miksei ihmiset voi mennä eteenpäin? En tiedä, en ole ainut. Meen jo eteenpäin ja voin hyvin. Voin silti olla traumatisoitunut osastovuosista. Nään niistä painajaisiakin. Ei oo mun valinta ollut

Anonyymi kirjoitti:

oletko lapsen tasolla jos elämä aikuisena on noin kamalaa että haluu elää elämäänsä lapsen tasolla

Ootko ite menettäny 6v nuoruudestas? Et varmaan. Tottakai mä mietin mitä mä oisin voinu saavuttaa jos asiat ois menny toisin. oon jo kuitenkin pitkällä. Luojan kiitos en joutunu nuivaniemeen aikoinaan. Siitä oon ilonen

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin pidän? Ne on todistettu fakta jonka lääkäri on todennut. Niistä vaan mennyt niin kauan aikaa ettei voi enää valittaa. Se ei silti muuta sitä ettei hoitovirheitä ole tapahtunut.

Miksei ihmiset voi mennä eteenpäin? En tiedä, en ole ainut. Meen jo eteenpäin ja voin hyvin. Voin silti olla traumatisoitunut osastovuosista. Nään niistä painajaisiakin. Ei oo mun valinta ollut

Lue lisää

niin näät painajaisia koska et osaa päästä irti. No ole sitten katkera loppuikäsi

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin pidän? Ne on todistettu fakta jonka lääkäri on todennut. Niistä vaan mennyt niin kauan aikaa ettei voi enää valittaa. Se ei silti muuta sitä ettei hoitovirheitä ole tapahtunut.

Miksei ihmiset voi mennä eteenpäin? En tiedä, en ole ainut. Meen jo eteenpäin ja voin hyvin. Voin silti olla traumatisoitunut osastovuosista. Nään niistä painajaisiakin. Ei oo mun valinta ollut

Lue lisää

Sanot voivasi hyvin ja että sulla on hyvä lääkäri. Mikä olis asia jolla pääsisit eteenpäin elämässä?

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin pidän? Ne on todistettu fakta jonka lääkäri on todennut. Niistä vaan mennyt niin kauan aikaa ettei voi enää valittaa. Se ei silti muuta sitä ettei hoitovirheitä ole tapahtunut.

Miksei ihmiset voi mennä eteenpäin? En tiedä, en ole ainut. Meen jo eteenpäin ja voin hyvin. Voin silti olla traumatisoitunut osastovuosista. Nään niistä painajaisiakin. Ei oo mun valinta ollut

Lue lisää

mikö siihen traumaan auttaa? sinulla on hyvä hoitosuhde. ja olet nähtävästi puhunut sun traumoista monta kertaa. sanot että voit paremmin niin mikä siihen on auttanut että voit paremmin mutta olet edelleen katkera

Jaa-a. Mitä mä voin saada? Raha ei korvaa vuosia. EHkä mä vaan oisin halunnu saada ne vastuuseen hoitovirheistään. Mut sitäkään ei tapahdu enään.

No mulla on kelaterapiaan lähete. Saan unilääkettä. About siinä hoito kun se lääkäri ei kuitenkaan ole terapeutti. Ei se oikein ihmeisiin voi kun ne kuuluu terapiaan...

Anonyymi kirjoitti:

niin näät painajaisia koska et osaa päästä irti. No ole sitten katkera loppuikäsi

Onko se mun oma valinta? En oo ite valinnu asiaa

Anonyymi kirjoitti:

Jaa-a. Mitä mä voin saada? Raha ei korvaa vuosia. EHkä mä vaan oisin halunnu saada ne vastuuseen hoitovirheistään. Mut sitäkään ei tapahdu enään.

No mulla on kelaterapiaan lähete. Saan unilääkettä. About siinä hoito kun se lääkäri ei kuitenkaan ole terapeutti. Ei se oikein ihmeisiin voi kun ne kuuluu terapiaan...

Lue lisää

No elä tässä päivässä . Sinä et ole enää osastolla ja olet aikuinen . ja sanot tätä lääkäriä hyväksi koska hän on määrännyt sulle unilääkettä. Ja se tekee hoitosuhteesta hyvän. sähän oot puhunut että lääkärin ansiosat voit paremmin siis sen ansiosta että syöt unilääkkeitä.

Anonyymi kirjoitti:

Onko se mun oma valinta? En oo ite valinnu asiaa

No et. mutta sun ei tartte elää menneisyydessä. Elä tässä päivässä . Mä luulin että sulla oli hoitosuhde lääkärillä kun oot kehunut sitä ja sit kerrot että se on määrännyt sulle vaan unilääkkeitä

Anonyymi kirjoitti:

Jaa-a. Mitä mä voin saada? Raha ei korvaa vuosia. EHkä mä vaan oisin halunnu saada ne vastuuseen hoitovirheistään. Mut sitäkään ei tapahdu enään.

No mulla on kelaterapiaan lähete. Saan unilääkettä. About siinä hoito kun se lääkäri ei kuitenkaan ole terapeutti. Ei se oikein ihmeisiin voi kun ne kuuluu terapiaan...

Lue lisää

Mikset sä voi mennä esim kriisikeskukseen jossa käsitellään juurikin traumoja. Vai onko sulla toi kelaterapiajumala ainoaoikea jota palvot

Anonyymi kirjoitti:

mikö siihen traumaan auttaa? sinulla on hyvä hoitosuhde. ja olet nähtävästi puhunut sun traumoista monta kertaa. sanot että voit paremmin niin mikä siihen on auttanut että voit paremmin mutta olet edelleen katkera

Lue lisää

Paras lääke ikinä ollut parisuhde. Se vaan nyt on ollut se tärkein toimiva tuki mulle. Mun vanhemmat tosi läheisiä mulle mut ne on eronnut niin ehkä siinä se aste ero.

Traumoista paraneminen vie kauan. En fyysisesti enään oireile enkä kuule ääniä tai muita psykoottisia oireita omaa. Mut ehkä nyt oon siinä pisteessä, missä tartten ammattilaisen apua. Lähete mulla on menossa mut se terapeutin saaminen on sit pidempi prosessi

Anonyymi kirjoitti:

No et. mutta sun ei tartte elää menneisyydessä. Elä tässä päivässä . Mä luulin että sulla oli hoitosuhde lääkärillä kun oot kehunut sitä ja sit kerrot että se on määrännyt sulle vaan unilääkkeitä

Lue lisää

Hoitosuhde on hyvä mut eihän se voi ihmeitä tehdä. Se sai mulle jo oikean diagnoosin. Mua ei enään hoideta skitsofrenia potilaana vaan ADHD+C-PTSD omaavana. Jo se on musta iso muutos. Se purki kaikki antipsykootit ja sellasta.

Anonyymi kirjoitti:

Mikset sä voi mennä esim kriisikeskukseen jossa käsitellään juurikin traumoja. Vai onko sulla toi kelaterapiajumala ainoaoikea jota palvot

Koska mä en ooo akuutissa kriisissä. Toihan on lyhytkestonen. Mä tartten 2-3v terapiaa ainakin

Anonyymi kirjoitti:

Paras lääke ikinä ollut parisuhde. Se vaan nyt on ollut se tärkein toimiva tuki mulle. Mun vanhemmat tosi läheisiä mulle mut ne on eronnut niin ehkä siinä se aste ero.

Traumoista paraneminen vie kauan. En fyysisesti enään oireile enkä kuule ääniä tai muita psykoottisia oireita omaa. Mut ehkä nyt oon siinä pisteessä, missä tartten ammattilaisen apua. Lähete mulla on menossa mut se terapeutin saaminen on sit pidempi prosessi

Lue lisää

ja sä et voi sillä aikaa käydä kriisikeskuksessa koska sä palvot kelaterapiajumalaa

Anonyymi kirjoitti:

Paras lääke ikinä ollut parisuhde. Se vaan nyt on ollut se tärkein toimiva tuki mulle. Mun vanhemmat tosi läheisiä mulle mut ne on eronnut niin ehkä siinä se aste ero.

Traumoista paraneminen vie kauan. En fyysisesti enään oireile enkä kuule ääniä tai muita psykoottisia oireita omaa. Mut ehkä nyt oon siinä pisteessä, missä tartten ammattilaisen apua. Lähete mulla on menossa mut se terapeutin saaminen on sit pidempi prosessi

Lue lisää

millasta terapiaa sä haluat tohon traumaan ja katkeruuteen. ihan varmasti sulle sanotaan että elä tässä päivässä koska kukaan ei menmeisyyttä voi muuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

ja sä et voi sillä aikaa käydä kriisikeskuksessa koska sä palvot kelaterapiajumalaa

Palvonko? Tarjoaako ne tuolla Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia ja muita terapia muotoja jotka suunnattu C-PTSD varten? Senhän takia mä odotan terapiaa et saan noita

Anonyymi kirjoitti:

millasta terapiaa sä haluat tohon traumaan ja katkeruuteen. ihan varmasti sulle sanotaan että elä tässä päivässä koska kukaan ei menmeisyyttä voi muuttaa.

Mulle puhuttiin Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapiasta. Tota se lääkäri suositteli mulle.

Anonyymi kirjoitti:

millasta terapiaa sä haluat tohon traumaan ja katkeruuteen. ihan varmasti sulle sanotaan että elä tässä päivässä koska kukaan ei menmeisyyttä voi muuttaa.

Ei oikeestaan. Terapia on osa toipumista , jotta trauma voidaan integroida osaksi elämäntarinaa ja oireet helpottuvat. Mulla nyt oireet kadonnu mut taakka ei. Se on pitkä prosessi ja vaatii aikaa

Anonyymi kirjoitti:

Mulle puhuttiin Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapiasta. Tota se lääkäri suositteli mulle.

onko sun työ-tai opiskelukyky uhattuna?

Anonyymi kirjoitti:

onko sun työ-tai opiskelukyky uhattuna?

Ei. Mut tota se suositteli mulle. Se toki sitten katotaan terapeutin kanssa erikseen yms

Anonyymi kirjoitti:

Ei oikeestaan. Terapia on osa toipumista , jotta trauma voidaan integroida osaksi elämäntarinaa ja oireet helpottuvat. Mulla nyt oireet kadonnu mut taakka ei. Se on pitkä prosessi ja vaatii aikaa

Lue lisää

voitko kertoa miksi et voi mennä kriisikeskukseen jutteele sillä aikaa kun odotat kelaterapiapäätöstä. Hyvin yksinkertainen kysymys

Anonyymi kirjoitti:

Palvonko? Tarjoaako ne tuolla Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia ja muita terapia muotoja jotka suunnattu C-PTSD varten? Senhän takia mä odotan terapiaa et saan noita

Lue lisää

rakas kulta pieni kun kela ei tarjoa tuota terapiaa jota sulle on suositeltu

Anonyymi kirjoitti:

voitko kertoa miksi et voi mennä kriisikeskukseen jutteele sillä aikaa kun odotat kelaterapiapäätöstä. Hyvin yksinkertainen kysymys

En koe ton auttavan mua. Siksi, lyhytkestoinen ei mun historialla auta

Anonyymi kirjoitti:

rakas kulta pieni kun kela ei tarjoa tuota terapiaa jota sulle on suositeltu

Mulla on myönnetty jo kelaterapia päätös. Se terapeutti vaan puuttuu enään, niissä vähän jonoa ja varattua..

Anonyymi kirjoitti:

Palvonko? Tarjoaako ne tuolla Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia ja muita terapia muotoja jotka suunnattu C-PTSD varten? Senhän takia mä odotan terapiaa et saan noita

Lue lisää

eli sä haluat terapiaa mutta et halua mennä puhumaan kriisikeskukseen sun traumoista. Kerro mulle miten se puhuminen eroaa terapiassa ja kriisikeskuksessa.

Kun kriisikeskus on sitä varten jos on traumaattisia kokemuksia. mutta sinä haluat terapiaa koska koet sen itsellesi jumalana

Anonyymi kirjoitti:

Koska mä en ooo akuutissa kriisissä. Toihan on lyhytkestonen. Mä tartten 2-3v terapiaa ainakin

siellä saa käydä useamman kerran . Eli nytkö sulla ei olekaan traumoja. Sinne voi kuule mennä juttelee vaikka sulla ei olis hengenhätä. Siellä käsitellään traumoja mm

Anonyymi kirjoitti:

Hoitosuhde on hyvä mut eihän se voi ihmeitä tehdä. Se sai mulle jo oikean diagnoosin. Mua ei enään hoideta skitsofrenia potilaana vaan ADHD C-PTSD omaavana. Jo se on musta iso muutos. Se purki kaikki antipsykootit ja sellasta.

Lue lisää

eli sä olet onnellinen kun sulla on oikea diagnoosi. ja sä et voi mennä eteenpäin elämässä diagnoosin takia.

Anonyymi kirjoitti:

eli sä haluat terapiaa mutta et halua mennä puhumaan kriisikeskukseen sun traumoista. Kerro mulle miten se puhuminen eroaa terapiassa ja kriisikeskuksessa.

Kun kriisikeskus on sitä varten jos on traumaattisia kokemuksia. mutta sinä haluat terapiaa koska koet sen itsellesi jumalana

Lue lisää

Koska pyskoterapiassa on C-PTSD hoitoon olevia keinoja. Pelkkä puhuminen ei auta. Noitahan on monia tekniikoita:

Traumakeskeinen KBT (Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia): Tehokas tapa hoitaa C-PTSD:tä, jossa altistetaan turvallisesti traumaan liittyville muistoille ja tilanteille.
EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing): Silmänliikkeillä tapahtuva herkistämisen ja uudelleenkäsittelyn terapia.
Narratiivinen altistusterapia (NET): Keskittyy traumaan liittyvien kertomusten uudelleen työstämiseen.
Kehollisten menetelmien käyttö: Esimerkiksi sensomotorinen psykoterapia voi olla hyödyllinen

Noi on erikseen suunnattu traumoista toipumiseen ja se on ihan eri asia kuin pelkkä puhuminen. Sitä paitsi en oo akuutissa kriisissä oleva. Lyhytkestoinen ei vastaa millään monen vuoden terapiaa. Puhun jo lääkärin kanssa ja hoitajan kanssa niin mulla on jo tota vastaavaa hoitoa. Se ei vaan nyt yksinään riitä

Anonyymi kirjoitti:

Hoitosuhde on hyvä mut eihän se voi ihmeitä tehdä. Se sai mulle jo oikean diagnoosin. Mua ei enään hoideta skitsofrenia potilaana vaan ADHD C-PTSD omaavana. Jo se on musta iso muutos. Se purki kaikki antipsykootit ja sellasta.

Lue lisää

ja sä et voi mennä puhumaan sun traumasta ja katkeruudesta muualle kuin kelateriaan

Anonyymi kirjoitti:

eli sä olet onnellinen kun sulla on oikea diagnoosi. ja sä et voi mennä eteenpäin elämässä diagnoosin takia.

Oon onnellinen oikeasta diagnoosista. Pääsin eroon lääkkeistä.

Diagnoosi muuttui joo, mut ne traumat ei katoa minnekkään Ehkä menisin eteenpäin jos pystyisin itse. En mä huvikseni terapiaan oo menossa jos en tarttis sitä. Vaikka oonkin oireeton siltä osin ettei se elämää haittaa ja ainoot lääkkeet uni niin pidemmän ajan kannalta terapia on pakollinen

EIköhän ne ite tiedä. Mulla on myönnetty se eli täytän kriteerit. Psykiatrihan nimenomaan ton mulle määräsi.

Anonyymi kirjoitti:

En koe ton auttavan mua. Siksi, lyhytkestoinen ei mun historialla auta

niin sulla on trauma koska sulla meni lapsuus osastolla ja et saanut viettää sitä kotona. Mikä siihen auttais?

Anonyymi kirjoitti:

EIköhän ne ite tiedä. Mulla on myönnetty se eli täytän kriteerit. Psykiatrihan nimenomaan ton mulle määräsi.

Mulla on muutakin traumahistoriaa mitä en tänne laittanut.

Anonyymi kirjoitti:

Oon onnellinen oikeasta diagnoosista. Pääsin eroon lääkkeistä.

Diagnoosi muuttui joo, mut ne traumat ei katoa minnekkään Ehkä menisin eteenpäin jos pystyisin itse. En mä huvikseni terapiaan oo menossa jos en tarttis sitä. Vaikka oonkin oireeton siltä osin ettei se elämää haittaa ja ainoot lääkkeet uni niin pidemmän ajan kannalta terapia on pakollinen

Lue lisää

mikä niissä traumoissa sua eniten häiritsee? ne hoitovirheet , lapsuus meni osastolla

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on muutakin traumahistoriaa mitä en tänne laittanut.

aha.auttaako katkeruus sua jotenkin?

Saisin tota jo vanhan diagnoosinkin eli skitsofrtenian perusteella ihan tiedoksi vaan. Täytän noi kirkkaasti vaikken tällä hetkellä olekkaan akuutissa hädässä.

Kela ja psykiatri on sitä mieltä, että mun työ-ja opiskelukyky paranee jos saan terapiaa. Eli täytän kriteerit. Ei se psykiatri olis lausontoa tehnyt jos ei kokis etten täyttäis. Oikeestaan sen mielestä mun olis pitäny ajat sit saada jo. Ihmetteli miksei kukaan aikaisemmin ollut tehny lausontoa

Anonyymi kirjoitti:

mikä niissä traumoissa sua eniten häiritsee? ne hoitovirheet , lapsuus meni osastolla

tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin häiriöit ehkä se isoin tällä hetkellä. Noi on suoraa seurusta traumoistani +ADHD siihen päälle.

Anonyymi kirjoitti:

Saisin tota jo vanhan diagnoosinkin eli skitsofrtenian perusteella ihan tiedoksi vaan. Täytän noi kirkkaasti vaikken tällä hetkellä olekkaan akuutissa hädässä.

Kela ja psykiatri on sitä mieltä, että mun työ-ja opiskelukyky paranee jos saan terapiaa. Eli täytän kriteerit. Ei se psykiatri olis lausontoa tehnyt jos ei kokis etten täyttäis. Oikeestaan sen mielestä mun olis pitäny ajat sit saada jo. Ihmetteli miksei kukaan aikaisemmin ollut tehny lausontoa

Lue lisää

oletko tällä välin kun etit sitä terapeuttia tutustua omahoitoon eli mitä voit tehdä itse

Anonyymi kirjoitti:

aha.auttaako katkeruus sua jotenkin?

Enemmän ne traumamuistot on vieläkin mielessä. Vaikken enään oireile ne on silti olemassa. Katkeruus nyt ehkä liittyy traumoihin. Sitä varten on se terapia kuhan saan sen terapeutin... Ehkä nyt marraskuussa jopa

Anonyymi kirjoitti:

oletko tällä välin kun etit sitä terapeuttia tutustua omahoitoon eli mitä voit tehdä itse

Joo. Meillä on poikaystävän kanssa oma trauma-terapia ohjelma. Painopeitto, hengitysharjotuksia yms. Sellanen missä keinoja mitkä löytyy netissä

Mut omahoidolla pääsee vaan tiettyyn pisteeseen asti.

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Meillä on poikaystävän kanssa oma trauma-terapia ohjelma. Painopeitto, hengitysharjotuksia yms. Sellanen missä keinoja mitkä löytyy netissä

Mut omahoidolla pääsee vaan tiettyyn pisteeseen asti.

Lue lisää

Ja mä piirtelen ja liikun ulkona ton lisäks. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/rentoutus-ja-hengitys -> Noita tehny sen lisäks. Meil o poikaystävän kanssa ollu monimuotoinen ohjelma mitä tehty ja yhistelty toimivimmat.

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Meillä on poikaystävän kanssa oma trauma-terapia ohjelma. Painopeitto, hengitysharjotuksia yms. Sellanen missä keinoja mitkä löytyy netissä

Mut omahoidolla pääsee vaan tiettyyn pisteeseen asti.

Lue lisää

missä on teillä on puhuminen? tietääkö sun poikaystävä edes sun traumoista

Anonyymi kirjoitti:

missä on teillä on puhuminen? tietääkö sun poikaystävä edes sun traumoista

No se on pieni osa sitä. Tottakai se tietää, sehän oli mukana auttamassa mua diagnoosin muuttamisessa

Anonyymi kirjoitti:

No se on pieni osa sitä. Tottakai se tietää, sehän oli mukana auttamassa mua diagnoosin muuttamisessa

no mitä se on sanonut sun traumoista kun oot kertonut sulle tapahtuneita asioita?

Anonyymi kirjoitti:

Enemmän ne traumamuistot on vieläkin mielessä. Vaikken enään oireile ne on silti olemassa. Katkeruus nyt ehkä liittyy traumoihin. Sitä varten on se terapia kuhan saan sen terapeutin... Ehkä nyt marraskuussa jopa

Lue lisää

eli sä syylistät itseäsi yms. Eli sä haluut että joku terapeutti sanoo ettet ole ollut syyllinen

Anonyymi kirjoitti:

Enemmän ne traumamuistot on vieläkin mielessä. Vaikken enään oireile ne on silti olemassa. Katkeruus nyt ehkä liittyy traumoihin. Sitä varten on se terapia kuhan saan sen terapeutin... Ehkä nyt marraskuussa jopa

Lue lisää

totta kai sä oireilet . katkeruus on oire

Anonyymi kirjoitti:

totta kai sä oireilet . katkeruus on oire

No lääketieteellisesti en oireile.

Anonyymi kirjoitti:

no mitä se on sanonut sun traumoista kun oot kertonut sulle tapahtuneita asioita?

No, pitäähän se niitä kurjina ja kamalina asioina tietenki

Anonyymi kirjoitti:

tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin häiriöit ehkä se isoin tällä hetkellä. Noi on suoraa seurusta traumoistani ADHD siihen päälle.

niin ja impulssikontrolli ei voi liittyä adhd:hen

Anonyymi kirjoitti:

niin ja impulssikontrolli ei voi liittyä adhd:hen

No lääkärin mukaan se on kumpaakin. Terapian pitäs auttaa

Anonyymi kirjoitti:

tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin häiriöit ehkä se isoin tällä hetkellä. Noi on suoraa seurusta traumoistani ADHD siihen päälle.

miten sä osaat eritellä kumpaan noi liittyy kun kummassakin on noi samat jutut

Anonyymi kirjoitti:

No, pitäähän se niitä kurjina ja kamalina asioina tietenki

onko hän koskaan sanonut ettei se ole ollut sun syytä mitä sulle on tapahtunut

Anonyymi kirjoitti:

miten sä osaat eritellä kumpaan noi liittyy kun kummassakin on noi samat jutut

Sanon vaan mitä lääkäri sano.

Anonyymi kirjoitti:

No lääketieteellisesti en oireile.

mitä toi tarkoittaa?

Anonyymi kirjoitti:

onko hän koskaan sanonut ettei se ole ollut sun syytä mitä sulle on tapahtunut

Joo tottakai.

Anonyymi kirjoitti:

mitä toi tarkoittaa?

Sitä etten lääkärin näkökulmasta oireile enään

Anonyymi kirjoitti:

No lääkärin mukaan se on kumpaakin. Terapian pitäs auttaa

olet sä ikinä edes googlettanut noita asioita esim mitä voi tehdä kun on tunne-elämän säätelyn ongelmia. vai odotat sä sitä terapiaa

Anonyymi kirjoitti:

olet sä ikinä edes googlettanut noita asioita esim mitä voi tehdä kun on tunne-elämän säätelyn ongelmia. vai odotat sä sitä terapiaa

Lääkärin kanssa käyty läpi asioita joo mut sen mielestä trauma on mun pääasiallinen syy

Anonyymi kirjoitti:

Lääkärin kanssa käyty läpi asioita joo mut sen mielestä trauma on mun pääasiallinen syy

ja sä et ole ikinä googlettanut mitä sä voit ite tehdä

Anonyymi kirjoitti:

ja sä et ole ikinä googlettanut mitä sä voit ite tehdä

On vähän vaikea estää itkemistä

Anonyymi kirjoitti:

On vähän vaikea estää itkemistä

ai sen tiedon takia jonka saat. eli sä näät itkemisenkin ongelmana ja vääränä. miten sä pärjäät siellä terapiassa jos sua alkaa itkettää

Anonyymi kirjoitti:

ai sen tiedon takia jonka saat. eli sä näät itkemisenkin ongelmana ja vääränä. miten sä pärjäät siellä terapiassa jos sua alkaa itkettää

No itken herkästi. Se on ehkä konnkreettisin seuraus. Ja miksen pärjäis? Senhän on tarkoitus nimenomaan auttaa mua

Anonyymi kirjoitti:

Koska pyskoterapiassa on C-PTSD hoitoon olevia keinoja. Pelkkä puhuminen ei auta. Noitahan on monia tekniikoita:

Traumakeskeinen KBT (Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia): Tehokas tapa hoitaa C-PTSD:tä, jossa altistetaan turvallisesti traumaan liittyville muistoille ja tilanteille.
EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing): Silmänliikkeillä tapahtuva herkistämisen ja uudelleenkäsittelyn terapia.
Narratiivinen altistusterapia (NET): Keskittyy traumaan liittyvien kertomusten uudelleen työstämiseen.
Kehollisten menetelmien käyttö: Esimerkiksi sensomotorinen psykoterapia voi olla hyödyllinen

Noi on erikseen suunnattu traumoista toipumiseen ja se on ihan eri asia kuin pelkkä puhuminen. Sitä paitsi en oo akuutissa kriisissä oleva. Lyhytkestoinen ei vastaa millään monen vuoden terapiaa. Puhun jo lääkärin kanssa ja hoitajan kanssa niin mulla on jo tota vastaavaa hoitoa. Se ei vaan nyt yksinään riitä

Lue lisää

Jos elämälankaterapia auttaa niin hyvä niin

Anonyymi kirjoitti:

No itken herkästi. Se on ehkä konnkreettisin seuraus. Ja miksen pärjäis? Senhän on tarkoitus nimenomaan auttaa mua

sähän sanoit ettet oireile ja nyt sanot olevasi itkuherkkä. Eli sä valehtelet kun sanot ettei sulla ole oireita. Onnellinen ihminen itkee?

Anonyymi kirjoitti:

No itken herkästi. Se on ehkä konnkreettisin seuraus. Ja miksen pärjäis? Senhän on tarkoitus nimenomaan auttaa mua

no kun sua itkettää netistä saatava tieto niin mitä tapahtuu kun terapaeutti antaa tietoa

Anonyymi kirjoitti:

sähän sanoit ettet oireile ja nyt sanot olevasi itkuherkkä. Eli sä valehtelet kun sanot ettei sulla ole oireita. Onnellinen ihminen itkee?

En oireile lääkäreiden näkökulmasta. Ei fyysisiä eikä psyykkisiä oireita. Itkuherkkyys on vaan jälkiseuraus, ei oire. Oon mä onnellinen mut itken herkästi. Ei ne pois sulje toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

no kun sua itkettää netistä saatava tieto niin mitä tapahtuu kun terapaeutti antaa tietoa

Ah, en tarkottanu netistä saatavaa tietoa vaan et itken herkästi mikä on tunnesäätelyn ongelmia traumasta/ADHD:sta johtuen. Se räikein seuraus noista

Anonyymi kirjoitti:

En oireile lääkäreiden näkökulmasta. Ei fyysisiä eikä psyykkisiä oireita. Itkuherkkyys on vaan jälkiseuraus, ei oire. Oon mä onnellinen mut itken herkästi. Ei ne pois sulje toisiaan.

Lue lisää

Mun tilanne on siit hassu et lääkärien näkökulmasta oon oireeton. Lääkärini kyll tietää oireista, mut niitä ei virallisesti lasketa

Anonyymi kirjoitti:

Sitä etten lääkärin näkökulmasta oireile enään

no niin. Miten sä pärjäät työelämässä tuon itkemisen kanssa

Anonyymi kirjoitti:

Ah, en tarkottanu netistä saatavaa tietoa vaan et itken herkästi mikä on tunnesäätelyn ongelmia traumasta/ADHD:sta johtuen. Se räikein seuraus noista

no mitä mieletä sä oot siitä mitä oot lukenut tunteiden säätelystä

Anonyymi kirjoitti:

no niin. Miten sä pärjäät työelämässä tuon itkemisen kanssa

No siks meen terapiaan kuhan pääsen et pärjään. Mulla on onneks vielä aikaa,eka vuos AMK:ssa vasta alko

Anonyymi kirjoitti:

En oireile lääkäreiden näkökulmasta. Ei fyysisiä eikä psyykkisiä oireita. Itkuherkkyys on vaan jälkiseuraus, ei oire. Oon mä onnellinen mut itken herkästi. Ei ne pois sulje toisiaan.

Lue lisää

mikä itkettää? ne muut asiat kuin osastolla olo

Anonyymi kirjoitti:

no mitä mieletä sä oot siitä mitä oot lukenut tunteiden säätelystä

Ainaki sen et mulla on ne pahasti pielessä.

Anonyymi kirjoitti:

mikä itkettää? ne muut asiat kuin osastolla olo

Itken herkästi vastoinkäymisissä ja muusta sellasesta. Joskus jopa pikku haava saa itkemään vaikkei edes sattuisi. Riittää et näen verta.

Et joo, tartten tohon sitä apua. Koulussa mä pystyn estämään itkut paremmin, ehkä ympäristökin ratkasee. En oikeesti tiedä. Toi on joku.... trauman jälkioire tai vastaavaa

Anonyymi kirjoitti:

Itken herkästi vastoinkäymisissä ja muusta sellasesta. Joskus jopa pikku haava saa itkemään vaikkei edes sattuisi. Riittää et näen verta.

Et joo, tartten tohon sitä apua. Koulussa mä pystyn estämään itkut paremmin, ehkä ympäristökin ratkasee. En oikeesti tiedä. Toi on joku.... trauman jälkioire tai vastaavaa

Lue lisää

eli ei ole oireita mutta tarttet apua

Anonyymi kirjoitti:

Itken herkästi vastoinkäymisissä ja muusta sellasesta. Joskus jopa pikku haava saa itkemään vaikkei edes sattuisi. Riittää et näen verta.

Et joo, tartten tohon sitä apua. Koulussa mä pystyn estämään itkut paremmin, ehkä ympäristökin ratkasee. En oikeesti tiedä. Toi on joku.... trauman jälkioire tai vastaavaa

Lue lisää

sanot etteii oire ja juuri itse sanot että on jälkioire. ei susta ota selvää

Anonyymi kirjoitti:

eli ei ole oireita mutta tarttet apua

Kuten sanoin, lääketieteellisesti oon oireeton. Tota ei lasketa oireeksi siellä. Toivon et terapia auttaa tohon.

Anonyymi kirjoitti:

Yks lääkäri vaan lätkäs diagnoosin osastolla olon perusteella ja that's it. Toi HYKSin lääkäri oli eka joka edes tutki mun traumahistoriaa tai historiaa millään tasolla. Sitä ennen mulla on ollut varmaan... 5-7 eri psykiatria vuosien varrella. Varmaan enemmänkin kun olin eri osastoilla ja silleen. Osastolla lääkärit ei vissiin liiemmin selvittele kuin oireita vaan

Lue lisää

Siis kukaan ei ole tutkinut ?
Yks lääkäri vaan lätkäs diagnoosin, oli eka joka edes tutki..?
Miten tuo nyt niin kuin meni ?

Anonyymi kirjoitti:

Siis kukaan ei ole tutkinut ?
Yks lääkäri vaan lätkäs diagnoosin, oli eka joka edes tutki..?
Miten tuo nyt niin kuin meni ?

Traumahistoriaa ei. Osastolla vaan keskityttiin oireisiin. Ja kun täytin 18v sain ton diagnoosin koska joku piti antaa

Anonyymi kirjoitti:

Traumahistoriaa ei. Osastolla vaan keskityttiin oireisiin. Ja kun täytin 18v sain ton diagnoosin koska joku piti antaa

18v on siit tärkee et siirryin aikuisten puolelle. Mua ei voinu jättää ilman diagnoosia byrokratian takia. Ja siksi sain skitsofrenian. Jonka HYKSin lääkäri kumosi myöhemmin

Anonyymi kirjoitti:

Et oo vissiin ite kokenu traumaa? Oliskin niin helppoa kun vaan päättää, Mut asiat ei oo niin helppoja. Joo oon aikuinen mut voin silti olla katkera menetetystä nuoruudesta ja selvistä hoitovirheistä mitä mulle tehtiin näin jälkiviisana. Olisin paljon pidemmällä jos hoito osastoilla olis jotain muutkain kun säilöntää. Ne ei ikinä saanu mua parannettua eikä avohoito. Toi HYKSin lääkäri on harvoja hyviä mitä varmaan on

Lue lisää

Eihän nuoruutta ole menetetty, nuoruus on vain mennyt laitoksessa, ym.
Itse olin nuori aikuinen, kun kävin psykiatriset sairaalat läpi, aikuisuuteen saakka.
En ole ajatellut, että olisin mihinkään menettänyt ne vuodet, ne vain meni sairastaessa ja isoksi osaksi osastoilla.
Se oli osa elämääni, ne vuodet minun oli käytävä läpi, voiko sitä sanoa kohtaloksi, tai mitä ikinä. Olen nyt sitäkin kokemusta rikkaampi.
Saan olla tyytyväinen, että nykyään elämä on parempaa. Jos murehtisin menneistä, en pystyisi nauttimaan tästä nykyajasta.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän nuoruutta ole menetetty, nuoruus on vain mennyt laitoksessa, ym.
Itse olin nuori aikuinen, kun kävin psykiatriset sairaalat läpi, aikuisuuteen saakka.
En ole ajatellut, että olisin mihinkään menettänyt ne vuodet, ne vain meni sairastaessa ja isoksi osaksi osastoilla.
Se oli osa elämääni, ne vuodet minun oli käytävä läpi, voiko sitä sanoa kohtaloksi, tai mitä ikinä. Olen nyt sitäkin kokemusta rikkaampi.
Saan olla tyytyväinen, että nykyään elämä on parempaa. Jos murehtisin menneistä, en pystyisi nauttimaan tästä nykyajasta.

Lue lisää

Toivon ehkä joskus ajattelevani samoin. Tosin väärä diagnoosi kyll katkeroittaa ja hoitovirheet

Anonyymi kirjoitti:

Kuten sanoin, lääketieteellisesti oon oireeton. Tota ei lasketa oireeksi siellä. Toivon et terapia auttaa tohon.

Anna mun nauraa. koska psyykesairasu on ollut esim bakteerin aiheuttama

Anonyymi kirjoitti:

Lisätään nyt et muutama varmaan täyttäis rikoksen merkit mitä tulee lepositeiden väärinkäyttöön mun kohdallani. Näistä on vaan niin kauan ettei asiaa voida enään todistaa. Tätä mieltä mun lääkäri on ollut kun ollaan yhdessä käyty asioita läpi.

Lue lisää

Mäkin olen ollut aikoinaan useamman kerran lepositeissä, mutta en enää ajattele niitä aikoja, koska se tapahtui aikoja sitten.
Hoitovirheitä on sattunut, kerran lähellä kuolemaakin leikkauksessa sattuneen virheen takia, mutta sekin on jäänyt menneisyyteen, vaikka haittavaivaa jäi lopuksi elämää.
En voittaisi sillä mitään, jos jäisin vellomaan jo tapahtuneissa kokemuksissa.
Menneistä asioista on hyvä päästää irti. Ne ei poistu tapahtumattomiksi, mutta niidenkin kanssa pystyy elämään, koska ne on joka tapauksessa tapahtunut. Kun sen hyväksyy, on helpompi keskittyä tähän hetkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten sanoin, lääketieteellisesti oon oireeton. Tota ei lasketa oireeksi siellä. Toivon et terapia auttaa tohon.

että psyykesairauden pitäis aiheutta esim kuumetta. ihan oikeesti

Anonyymi kirjoitti:

Traumahistoriaa ei. Osastolla vaan keskityttiin oireisiin. Ja kun täytin 18v sain ton diagnoosin koska joku piti antaa

johan sulla oli anoreksia

Anonyymi kirjoitti:

Ootko ite menettäny 6v nuoruudestas? Et varmaan. Tottakai mä mietin mitä mä oisin voinu saavuttaa jos asiat ois menny toisin. oon jo kuitenkin pitkällä. Luojan kiitos en joutunu nuivaniemeen aikoinaan. Siitä oon ilonen

Lue lisää

Itse en ollut aikoinaan Niuvaniemessä, mutta olin Vanhassa Vaasassa useamman vuoden.
Ei ole siitäkään traumoja jäänyt. Ja tulihan sekin koettua.

Anonyymi kirjoitti:

Traumahistoriaa ei. Osastolla vaan keskityttiin oireisiin. Ja kun täytin 18v sain ton diagnoosin koska joku piti antaa

eli menit anoreksian takia osastolle ja uusi diagnooisn piti antaa että pääset pois. ei voi olla totta

Anonyymi kirjoitti:

Anna mun nauraa. koska psyykesairasu on ollut esim bakteerin aiheuttama

No mä en päätä näitä. Pääasia et saan terapiaa ja toivon sen auttavan

Anonyymi kirjoitti:

Onko se mun oma valinta? En oo ite valinnu asiaa

Sä et pysty valitsemaan sitä, mitä sulle on tapahtunut. Mutta sä pystyt itse valitsemaan, miten sä elät niiden vanhojen tapahtumien kanssa.
Roikutko ajatuksissasi ja katkerana siellä vanhoissa tapahtuneissa asioissa, vai haluatko elää tässä ja nyt, jos kerran yleisesti menee jo paremminkin ?
Sen sä voit valita ihan itse, ja täytyykin, kukaan ei voi valita sitä sun puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

Mäkin olen ollut aikoinaan useamman kerran lepositeissä, mutta en enää ajattele niitä aikoja, koska se tapahtui aikoja sitten.
Hoitovirheitä on sattunut, kerran lähellä kuolemaakin leikkauksessa sattuneen virheen takia, mutta sekin on jäänyt menneisyyteen, vaikka haittavaivaa jäi lopuksi elämää.
En voittaisi sillä mitään, jos jäisin vellomaan jo tapahtuneissa kokemuksissa.
Menneistä asioista on hyvä päästää irti. Ne ei poistu tapahtumattomiksi, mutta niidenkin kanssa pystyy elämään, koska ne on joka tapauksessa tapahtunut. Kun sen hyväksyy, on helpompi keskittyä tähän hetkeen.

Lue lisää

Aivan. Noh mä olin ekan kerran 13v tyttö ja lepositeissä... Ehkä sen takia plus muun historian takia en oo vielä saavuttanu tota pistettä. Mut ehkä vielä joskus :)

Anonyymi kirjoitti:

johan sulla oli anoreksia

Joo. Mut anoreksia ei selitä psyykeoireita. Sen takia sain skitsofrenia diagnoosin joka kumottiin. Anoreksian takia tosin ehkä kukaan ei edes kunnolla tutkinut mua silloin.

Anonyymi kirjoitti:

No siks meen terapiaan kuhan pääsen et pärjään. Mulla on onneks vielä aikaa,eka vuos AMK:ssa vasta alko

sä oot koulussa vaikka se sun taruma uhkaa sun opiskelukykyä. miten se trauma hankaloittaa opiskelua?

Anonyymi kirjoitti:

Itken herkästi vastoinkäymisissä ja muusta sellasesta. Joskus jopa pikku haava saa itkemään vaikkei edes sattuisi. Riittää et näen verta.

Et joo, tartten tohon sitä apua. Koulussa mä pystyn estämään itkut paremmin, ehkä ympäristökin ratkasee. En oikeesti tiedä. Toi on joku.... trauman jälkioire tai vastaavaa

Lue lisää

pitäiskö sun olla enemmän pois kotia jos kotona itkettää

Anonyymi kirjoitti:

Itse en ollut aikoinaan Niuvaniemessä, mutta olin Vanhassa Vaasassa useamman vuoden.
Ei ole siitäkään traumoja jäänyt. Ja tulihan sekin koettua.

Huih, mun kaveri on siellä vanhassa Vaasas. Karsee paikka.

Niimpä kyll normiosastotkin... Mut mulle jäi traumat, mukavaa ettei kaikille jää

Anonyymi kirjoitti:

eli menit anoreksian takia osastolle ja uusi diagnooisn piti antaa että pääset pois. ei voi olla totta

Anoreksian takia menin joo. Ja sain skitsofrenian kun psyykoottiset oireet piti jollain selittää

Anonyymi kirjoitti:

18v on siit tärkee et siirryin aikuisten puolelle. Mua ei voinu jättää ilman diagnoosia byrokratian takia. Ja siksi sain skitsofrenian. Jonka HYKSin lääkäri kumosi myöhemmin

Lue lisää

eli sä olit parantunut anoreksiasta 18 vuotiaan koska sulla ei ollut enää anoreksia diagnoosia

Anonyymi kirjoitti:

18v on siit tärkee et siirryin aikuisten puolelle. Mua ei voinu jättää ilman diagnoosia byrokratian takia. Ja siksi sain skitsofrenian. Jonka HYKSin lääkäri kumosi myöhemmin

Lue lisää

saako kysyä miksi osastolta ei pääse terveenä pois

Anonyymi kirjoitti:

Paras lääke ikinä ollut parisuhde. Se vaan nyt on ollut se tärkein toimiva tuki mulle. Mun vanhemmat tosi läheisiä mulle mut ne on eronnut niin ehkä siinä se aste ero.

Traumoista paraneminen vie kauan. En fyysisesti enään oireile enkä kuule ääniä tai muita psykoottisia oireita omaa. Mut ehkä nyt oon siinä pisteessä, missä tartten ammattilaisen apua. Lähete mulla on menossa mut se terapeutin saaminen on sit pidempi prosessi

Lue lisää

Vanhempien eron ei tarvitse vaikuttaa lapsen kokemaan läheisyyteen vanhempien kanssa.
Molempien vanhempien kanssa voi pysyä läheisenä heidän erostaan huolimatta, etenkin jos vanhemmat ovat siihen suostuvaisia.
Vanhemmat eivät eron jälkeen välttämättä ole enää keskenään läheisiä, mutta molemmat voivat olla yhteiselle lapselleen läheisiä.
Vanhempien ero ei ole koskaan lapsen vika, vaan ihan vanhempien keskinäinen asia.
En näe siinä mitään aste-eroa ( mitä sillä sitten mahdat tarkoittaakaan ).

Anonyymi kirjoitti:

Toivon ehkä joskus ajattelevani samoin. Tosin väärä diagnoosi kyll katkeroittaa ja hoitovirheet

sinähän sait oikean diagnoosin ja siitä väärästä ei tullut sulle mitään haittoja. Se hoitovirhe on tapahtunut ja sitä ei tutkita niin mene eteenpäin elämässä. Mä en ymmärrä miksi sulla on pakonomainen tarve takertua tohon. se on ollutta ja mennyttä. ja se ei siitä muutu. elä tässä päivässä . Mä en ymmärrä mitä sä yrität saavuttaa murehtimalla sitä hoitovirhettä. Sinä olet hengissä .

Anonyymi kirjoitti:

En koe ton auttavan mua. Siksi, lyhytkestoinen ei mun historialla auta

Kaikkihan kannattaa kokeilla. Tuskin lyhyemmästäkään terapiasta ainakaan haittaa on.
Jos kaikesta ajattelee, ettei auta, ettei onnistu, ettei pysty, ettei osaa, jne. Niin silloin onnistumisprosentti jää aika pieneksi.
Pientä positiivisuutta mukaan ajatteluun, se jo auttaa oloa vähän paremmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

No mä en päätä näitä. Pääasia et saan terapiaa ja toivon sen auttavan

kai lääkäri tajuaa ettei psyykesairaus ole bakteerin aiheuttama tai että sulla olis yskää ja nuhaa

Anonyymi kirjoitti:

Oon onnellinen oikeasta diagnoosista. Pääsin eroon lääkkeistä.

Diagnoosi muuttui joo, mut ne traumat ei katoa minnekkään Ehkä menisin eteenpäin jos pystyisin itse. En mä huvikseni terapiaan oo menossa jos en tarttis sitä. Vaikka oonkin oireeton siltä osin ettei se elämää haittaa ja ainoot lääkkeet uni niin pidemmän ajan kannalta terapia on pakollinen

Lue lisää

Mulle määrättiin aikoinaan lääkkeitä oireiden mukaan, ei diagnoosin mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ootko ite menettäny 6v nuoruudestas? Et varmaan. Tottakai mä mietin mitä mä oisin voinu saavuttaa jos asiat ois menny toisin. oon jo kuitenkin pitkällä. Luojan kiitos en joutunu nuivaniemeen aikoinaan. Siitä oon ilonen

Lue lisää

itse asiassa olen. Mä en itse vaan muista niistä asioista. Mutta mä en ole katkeroitunut sen takia. Kuten sinä olet.

Anonyymi kirjoitti:

No itken herkästi. Se on ehkä konnkreettisin seuraus. Ja miksen pärjäis? Senhän on tarkoitus nimenomaan auttaa mua

Itkeminen on täysin sallittua, siinä ei ole mitään pahaa. Tunteet saa näkyä ulospäin, sekä naisilla että miehillä.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan. Noh mä olin ekan kerran 13v tyttö ja lepositeissä... Ehkä sen takia plus muun historian takia en oo vielä saavuttanu tota pistettä. Mut ehkä vielä joskus :)

sä et ole enää lapsi. meillä jokaisella on historia. Mä en tajua miksin sun pitää takertua siihen mitä sä et voi muuttaa. Sä voit vaikuttaa tähän päivään ja tulevaisuuteen. tolla katkeruudella ei saavuta mitään.

Anonyymi kirjoitti:

eli sä olit parantunut anoreksiasta 18 vuotiaan koska sulla ei ollut enää anoreksia diagnoosia

Se on mulla vieläkin. Ei oo poistunu mihinkään eikä poistu. En vaan oireile enään siltä osin.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan. Noh mä olin ekan kerran 13v tyttö ja lepositeissä... Ehkä sen takia plus muun historian takia en oo vielä saavuttanu tota pistettä. Mut ehkä vielä joskus :)

sinä et ole enää 13 v ja lapsi. älä takerru siihen mikä on ollutta ja mennyttä. elä tässä päivässä. Mutta sä pakonomaisesti haluat olla katkera. jos se tekee sut onnelliseksi niin ole katkera.

Anonyymi kirjoitti:

sinähän sait oikean diagnoosin ja siitä väärästä ei tullut sulle mitään haittoja. Se hoitovirhe on tapahtunut ja sitä ei tutkita niin mene eteenpäin elämässä. Mä en ymmärrä miksi sulla on pakonomainen tarve takertua tohon. se on ollutta ja mennyttä. ja se ei siitä muutu. elä tässä päivässä . Mä en ymmärrä mitä sä yrität saavuttaa murehtimalla sitä hoitovirhettä. Sinä olet hengissä .

Lue lisää

Jaa-a. Riippuu varmaan pitkällä ajalla miten antipsykootit vaikuttaa tai ei vaikuta. Mut niiden pitkäaikaisvaikutuksia tuskin on kunnolla tutkittu joten hankala sanoa

Ja niin. Mulla on monta hoitovirhettä. 6v osastolla, lepositeitä ja pakkosyöttöä ja muuta. Jättää jälkensä

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Mut anoreksia ei selitä psyykeoireita. Sen takia sain skitsofrenia diagnoosin joka kumottiin. Anoreksian takia tosin ehkä kukaan ei edes kunnolla tutkinut mua silloin.

Lue lisää

no mitä psyyke oireita sulla oli jouduuit osastolle anoreksian takia kun anoreksia on psyykesairaus. Kyllä sä sen nyt jo tiedät

Anonyymi kirjoitti:

kai lääkäri tajuaa ettei psyykesairaus ole bakteerin aiheuttama tai että sulla olis yskää ja nuhaa

Joo. Lääkäri tietää kyllä. Ja tietää syy-seuraus suhteen. Tää nyt vaan on näitä psykiatrian koukkuja. Ja koska se tietää ton, sain terapian kelan kautta. Eli pätevä lääkäri mulla on onneksi

Anonyymi kirjoitti:

itse asiassa olen. Mä en itse vaan muista niistä asioista. Mutta mä en ole katkeroitunut sen takia. Kuten sinä olet.

Ah.. No meillä on varmaan eromme. Toisaalta oon 23v ja ollu vasta 5v vapaana eli osasto-ajat on vielä tuoreessa muistissa

Anonyymi kirjoitti:

Anoreksian takia menin joo. Ja sain skitsofrenian kun psyykoottiset oireet piti jollain selittää

no mistä sulle tuli psykoottiset oireet?

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Lääkäri tietää kyllä. Ja tietää syy-seuraus suhteen. Tää nyt vaan on näitä psykiatrian koukkuja. Ja koska se tietää ton, sain terapian kelan kautta. Eli pätevä lääkäri mulla on onneksi

Lue lisää

niin mikä ongelma sulla on kun ei ole lääketietteellistä oiretta . Etkö sä tajua ettei trauma ole esim bakteeriperäinen

Anonyymi kirjoitti:

no mistä sulle tuli psykoottiset oireet?

Kuten aloituksessa sanoin: C-PTSD+ADHD tulkittiin osastolla skitsofreniaksi

Anonyymi kirjoitti:

niin mikä ongelma sulla on kun ei ole lääketietteellistä oiretta . Etkö sä tajua ettei trauma ole esim bakteeriperäinen

Mitä sä selität? Tiedän kyllä kaiken olevan traumasta johtuvaa. Mut lääketieteen näkökulmasta trauman jälkioireita ei lasketa eli oon virallisesti oireetoon vaikka kaikki tietää etten

Anonyymi kirjoitti:

Ah.. No meillä on varmaan eromme. Toisaalta oon 23v ja ollu vasta 5v vapaana eli osasto-ajat on vielä tuoreessa muistissa

ja mitä sinä saavutat märehtimällä sun osastoelämää. Se taakse jäänyttä elämää. Sinä et ole enää osastolla. Miksi sun pitää muistella sitä osastoaikaa? Mitä sä saavutat sillä. Sinulla oli siellä kurjaa. Mitä sä haluat saavuttaa sillä että murehdit mitä sulle osastolla tapahtui. Mitä sä hyödyt siitä että pyörit tollasessa katkeruudessa,

Anonyymi kirjoitti:

Mun tilanne on siit hassu et lääkärien näkökulmasta oon oireeton. Lääkärini kyll tietää oireista, mut niitä ei virallisesti lasketa

Miten oireilu ja virallinen oireilu eroavat toisistaan ?

Anonyymi kirjoitti:

Traumahistoriaa ei. Osastolla vaan keskityttiin oireisiin. Ja kun täytin 18v sain ton diagnoosin koska joku piti antaa

Sä kirjoitit, että oli eka lääkäri joka tutki sun traumahistoriaa, ja nyt väität ettei tutkinut ?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sä selität? Tiedän kyllä kaiken olevan traumasta johtuvaa. Mut lääketieteen näkökulmasta trauman jälkioireita ei lasketa eli oon virallisesti oireetoon vaikka kaikki tietää etten

Lue lisää

Mutta sä olet menossa terapiaan ja taas pyörit menneisyydessä. Sä et opi ikinä elää tässä päivässä vaan sun pitää elää siinä ajassa kun sä olit lapsi. Sä olet aikuinen ja susta ei tulee fyysisesti enää lasta ja nuorta. Onko sulla vaikeaa elää aikuisena

Anonyymi kirjoitti:

Toivon ehkä joskus ajattelevani samoin. Tosin väärä diagnoosi kyll katkeroittaa ja hoitovirheet

Opettele ajattelemaan.
Väärä diagnoosi on jo historiaa, eikös ne hoitovirheetkin ole jo aiemmin tapahtuneet ?
Ei niihin kannata jäädä roikkumaan. Se on itsensä kiusaamista, jos mietiskelee kaikkia ikäviä jo vanhoja asioita, koska siitä voi tulla paha ja ahdistava olo. Kun niitä ei mieti, vaan miettii kaikkea mukavampaa, huomaa, että olokin voi olla parempi.
Se on sellaista omaa oman tunnetilan säätelyä, ja samalla oppii tuntemaan, mitkä asiat saa tuntumaan pahalta, mitkä taas hyvältä.
Yleisimmin ihminen muodostaa elämästään sellaisen, jossa on hyvä olla.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan. Noh mä olin ekan kerran 13v tyttö ja lepositeissä... Ehkä sen takia plus muun historian takia en oo vielä saavuttanu tota pistettä. Mut ehkä vielä joskus :)

Uskoisin, että sinäkin pystyt vielä joskus pärjäämään menneisyytesi kanssa.
Kunhan itsekin uskot ja luotat siihen, sekä itseesi.

Anonyymi kirjoitti:

Se on mulla vieläkin. Ei oo poistunu mihinkään eikä poistu. En vaan oireile enään siltä osin.

Miten sulla voi olla anoreksia jos sulla ei ole oireita?

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Mut anoreksia ei selitä psyykeoireita. Sen takia sain skitsofrenia diagnoosin joka kumottiin. Anoreksian takia tosin ehkä kukaan ei edes kunnolla tutkinut mua silloin.

Lue lisää

Anoreksiakin on psyykkinen sairaus.

Anonyymi kirjoitti:

Huih, mun kaveri on siellä vanhassa Vaasas. Karsee paikka.

Niimpä kyll normiosastotkin... Mut mulle jäi traumat, mukavaa ettei kaikille jää

Mä taas tykkäsin olla siel Vaasassa, oli hyvä hoito. Se pelasti mut takaisin elämään.

Anonyymi kirjoitti:

Ah.. No meillä on varmaan eromme. Toisaalta oon 23v ja ollu vasta 5v vapaana eli osasto-ajat on vielä tuoreessa muistissa

Sulla on vielä elämä edessäsi. Kaikki on mahdollista, vielä kun pystyisit päästämään irti menneistä.

Anonyymi kirjoitti:

Uskoisin, että sinäkin pystyt vielä joskus pärjäämään menneisyytesi kanssa.
Kunhan itsekin uskot ja luotat siihen, sekä itseesi.

Ehkä. Kiitos :)

Anonyymi kirjoitti:

Kuten aloituksessa sanoin: C-PTSD ADHD tulkittiin osastolla skitsofreniaksi

siis sulle tuli osastolla psykoosi ja kotona ei olis tullut

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä. Kiitos :)

äskön sanoit ette parannu anoreksiasta ja nyt sitten oletkin päättänyt parantua

Anonyymi kirjoitti:

siis sulle tuli osastolla psykoosi ja kotona ei olis tullut

En tiedä olisiko tullut vai ei. Ei sitä kukaan voi enään tietää. Lopputulos on kuitenkin mikä tiedetään

Anonyymi kirjoitti:

äskön sanoit ette parannu anoreksiasta ja nyt sitten oletkin päättänyt parantua

Ööh? En sanonut niin missään. Oon oireeton mut diagnoosi ei katoa.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä olisiko tullut vai ei. Ei sitä kukaan voi enään tietää. Lopputulos on kuitenkin mikä tiedetään

niin ja syytät osastoa sun psykoosista

Anonyymi kirjoitti:

Ööh? En sanonut niin missään. Oon oireeton mut diagnoosi ei katoa.

Anonyymi kirjoitti:
eli sä olit parantunut anoreksiasta 18 vuotiaan koska sulla ei ollut enää anoreksia diagnoosia

sinä:Se on mulla vieläkin. Ei oo poistunu mihinkään eikä poistu. En vaan oireile enään siltä osin.

Anonyymi kirjoitti:

Ööh? En sanonut niin missään. Oon oireeton mut diagnoosi ei katoa.

Ai sun anoreksia on siis pysyvä diagnoosi. ihan oikeesti

Anonyymi kirjoitti:

niin ja syytät osastoa sun psykoosista

Osasto traumatisoi lisää ja on varteenotettava epäillys, että se pahensi oireita. Tätä mieltä se mun lääkäri on.

Anonyymi kirjoitti:

Ai sun anoreksia on siis pysyvä diagnoosi. ihan oikeesti

Aika lailla. Siitä toipuu mut se jää olemaan diagnoosiksi. Mähän en ite päätä näitä

Anonyymi kirjoitti:

Ai sun anoreksia on siis pysyvä diagnoosi. ihan oikeesti

Sillä on ehkä merkityst somaattisissakin sairauksissa vaikka ei enään oireilisi. Ehkä se poistuu joskus, en tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Osasto traumatisoi lisää ja on varteenotettava epäillys, että se pahensi oireita. Tätä mieltä se mun lääkäri on.

sinulla ei ole enää psykoosia joten opettele elää tässä hetkessä. Sä oot helveti katkera ja elät menneisyydessä. Miksi? sä olet ollut joskus osastolla . se on sun menneisyydessä. Miksi sulla on vaikeaa elää tässä päivässä ja tässä hetkessä. Mitä sä saavutat tollasella menneisyydessä märehtimisessä. keskity tähän päivään . sä et voi muuttaa sun menneisyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Aika lailla. Siitä toipuu mut se jää olemaan diagnoosiksi. Mähän en ite päätä näitä

niinkö sulla lukee diagnoosin kohdalla että se on pysyvä eli siitä ei voi parantua.

Anonyymi kirjoitti:

Aika lailla. Siitä toipuu mut se jää olemaan diagnoosiksi. Mähän en ite päätä näitä

mitä järkeä on käydä terapiassa jos sä voi parantua anoreksiasta

Anonyymi kirjoitti:

niinkö sulla lukee diagnoosin kohdalla että se on pysyvä eli siitä ei voi parantua.

Pysyvä joo. Se voi olla mulla siellä toistaseks koska anoreksia sitoutuu traumaan. En tiedä miten lääkärit noita muuttaa ja eihän se käytännln tasolla haittaa

Anonyymi kirjoitti:

Pysyvä joo. Se voi olla mulla siellä toistaseks koska anoreksia sitoutuu traumaan. En tiedä miten lääkärit noita muuttaa ja eihän se käytännln tasolla haittaa

eli sulla anoreksia ja trauma josta et voi parantua. mitä sä hyödyt terapiasta jos et voi parantua

Anonyymi kirjoitti:

Pysyvä joo. Se voi olla mulla siellä toistaseks koska anoreksia sitoutuu traumaan. En tiedä miten lääkärit noita muuttaa ja eihän se käytännln tasolla haittaa

sä haluut terapiaan vaikka sun diagnooseista ei voi parantua.

Anonyymi kirjoitti:

Pysyvä joo. Se voi olla mulla siellä toistaseks koska anoreksia sitoutuu traumaan. En tiedä miten lääkärit noita muuttaa ja eihän se käytännln tasolla haittaa

jos sulla lukee diagnoosissa pysyvä niin silloin siitä ei voi parantua

Anonyymi kirjoitti:

eli sulla anoreksia ja trauma josta et voi parantua. mitä sä hyödyt terapiasta jos et voi parantua

Lääkäri tuskinpa suosittelis terapiaan jos en voisi toipua. Ehkä ne on siellä byrokratian takia toistaiseksi

Anonyymi kirjoitti:

jos sulla lukee diagnoosissa pysyvä niin silloin siitä ei voi parantua

Niihän se skitsofreniakin oli ja se muutettiin. Mä en tiedä diagnoosien logiikasta mitään. Ja sama se oikeesti, terapiaa suositeltu eli lääkäri on sitä mieltä, että toivun

Anonyymi kirjoitti:

jos sulla lukee diagnoosissa pysyvä niin silloin siitä ei voi parantua

Sitä paitsi vaik ne jäiskin.. NIin mitä väliä sillä on jos oon toipunu ja töissä? Mikä on mun tavoite. Sillonhan niillä ei ole käytännön väliä

Anonyymi kirjoitti:

Mä taas tykkäsin olla siel Vaasassa, oli hyvä hoito. Se pelasti mut takaisin elämään.

Kiva :) Mun kaverilla ehkä sit paskempi tsägä. Se ollut siel viimeset 7v eikä taida ikinä päästä ulos. Hyppii aina eritysksessä joka toinen viikko

Anonyymi kirjoitti:

Sitä paitsi vaik ne jäiskin.. NIin mitä väliä sillä on jos oon toipunu ja töissä? Mikä on mun tavoite. Sillonhan niillä ei ole käytännön väliä

se vaikuttaa siihen jos sä asioit terveydenhuollossa niin ne katsoo että sulla on anoreksia vaikka olisit parantunut

Anonyymi kirjoitti:

Sitä paitsi vaik ne jäiskin.. NIin mitä väliä sillä on jos oon toipunu ja töissä? Mikä on mun tavoite. Sillonhan niillä ei ole käytännön väliä

äskön sanoit sanoit ettet tule ikinä parantumaan anoreksiasta ja nyt sanot että paranet. sulla muuttuu jatkuvasti mielipide

Anonyymi kirjoitti:

Kiva :) Mun kaverilla ehkä sit paskempi tsägä. Se ollut siel viimeset 7v eikä taida ikinä päästä ulos. Hyppii aina eritysksessä joka toinen viikko

ai syyttä on eristyksessä

Anonyymi kirjoitti:

Osasto traumatisoi lisää ja on varteenotettava epäillys, että se pahensi oireita. Tätä mieltä se mun lääkäri on.

Jos osastohoito olisi kamalan traumatisoivaa potilaille, niin ei sellaista hoitomuotoa olisi olemassakaan.

Anonyymi kirjoitti:

se vaikuttaa siihen jos sä asioit terveydenhuollossa niin ne katsoo että sulla on anoreksia vaikka olisit parantunut

No voihan se olla tärkeä tieto niille siellä?

Anonyymi kirjoitti:

äskön sanoit sanoit ettet tule ikinä parantumaan anoreksiasta ja nyt sanot että paranet. sulla muuttuu jatkuvasti mielipide

Niin koska paperit on eri kuin reaalimaailma

Anonyymi kirjoitti:

jos sulla lukee diagnoosissa pysyvä niin silloin siitä ei voi parantua

Anoreksiasta voi parantua.
Kun saa psyyken kuntoon, pystyy syömään normaalisti, saa painoa nousemaan, eikä enää ole eikä tule ongelmia syömisen suhteen, niin silloinhan ei enää ole anoreksiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Niihän se skitsofreniakin oli ja se muutettiin. Mä en tiedä diagnoosien logiikasta mitään. Ja sama se oikeesti, terapiaa suositeltu eli lääkäri on sitä mieltä, että toivun

Lue lisää

Terapiaan ei pääsisi, jos ei olisi mitään sairautta. Sen takia diagnoosia tarvitaan, on oltava todettu sairaus.
Tai kaipa itse maksamalla, eli rahalla, pääsisi terapiaan vaikka terveenäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kiva :) Mun kaverilla ehkä sit paskempi tsägä. Se ollut siel viimeset 7v eikä taida ikinä päästä ulos. Hyppii aina eritysksessä joka toinen viikko

Onko paska tsägä, vai mielenterveys heikoilla ?
Ei se voi kunnossakaan olla, jos sitä joudutaan eristämään vähän väliä.
Itsekin olin siellä alussa aika huonossa kunnossa, mutta toipuminen alkoi pian.

Anonyymi kirjoitti:

Anoreksiasta voi parantua.
Kun saa psyyken kuntoon, pystyy syömään normaalisti, saa painoa nousemaan, eikä enää ole eikä tule ongelmia syömisen suhteen, niin silloinhan ei enää ole anoreksiaa.

Lue lisää

mikä sua estää syömästä. Se että sulla lapsuuden trauma joka estää sua syömästä

Anonyymi kirjoitti:

Terapiaan ei pääsisi, jos ei olisi mitään sairautta. Sen takia diagnoosia tarvitaan, on oltava todettu sairaus.
Tai kaipa itse maksamalla, eli rahalla, pääsisi terapiaan vaikka terveenäkin.

Lue lisää

kyllä terapiassa voi käydä vaikka ei olis diagnoosia. onko ihmiset noin tietämättömiä

Anonyymi kirjoitti:

No voihan se olla tärkeä tieto niille siellä?

ja sitten ne kohtelee sua sen mukaan

Anonyymi kirjoitti:

Anoreksiasta voi parantua.
Kun saa psyyken kuntoon, pystyy syömään normaalisti, saa painoa nousemaan, eikä enää ole eikä tule ongelmia syömisen suhteen, niin silloinhan ei enää ole anoreksiaa.

Lue lisää

silloin sen diagnoosin pitäisi olla määräaikainen

Anonyymi kirjoitti:

Niin koska paperit on eri kuin reaalimaailma

mikset sä voi syödä ennen kuin pääset terapiaan. sano mulla miten se trauma vaikuttaa siihen ettet voi syödä.kyse ei ole nyt lihomisen pelosta vaan miten se trauma estää sua syömästä.

Anonyymi kirjoitti:

Sillä on ehkä merkityst somaattisissakin sairauksissa vaikka ei enään oireilisi. Ehkä se poistuu joskus, en tiedä.

eihän se poistu kun sä sanoit että se on merkitty pysyväksi. silloin se ei poistu

Anonyymi kirjoitti:

mikä sua estää syömästä. Se että sulla lapsuuden trauma joka estää sua syömästä

Kysyit väärältä tyypiltä, mutta anoreksiaan sisältyy aika paljon psyyken puolen juttuja, se ei ole pelkästään sitä, ettei halua syödä.

Anonyymi kirjoitti:

kyllä terapiassa voi käydä vaikka ei olis diagnoosia. onko ihmiset noin tietämättömiä

Niin, no sen takia kirjotinkin, että rahalla pääsee kyllä myös ilman diagnoosia.
Kelan kautta terapiaan pääsy taitaa olla vähän vaikeampaa, eli taustalla on oltava sairaus, miksi terapiaa tarvitsisi.
Ei Kela ala terveille terapioita maksamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, no sen takia kirjotinkin, että rahalla pääsee kyllä myös ilman diagnoosia.
Kelan kautta terapiaan pääsy taitaa olla vähän vaikeampaa, eli taustalla on oltava sairaus, miksi terapiaa tarvitsisi.
Ei Kela ala terveille terapioita maksamaan.

Lue lisää

Siinä ei oltu mainittu kelaterapiaan vaan mainittiin ettei terapiaan pääse jos ei ole diagnoosia. eli kyse siitä terapiaan pääsee vaikka ei olis diagnoosia. Toki silloin se maksetaan itse.

Anonyymi kirjoitti:

Kysyit väärältä tyypiltä, mutta anoreksiaan sisältyy aika paljon psyyken puolen juttuja, se ei ole pelkästään sitä, ettei halua syödä.

sori luulin että olit se jolla on anoreksia

Anonyymi kirjoitti:

Kysyit väärältä tyypiltä, mutta anoreksiaan sisältyy aika paljon psyyken puolen juttuja, se ei ole pelkästään sitä, ettei halua syödä.

ja ihmisen aivot tarvitsee energiaa eli ravintoa toimiakseen. Ihminen ei elä pyhällä hengellä

Anonyymi kirjoitti:

ai syyttä on eristyksessä

En tiedä siitä. Mut ei se kyll varmaan ikinä pääse ulos osastolta

Anonyymi kirjoitti:

Jos osastohoito olisi kamalan traumatisoivaa potilaille, niin ei sellaista hoitomuotoa olisi olemassakaan.

Silti en ole ainut joka on traumatisoitunut. Valitettavasti

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä siitä. Mut ei se kyll varmaan ikinä pääse ulos osastolta

ei pääse ulos vaikka käyttäytyy nätisti. ihme osasto ettei hyvinkäyttäytyvät pääse pois

Anonyymi kirjoitti:

mikset sä voi syödä ennen kuin pääset terapiaan. sano mulla miten se trauma vaikuttaa siihen ettet voi syödä.kyse ei ole nyt lihomisen pelosta vaan miten se trauma estää sua syömästä.

Lue lisää

Missä vaiheessa sanoin et mulla on aktiivinen anoreksia enään? Se on tällä hetkellä vaan diagnoosina olemassa. Ei kuitenkaan oireile. Oon ihan normaalipainoinen ja syön normaalisti nykyään. Silti papereissa mulla on anoreksia diagnoosina olemassa

Anonyymi kirjoitti:

Silti en ole ainut joka on traumatisoitunut. Valitettavasti

siis sä oot tarumatisoitunut osastolla koska tehtiin hoitovirhe ja pyörit sen hoitovirheen kanssa lopun elämäsi etkä osaa elää tässä hetkessä. Kerro miksi sinun pitää elää menneisyydessä. Sitä hoitovirhettä ei enää korvata sulle . Sä olet nyt aikuinen. Sulla on joku helvetin pakkomielle siitä hoitovirheestä . anna olla ja elä tässä hetkessä. mä en ymmärrä miksi sun pitää takertia aikaan jota sä et voi muuttaa. Sä voit vaikuttaa tähän hetkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, no sen takia kirjotinkin, että rahalla pääsee kyllä myös ilman diagnoosia.
Kelan kautta terapiaan pääsy taitaa olla vähän vaikeampaa, eli taustalla on oltava sairaus, miksi terapiaa tarvitsisi.
Ei Kela ala terveille terapioita maksamaan.

Lue lisää

Jep. Mulla ei ois ikinä omalla rahalla varaa maksaa terapiaa. Siispä kela. Ja kuten aikaisemmin sanoin mä oon saanut sen päätöksen ihan syystä. Vaikkei se anoreksia nyt tällä hetkellä vaivaa täytän muuten kriteerit niin kelan kuin psykiatrin mielestä.

Anonyymi kirjoitti:

ei pääse ulos vaikka käyttäytyy nätisti. ihme osasto ettei hyvinkäyttäytyvät pääse pois

No mun on vaikea uskoa et se pääsis enään 7v jälkeen osastolta jos jatkuvasti eristyksessä. Valitettavasti se taitaa sille olla loppuelämän paikka ellei hoito kehity. En tosin tiedä mikä sillä tarkalleen on... Mut selkeästi aika paha sairaus taustalla

Anonyymi kirjoitti:

siis sä oot tarumatisoitunut osastolla koska tehtiin hoitovirhe ja pyörit sen hoitovirheen kanssa lopun elämäsi etkä osaa elää tässä hetkessä. Kerro miksi sinun pitää elää menneisyydessä. Sitä hoitovirhettä ei enää korvata sulle . Sä olet nyt aikuinen. Sulla on joku helvetin pakkomielle siitä hoitovirheestä . anna olla ja elä tässä hetkessä. mä en ymmärrä miksi sun pitää takertia aikaan jota sä et voi muuttaa. Sä voit vaikuttaa tähän hetkeen.

Lue lisää

No mun lääkärin mielestä osastohoito oli se viimeinen hoitovirheineen joka johti traumojen muuntumisessa ääniksi ja psykoottisiksi oireiksi. Sitä ei sit kukaan tiedä olisko noin käyny muutenkin vai ei. Se vaan nyt on tän HYKSin lääkärin näkemys mun traumahistorian pohjalta. Mahdollista on et ne ois tullu muutenkin mut pitää mennä sen mukaan mitä tiedetään. Mulla se nyt vaan kävi näin. Ja voit päätellä tästä hoitovirheiden tasoa jos sen mielestä muutama täytti rikoksenkin merkit.


Eh, 6v on iso osa mun elämästä. Elän vieläkin painajaisissa osastoa ja pakkoruokintaa ja muuta. Tartten terapiaa tohon ja senpä takia sainkin sitä. Ja muihin traumoihin. Olis nimenomaan tavote toipua. Ei oo tietoinen takertuminen. Arvaa haluisinko päästä eroon jos voisin?

Anonyymi kirjoitti:

Missä vaiheessa sanoin et mulla on aktiivinen anoreksia enään? Se on tällä hetkellä vaan diagnoosina olemassa. Ei kuitenkaan oireile. Oon ihan normaalipainoinen ja syön normaalisti nykyään. Silti papereissa mulla on anoreksia diagnoosina olemassa

Lue lisää

Sä sanoit että trauma oli anoreksian taustalla. Pakko kysyä miten parannuit anoreksiasta jos et ole käsitellyt traumaa

Anonyymi kirjoitti:

sori luulin että olit se jolla on anoreksia

Ei tarvitse pyydellä anteeksi. Meneehän täällä herkästi kommentoijat sekaisin, että kuka kirjoitti mitäkin.

Anonyymi kirjoitti:

No mun on vaikea uskoa et se pääsis enään 7v jälkeen osastolta jos jatkuvasti eristyksessä. Valitettavasti se taitaa sille olla loppuelämän paikka ellei hoito kehity. En tosin tiedä mikä sillä tarkalleen on... Mut selkeästi aika paha sairaus taustalla

Lue lisää

Vaasassa ja Niuvassa hoidetaan kriminaalipotilaita, eli rikoksen tehneitä, jotka on todettu syyntakeettomaksi. Sekä myös vaikeahoitoisia psykiatrisia potilaita, jotka ovat niin huonossa kunnossa psyykkisesti, ettei kunnallisten ym. sairaaloiden psykiatrinen hoito ole riittävää, tai ei ole valmiuksia hoitaa niin vaikeasti sairaita potilaita.

Anonyymi kirjoitti:

No mun lääkärin mielestä osastohoito oli se viimeinen hoitovirheineen joka johti traumojen muuntumisessa ääniksi ja psykoottisiksi oireiksi. Sitä ei sit kukaan tiedä olisko noin käyny muutenkin vai ei. Se vaan nyt on tän HYKSin lääkärin näkemys mun traumahistorian pohjalta. Mahdollista on et ne ois tullu muutenkin mut pitää mennä sen mukaan mitä tiedetään. Mulla se nyt vaan kävi näin. Ja voit päätellä tästä hoitovirheiden tasoa jos sen mielestä muutama täytti rikoksenkin merkit.


Eh, 6v on iso osa mun elämästä. Elän vieläkin painajaisissa osastoa ja pakkoruokintaa ja muuta. Tartten terapiaa tohon ja senpä takia sainkin sitä. Ja muihin traumoihin. Olis nimenomaan tavote toipua. Ei oo tietoinen takertuminen. Arvaa haluisinko päästä eroon jos voisin?

Lue lisää

Voi helvetti. se pakkoruokinta kuuluu käypähoitosuunnitelmaan kun henkilö itse ei syö. Sinulle on varmasti tarjottu ruokaa ja mahdollisuutta syödä itse. Mutta jääräpäisenä luulet pysyväsi elossa pyhällä hengellä.

Ethäm pääse eroon kun sä oot helvetin katkera ja etkä osaa elää tässä hetkessä. sä et tajua ettete sä pysty muuttaa menneisyyttä. kukaan ei siihen pysty. Voitko kertoa miksi et halua elää tässä hetkessä.

Anonyymi kirjoitti:

No mun on vaikea uskoa et se pääsis enään 7v jälkeen osastolta jos jatkuvasti eristyksessä. Valitettavasti se taitaa sille olla loppuelämän paikka ellei hoito kehity. En tosin tiedä mikä sillä tarkalleen on... Mut selkeästi aika paha sairaus taustalla

Lue lisää

sun kaveri käyttäytyy hyvin ja on eristyksissä?

Anonyymi kirjoitti:

ei mutta jos jollain trauma juurisyynä niin sitä syötetään jokaiselle koska itsellään on ollut trauma kaiken syynä.

Täällä on myös paljon ihmisiä jotka väittää että trauma on kaiken syy, mutta eivät sitten pistä mitään tikkua ristiin sen trauman selvittämiseksi, koska todennäköisesti saraus on jossain ihan muualla.

Anonyymi kirjoitti:

Sä sanoit että trauma oli anoreksian taustalla. Pakko kysyä miten parannuit anoreksiasta jos et ole käsitellyt traumaa

Tää on samaan aikaan totta ja ei totta.

Mä tartten traumaterapiaa ja oon traumatisoitunut. Samaan aikaan olen myös parantunut siitä. Koska mulla on monta eri traumaa ja anoreksian juurisyy on ollut eri. En muista mitä termiä mun psykiatri käytti, mut oon osittain toipunu traumoista parisuhteen kautta: Nimenomaan mun poikaystävän tuella. Anoreksia on niitä oireita mitkä on tässä 2v aikana kokonaan kadonnut. Tehtiin me töitäkin, syötiin yhdessä ja tehtiin ruokalistoja ja se piilotti etiketeistä kalorit etten voinut laskea. SIihen meni aikaa mut paranin.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä on myös paljon ihmisiä jotka väittää että trauma on kaiken syy, mutta eivät sitten pistä mitään tikkua ristiin sen trauman selvittämiseksi, koska todennäköisesti saraus on jossain ihan muualla.

Lue lisää

niin ja jos ei tajua ettei hoitovirhettä voida korjata niin miksi pitää jäädä jumiin menneeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Vaasassa ja Niuvassa hoidetaan kriminaalipotilaita, eli rikoksen tehneitä, jotka on todettu syyntakeettomaksi. Sekä myös vaikeahoitoisia psykiatrisia potilaita, jotka ovat niin huonossa kunnossa psyykkisesti, ettei kunnallisten ym. sairaaloiden psykiatrinen hoito ole riittävää, tai ei ole valmiuksia hoitaa niin vaikeasti sairaita potilaita.

Lue lisää

Mun kaveri on valitettavasti sit vaikeahoitoinen joo. Siellä oli ahdistava kyllä vierailla täytyy sanoa

Anonyymi kirjoitti:

Täällä on myös paljon ihmisiä jotka väittää että trauma on kaiken syy, mutta eivät sitten pistä mitään tikkua ristiin sen trauman selvittämiseksi, koska todennäköisesti saraus on jossain ihan muualla.

Lue lisää

trauman taustalla on yleensä häpeä ja häpeän peittely. hyväksynnän hakeminen

Anonyymi kirjoitti:

Voi helvetti. se pakkoruokinta kuuluu käypähoitosuunnitelmaan kun henkilö itse ei syö. Sinulle on varmasti tarjottu ruokaa ja mahdollisuutta syödä itse. Mutta jääräpäisenä luulet pysyväsi elossa pyhällä hengellä.

Ethäm pääse eroon kun sä oot helvetin katkera ja etkä osaa elää tässä hetkessä. sä et tajua ettete sä pysty muuttaa menneisyyttä. kukaan ei siihen pysty. Voitko kertoa miksi et halua elää tässä hetkessä.

Lue lisää

Ja mä traumatisoiduin eli toimi hoito hyvin. Osastolla olo 6v on pitkä aika, mun psykiatri kävi tarkasti mun merkinnät läpi kun diagnoosia muutettiin ja toi on sen mielipide.

Ja mun oma kohtaloni on traumatisoituminen. Tohon on mahdoton vastata koska traumat elää alitajunnassa. En pysty siihen itse vaikuttamaan ja siks toivonkin et terapia auttais. En oo ite valinnut et elän menneessä, tekisin toisin jos voisin. Painajaiset on aika perseestä

Anonyymi kirjoitti:

sun kaveri käyttäytyy hyvin ja on eristyksissä?

Mä en edes tiedä mitä se tekee. Se on mun kaveri joo mut ei se kerro kaikkea. Toisaalta en oo ees varma tietääkö se et se tekee väärin..

Anonyymi kirjoitti:

niin ja jos ei tajua ettei hoitovirhettä voida korjata niin miksi pitää jäädä jumiin menneeseen.

Tajuan kyllä ettei sille voida tehdä mitään. En vaan voi valita jäänkö vai en. Ei oo tietoinen valinta ihan tiedoksi vain

Anonyymi kirjoitti:

Ja mä traumatisoiduin eli toimi hoito hyvin. Osastolla olo 6v on pitkä aika, mun psykiatri kävi tarkasti mun merkinnät läpi kun diagnoosia muutettiin ja toi on sen mielipide.

Ja mun oma kohtaloni on traumatisoituminen. Tohon on mahdoton vastata koska traumat elää alitajunnassa. En pysty siihen itse vaikuttamaan ja siks toivonkin et terapia auttais. En oo ite valinnut et elän menneessä, tekisin toisin jos voisin. Painajaiset on aika perseestä

Lue lisää

eli sulle tuli trauma kun sun piti syödä. Koska sä ajattelit pysyä pyhällä hengellä elossa. Miksi sä nykyään syöt jos kerta pärjäät pelkällä ilmalla?

Anonyymi kirjoitti:

Ja mä traumatisoiduin eli toimi hoito hyvin. Osastolla olo 6v on pitkä aika, mun psykiatri kävi tarkasti mun merkinnät läpi kun diagnoosia muutettiin ja toi on sen mielipide.

Ja mun oma kohtaloni on traumatisoituminen. Tohon on mahdoton vastata koska traumat elää alitajunnassa. En pysty siihen itse vaikuttamaan ja siks toivonkin et terapia auttais. En oo ite valinnut et elän menneessä, tekisin toisin jos voisin. Painajaiset on aika perseestä

Lue lisää

no kerro mitä sä saavutat sillä että sä märehdit sitä osastoaikaa. Se on mennyttä. Musta tuntuu että sun ongelmat on muualla kuin tossa osastoelämässä. Koska mä en voi tajuta miksi sä et voi päästää irti. se on ollutta ja mennyttä

Anonyymi kirjoitti:

Mä en edes tiedä mitä se tekee. Se on mun kaveri joo mut ei se kerro kaikkea. Toisaalta en oo ees varma tietääkö se et se tekee väärin..

jo jopa on sitten hyvä ja läheinen kaveri. No jos hän ei osaa käyttäytyä niin kuuluukin olla eristyksissä.

Anonyymi kirjoitti:

eli sulle tuli trauma kun sun piti syödä. Koska sä ajattelit pysyä pyhällä hengellä elossa. Miksi sä nykyään syöt jos kerta pärjäät pelkällä ilmalla?

Osasto oli vain viimeinen asia joka sai asiat muuttumaan psykoottisiksi oireiksi. Tää on mun psykiatrin mielipide.

Ja sä et vissiin tajua anoreksiasta mitään? Mä en ajatellut mitään tollasta, anoreksia oli mulle tapa purkaa ja käsitellä pahaa oloa. Tapa hakea hyväksyntää ja ruuasta vaan tuli ns. vihollinen. Mä en syönyt koska koin itseni lihavaksi ja halusin olla laihempi. En miettinyt mitään tollasia.

Anonyymi kirjoitti:

no kerro mitä sä saavutat sillä että sä märehdit sitä osastoaikaa. Se on mennyttä. Musta tuntuu että sun ongelmat on muualla kuin tossa osastoelämässä. Koska mä en voi tajuta miksi sä et voi päästää irti. se on ollutta ja mennyttä

Lue lisää

Koska traumat ei oo niin yksinkertaisia asioita. Niistä ei vain päästetä irti, joskus ne vaan jää alitajuntaan. Jos osaisin päästää irti olisin tehnyt niin jo ajat sit. Mut mä en pysty, siks tartten apua.

Anonyymi kirjoitti:

jo jopa on sitten hyvä ja läheinen kaveri. No jos hän ei osaa käyttäytyä niin kuuluukin olla eristyksissä.

No sanoin kaveri. Ei se tarkota et se haluaa kertoa. Sillä on kyll varmaan skitsofrenia yms ja aika paha sellainen mut en tosiaan tiedä muutakuin et se ei enään edes päätä omista asioista vaan joku muu

Anonyymi kirjoitti:

Osasto oli vain viimeinen asia joka sai asiat muuttumaan psykoottisiksi oireiksi. Tää on mun psykiatrin mielipide.

Ja sä et vissiin tajua anoreksiasta mitään? Mä en ajatellut mitään tollasta, anoreksia oli mulle tapa purkaa ja käsitellä pahaa oloa. Tapa hakea hyväksyntää ja ruuasta vaan tuli ns. vihollinen. Mä en syönyt koska koin itseni lihavaksi ja halusin olla laihempi. En miettinyt mitään tollasia.

Lue lisää

mutta hyvä ettet enää koe itseäsi lihavaksi ja syöminen on hallinnassa. mitä sä haluat siitä kelan traumaterapiasta

Anonyymi kirjoitti:

mutta hyvä ettet enää koe itseäsi lihavaksi ja syöminen on hallinnassa. mitä sä haluat siitä kelan traumaterapiasta

Konkreettisesti? Päästä eroon painajaisista ja saada apua etten itkisi niin helposti. On tosi ahdistavaa nähdä melkein joka yö painajaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Konkreettisesti? Päästä eroon painajaisista ja saada apua etten itkisi niin helposti. On tosi ahdistavaa nähdä melkein joka yö painajaisia.

Eli toivon et saisin apua et voin jättää menneet taakse ja jatkaa eteenpäin. En pysty siihen omin keinoin. Muuta en halua. Työelämään pääsy on tärkeintä ja noi nyt... Ei ainakaan edistä töissä pärjäämistä

Anonyymi kirjoitti:

Konkreettisesti? Päästä eroon painajaisista ja saada apua etten itkisi niin helposti. On tosi ahdistavaa nähdä melkein joka yö painajaisia.

sullahan oli unilääke. oletko varma ettei se aiheuta painajaisia koska lääkkeet voi aiheuttaa painajaisia

Anonyymi kirjoitti:

sullahan oli unilääke. oletko varma ettei se aiheuta painajaisia koska lääkkeet voi aiheuttaa painajaisia

Oon varma. Mulla oli painajaisia jo ennen sitä. Se vaan auttaa nukahtamaan. Pystyn nukkumaan seminormaalisti sen avulla

Anonyymi kirjoitti:

Oon varma. Mulla oli painajaisia jo ennen sitä. Se vaan auttaa nukahtamaan. Pystyn nukkumaan seminormaalisti sen avulla

Tosin se tietty voi... Lisätä niitä mut toisaalta ilman sitä en saa melkein normaalisti nukuttua eli en pärjää ilmankaan. Toivon et tähän terapia auttais ja tohon itkuongelmaan. Ne riittää mulle. En odota ihmeitä, kunhan vaan pystyn töihin menemään kun saan tutkinnon tehtyä ja koulun suoritettua

Anonyymi kirjoitti:

Oon varma. Mulla oli painajaisia jo ennen sitä. Se vaan auttaa nukahtamaan. Pystyn nukkumaan seminormaalisti sen avulla

juurihan sä sanot että näät painajaisia ja nyt et sit näekään vaan nukut normaalisti

Anonyymi kirjoitti:

Tosin se tietty voi... Lisätä niitä mut toisaalta ilman sitä en saa melkein normaalisti nukuttua eli en pärjää ilmankaan. Toivon et tähän terapia auttais ja tohon itkuongelmaan. Ne riittää mulle. En odota ihmeitä, kunhan vaan pystyn töihin menemään kun saan tutkinnon tehtyä ja koulun suoritettua

Lue lisää

nii jos lääkkeet aiheuttaa painajaisia niin eihän siinä terapia auta

Anonyymi kirjoitti:

juurihan sä sanot että näät painajaisia ja nyt et sit näekään vaan nukut normaalisti

Nään painajaisia joo. Mut nukun lääkkeen ansiosta aika normaalisti. Ilman lääkettä en oikein. Eli tartten lääkettä, että nukun. Ja oon nähny painajaisia jo ennen lääkettä

Ne on aikalailla trauma painajaisia. Ollaan käyty mun psykiatrin kaa näitä läpi ja se toivoo et terapia auttais. Sitä itekkin toivon

Anonyymi kirjoitti:

nii jos lääkkeet aiheuttaa painajaisia niin eihän siinä terapia auta

Todennäköisesti lääke pahentaa niitä mut toisaalta tartten sitä et nukun tarpeeksi. Vähän ikävä tilanne, olis parempi nukkua ilman mut sit... En saa nukuttua niiku nyt

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisesti lääke pahentaa niitä mut toisaalta tartten sitä et nukun tarpeeksi. Vähän ikävä tilanne, olis parempi nukkua ilman mut sit... En saa nukuttua niiku nyt

miten terapia voi vaikuttaa siihen lääkkeeseen

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisesti lääke pahentaa niitä mut toisaalta tartten sitä et nukun tarpeeksi. Vähän ikävä tilanne, olis parempi nukkua ilman mut sit... En saa nukuttua niiku nyt

sulla on unilääke jolla et saa nukuttua

Anonyymi kirjoitti:

sulla on unilääke jolla et saa nukuttua

Nimenomaan nukun sen avulla vaikka nään painajaisia. Ja terapia varmaan auttais koska ne on traumaunia. Se on mun toiveeni terapialle. Sit pääsen unilääkkeestäkin eroon toivonmukaan

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan nukun sen avulla vaikka nään painajaisia. Ja terapia varmaan auttais koska ne on traumaunia. Se on mun toiveeni terapialle. Sit pääsen unilääkkeestäkin eroon toivonmukaan

Lue lisää

miksi sanoit sitten ettet saa nukuttua.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan nukun sen avulla vaikka nään painajaisia. Ja terapia varmaan auttais koska ne on traumaunia. Se on mun toiveeni terapialle. Sit pääsen unilääkkeestäkin eroon toivonmukaan

Lue lisää

niin voi johtua traumasta. jos sä käytät pitkään unilääkkeitä niin voi tapahtua niin ettet enää saa unta ilman lääkkeitä vaikka kuinka haluisit nukkua ilman unilääkkeitä

Anonyymi kirjoitti:

miksi sanoit sitten ettet saa nukuttua.

Koska ilman sitä en saa nukuttua ja nukun ton avulla.. Kohtuullisesti. Melkein normaalisti vaikka painajaisia onkin.

Anonyymi kirjoitti:

niin voi johtua traumasta. jos sä käytät pitkään unilääkkeitä niin voi tapahtua niin ettet enää saa unta ilman lääkkeitä vaikka kuinka haluisit nukkua ilman unilääkkeitä

Just sen takia haluan eroon niistä hetiku voin

Anonyymi kirjoitti:

Koska ilman sitä en saa nukuttua ja nukun ton avulla.. Kohtuullisesti. Melkein normaalisti vaikka painajaisia onkin.

eli et heräile yöllä painajaisiin

Anonyymi kirjoitti:

Just sen takia haluan eroon niistä hetiku voin

jos sä olet yrittänyt olla ilman et saa unta niin eikö se ole silloin jo riippuvuus

Anonyymi kirjoitti:

Just sen takia haluan eroon niistä hetiku voin

ja meinasit heti lopettaa kun sun terapia alkaa. meinaat siis saada heti normaali unen kun oot ekan kerran käynyt terapiassa

Anonyymi kirjoitti:

ja meinasit heti lopettaa kun sun terapia alkaa. meinaat siis saada heti normaali unen kun oot ekan kerran käynyt terapiassa

No hetikun voin. En sit tiedä millon se on. Sitähän pitää kokeilla sitten terapiassa. Ei mikään auta heti eli pitää olla realistinen mut haluan niistä eroon kyllä kun mahdollista

Anonyymi kirjoitti:

jos sä olet yrittänyt olla ilman et saa unta niin eikö se ole silloin jo riippuvuus

Ehkä. Tai sit painajaiset on liian pahat. Sen takia toivonkin apua tähän että voisin nukkua joskus ilman lääkkeitä

Anonyymi kirjoitti:

No hetikun voin. En sit tiedä millon se on. Sitähän pitää kokeilla sitten terapiassa. Ei mikään auta heti eli pitää olla realistinen mut haluan niistä eroon kyllä kun mahdollista

Lue lisää

jos sun painajaiset on siitä osastoajasta . niin luuletko ettet enää mieti sitä kun pääset terapiaan eli osastoaika ei ole enää su mielessä

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä. Tai sit painajaiset on liian pahat. Sen takia toivonkin apua tähän että voisin nukkua joskus ilman lääkkeitä

huoh.. jos sulle on kehittynyt riippuvuus niin siitä on hemmetin vaikea päästä eroon koska sun aivot vaatii sen lääkkeen unen saantiin

Anonyymi kirjoitti:

huoh.. jos sulle on kehittynyt riippuvuus niin siitä on hemmetin vaikea päästä eroon koska sun aivot vaatii sen lääkkeen unen saantiin

No ei vielä luovuteta. Toivon ainakin ettei näin ole. Mut asia kerrallaan

Anonyymi kirjoitti:

No ei vielä luovuteta. Toivon ainakin ettei näin ole. Mut asia kerrallaan

no toivotaan mutta varaudu siihen että sun aivot vaatii saada sen lääkeannoksen joka ilta

Anonyymi kirjoitti:

jos sun painajaiset on siitä osastoajasta . niin luuletko ettet enää mieti sitä kun pääset terapiaan eli osastoaika ei ole enää su mielessä

On mulla muitakin painajaisia mut pääasiassa siltä ajalta. Toivon oikeesti siitä apua. Muuten oon vähän jumissa. Jos nyt sais ees siedettäväks asiat ja pääsee töihin niin ehkä loput ajan kanssa korjaantuu

Anonyymi kirjoitti:

On mulla muitakin painajaisia mut pääasiassa siltä ajalta. Toivon oikeesti siitä apua. Muuten oon vähän jumissa. Jos nyt sais ees siedettäväks asiat ja pääsee töihin niin ehkä loput ajan kanssa korjaantuu

Lue lisää

vaikka sä saisit käsiteltyä asiat terapiassa,niin voi olla että olet riippuvainen unilääkkeistä siitä huolimatta. Aika näyttää mutta olet tietonen tälläsestä

Anonyymi kirjoitti:

huoh.. jos sulle on kehittynyt riippuvuus niin siitä on hemmetin vaikea päästä eroon koska sun aivot vaatii sen lääkkeen unen saantiin

jo muutaman viikon käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta

Anonyymi kirjoitti:

jo muutaman viikon käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta

Joo... Siks mä toivon parasta. En haluais olla riippuvainen lääkkeestä

Anonyymi kirjoitti:

On mulla muitakin painajaisia mut pääasiassa siltä ajalta. Toivon oikeesti siitä apua. Muuten oon vähän jumissa. Jos nyt sais ees siedettäväks asiat ja pääsee töihin niin ehkä loput ajan kanssa korjaantuu

Lue lisää

mulla itselläni krooninen unettomuus ja se on eri asia kuin unilääkeriippuvuus. Riippuvuus on kyseessä jos se lääke aijeuttaa haittavaikutuksia ja jatkat lääkkeen käyttöä siitä huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

mulla itselläni krooninen unettomuus ja se on eri asia kuin unilääkeriippuvuus. Riippuvuus on kyseessä jos se lääke aijeuttaa haittavaikutuksia ja jatkat lääkkeen käyttöä siitä huolimatta.

Lue lisää

Joo. En vaan pysty nukkumaan ilman unilääkettä

Anonyymi kirjoitti:

Joo... Siks mä toivon parasta. En haluais olla riippuvainen lääkkeestä

onko se annos pysynyt samana alusta alkaen

Anonyymi kirjoitti:

Joo. En vaan pysty nukkumaan ilman unilääkettä

mitä pitempään käytät niin sitä hankalampaa siitä on vieroittautua koska jossain vaiheessa sä et enää usko että sä saat normaalilla tavalla unta ja sitten se kierre on valmis

Anonyymi kirjoitti:

onko se annos pysynyt samana alusta alkaen

Joo. EI oo suurrennettu

Anonyymi kirjoitti:

Joo. EI oo suurrennettu

jos sitä annosta joudutaan suurentaa niin se on yksi merkki riippuvuudesta. Itsellöni on unilääkkeiden vähennys menossa. Mä en voi tietää tulenko saamaan unta enää normaalilla tavalla.

Mutta jos unilääkkeistä ei ole haittaa ja niitä saa käyttää pidempää. Niin itse punnitsisin hyödyt ja haitat. Koska itselleni uni on tärkeää ja jos nukun hyvää ja palauttavaa unta niin mä en näe siinä mitään väärää. Koska ei se valvominen ja huono uni ole yhtään sen tervellisempää vaikka nukkuisit huonosti ilman lääkkeitä.

Anonyymi kirjoitti:

jos sitä annosta joudutaan suurentaa niin se on yksi merkki riippuvuudesta. Itsellöni on unilääkkeiden vähennys menossa. Mä en voi tietää tulenko saamaan unta enää normaalilla tavalla.

Mutta jos unilääkkeistä ei ole haittaa ja niitä saa käyttää pidempää. Niin itse punnitsisin hyödyt ja haitat. Koska itselleni uni on tärkeää ja jos nukun hyvää ja palauttavaa unta niin mä en näe siinä mitään väärää. Koska ei se valvominen ja huono uni ole yhtään sen tervellisempää vaikka nukkuisit huonosti ilman lääkkeitä.

Lue lisää

Hmm, pitääpä jutella mun lääkärin kanssa ens kerralla tästä asiasta

Anonyymi kirjoitti:

Hmm, pitääpä jutella mun lääkärin kanssa ens kerralla tästä asiasta

Vaikka sä saisit elämäsi järjetykseen niin unen saantiin vaikuttaa se että luotatko siihen että saat unen ilman lääkkeitä . Pyöritkö sängyssä miettien että saatko unta , heräiletkö öisin, heräätkö yöllä ettet saa enää unta,jos et ole ottanut unilääkettä.

Anonyymi kirjoitti:

Mun kaveri on valitettavasti sit vaikeahoitoinen joo. Siellä oli ahdistava kyllä vierailla täytyy sanoa

Ehkä joo, mutta onhan se upeaa, jos olet kuitenkin käynyt kaveriasi siellä katsomassa.
Kaverisikin varmasti arvostaa, että olet käynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä joo, mutta onhan se upeaa, jos olet kuitenkin käynyt kaveriasi siellä katsomassa.
Kaverisikin varmasti arvostaa, että olet käynyt.

Kävisin useemmin mut junaliput vaasaan maksaa pirun paljon ja kun se hyppii tosiaan eristykseen niin vaikee etukäteenkään varata lippuja. Tapaaminenkun ei käy jos se on eristyksessä

Anonyymi kirjoitti:

Ja mä traumatisoiduin eli toimi hoito hyvin. Osastolla olo 6v on pitkä aika, mun psykiatri kävi tarkasti mun merkinnät läpi kun diagnoosia muutettiin ja toi on sen mielipide.

Ja mun oma kohtaloni on traumatisoituminen. Tohon on mahdoton vastata koska traumat elää alitajunnassa. En pysty siihen itse vaikuttamaan ja siks toivonkin et terapia auttais. En oo ite valinnut et elän menneessä, tekisin toisin jos voisin. Painajaiset on aika perseestä

Lue lisää

Tavallaan aika huono ajatusmalli tuo, miettiä että tekisi kaiken toisin.
Jos pyörittelee ajatusta, mikä meni pieleen, mitä tekisi toisin, siinä saattaa herkästi vajota liikaa syyttelemään itseään juuri siitä, ettei tehnyt toisin. Ja se itsensä syyttely voi pahentaa psyykkistä olotilaa.
Menneitä ei voi muuttaa, joten niiden on parempi antaa olla sellaisenaan, niiden ei ole pakko antaa häiritä nykypäivää. Ne ei taustalta poistu, mutta tapahtuneiden asioiden kanssakin voi oppia elämään. Voi oppia ajattelemaan, että niin on joskus tapahtunut, piste.
Ja jos nyt on parempi, hyvä niin.

Anonyymi kirjoitti:

sullahan oli unilääke. oletko varma ettei se aiheuta painajaisia koska lääkkeet voi aiheuttaa painajaisia

Muutama tuttu, jotka ovat käyttäneet Mirtazapiinia nukkumista varten, ovat sanoneet, että se aiheuttaa painajaisunia.

Anonyymi kirjoitti:

jos sun painajaiset on siitä osastoajasta . niin luuletko ettet enää mieti sitä kun pääset terapiaan eli osastoaika ei ole enää su mielessä

Ehkä tärkein pointti on siinä, että olisi vain opittava ajattelemaan ja hyväksymään se, että osastoaika oli mitä oli, sille ei voi mitään. Ja nyt on kuitenkin nyt, ei enää osastolla kokemassa ikäviä juttuja.

Anonyymi kirjoitti:

jo muutaman viikon käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta

Riippuvuuksista on kuitenkin mahdollista päästä eroon, on se riippuvuus mikä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä tärkein pointti on siinä, että olisi vain opittava ajattelemaan ja hyväksymään se, että osastoaika oli mitä oli, sille ei voi mitään. Ja nyt on kuitenkin nyt, ei enää osastolla kokemassa ikäviä juttuja.

Lue lisää

Se vaatii varmasti kanssa aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Se vaatii varmasti kanssa aikaa.

On muillakin ollut ikäviä kokemuksia mutta eivät ole jääneet märehtimään aikaa kun oli teini. Netistä voi lukea paljon tietoa traumasta yms enenn kuin pääsee terapiaan. Mutta ymmärrän kyllä jos ei ole aikaa siihen milloinkaan.

Anonyymi kirjoitti:

On muillakin ollut ikäviä kokemuksia mutta eivät ole jääneet märehtimään aikaa kun oli teini. Netistä voi lukea paljon tietoa traumasta yms enenn kuin pääsee terapiaan. Mutta ymmärrän kyllä jos ei ole aikaa siihen milloinkaan.

Lue lisää

Noh oon yrittäny mut en pääse tän pidemmälle omin voimin. Mut ehkä tartten aikaa lisää ja aika parantaa haavoja. Katotaan. Sain nyt viimein terapian alkamaan marraskuussa :)

Anonyymi kirjoitti:

Noh oon yrittäny mut en pääse tän pidemmälle omin voimin. Mut ehkä tartten aikaa lisää ja aika parantaa haavoja. Katotaan. Sain nyt viimein terapian alkamaan marraskuussa :)

Lue lisää

eli olet lukenut trauman ja syömishäiriön yhteydestä

Anonyymi kirjoitti:

eli olet lukenut trauman ja syömishäiriön yhteydestä

Tietenkin. Olen etenkin nyt jälkikäteen ja silloinkuin diagnoosia muutettiin

Mun anoreksia on traumapohjainen. Ja sen takia se oli vaan oire, ei oma sairautensa. Sen takia mun anoreksiaa ei osattu hoitaa kun kukaan lääkäri ei tajunnut traumaa taustalla.. Toisaalta miten ne tajuis jos ne ei kysele mitään ja mä en tienny ite sillon aikoinaan

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin. Olen etenkin nyt jälkikäteen ja silloinkuin diagnoosia muutettiin

Mun anoreksia on traumapohjainen. Ja sen takia se oli vaan oire, ei oma sairautensa. Sen takia mun anoreksiaa ei osattu hoitaa kun kukaan lääkäri ei tajunnut traumaa taustalla.. Toisaalta miten ne tajuis jos ne ei kysele mitään ja mä en tienny ite sillon aikoinaan

Lue lisää

Juu tämä tiedetään. ja sä olet miettinyt mistä esim häpeä johtuu

Anonyymi kirjoitti:

Juu tämä tiedetään. ja sä olet miettinyt mistä esim häpeä johtuu

Se oli mulle häpeän sijasta ehkä enemmänkin tapa käsitellä tunteita. Epäterve tapa joo. Syömishäiriö oli tavallaan saada kontrolli jostain... Kun muuten ei ollut kontrollia

Anonyymi kirjoitti:

Se oli mulle häpeän sijasta ehkä enemmänkin tapa käsitellä tunteita. Epäterve tapa joo. Syömishäiriö oli tavallaan saada kontrolli jostain... Kun muuten ei ollut kontrollia

Lue lisää

niin se pätee muihin syömishäiriöihin. ja sä osaat nyt käsitellä sun tunteita .

Anonyymi kirjoitti:

niin se pätee muihin syömishäiriöihin. ja sä osaat nyt käsitellä sun tunteita .

Noh, en oo teini enään. Traumat on vähän siitä kurjia ettei niistä aina itekkään tiedä. Sulla on vaan "outo" olo mut ei muuta. Et osaa itekkään kuvailla mitä tunnet

Anonyymi kirjoitti:

Noh, en oo teini enään. Traumat on vähän siitä kurjia ettei niistä aina itekkään tiedä. Sulla on vaan "outo" olo mut ei muuta. Et osaa itekkään kuvailla mitä tunnet

sähän sanoit että olet lukenut netistä näistä asioista. et nähtävästi sitten olekaan. esim mielenterveystalon sivuilla opi käsittelee tunteita. Mutta sinä et siis ole hyötynyt siitäkään

Anonyymi kirjoitti:

sähän sanoit että olet lukenut netistä näistä asioista. et nähtävästi sitten olekaan. esim mielenterveystalon sivuilla opi käsittelee tunteita. Mutta sinä et siis ole hyötynyt siitäkään

Lue lisää

Olen. Mut ei ne auta menneisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Olen. Mut ei ne auta menneisiin.

ei ne tietenkään poista sun menneisyyttä. Olet katkera ja sulla on vihaa. mutta sua ei siis ole auttanut sekään kun olet lukenut mitä kaikkea sen vihan tunteen takana on. Miten sä pärjäät siellä terapiassa

Anonyymi kirjoitti:

Olen. Mut ei ne auta menneisiin.

sä oot katkera se on sulle suojakeino jolla suojaat itseäsi uusilta pettymyksiltä. olet varamasti tämänkin lukenut kun sanoit että olet lukenut aiheesta

Anonyymi kirjoitti:

Se vaatii varmasti kanssa aikaa.

Niin, kyllä se aikaa vie, ei käy ihan hetkessä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, kyllä se aikaa vie, ei käy ihan hetkessä.

tunteista voi lukea ja ymmärtää itseään paremmin kun tietää mitä kaikkea jonkun tunteen taustalla voi olla

Anonyymi kirjoitti:

tunteista voi lukea ja ymmärtää itseään paremmin kun tietää mitä kaikkea jonkun tunteen taustalla voi olla

Joo. Ymmärrän itteäni paremmin nykyään kuin 10v sit

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Ymmärrän itteäni paremmin nykyään kuin 10v sit

ja olet varmasti lukenut mitä esim katkeruuden taustalla on

Anonyymi kirjoitti:

ja olet varmasti lukenut mitä esim katkeruuden taustalla on

Valitettavasti joo.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti joo.

ja oletko käsitellyt niitä tunteita