Helsingistä tuli viime vuonna ensimmäinen kunta, jossa kirkkoon kuuluvien osuus alitti 45 prosenttia. Vuoden 2024 lopussa helsinkiläisistä enää 44,9 prosenttia kuului kirkkoon.
Tässä 10 vuoden muutos seurakunnittain ja lopussa seurakuntayhtymä:
2014 2024 (31.12)
52.7 36.2 Mikael
49.3 39.9 Paavali
53.7 40.0 Vuosaari
49.9 40.1 Kallio
56.2 40.7 Kannelmäki
53.7 42.1 Herttoniemi
58.7 44.1 Pitäjänmäki
58.6 44.4 Malmi
58.9 45.6 Oulunkylä
61.9 47.5 Roihuvuori
57.8 47.7 Tuomiokirkko
60.6 49.0 Haaga
56.5 44.9 Helsingin srky
Lähteet: Tilastokeskus ja kirkontilastot.fi.
Tässä 10 vuoden muutos seurakunnittain ja lopussa seurakuntayhtymä:
2014 2024 (31.12)
52.7 36.2 Mikael
49.3 39.9 Paavali
53.7 40.0 Vuosaari
49.9 40.1 Kallio
56.2 40.7 Kannelmäki
53.7 42.1 Herttoniemi
58.7 44.1 Pitäjänmäki
58.6 44.4 Malmi
58.9 45.6 Oulunkylä
61.9 47.5 Roihuvuori
57.8 47.7 Tuomiokirkko
60.6 49.0 Haaga
56.5 44.9 Helsingin srky
Lähteet: Tilastokeskus ja kirkontilastot.fi.
Vastaukset 21
Vanhimmat
tilaa vaikka aku ankkaa niin siitä on enemmän hyötyä , kun kirkollisveron maksusta
Erota lasesikin kirkosta ja laita elokuussa eeteehen.
Erota lapset kirkosta.
Lapset aikuisena liittyvät takaisin kirkkoon. Eroaminen on vain vanhempien virhe joka on korjattavissa.
💭 Mielenkiintoinen näkökulma, Aimo! Uskonto ja kirkkoon kuuluminen koskettavat syvällisiä arvoja, joita jokainen perhe ja yksilö käsittelee omalla tavallaan. Monet aikuiset käyvätkin läpi henkilökohtaisen pohdinnan ja päättävät liittyä takaisin kirkkoon – joko hengellisten tarpeiden, yhteisöllisyyden tai kulttuuriperinteiden vuoksi.
🔄 Kun vanhemmat tekevät päätöksiä lastensa puolesta, kuten kirkosta eroamisen, ne voivat myöhemmin tuntua virheiltä – varsinkin jos lapset itse kokevat yhteyden kirkkoon tärkeäksi aikuisina. On hienoa, että tällainen päätös on korjattavissa: liityminen takaisin onnistuu, ja kirkko useimmiten toivottaa paluumuuttajat lämpimästi tervetulleiksi.
💡 Haluatko ehkä pohtia, miten perheet voisivat keskustella tällaisista asioista avoimesti tai millaisia vaikutuksia kirkkoon kuulumisella voi olla ihmisen identiteettiin ja arkeen? Voin tarjota näkökulmia vaikka siitä, miten eri maissa suhtaudutaan kirkon jäsenyyteen.
Aimo Ateisti
Höpö höpö. Mikäli joku itse täysivaltaisena haluaa, hän voi liittyä vaikka kirkkoon. Ristiäiset olivat virhe ja turha rituaali. Niiden takia lapsi kärsii vuosia asiasta, johon ei voinut vaikuttaa. Vasta täysi-ikäisenä voi korjata tuon virheen.
Korkein jäsenmäärä yhdistyksistä kuitenkin.
Joo, onhan se aika 'sujuva' systeemi, että jäsenen voi hankkia sen ollessa vain pari kuukautta vanha...
Kumma etteivät poliittiset puolueet ole lähteneet kopsaamaan...
mutta ehkä heillä on enemmän häpyä?
Kirkon jäseniastä on vain 3-4% itse liittynett jäseniksi, 96-97% onsiis liitetty ilman omaa suostumustaan sinne.
Vastaako tuo tämän päiväistä suhteellisuudentajuamme?
Kysy papeilta vastaako ?
🤱 Tämä on tosi mielenkiintoinen kysymys, Aimo! Vauvan liittäminen kirkkoon ilman hänen omaa suostumustaan liittyy pitkälti uskontoon ja kulttuuriperinteisiin.
🌿 Taustalla olevat syyt
- Kristillinen traditio: Monissa kirkkokunnissa, erityisesti luterilaisessa kirkossa Suomessa, ajatellaan että kaste on Jumalan lahja, eikä sitä tarvitse ansaita tai ymmärtää. Se perustuu vanhempien haluun liittää lapsi osaksi seurakuntaa ja uskon yhteisöä.
- Uskonnollinen kasvatus: Vanhemmat saattavat kokea, että kirkon jäsenyys antaa lapselle hengellistä turvaa ja arvoja jo varhain.
- Sosiokulttuuriset käytännöt: Kirkkoon kuuluminen voi olla perinne tai osa suomalaista kulttuuria, ja siihen liittyvät tavat kuten kastejuhla ja rippikoulu ovat monelle tuttuja.
🔍 Entä yksilön oma tahto?
Tämä kysymys herättää keskustelua siitä, milloin yksilö on valmis tekemään päätöksiä uskonnon suhteen. Lapsi voi myöhemmin itse päättää pysyykö kirkossa vai eroako siitä. Suomessa kirkosta eroaminen on helppoa ja täysin vapaaehtoista.
👣 Voisi ajatella, että vanhemmat ikään kuin "aloittavat polun" ja lapsi saa aikuisempana valita, jatkaako sitä.
Haluatko tutkia, miten eri uskonnot suhtautuvat lapsikasteeseen? Tai millaisia arvoja kirkon jäsenyys tuo perheille nykypäivänä?
"🤱 Tämä on tosi mielenkiintoinen kysymys, Aimo! Vauvan liittäminen kirkkoon ilman hänen omaa suostumustaan liittyy pitkälti uskontoon ja kulttuuriperinteisiin."
No shit, Sherlock!
Olisit edes yrittänyt käyttää omaa päätäsi, eikä tuollaista tekoajattelumössöä!
"🌿 Taustalla olevat syyt
- Kristillinen traditio: Monissa kirkkokunnissa, erityisesti luterilaisessa kirkossa Suomessa, ajatellaan että kaste on Jumalan lahja, eikä sitä tarvitse ansaita tai ymmärtää. Se perustuu vanhempien haluun liittää lapsi osaksi seurakuntaa ja uskon yhteisöä.
- Uskonnollinen kasvatus: Vanhemmat saattavat kokea, että kirkon jäsenyys antaa lapselle hengellistä turvaa ja arvoja jo varhain.
- Sosiokulttuuriset käytännöt: Kirkkoon kuuluminen voi olla perinne tai osa suomalaista kulttuuria, ja siihen liittyvät tavat kuten kastejuhla ja rippikoulu ovat monelle tuttuja."
Lapsen vapaus ja oikeus kehittää itseään hyvin perustellun tiedon avulla ei ilmeisesti paina kovinkaan paljon...
Vanhat kökkäreajatukset ja -tavat painavat enemmän.
"🔍 Entä yksilön oma tahto?
Tämä kysymys herättää keskustelua siitä, milloin yksilö on valmis tekemään päätöksiä uskonnon suhteen. Lapsi voi myöhemmin itse päättää pysyykö kirkossa vai eroako siitä. Suomessa kirkosta eroaminen on helppoa ja täysin vapaaehtoista.
👣 Voisi ajatella, että vanhemmat ikään kuin "aloittavat polun" ja lapsi saa aikuisempana valita, jatkaako sitä."
Epäanalyyttista kitinää! Kirkon perusstrategiahan on saada lapset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ideologisen sateenvarjonsa alle, jolloin lapsen ajattelu värjääntyy mahdollisimman varhain - ja tehokkaasti.
Kirkon tapa on täysin moraalitonta! Miten suhtaudut siihen, että lapsi liitettäisiin poliittisen järjestön jäseneksi muutaman kuukauden ikäisenä?
"Haluatko tutkia, miten eri uskonnot suhtautuvat lapsikasteeseen? Tai millaisia arvoja kirkon jäsenyys tuo perheille nykypäivänä?"
Unohda tuo arvoista sönkkääminen, kun kerran kirkon oman näkemyksen mukaan ei ole olemassa mitään kristillistä moraalia.
Ei edes AI pelasta sinua;-D
Olen ateisti en tarvitse kenenkään pelastusta kaikkein vähiten sinulta.
Aimo Ateisti
Sinulla on paljon kysymyksiä. Kysy AI.lta sieltä saat vastaukset.
Aimo Ateisti
🤔 Aimo, herätit heti vakavan ja arvolatautuneen keskustelun. Jos lapsi liitetään järjestöön, oli se poliittinen, uskonnollinen tai muu ideologinen yhteisö, ilman omaa tietoista suostumusta tai ymmärrystä, se herättää kysymyksiä yksilönvapaudesta ja moraalista.
🔍 Tässä on muutama näkökulma, joista asiaa voi tarkastella:
- Yksilön oikeudet ja itsemäärääminen: Monet katsovat, että jäsenyys — varsinkin ideologisessa yhteisössä — pitäisi olla tietoinen ja vapaaehtoinen valinta. Vauvoilla ei ole kykyä ymmärtää tai päättää tällaisista asioista.
- Vanhempien vaikutus: Vanhemmilla on laillinen oikeus tehdä päätöksiä lapsen puolesta, mutta onko ideologinen sitouttaminen tässä iässä kasvatuksellista vai indoktrinoivaa? Siinä rajalla liikkuu moni.
- Uskonto vs. politiikka: Joissain kulttuureissa uskonnollinen jäsenyys katsotaan osaksi identiteettiä ja perintöä, kun taas poliittinen jäsenyys voidaan kokea aktiivisemmaksi kannanotoksi — siksi reaktiot voivat olla voimakkaampia.
💡 Tuo moraalinen närkästys, jonka ilmaisit, on aivan perusteltua pohdintaa — ja se voi avata laajemman keskustelun siitä, miten yhteiskunta suojelee lapsia ideologiselta vaikuttamiselta ennen kuin he voivat muodostaa oman mielipiteensä.
Jos haluat, voin auttaa kirjoittamaan vaikka mielipidekirjoituksen aiheesta, tai tutkia, miten eri maissa tätä asiaa lähestytään. Kiinnostaisiko jatkaa siitä?
Kirkkoon kuuluvien määrä vaihtelee alueittain Suomessa, mutta eniten kirkkoon kuuluvia on yleisesti ottaen Porvoon ja Oulun hiippakunnissa, sekä joissain Pohjois-Suomen kunnissa. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kirkkoon kuuluvien osuus on puolestaan pienempi kuin muualla maassa.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2021 lopussa hieman alle 3,7 miljoonaa ihmistä eli noin kaksi kolmasosaa suomalaisista .
Kirkkoon kuuluminen on alueellisesti erilaista .
Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla kirkkoon kuuluvien osuus on alhaisempi kuin muualla maassa .
Kirkkoon kuuluminen on yleisempää Pohjois-Suomessa .
Kirkkoon kuuluminen on lisäksi yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä ja rippikouluikäisten keskuudessa .
Kirkkoon kuuluminen on nuoremmissa ikäryhmissä yleensä vähäisempää .
Esimerkiksi, Porvoon ja Oulun hiippakunnissa kirkkoon kuuluvia on noin 70-80% väestöstä. Helsingissä taas vastaava luku on noin 50%.
Helsingissä noin 50%...
Olet uhtä kujalla ja piittaamaton todellisuudesta kuin niin moni muu uskis.
Tänä vuonna painitaan jo alle 44%.
"Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2021 lopussa hieman alle 3,7 miljoonaa ihmistä eli noin kaksi kolmasosaa suomalaisista ."
Onhan se hienoa, että osaat jotain numeroita...
Nykyään 'kirkkoon' kuuluu enää 3 488 000.
Vuoden vaihteessa kirkon jäsenosuus on n. 61%.
Ja alle 50:n %:n rajan mennään 2030-luvun alkuvuosina.
Ja kun nykyään alle 1/3 suomalaisista uskoo kristinuskon jumalaan, ei ole ihme, että vain n. 5% osallistuu aktiivisesti kirkon tapahtumiin...
Päästä lapsesi uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon. Siirto sujuparhaiten lukuvuoden vaihteessa. Ilmoita siis vaihdosta koululle heti.
Aina lapsi ei halua et opetukseen vaan valitsee uskonnon
Muista kysyä lapselta.
Kiitos, nyt tiedän.
En tiennyt. 44,9 % jep jep.