Vain epäuskoa genressä

Ateismi ei ole vain "uskon puutetta", vaan siihen liittyy usein monia muita ajatteluun, arvoihin ja persoonallisuuteen liittyviä piirteitä. Se ei ole pelkkä tyhjiö uskosta, vaan se voi olla osa laajempaa maailmankatsomusta tai elämänkäsitystä.

Ateismi – vain uskon puute vai jotain enemmän?

Ateismi = Jumaluskon kieltäminen tai siihen uskomatta jättäminen.
Mutta käytännössä ihmiset, jotka kutsuvat itseään ateisteiksi, eroavat toisistaan suuresti. Heihin liittyy usein erilaisia muita ominaisuuksia tai taipumuksia, joita ei aina huomaa heti.

Rationalismi Moni ateisti korostaa järkeä ja tiedettä päätöksenteon ja maailmankuvan perustana.
Skeptisyys Halu ja kyky kyseenalaistaa perinteitä, uskomuksia ja auktoriteetteja.
Humanismi Useat ateistit kannattavat ihmisarvoa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta ilman uskonnollista perustaa.
Individualismi Itsenäinen ajattelu, vastuunotto omasta moraalista ja elämäntyylistä ilman ulkoista käskyä.
Maallistuminen Kiinnostus maallisiin asioihin (kulttuuri, politiikka, tiede, elämäntaito) uskonnollisuuden sijaan.
Arvorakenteen itse rakentaminen Moraali ei perustu pyhiin kirjoihin vaan omaan ajatteluun ja kokemukseen.
Henkinen avoimuus ilman uskontoa Jotkut ateistit etsivät silti merkitystä, rauhaa, yhteyttä – ilman jumaluskoa.
Luottamus tieteeseen ja teknologiaan Maailmaa tarkastellaan luonnontieteellisesti eikä yliluonnollisesti.


Ateismi on enemmän kuin henkilökohtainen uskon puute

Ateismi ei ole vain yksilön sisäinen asia – se heijastaa usein myös yhteiskuntaa ja aikaa, jossa eletään:

Länsimaissa koulutus, sekularisaatio ja kriittinen ajattelu tukevat ateismia.

Jotkut ateistit ovat aktiivisesti uskonnonvastaisia (uusateistit), kun taas toiset ovat yksinkertaisesti epäuskoisia ja hiljaisia.

Nuoret sukupolvet erityisesti Euroopassa ja Pohjoismaissa kasvavat kulttuurissa, jossa uskonto ei ole enää automaattinen osa elämää.

Onko ateismi myös psykologinen tai temperamenttipiirre?

Joidenkin tutkimusten mukaan:

Ateisteilla voi olla korkeampi analyyttinen ajattelukyky.

Uskovilla korostuu usein intuitiivinen ja tunteellinen ajattelu.

Ateismi ei kuitenkaan tarkoita tunteettomuutta – moni ateisti on empaattinen, eettinen ja syvästi inhimillinen.


Voiko ateisti olla hengellinen?

Kyllä voi. Tämä voi ilmetä esim.:

Luonnon tai maailmankaikkeuden kunnioituksena.

Henkisyytenä ilman jumalakuvia.

Meditaation, tietoisuuden, taiteen tai yhteyden kokemuksina.


Ateismi ei ole vain "etäuskoa" tai passiivista epäuskoa, vaan siihen liittyy usein:

ajattelutapoja (rationalismi, skeptisyys),

arvoja (humanismi, tasa-arvo, itsenäisyys),

ja jopa henkistä etsintää – ilman uskontoa.