Tiedemies. Sielu on olemassa.

Sivuun tietoa lisäävää infoa.
Tohtori Michael Egnorin näkemykset sielun olemassaolosta perustuvat pitkään uraan ja lukuisiin kliinisiin tapaustutkimuksiin. Hän on erityisesti tunnettu Aristoteleen–Tuomas Akvinolaisen kaltaisen hylomorfisen dualismin kannattajana.

Aivot eivät ole mielen alkuperä – mieli ylittää aivot

Egnor on neurokirurgina kohdannut potilaita, joilta on puuttunut suuri osa aivoista, mutta jotka silti ovat toimineet normaalisti—esimerkiksi potilas, jolla oli vain noin puolet aivoista, mutta joka kasvoi aikuiseksi normaalisti. Tällaiset havainnot saivat hänet kyseenalaistamaan materialistisen näkemyksen, että mieli syntyy pelkästään aivotoiminnoista .

Selkokehoiset kaksoset ja identiteetti...

Hän viittaa konjugoituun kaksosiin, kuten Kanadan sisaruksiin Tatiana ja Krista Hogan, jotka jakavat osia aivoistaan mutta näyttäytyvät erilaisina persoonina. Egnor näkee tämän todistuksena siitä, että jokaisella on oma sielunsa, joka pysyy erillisenä, vaikka ruumiin fyysinen rakenne yhdistyisi .

Hylomorfinen dualismi: sielu ja keho yhdessä, mutta eri tasolla...

Egnor kannattaa aristotelista näkemystä, jonka mukaan elollinen olento on yhdistelmä materiaa ja muotoa (sielua). Hän torjuu sekä karteesisen dualismin että puhtaan materialismin, ja määrittelee sielun substanssin muotona, joka ei yksinään ole kookas “eetteri”, mutta joka ei myöskään ole pelkkää ainetta .

Lähes-kuolemakokemukset (NDE) ja tietoisuuden jatkuvuus

Egnor näkee tutkimuksissa dokumentoiduissa NDE-kokemuksissa tieteellistä näyttöä tietoisuuden erillisestä olemassaolosta aivotoiminnasta. Noin joka viidennessä modernissa NDE-raportissa kerrotaan verifioitavia havaintoja, jotka on pystytty vahvistamaan ulkopuolisilla tietolähteillä—näin ollen tietoisuus näyttää jatkuvan myös elimistön kuollessa .

Sielu on kuolematon – ei "off-switchiä"

Egnor korostaa, että sielulla ei ole samankaltaista mekanismia kuin ruumiilla—se ei voi “katkaista” itseään. Hän kuvaa sielua abstraktina ja henkisenä ilmiönä, joka ei hajoa kuten aineellinen olento, ja on näin ollen luonnollisesti kuolematon .


Kirjassa The Immortal Mind (2025)
Julkisuutta lisää...

Egnor yhdessä Denyse O’Learyn kanssa julkaisi teoksen The Immortal Mind: A Neurosurgeon’s Case for the Existence of the Soul, jossa he esittävät tapauspohjaisia ja filosofisia argumentteja sielun todellisuudesta, vapaan tahdon olemassaolosta sekä tietoisuuden elinikäisyydestä. Kirja korostaa, että nykyinen neuroskeptiikan paradigman voitaisiin korvata dualismiin pohjautuvalla, monimuotoisemmalla ihmiskäsityksellä .


Aivot vs. mieli Mieli ei ole yksin aivotoimintaa
Konjugoidut aivot. Eri identiteetit jakavat fyysisen rakenteen

Dualismi. Hylomorfinen malli yhdistää aineen ja sielun
NDE-kokemukset

Verifioidut havainnot viittaavat tietoisuuden erillisyyteen
Sielun kuolemattomuus Sielu on abstrakti eikä se voi "kuolla"


Kritiikkiä Egnorin näkemyksille on tullut erityisesti skeptikoilta, jotka ovat moittineet argumentteja "God‑of‑the‑gaps" ‑logiikaksi tai vetäneet ne älyn puutteesta, koska tieteellistä konsensusta immateriaalisesta sielusta ei ole. Esimerkiksi neurologi Steven Novella on syyttänyt Egnoria harhaanjohtavasta ja tieteellistä ymmärrystä heikentävästä kirjoittelusta .

Tohtori Michael Egnor on käytännön neurokirurgi, joka perustelee sielun olemassaolon monilla lääketieteellisillä ja filosofisilla havainnoilla. Hän katsoo, että ihmismieli on puhtaasti materiaalista järjestelmää monimutkaisempi ilmiö, joka ylittää aivotoiminnat ja jatkaa olemassaoloaan ruumiin kuoleman jälkeen.


Peace & Harmony " To All "

Hylomorfinen dualismi (tai hylomorfismi) on filosofinen näkemys, jonka juuret ovat Aristoteleella ja jota myöhemmin kehitti Tuomas Akvinolainen. Se on vaihtoehto sekä puhtaalle materialismille että karteesiselle (Descartesin) dualismille.


---

🧠 Hylomorfinen dualismi yksinkertaisesti selitettynä:

"Hylo-" = aines (materia)

"Morphē" = muoto

→ Kaikki fyysiset asiat koostuvat aineesta ja muodosta.



---

🔍 Sielun ja ruumiin suhde tässä näkemyksessä:

Ihminen koostuu kahdesta perusosasta:

Ruumiista (aine)

Sielusta (muoto)


Sielu ei ole erillinen substanssi (kuten Descartesin mieli), vaan se on kehon muoto, eli periaate, joka tekee ihmisestä elävän ja toimivan olennon.

Sielu antaa elämän, muodon, älyn ja persoonallisuuden.



---

🧘‍♀️ Kolme sielun tasoa Aristoteleen mukaan:

1. Kasvisielu (elävillä kasveilla): kasvu, ravinto


2. Eläinsielu (eläimillä): aistit, liike


3. Rationaalinen sielu (ihmisellä): järki, tahto, tietoisuus



Vain ihmisellä on rationaalinen sielu, joka pystyy abstraktiin ajatteluun ja on kuolematon Tuomas Akvinolaisen mukaan.


---

⚖️ Ero muihin filosofisiin näkemyksiin:

Näkemys Keho Sielu / Mieli Suhde

Materialismi Keho on ainoa olemassa oleva Ei ole olemassa muuta. Keho on kaikki


Karteesinen dualismi Aineellinen Eri substanssi (henkinen) Eri tasoilla, yhteys ongelmallinen

Hylomorfinen dualismi Aineellinen Muoto (elämän periaate) Yhtenäinen kokonaisuus



---

🧠🕊️ Tohtori Michael Egnor ja hylomorfismi:

Egnor puolustaa tätä näkemystä, koska se selittää mielen ja ruumiin yhteistyön ilman, että tarvitaan erillistä “sielun substanssia” kuten Descartesilla.

Hän katsoo, että tämä selitys sopii hyvin myös lääketieteellisiin havaintoihin esim. tietoisuuden jatkuvuudesta tai lähikuolemakokemuksista.



---

📚 Hylomorfismin hyödyt:

Yhdistää henkiset ja fyysiset näkökulmat eheäksi ihmisnäkemykseksi

Ei mystifioi sielua "erillisenä henkenä", mutta tunnustaa sen olemassaolon

Antaa filosofisen pohjan esimerkiksi vapaan tahdon ja persoonallisuuden jatkuvuuden ajatuksille

Tietoisuudesta

Harakka tunnistaa itsensä. Peilistä.

Ihmisen tietoisuus on monimutkainen ilmiö, eikä sen tarkkaa alkuperää ymmärretä vielä täysin. Useiden tieteenalojen – kuten neurotieteen, psykologian ja filosofian – perusteella voidaan kuitenkin antaa seuraava moniulotteinen kuva:

Onko tietoisuus pelkästään aivoissa?

Ei yksiselitteisesti.
Vaikka aivot ovat keskeinen osa tietoisuuden toimintaa, pelkkä "aivot = tietoisuus" -ajatus on liian yksinkertainen.

Aivot ovat tietoisuuden keskus, mutta eivät koko tarina:

Aivot käsittelevät aistihavainnot, muistot, tunteet ja ajattelun.

Aivokuoren eri osat liittyvät eri puoliin tietoisuudessa (esim. otsalohko: päätöksenteko, tunteet; päälaenlohko: kehotietoisuus).


Kehollinen tietoisuus ("embodied cognition"):

Nykyinen tutkimus osoittaa, että keho ja hermosto ovat aktiivisesti mukana tietoisuuden muodostamisessa.

Esimerkiksi suolisto (ns. "toiset aivot") sisältää miljardeja hermosoluja ja vaikuttaa suoraan tunnetiloihin ja päätöksiin.

Aistit, liike ja kehon tuntemukset muodostavat osan minäkokemuksesta.

Miten tietoisuus kehittyy ihmiskehossa?

Sikiövaiheessa:

Aivot alkavat kehittyä jo 3. raskausviikolla.

Noin 20.–30. raskausviikolla syntyy aivotoimintaa, joka muistuttaa kevyttä unennäköä.

Silti ei tiedetä tarkasti, milloin sikiö alkaa tuntea tai kokea.



Vastasyntyneenä: ( !!! )

Vauvoilla on jo perusmuotoinen tietoisuus: tunnistavat äidin äänen, reagoivat kosketukseen, katsovat kasvoja.

Tietoisuus on kuitenkin vielä vaistonvaraista ja aistikeskeistä.



Lapsuus & kehitys:

Minäkäsitys (itse- ja kehotietoisuus) alkaa kehittyä n. 18–24 kk iässä (esim. peilitesti).

Symbolinen ajattelu, empatia ja muistot kasvattavat tietoisuuden laajuutta.



Aikuisiällä:

Tietoisuus kehittyy edelleen kokemusten, oppimisen ja reflektion kautta.

Aikuinen voi harjoittaa metatietoisuutta: "tietoisuutta omasta tietoisuudesta" (esim. meditaatio, itsetutkiskelu).





Onko tietoisuus pelkkää biologiaa?

Materialistinen näkemys: Tietoisuus syntyy aivojen sähkökemiallisesta toiminnasta.

Hylomorfinen dualismi (esim. Michael Egnor): Tietoisuus heijastaa sielun ja kehon yhteistoimintaa – aivot mahdollistavat sen ilmentymisen, mutta eivät tuota sitä yksin.

Panpsykismi: Kaikella aineella on jonkinlaista tietoisuuden alkuainesta.

Kvanttiteoriat: Jotkut tutkijat (esim. Penrose ja Hameroff) esittävät, että tietoisuus syntyy kvantti-ilmiöistä aivojen mikrotubuluksissa – hypoteesi, jota ei ole vielä todistettu.


Näkökulma Sisältö

Biologinen Aivot ja hermosto ovat tietoisuuden toiminnan alusta
Kehollinen Koko keho vaikuttaa tunteisiin ja kokemuksiin
Filosofinen Tietoisuus ei ole pelkkää materiaa, vaan heijastaa syvempää todellisuutta
Kehityksellinen Tietoisuus rakentuu vaiheittain lapsuudesta aikuisuuteen

Jep, jokaisen ilmarenkaan venttiilissä.

Tohtori Michael Egnorin näkemykset sielun olemassaolosta perustuvat siihen, että Tohtori Michael Egnorin on uskovainen ja kiihkouskovaisen rahoittaman Discovery Instituten palkkalistoilla.

Michael Egnorin Wkipedia-artikkelin ensimmäisessä virkkeessä mainitaa pseudotiede. Meidän ei tarvitse enempää tietää Michaelista, jotta osaamme arvioida tämän aloituksen oleva bullshittiä.

Ihmisellä on varmaankin sielu. Navettakissalla on varmaankin sielu kuin myös turkistarhan minkeillä. Ehkäpä puilla ja kimalaisillakin on sielu.

Rakastakaa muidenkin elävien ja tuntevien olentojen sieluja ja tuntekaa myötätuntoa heitä kohtaan.

Tämä henkilö on kreationisti wikipedian mukaan.

sielu ? onko se niin kuin ajatus 🤣