lNCEL-miekkoset puhututtavat edeIIeen

Ei ole mitään incel miehiä ja naisia. Käsite on vain kehityshäiriöisten kehittämä, jotta voisivat rinnastaa itsensä normaaleihin.

Myös 90% "naisvihasta" ei ole mitään vihaa, saati naisvihaa, suurin osa väitetystä naisvihasta on woke hörhöjen harhaisia, oman ideologian määrittelyitä, joita he pitävät fanaatikkojen tavoin faktoina, mutta 90% naisista normaalina, toivottavana maskuliinisuutena. Ja ei, kyse ei ole mistään väheksynnästä tai väkivallasta, vaan siitä että miehet ja naiset ovat erilaisia ja rakastavat toinen toisiaan femiinisinä naisina ja maskuliinisina miehinä. Sekös pervoja ja wokeja kismittää.

– Yhteiskunnat ovat historiallisesti katsottuna olleet aina epävakaita, kun niissä on ollut paljon naimattomia nuoria miehiä. Väkivallan lisääntymisen riski kasvaa.

Onks tosi kans???

Netin keskustelufoorumeilla kukoistaa incel-yhteisö, jossa käydään erittäin naisvihamielistä keskustelua. Mikko, 30, samaistuu yhteisöön monilta osin, vaikka ei ota osaa keskusteluihin. Hän ei ole koskaan edes yrittänyt lähestyä naisia.

Väitöskirjatutkija Emilia Lounelan mukaan incelit ovat lähinnä nuoria heteromiehiä, jotka ajattelevat, että vastentahtoinen selibaatti johtuu heidän ulkonäöstään.

– He eivät koe olevansa tarpeeksi viehättäviä naisille ja ajattelevat, etteivät siksi kelpaa naisille seksiin tai parisuhteeseen.

Incel-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista involuntary celibacy eli vastentahtoinen selibaatti. Incel-yhteisön miehiä yhdistää kokemus siitä, että he eivät saa muodostettua seksuaalisia tai romanttisia suhteita naisten kanssa.

Seksittömyys on heistä osoitus siitä, että maailma ja naiset ovat pahoja.

– Yhteisöissä ruokitaan tätä ajattelua. Siellä ruoditaan myös aika pakkomielteisesti omaa ja muiden ulkonäköä.
Osa inceleistä kokee, että esimerkiksi tietyn muotoiset silmät, kapeat ranteet ja lihasten vähyys ovat syy, miksi kukaan nainen ei voisi edes vilkaista heihin tai vihaa heitä.
Osalla on vahva katkeruuden ja vihan eetos. He ajattelevat Lounelan mukaan, että naiset ovat liian pinnallisia ja monella tavalla alempana kuin miehet.

– Kaikki eivät tietenkään tee noin tiukkoja tulkintoja.
"Annan itselleni kouluarvosanan 6,5"
Mikko samaistuu osittain inceleihin, mutta ei täysin. Tärkeimpänä erottavana tekijä hän pitää koulutustaustaansa. Hän on valmistunut maisteriksi pari vuotta sitten.
– En siis ole peruskoulun varassa oleva surkimus, vaikka eivät toki kaikki incelit ole kouluttamattomia, hän toteaa.
Yhdistäviä asioita hänen mukaansa ovat, että hän on työtön, hänellä ei ole ystäviä, eikä hän ole seurustellut tai kokenut seksiä naisen kanssa.

Mikko ei ole osallistunut incel-yhteisöjen verkkokeskusteluihin, mutta tietää, minkä suuntaisia keskustelua niissä käydään. Vaikka hän ei pidä itseään "kovin komeana", ei hän pode yhteisöissä yleisesti jaettua ulkonäköön liittyvää itseinhoa.
– Maailmassa on paljon rumempiakin miehiä. Annan itselleni kouluarvosanan 6,5. En käy töissä ja olen aika nörtti, mutta olisin kuitenkin varmasti parempi kuin jotkut retkut.
Kaikki incelit eivät ole väkivaltaisia

Lounela on tutkinut incel-yhteisöjä neljä vuotta ja havainnut, että verkkoyhteisöissä käytetään usein hyvin väkivaltaista retoriikkaa.

– Se on siellä aika normalisoitua. Osa pitää väkivaltaa oikeutettuna ja hyvänä asiana.
Emilia Lounela on tutkinut incel-ilmiötä neljä vuotta.Kuva: Emilia Lounelan kotialbumi
Hän korostaa, että kaikki incelit eivät ole väkivaltaisia.
– Osa pitää väkivaltaa oikeutettuna ikään kuin kostona. Siellä saatetaan ihannoida väkivallantekijöitä, joiden motiivi on liittynyt incel-ajatteluun. Osa juhlii heitä ja toivoo, että vastaavaa tapahtuisi enemmänkin.
Verkkoyhteisöissä jaetaan Lounelan mukaan esimerkiksi linkkejä juttuihin, joissa kerrotaan naisten pahoinpitelystä tai tappamisesta.

Mistä tämä aggressio kumpuaa?

– Joitain yhteisiä ajatuksia ja laajempia käsityksiä olen löytänyt, mutta yksilöiden käsitykset ja painotukset ovat hyvin erilaisia. Osa on hyvin naisvihamielisiä ja he pitävät naisia hyvin pinnallisina.
Nämä miehet uskovat Lounelan mukaan, että naiset haluavat vain niin sanottuja alfa-miehiä.

– Vaikka verkkokeskusteluissa on hyvin väkivaltaisia ja mustavalkoisia narratiiveja, yksittäiset käyttäjät eivät allekirjoita kaikkea 100 prosenttisesti.

Mikko ei syytä naisia siitä, että ei ole ollut parisuhteessa tai harrastanut seksiä.

– Olisi typerää olla katkera, kun en ole kunnolla edes yrittänyt, mutta kyllä minunkin on tehnyt joskus mieli pahoinpidellä joku.
Hän sanoo, ettei edes tiedä, miten parisuhteen voisi luoda.
– En ole uskaltanut käyttää mitään deittisovelluksia. Mitä sinne laittaisin? Olen työtön maisteri, jolla on huonot sosiaaliset taidot. En keksi, miksi kukaan haluaisi jakaa tätä tylsää arkeani.
Tuomittuja syntymästään asti häviäjiksi

Incelit ajattelevat itseään Lounelan mukaan häviäjinä miehisessä hierarkiassa.
– Siellä on paljon katkeruutta onnistuneita miehiä kohtaan.

Osalla on toivoton ja nihilistinen maailmankuva siitä, että he ovat tuomittuja syntymästään asti häviäjiksi, koska heillä on niin huonot geenit ja he ovat syntyneet rumiksi.

....jatkuu

Netin keskustelufoorumeilla kukoistaa incel-yhteisö, jossa käydään erittäin naisvihamielistä keskustelua. Mikko, 30, samaistuu yhteisöön monilta osin, vaikka ei ota osaa keskusteluihin. Hän ei ole koskaan edes yrittänyt lähestyä naisia.
Väitöskirjatutkija Emilia Lounelan mukaan incelit ovat lähinnä nuoria heteromiehiä, jotka ajattelevat, että vastentahtoinen selibaatti johtuu heidän ulkonäöstään.
– He eivät koe olevansa tarpeeksi viehättäviä naisille ja ajattelevat, etteivät siksi kelpaa naisille seksiin tai parisuhteeseen.
Kaikki incelit eivät ole syrjäytyneitä. Osalla Lounelan haastateltavista oli ulkoisesti kaikki hyvin. Heillä oli kavereita sekä opiskelu- tai työpaikka, mutta kokivat sisäisesti, että heissä on jotain vikaa.
– Foorumeilla puhutaan paljon syrjäytymisestä, kiusaamisesta ja mielenterveysongelmista. Moni kokee, että ne ovat tärkeä osa inceliyttä.
Mikko ei tiedä, miten ystäviä hankitaan
Kun muut aloittivat teini-ikäisenä seurustelukokeilut, Mikko keskittyi opiskeluun.
– En vain ole koskaan tutustunut ihmisiin tarpeeksi hyvin, että se olisi voinut johtaa johonkin. Kukaan ei käskenyt hankkia ystäviä tai kertonut, miten sellainen tapahtuu. Olen vain mennyt koulutusputkessa eteenpäin.

Opiskeluaikana hänellä oli "hyvänpäiväntuttuja", mutta hän ei viettänyt heidän kanssaan vapaa-aikaansa. Mikko kertoo olleensa aina introvertti.
– Totta kai minulla oli silmät päässäni, mutta en uskaltanut tai osannut ottaa konkreettisia askeleita.
Uhrimentaliteetti kukoistaa yhteisössä
Inceleillä on Lounelan mukaan usein uhrimentaliteetti, he kokevat olevansa kaikkein huonoimmassa asemassa olevia, ja että naiset ja yhteiskunta kohtelevat heitä huonommin kuin muita.
– Monia on myös kiusattu kouluissa tai he ovat kokeneet väkivaltaa tai vähättelyä poika- ja miesporukoissa siitä, että eivät istu mieheyden normeihin ja odotuksiin.

Miehet hakeutuvat nettiyhteisöihin saadakseen ryhmistä vertaistuellista keskusteluseuraa.
Verkkoyhteisöissä on Lounelan mukaan myös hyvin itsetuhoista sisältöä. Siellä elää voimakkaana ajatus, että toivo on mennyttä kaikille inceleille, ja että elämä ei muutu paremmaksi, vaan menee huonommaksi koko ajan.

– Yhteisöihin osallistuminen on pahentanut monen mielentilaa ja -terveyttä.

Itsetuhoisuus, itseinho ja itsemurhaan liittyvät aiheet ovat usein osana keskustelua.

Lounela korostaa, että inceleissä on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikkien niputtaminen samanlaisiksi tai samoin ajatteleviksi on kaukana totuudesta.
Kapea kuva oikeanlaisesta mieheydestä

Inceleiden määrää on Lounelan mukaan mahdotonta mitata. Osa pelkästään lukee verkkosivustojen sisältöä, mutta eivät osallistu keskusteluihin.
– He identifioituvat inceleiksi, mutta eivät puhu siitä kenellekään.

Ilmiö on Lounelan mukaan vain yksi esimerkki laajemmasta naisvihamielisestä kulttuurista. Häntä huolettaa se, että naisvihamielinen retoriikka normalisoituu.
– Huolestuttavaa on myös, että näihin liittyy väkivaltapotentiaalia. Väkivaltaisia iskuja ja häirintäkampanjoita on jo tapahtunut.

Huomioitavaa on Lounelan mukaan myös se, että yhteisöt vaikuttavat osallistujien hyvinvointiin haitallisesti.
– Heidän hyvin kapea kuva oikeanlaisesta mieheydestä ja kelpaavuudesta ruokkii heidän uhrinarratiiviaan.
"Kyllähän se vaikuttaa tosi ihanalta"

Vaikka Mikon mieli on apea, ei hän ole täysin toivoton.
– Olen kuitenkin vielä nuori ja terve mies. Vähän se toivo kuitenkin jo rakoilee.
Hän kokee häiritsevänä sen, että seksi ja parisuhteet "tulevat nykyään silmille joka paikasta".
– Tällaisina hellepäivinä esimerkiksi lievästi sanottuna ärsyttää, kun näen nuoria pareja koskettelemassa toisiaan.

Äänessä kuuluu kuitenkin pieni haikeus. Kaipaatko parisuhdetta?
– Kyllähän se vaikuttaa tosi ihanalta.

....Jatkuu

Avun hakeminen ja saanti vaikeaa

Inceleiksi itsensä mieltävät miehet pitävät ajatuksiaan ja seksittömyyttä usein häpeällisenä.
– Siten monet päätyvät incel-foorumeille. Siellä on muita, jotka puhuvat samasta asiasta. On helpottavaa tietää, ettei ole ainoa.
Lounela kertoo kuulleensa monelta inceliltä, että he eivät edes tiedä, mistä apua voisi hakea. He ajattelevat, ettei terapia auta, koska kyse on geeneistä ja ulkopuoliset eivät ymmärrä heidän tilannettaan.

Moni Lounelan haastateltavista on oivaltanut, että heidän pitää ottaa etäisyyttä yhteisöihin päästäkseen omassa elämässään eteenpäin.

Osalle asia on vain vaihe menneisyydessä ja he eivät enää jaa yhteisön ajatuksia. Jotkut ovat halunneet tulla Lounelan haastateltavaksi, koska he uskovat, että mitä enemmän aiheesta puhutaan, sitä harvempi mies päätyy näihin yhteisöihin.
"Tuntuu, että kaikki on myöhäistä"

Mikko sanoo jossain määrin tottuneensa yksinäisyyteen ja omaan seuraansa.

– Sitä ei voinut enää paeta, kun pullahdin ulos koulutusputkesta työttömäksi ilman ystäviä ja harrastuksia. Tuntuu, että kaikki on myöhäistä, nuoruus meni jo.

Vuoden 2024 lokakuussa Mikko hakeutui Ulkokehän miehet -hankkeeseen.

– 30-vuotissyntymäpäiväni oli lähestymässä ja koin, että olen epäonnistunut elämässäni. Teininä olin ysin oppilas ja minulla oli suuret odotukset elämältä. Olin aika kunnianhimoinen.

Hankkeeseen lähteminen oli hänen mukaansa jonkinlainen hätähuuto. Hän koki olevansa vajonnut lähelle inceliyttä.

– Minun oli vain tunnustettava tilanteeni ja yritettävä parantaa sitä ennen kuin vajoan vielä syvempiin vesiin.

Ulkokehän miehet on Miessakit ry:n hanke, jossa pyritään auttamaan myös incel-miehiä. Lounela on ollut mukana kehittämässä sitä.
Väkivaltaiskut toivat ilmiön julkisuuteen

Incel-yhteisöt ovat nousseet julkiseen keskusteluun 2010-luvulla sattuneiden väkivaltaiskujen myötä.

– Ensimmäinen laajaa julkisuutta saanut isku oli Isla Vistan joukkomurha vuonna 2014, jossa 22-vuotias mies murhasi puukottamalla ja ampumalla kuusi ihmistä. Hän perusteli iskuaan incel-ajatuksilla.

Inceliys on Mikon mielestä huolestuttava ilmiö.

– Yhteiskunnat ovat historiallisesti katsottuna olleet aina epävakaita, kun niissä on ollut paljon naimattomia nuoria miehiä. Väkivallan lisääntymisen riski kasvaa.

Miten asiaan voitaisiin puuttua?

– Osa inceleistä on aika typeriä moukkia, joten koulutus varmaan auttaisi monella tavalla. Radikaalimpaa olisi valtiojohtoinen parittaminen ja työpaikkojen etsiminen.

Mikko esiintyy jutussa anonyymisti asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Miksi asioista ei voida puhua niiden oikeilla nimillä? Koko "incel-miekkonen" on täysin tarpeeton termi kun kuvaavampikin on olemassa. Eli persu.