Hallitus haluaa poistaa yhden verovähennyksen – asiantuntija pitää selvänä verosanktiona
Asiantuntijan mukaan verovähennysten poistaminen olisi harvinainen verosanktio.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen olisi hyvin poikkeuksellista, sanoo oikeustieteen tohtori, Aalto-yliopiston senior fellow Timo Viherkenttä lausunnossaan.
Viherkentän mukaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat menot ovat normaalisti verotuksessa vähennyskelpoisia niin Suomessa kuin muissakin maissa. Hänen mukaansa on ilmeistä, että työmarkkinajärjestöstä on monenlaista hyötyä jäsenten tulon hankkimisen ja säilyttämisen kannalta.
Lausunnon on tilannut palkansaajakeskusjärjestö Akava. Viherkenttä kuitenkin sanoo, että lausunnon näkökulma ei ole työmarkkinapoliittinen vaan se, onko jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden poistaminen perusteltua veroteorian näkökulmasta.
Hallitus pyytää parhaillaan lausuntoja esitykseen, jossa ehdotetaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista niin työntekijä- kuin työnantajapuoleltakin.
Viherkentän mukaan hallituksen esitysluonnoksessa vähennyskelpoisuuden poistamista on perusteltu vain taloudellisilla syillä, jotka eivät ole riittäviä perusteita poistaa verovähennysoikeutta.
Hän sanoo lausunnossaan, että verovähennysoikeuden poistamista voisi pitää verosanktiona, jotka ovat huomattavan harvinaisia. Hänen mukaansa kyseessä olisi mahdollisesti jopa ainoa verosanktio Suomen henkilöverotuksessa.
– Sikäli kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja pidetään tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvina menoina, jollaisia ne mielestäni ainakin valtaosaltaan selvästi ovat, niiden vähennyskelvottomuus olisi selkeä verosanktio, Viherkenttä kirjoittaa.
Verovähennysoikeuden poistamiseen liittyy myös ongelma siitä, mitä maksuja vähennyskelvottomuus koskisi.
Hallitus esittää, että vähennyskelpoisuus poistettaisiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuilta ja sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksuilta, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.
Työmarkkinajärjestön käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä, Viherkenttä sanoo. Siksi olisi hankala määritellä, mitä järjestöjä muutos koskisi. Hänen mukaansa monet järjestöt, joilla ei ole minkäänlaista työmarkkinatoimintaa, joutuisivat oletettavasti muuttamaan sääntöjään, jotta niiden jäsenmaksut säilyisivät verovähennyskelpoisina.
Viherkentän mukaan toisaalta voisi syntyä tilanteita, joissa työmarkkinatoiminta suljetaan pois yhdistyksen säännöistä, mutta siihen osallistutaan tavalla tai toisella sääntöjen rajamailla tai niiden vastaisesti.
Asiantuntijan mukaan verovähennysten poistaminen olisi harvinainen verosanktio.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen olisi hyvin poikkeuksellista, sanoo oikeustieteen tohtori, Aalto-yliopiston senior fellow Timo Viherkenttä lausunnossaan.
Viherkentän mukaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat menot ovat normaalisti verotuksessa vähennyskelpoisia niin Suomessa kuin muissakin maissa. Hänen mukaansa on ilmeistä, että työmarkkinajärjestöstä on monenlaista hyötyä jäsenten tulon hankkimisen ja säilyttämisen kannalta.
Lausunnon on tilannut palkansaajakeskusjärjestö Akava. Viherkenttä kuitenkin sanoo, että lausunnon näkökulma ei ole työmarkkinapoliittinen vaan se, onko jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden poistaminen perusteltua veroteorian näkökulmasta.
Hallitus pyytää parhaillaan lausuntoja esitykseen, jossa ehdotetaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista niin työntekijä- kuin työnantajapuoleltakin.
Viherkentän mukaan hallituksen esitysluonnoksessa vähennyskelpoisuuden poistamista on perusteltu vain taloudellisilla syillä, jotka eivät ole riittäviä perusteita poistaa verovähennysoikeutta.
Hän sanoo lausunnossaan, että verovähennysoikeuden poistamista voisi pitää verosanktiona, jotka ovat huomattavan harvinaisia. Hänen mukaansa kyseessä olisi mahdollisesti jopa ainoa verosanktio Suomen henkilöverotuksessa.
– Sikäli kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja pidetään tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvina menoina, jollaisia ne mielestäni ainakin valtaosaltaan selvästi ovat, niiden vähennyskelvottomuus olisi selkeä verosanktio, Viherkenttä kirjoittaa.
Verovähennysoikeuden poistamiseen liittyy myös ongelma siitä, mitä maksuja vähennyskelvottomuus koskisi.
Hallitus esittää, että vähennyskelpoisuus poistettaisiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuilta ja sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksuilta, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.
Työmarkkinajärjestön käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä, Viherkenttä sanoo. Siksi olisi hankala määritellä, mitä järjestöjä muutos koskisi. Hänen mukaansa monet järjestöt, joilla ei ole minkäänlaista työmarkkinatoimintaa, joutuisivat oletettavasti muuttamaan sääntöjään, jotta niiden jäsenmaksut säilyisivät verovähennyskelpoisina.
Viherkentän mukaan toisaalta voisi syntyä tilanteita, joissa työmarkkinatoiminta suljetaan pois yhdistyksen säännöistä, mutta siihen osallistutaan tavalla tai toisella sääntöjen rajamailla tai niiden vastaisesti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä ei porvari hallitus tekisi, kiusatakseen duunaria, jotka eivät ole suostuneet herrojen keksimään kassan jäseniksi.
Paljon on vielä heikennetävä duunari työehtoja, että päästää siihen mitä ollaan taas lehdistä luettu, miten työnantajat jättävät vaadittavia palkoja ja työehtoja noudattamatta.