Humaniistss International tekoälystä

Humanists Internationalin päätöslauselma tekoälystä ja inhimillisistä arvosta
Yleiskokous, kesäkuu 2025, Luxembourg

Tekoälyn nopea kehitys ja yleistyminen on saattanut meidät ihmiskunnan historiassa ainutlaatuiseen tilanteeseen. Uudet teknologiat tarjoavat ennen näkemättömiä mahdollisuuksia edistää ihmisyyden kukoistusta, mutta piittaamattomasti sovellettuina niihin sisältyy perustavaa laatua olevia riskejä ihmisoikeuksille, ihmisten turvallisuudelle, ja ihmisten yhteiselle tulevaisuudelle.
Tekoälyjärjestelmät leviävät ihmiselämän lukemattomiin ulottuvuuksiin ja ne ovat kehittymässä paljon nopeammin kuin mihin olemassa olevat eettiset puitteet ja hallintorakenteet kykenevät sopeutumaan. Samaan aikaan näiden voimakkaiden suorituskykyjen keskittyminen todella harvojen käsiin uhkaa tuottaa uusia haasteita ihmisoikeuksille, demokratioille sekä näköaloillemme oikeudenmukaisemmasta ja tasa-arvoisemmasta maailmasta.

Vastauksena näihin historiallisiin haasteisiin humanistien maailmanlaajuinen yhteisö vahvistaa seuraavat periaatteet siihen tarpeeseen, että tekoäly tulee liittää yhteen sellaisten inhimillisten arvojen kanssa, jotka pohjautuvat järkeen, tutkittuun tietoon ja yhteiseen ihmisyyteemme.

1. Ihminen päättää aina:
Tekoälyjärjestelmillä on mahdollisuus voimauttaa ja auttaa yksittäisiä ihmisiä ja yhteisöjä saamaan aikaan enemmän elämän kaikilla aloilla. Ne eivät kuitenkaan saa koskaan syrjäyttää ihmisen päätöksentekoa, ihmisen järkeä, inhimillistä etiikkaa ja ihmisen vastuuta meidän tekemisistämme. Ihmisten elämään syvällisesti vaikuttavien päätösten on aina pysyttävä ihmisten käsissä.

2. Yhteinen hyvä:
Valtioiden tulee hyväksyä perustavanlaatuisesti, että tekoälyn tulee olla ihmiskunnan palveluksessa oleva väline, sen sijaan että se rikastuttaisi harvoja etuoikeutettuja. Teknologisen kehityksen hyötyjen tulee virrata laajasti läpi yhteiskunnan pikemmin kuin keskittää valtaa ja vaurautta aina vain harvempien käsiin.

3. Demokraattinen hallinto:
Uusien teknologioiden tulee olla demokraattisesti tilivelvollisia kaikilla tasoilla – paikallisyhteisöistä ja pienistä yrityksistä aina suuriin monikansallisiin yrityksiin ja valtioihin. Mikään suuryritys, valtio tai muu taho ei saa käyttää ilman tilivelvollisuutta olevaa valtaa sellaisten teknologioiden avulla, joilla on mahdollisuus vaikuttaa ihmisen toiminnan kaikkiin ulottuvuuksiin. Lainsäätäjien, viranomaisten ja muiden julkisten toimijoiden tulee kehittää ja ylläpitää sellaista
erityisosaamista, jota tarvitaan pysymään tekoälyn kehittymisen tahdissa ja vastaamaan
esiin nouseviin haasteisiin.

4. Läpinäkyvyys ja autonomia:
Demokratioissa kansalaiset eivät pysty osallistumaan mielekkäällä tavalla, jos päätökset, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä, ovat läpinäkymättömiä. Läpinäkyvyyden ei tule olla sisäänrakennettu vain lakeihin ja viranomaisten sääntelyyn, vaan tekoälysysteemien suunnitteluun itseensä – tarvitaan suunniteltu vastuu, jolla on selvä tavoite ja tarkoitus, ja täysi tilivelvollisuus eläville
ihmisille. Lakien tulee taata, että jokainen yksilö voi päättää, miten hänestä tallentuneita
henkilökohtaisia tietoja käytetään sekä taata kaikille kansalaisille keinot kysyä, kiistää ja
ohjailla, miten näitä teknologioita käytetään.

5. Suojeleminen mielipahalta ja loukkauksilta:
Ihmisten suojelemisen mielipahalta ja loukkauksilta tulee olla yksi perusperiaatteita kaikissa tekoälysysteemeissä, ei vain reagointia jälkikäteen. Koska tekoälyn käyttöön sisältyy riski, että se lisää yhteiskunnassa jo olemassa olevia epäoikeudenmukaisuuksia – kuten rasismia, seksismiä, homofobiaa ja vammaisten syrjintää – valtioiden ja suunnittelijoiden on toimittava siten, että sen käyttö estetään syrjintään, manipulointiin, laittomaan tarkkailuun, kohdistettuun väkivaltaan tai
laillisen puhumisen estämiseen. Hallitusten ja liike-elämän johtajien tulee sitoutua pitkäkestoiseen tekoälyturvan tutkimukseen ja seurantaan sitoakseen tulevat tekoälysysteemit inhimillisiin tavoitteisiin, toiveisiin ja tarpeisiin.

6. Jaettu hyvinvointi:
Aikaisemmat teolliset vallankumoukset pyrkivät edistykseen kiinnittämättä riittävästi huomiota inhimilliseen kärsimykseen. Enää emme saa toimia niin. Ei voida sallia, että teknologinen kehitys syövyttää ihmisarvoa ja kasvattaa sosiaalisia jakolinjoja. Aidosti ihmiskeskeinen lähestymistapa edellyttää rohkeaa panostamista koulutukseen, ja sosiaalipolitiikkaa, joka helpottaa työllistymistä, suojelee ihmisarvoa ja tukee niitä yksilöitä ja ryhmiä, joita elämä kohtelee rankimmin.