Flow-festivaalikansa on tunnetusti kasvissyöjiä ja ympäristön suojelijoita, mutta miksi festivaalikansa jättää jälkeensä ison määrän roskia festivaalin kerättäväksi, joista osa muoviroskasta ja tupakantumpeista siirtyy tuulen, mahdollisten sateiden ja lintujen mukana mereen?
Ympäristöihminen antaa luvan itselleen käyttäytyä poikkeavasti festivaaliviikonloppuna. Jos ei syö lihaa, saa roskata.
Osa muovista ja tupakantumpeista päätyy myös lintujen ja muiden eläinten syömäksi.
Maahan heitetyt roskat vaikuttavat myös festivaalialueen mikrobistoon.
Flow siivoaa tunnetusti tarkasti, mutta se ei silti kokonaan estä roskia päätymästä esim. hulevesikaivoon ja sitä kautta mereen.
Miksi jälkeen jää iso roskameri jälkeen, joka on festivaalin vastuulla ainoastaan? Eikö asiakkaan vastuuta voisi pyytää lisäämään?
Vaikka festivaalialue siivotaan suhteellisen tarkasti, alueen ulkopuolelle kerääntyy ihmisiä ja roskittamista tapahtuu siellä (puistot, kadut, bussipysäkit ym.). Nämä alueet kuuluvat kaupungille ja ennenkuin ne ehditään siivota, eri sääolosuhteen ehtivät kuljettaa niitä muualle ympäristöön.
Tupankantumpin joutuminen mereen voi kestää vain 2 tuntia. Jos Flowssa käy 30 000 kävijää esim. 1% heittää tumpin maahan niin mereen päätyy satoja tumppeja.
Roskaaminen ei koske ainoastaan Flowta vaan kaikkia festivaaleja yhteisesti. Vapun siivouskulut Kaivopuistossa maksavat 90 000-100 000 e, Hanami 35 000 e.
Jos kävivät vähentäisivät roskaamista, tällä olisi merkittäviä vaikutuksia kaupungin siivouskuluihin. Se säästäisi tuhansia euroja per festivaali.
Jos festivaalikansa oppii huolehtimaan roskaamisesta myös festivaaleilla, tapa voi siirtyä myös muualle; rannoille, kaduille ja puistoon.
Peräänkuuluttaisin Flow festivaalikansan roskittamisen merkittävää vähentämistä vastuuta ja esimerkkiä muille festivaaleille.
Kasvissyönti ei ole ainoa keino suojella luontoa, tähän kuuluu myös roskaamisen merkittävä vähentäminen. Flow on ollut edelläkävijä ympäristötietoisuudessa organisaationa, mutta festivaalikansalla on parannettavaa.
Ympäristöihminen antaa luvan itselleen käyttäytyä poikkeavasti festivaaliviikonloppuna. Jos ei syö lihaa, saa roskata.
Osa muovista ja tupakantumpeista päätyy myös lintujen ja muiden eläinten syömäksi.
Maahan heitetyt roskat vaikuttavat myös festivaalialueen mikrobistoon.
Flow siivoaa tunnetusti tarkasti, mutta se ei silti kokonaan estä roskia päätymästä esim. hulevesikaivoon ja sitä kautta mereen.
Miksi jälkeen jää iso roskameri jälkeen, joka on festivaalin vastuulla ainoastaan? Eikö asiakkaan vastuuta voisi pyytää lisäämään?
Vaikka festivaalialue siivotaan suhteellisen tarkasti, alueen ulkopuolelle kerääntyy ihmisiä ja roskittamista tapahtuu siellä (puistot, kadut, bussipysäkit ym.). Nämä alueet kuuluvat kaupungille ja ennenkuin ne ehditään siivota, eri sääolosuhteen ehtivät kuljettaa niitä muualle ympäristöön.
Tupankantumpin joutuminen mereen voi kestää vain 2 tuntia. Jos Flowssa käy 30 000 kävijää esim. 1% heittää tumpin maahan niin mereen päätyy satoja tumppeja.
Roskaaminen ei koske ainoastaan Flowta vaan kaikkia festivaaleja yhteisesti. Vapun siivouskulut Kaivopuistossa maksavat 90 000-100 000 e, Hanami 35 000 e.
Jos kävivät vähentäisivät roskaamista, tällä olisi merkittäviä vaikutuksia kaupungin siivouskuluihin. Se säästäisi tuhansia euroja per festivaali.
Jos festivaalikansa oppii huolehtimaan roskaamisesta myös festivaaleilla, tapa voi siirtyä myös muualle; rannoille, kaduille ja puistoon.
Peräänkuuluttaisin Flow festivaalikansan roskittamisen merkittävää vähentämistä vastuuta ja esimerkkiä muille festivaaleille.
Kasvissyönti ei ole ainoa keino suojella luontoa, tähän kuuluu myös roskaamisen merkittävä vähentäminen. Flow on ollut edelläkävijä ympäristötietoisuudessa organisaationa, mutta festivaalikansalla on parannettavaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.