Mitä mieltä olette tästä kirjoituksesta.
http://66.102.9.104/search?q=cache:PgyJLxkpOX0J:www.yleradio1.fi/zgo.php?z=20031212024346953031&g=puheenvuorot&u=13&x=4 oriana fallaci islam&hl=fi&lr=lang_fi
Pitkä osoite mutta löytyi vain välimuistista.
http://66.102.9.104/search?q=cache:PgyJLxkpOX0J:www.yleradio1.fi/zgo.php?z=20031212024346953031&g=puheenvuorot&u=13&x=4 oriana fallaci islam&hl=fi&lr=lang_fi
Pitkä osoite mutta löytyi vain välimuistista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
jäljillä. Sanokaa esimerkki koska isalm tai siitä johdannannaiset kansanuskonnot ovat saaneet jotain hyvää aikaan maailmassa? Ei joka asiaan pidä sotkea kirjoittajan/toimijan sukupuolta.
sattuu olemaan yksi lukuisista juutalaislahkoista,
aivan kuten kristinusko. Milloin jokin niistä on
saanut aikaan jotain hyvää tai hyödyllistä maailmassa?
Edes feministien kannalta?
Ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina esiintyi lukuisia välillisesti juutalaisuudesta "lahkoontuneita" oppeja (esim. juuri kristinusko) ja siihen täten ainakin höllästi liittyneitä oppeja. Montanolaisuus, areiolaisuus, gnostilaisuus, Markionin oppi (jossa esiintyy mm. sama käsitys kuin myöhemmässä islamissa, nimittäin, että Jeesus todellisuudessa ei kärsinyt ja kuollut ristillä)- ja islam. Useimmat näistä opeista kirkko pystyi nujertamaan "perinteisen" Rooman valtakunnan ydinalueilla, mutta islamin synnyttänyt profetia lankesi niin perifeeriseen maaperään, että mikään ei voinut estää sen kasvamista.
Kaikissa näissä opeissa miehet olivat profeettoina, näkijöinä, julistajina, pääopetuslapsina ja organisoijina. Naiset sensijaan kelpasivat hyvin taloudellisiksi tukijoiksi (esim. varhainen kristinusko), kuuliaisiksi oppilaiksi ja veritodistajiksi (=marttyyreiksi).
Feminismin kannalta on erittäin hyödyllistä tutkia vanhoja oppeja, sekä uskonnollisia että maallisia.
Olet aivan oikeassa. Hyvä esimerkki uskontojen - nyt tässä islamilaisuuden - kaksinaismoraalista tuli esiin räikeällä tavalla tänään Hesarissa:
"Mikään uskonto ei voi hyväksyä terrorismia, sanoo Itä-Lontoon moskeijan johtaja Dilowar Khan."
Sodat ja terrori ovat väkivaltaa siinä missä miesten naisiin kohdistama väkivaltakin, joka oikeutetaan uskontojen Pyhissä kirjoissa. Joillakin ismalinuskoisten fundamentalistien asuinseuduilla saatetaan väkivaltaista miestään vastaan puolustautuva nainen surmata suvun miespuolisten jäsenten toimesta...
Miksi tähän raakaan ihmisoikeusloukkauskysymykseen ei haluta puuttua laajemmin ja voimakkaammin?
Ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina syntyneiden uskontojen/lahkojen "naisvastaisuus" näkyi ehkä kärjistyneimmin mithralaisuudessa, joka oli erittäin suosittu kristinuskon rinnalla - ja jossa oli hämmästyttävän paljon kristinuskosta tuttuja elementtejä. Naiset eivät saaneet ollenkaan osallistua palvonta- ja mysteerimenoihin!
Kristinuskohan on tosiaan ottanut paljon lainoja ikivanhoista pakanauskonnoista. Ja esimerkiksi alkuperäiskansojen harjoittamiin uskonnolisiin rituaaleihin - joissa pyrittiin yhteyteen olemassaoloa kontrolloivien voimien kanssa - oli usein ainoastaan miesten osallistuminen sallittua. Tosin naiset kehittivät rinnalle omat vastaavanlaiset palvontamenosa mutta ne jäivät historian kirjoituksissa joko huomioimatta tai marginaalisiksi.
Sanotaan että myytit ihmisyydestä ovat syntyneet näistä kulttidraamoista jälkikäteen tehdyistä tulkinnoista.
Nainen luontuu vain palvelevaan osaan, sillä hän on "fyysisesti heikko, ailahtelevainen ja lyhytikäinen. Nainen on myötätuntoisempi, innottomampi, hävyttömämpi, valehtelevampi, pitkävihaisempi, varautuneempi, vetäytyneempi ja tarvitsee vähemmän ruokaa kuin mies."
Turhautuneen feminismi-palstan misogyynimultinikin sepustuksestako? Ei. Ajatus on Aristoteleelta, ennen ajanlaskumme alkua eläneeltä tieteen jättiläiseltä, jonka valtakausi kesti puolitoistatuhatta vuotta - ollen kukoistuksessaan sydänkeskiajan koko kristillisen Euroopan ajattelussa ja käytännössä.
Kyllä paljon pergamenttia ja ikimetsää on kulunut näihin naisen olemusta mystifioivien ajatusrakennelmien valmisteluihin. Ja kaiken ovat miehet patriarkaatin edustajina tehneet ja saaneet aikaan ihan itse!
Jo Platon määritteli Valtio-teoksessaan miesten ja naisten hierarkisen aseman yhteiskunnassa jonka kirkon miehen omaksuivat sisällöllisesti lähes sellaisenaan Raamatun teksteihin.
Aristoteleen Homunculus- teoria oli myös ratkaiseva naisen aseman määrittelyssä. Sen mukaanhan miehen siittiösolussa olisi ollut jo valmiina pieni mikroihminen, joten nainen määriteltiin pelkäksi kohduksi ilman perintötekijäominaisuuksia.
Vielä keskiajalla tosiaan innokkaimmat tiedemiehet näkivät mikroihmisen mikroskooppinsa linssin alla jonka alkemistit uskoivat voivansa valmistaa ilman naistakin...
Pyhien kirjojen ja filosofien käsitykset ihmisen asemasta yhteisöissään siirtyivät tietysti myös poliittiseen päätöksentekoon ja käsitykseen vallankäytöstä yhteiskunnassa.
Vasta nyt, ja vain eräissä osissa ns. länsimaita, ollaan TEKEMÄSSÄ (ei siis vielä edes tehty!) läpimurtoa mainitsemasi henkisen "hegemonian" kysenalaistamisessa.
Suoraan sanoen me tavallaan elämme vielä ns. pimeää keskiaikaa, kun on kyseessä tyttöjen ja naisten asema yhteiskunnassa (sekä maallisella puolella että uskonnollisella). Niin paljon rutinaa, taivastelua, sadattelua, vähättelyä ja huorittelua asian tiimoilta suolletaan.
Eräs kansanryhmä uskottelee, että miesten peräaukko kasvaa umpeen initiaatiomenoissa, ja että aikuinen mies ei lainkaan ulosta, niin kuin lapset ja naiset, ja tämän vuoksi miehet ovat ylempiarvoisia.
Sen aikuiset miehet ilmeisesti häpeilevät itsensä kipeiksi, kun kaikesta huolimatta joutuvat ulostamaan...
... ja Oriano Fallacista oli kyse ja ensimmäistä vastausta lukuunottamatta, väännetään asian vierestä.. huh, taitaa Fallaci olla liian oikeassa.
Puhuttiin ensimmäisten vuosisatojen uskonnollisista liikkeistä, joilla oli yhteyksiä juutalaisuuteen ja hankausta kristinuskon päävirtauksen kanssa, jonka läpimurto omana aikanaan suinkaan ei ollut selviö. Sellainenhan islamkin on.
Muut näistä (aikanaan hyvinkin vaikutusvaltaiset) ovat kadonneet; toisaalta esim. new agella sanotaan olevan paljon yhteistä gnostilaisuuden kanssa.
Oriana Fallaci on hyvä esimerkki naisesta ja ammattinsa osaajasta, joka ei kuvia kumartele. Muistaakseni hän jo nuorena osallistui Italian vastarintaliikkeen toimintaan. Hän on journalistina kuvannut terävästi, havainnollisesti ja muistettavasti maailmanluokan julkisuuden henkilöitä - eikä vähiten politiikan "raskasta sarjaa". "Intiimimpää" puolta Fallacin kirjoituksissa edustaa esim. "Kirje lapselle joka ei koskaan syntynyt" (julkaistu 1970-luvulla). Muistan sen joskus lukeneeni; enkä muuta siitä muistakaan enää kuin tuon fallacimaisen tyylin.
Vuosikymmeniä maailmanpolitiikkaa ja poliitikkoja seuranneena Fallacilla on näkökulmaa (ehkä hänessä on näkijääkin) ja suunnistustaitoa - ja vimmaista uskoa. Euroopan poliitikoilla taas ei ole sen suurempaa huolta, kuin tulla seuraavissakin vaaleissa valituiksi.
Fallacia odottavat oikeustoimet hänen Euroopan islamistumista koskevien julistustensa johdosta. Vakavasti sairas, älykäs ja rohkea vanha nainen kuitenkin tietää mitä tekee. Vanha vastarintalainen.