Tämän sodan tiimoilta joutuu aivan ihmeellisiin keskusteluihin. Käsitän, että venäläisen on vaikea ymmärtää valtiosääntöoikeudellisia asioita, koska heillä valtiosääntö on tosiasiassa yhtä kuin se, mitä presidentti määrää. Mutta että suomalaiselle on tämä asia epäselvä, se on jo hiukan erikoista.
Ukrainan valtion rajoista päättäminen ei ole presidentin toimivaltaan kuuluva asia, valtionraja on perustuslaillinen asia. Presidentin tehtävä on myös perustuslaillisesti määritelty: hänen tehtävänsä on taata perustuslain, valtiollisen suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja kansalais- ja ihmisoikeuksien noudattaminen. Ylipäällikkönä hänen tulee huolehtia siitä, että asevoimat toimivat edellä mainittujen tavoitteiden turvaamiseksi. Edes sotatila ei anna presidentille näiltä osin lisävaltuuksia. Alueluovutuksista vastaa näin ollen ylin lakiasäätävä elin Rada tarvittavalla määräenemmistöllä. Tällä hetkellä presidentillä ei ole mandaattia edes alueluovutuksista neuvottelemiseen.
Presidentti Zelenskyin juridisesta asemasta on muitakin Venäjän propagandatuutista peräisin olevia virheellisiä väitteitä liikkeellä. Tyypillisesti ne ulottuvat aina Janukovytšin syrjäyttämiseen asti, joten käydään tämä kokonaisuus lyhyesti mutta perusteellisesti läpi.
Presidentinvaalien tulee tapahtua laillisesti. Sotatilan aikana vaaleja ei pääsääntöisesti voi eikä saa järjestää. Käytännössä miljoonien kansalaisten ollessa paossa joko ulkomailla tai maan sisällä ja alueiden ollessa raskaan tulituksen kohteina asiallisia ja turvallisia vaaleja, joissa jokaisen kansalaisen äänioikeus olisi turvattu, on täysin mahdoton järjestää. Tämän vuoksi perustuslain mukaisesti presidentin toimikausi jatkuu kunnes asialliset vaalit pystytään järjestämään.
Zelenskyin kauden pitkittymisen kärkkäin kriitikko on Putin, joka itse tuli valtaan ilman vaaleja Jeltsinin nimittämänä. Jeltsin oli tehnyt käytännössä vallankaappauksen vuonna 1993, kun hän aiheutti perustuslaillisen kriisin, joka lopulta päättyi 187 ihmisen kuolemaan ja parlamenttirakennukseen tykillä ampumiseen. Sitä ennen perustuslakituomioistuin oli todennut Jeltsinin vallan laajentamisyrityksen perustuslainvastaiseksi ja kongressi poistanut hänet vallasta. Jeltsinin asema sinetöityi, kun silovikit asettuivat tukemaan häntä. Putinin jatkoi Jeltsinin perillisenä ja poisti presidentin toimikausien rajoitukset ja on nyt itse istunut pallillaan neljännesvuosisadan. Venäjän perustuslain mukaan myös alueiden liittäminen federaatioon meni vähän sinne päin, sillä alueen liittäminen edellyttää kaikkien federaation laillisten aluesubjektien yksimielisen hyväksynnän. Ylösalaisinmaailman periaatteiden mukaisesti muita kuuluu syyttää siitä, mihin itse syyllistyy…
Mutta palataan Janukovytšiin. Ukrainan parlamentti oli hyväksynyt assosiaatiosopimuksen Euroopan Unionin kanssa marraskuussa 2013. Ylipäätään Ukrainan Länsi-Eurooppaan integroitumisen tavoite oli kirjattu Ukrainan lainsäädäntöön jo 1990-luvulla. Kun presidentti Janukovytš oli viivytellyt nyt säädetyn assosiaatiosopimuksen hyväksyvän päätöksen allekirjoittamista lähes kolme kuukautta, Kiovassa kiihtyivät mielenosoitukset. Janukovytš ei juridisessa katsannossa käyttänyt veto-oikeuttaan, hän yksinkertaisesti ei tehnyt mitään. Sitten ilmeni, että hän oli vastoin toimivaltuuksiaan neuvotellut Venäjän kanssa tulliliitosta. Myöhemmin, siirryttyään Venäjälle hän myönsi haastattelussa, että tullisopimus oli pitkälti valmis, mutta ”sitä valitettavasti ei ollut ehditty käsitellä”. Ukrainan parlamentti ei sitä olisi hyväksynytkään, koska yleisesti oli tiedossa, että sekä Venäjän että EU:n mukaan sopimukset olisivat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään. Venäjä oli ilmoittanut, että assosiaatiosopimus estää tullisopimuksen ja päin vastoin.
Maidanin mielenosoittajat vaativat Janukovytšia täyttämään perustuslailliset velvoitteensa. Tilanne johti joukkoampumiseen, minkä jälkeen oppositio, Janukovytš, Venäjän presidentin edustaja sekä usean EU-maan edustajat neuvottelivat tilanteen vakauttamisesta. Neuvottelujen lopputuloksena syntyi kompromissi, jonka mukaan maassa järjestettäisiin ennenaikaiset presidentinvaalit 25.5.2014. Venäjän presidentin edustaja ei allekirjoittanut neuvoteltua sopimusta, muut allekirjoittivat. Neuvotteluratkaisu lakimuutoksineen käsiteltiin kiireellisesti parlamentissa ja toimitettiin Janukovytšin allekirjoitettavaksi.
Tämän jälkeen asiat etenivät ripeästi Venäjän puututtua peliin. Ukrainan rajavartijat totesivat Venäjän vuokraamaan tukikohtaan Krimillä virtaavan venäläisiä joukkoja ja erikoisjoukkojen yksikköjä Venäjältä. Tämä ajankohta helmikuussa 2014 osuu yhteen myös Sotšin olympialaisten päättämisen kanssa. Olympialaisten turvaamisen varjolla Mustallamerellä partioineet venäläiset sotalaivat siirtyivät niin ikään Sevastopoliin. Ukrainan asevoimat ja tiedustelu raportoivat lisääntyvästä uhkasta ja Ukrainan perinpohjaisesta valmistautumattomuudesta minkäänlaiseen konfliktiin. Näissä oloissa Rada totesi aamuistunnossaan
Ukrainan valtion rajoista päättäminen ei ole presidentin toimivaltaan kuuluva asia, valtionraja on perustuslaillinen asia. Presidentin tehtävä on myös perustuslaillisesti määritelty: hänen tehtävänsä on taata perustuslain, valtiollisen suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja kansalais- ja ihmisoikeuksien noudattaminen. Ylipäällikkönä hänen tulee huolehtia siitä, että asevoimat toimivat edellä mainittujen tavoitteiden turvaamiseksi. Edes sotatila ei anna presidentille näiltä osin lisävaltuuksia. Alueluovutuksista vastaa näin ollen ylin lakiasäätävä elin Rada tarvittavalla määräenemmistöllä. Tällä hetkellä presidentillä ei ole mandaattia edes alueluovutuksista neuvottelemiseen.
Presidentti Zelenskyin juridisesta asemasta on muitakin Venäjän propagandatuutista peräisin olevia virheellisiä väitteitä liikkeellä. Tyypillisesti ne ulottuvat aina Janukovytšin syrjäyttämiseen asti, joten käydään tämä kokonaisuus lyhyesti mutta perusteellisesti läpi.
Presidentinvaalien tulee tapahtua laillisesti. Sotatilan aikana vaaleja ei pääsääntöisesti voi eikä saa järjestää. Käytännössä miljoonien kansalaisten ollessa paossa joko ulkomailla tai maan sisällä ja alueiden ollessa raskaan tulituksen kohteina asiallisia ja turvallisia vaaleja, joissa jokaisen kansalaisen äänioikeus olisi turvattu, on täysin mahdoton järjestää. Tämän vuoksi perustuslain mukaisesti presidentin toimikausi jatkuu kunnes asialliset vaalit pystytään järjestämään.
Zelenskyin kauden pitkittymisen kärkkäin kriitikko on Putin, joka itse tuli valtaan ilman vaaleja Jeltsinin nimittämänä. Jeltsin oli tehnyt käytännössä vallankaappauksen vuonna 1993, kun hän aiheutti perustuslaillisen kriisin, joka lopulta päättyi 187 ihmisen kuolemaan ja parlamenttirakennukseen tykillä ampumiseen. Sitä ennen perustuslakituomioistuin oli todennut Jeltsinin vallan laajentamisyrityksen perustuslainvastaiseksi ja kongressi poistanut hänet vallasta. Jeltsinin asema sinetöityi, kun silovikit asettuivat tukemaan häntä. Putinin jatkoi Jeltsinin perillisenä ja poisti presidentin toimikausien rajoitukset ja on nyt itse istunut pallillaan neljännesvuosisadan. Venäjän perustuslain mukaan myös alueiden liittäminen federaatioon meni vähän sinne päin, sillä alueen liittäminen edellyttää kaikkien federaation laillisten aluesubjektien yksimielisen hyväksynnän. Ylösalaisinmaailman periaatteiden mukaisesti muita kuuluu syyttää siitä, mihin itse syyllistyy…
Mutta palataan Janukovytšiin. Ukrainan parlamentti oli hyväksynyt assosiaatiosopimuksen Euroopan Unionin kanssa marraskuussa 2013. Ylipäätään Ukrainan Länsi-Eurooppaan integroitumisen tavoite oli kirjattu Ukrainan lainsäädäntöön jo 1990-luvulla. Kun presidentti Janukovytš oli viivytellyt nyt säädetyn assosiaatiosopimuksen hyväksyvän päätöksen allekirjoittamista lähes kolme kuukautta, Kiovassa kiihtyivät mielenosoitukset. Janukovytš ei juridisessa katsannossa käyttänyt veto-oikeuttaan, hän yksinkertaisesti ei tehnyt mitään. Sitten ilmeni, että hän oli vastoin toimivaltuuksiaan neuvotellut Venäjän kanssa tulliliitosta. Myöhemmin, siirryttyään Venäjälle hän myönsi haastattelussa, että tullisopimus oli pitkälti valmis, mutta ”sitä valitettavasti ei ollut ehditty käsitellä”. Ukrainan parlamentti ei sitä olisi hyväksynytkään, koska yleisesti oli tiedossa, että sekä Venäjän että EU:n mukaan sopimukset olisivat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään. Venäjä oli ilmoittanut, että assosiaatiosopimus estää tullisopimuksen ja päin vastoin.
Maidanin mielenosoittajat vaativat Janukovytšia täyttämään perustuslailliset velvoitteensa. Tilanne johti joukkoampumiseen, minkä jälkeen oppositio, Janukovytš, Venäjän presidentin edustaja sekä usean EU-maan edustajat neuvottelivat tilanteen vakauttamisesta. Neuvottelujen lopputuloksena syntyi kompromissi, jonka mukaan maassa järjestettäisiin ennenaikaiset presidentinvaalit 25.5.2014. Venäjän presidentin edustaja ei allekirjoittanut neuvoteltua sopimusta, muut allekirjoittivat. Neuvotteluratkaisu lakimuutoksineen käsiteltiin kiireellisesti parlamentissa ja toimitettiin Janukovytšin allekirjoitettavaksi.
Tämän jälkeen asiat etenivät ripeästi Venäjän puututtua peliin. Ukrainan rajavartijat totesivat Venäjän vuokraamaan tukikohtaan Krimillä virtaavan venäläisiä joukkoja ja erikoisjoukkojen yksikköjä Venäjältä. Tämä ajankohta helmikuussa 2014 osuu yhteen myös Sotšin olympialaisten päättämisen kanssa. Olympialaisten turvaamisen varjolla Mustallamerellä partioineet venäläiset sotalaivat siirtyivät niin ikään Sevastopoliin. Ukrainan asevoimat ja tiedustelu raportoivat lisääntyvästä uhkasta ja Ukrainan perinpohjaisesta valmistautumattomuudesta minkäänlaiseen konfliktiin. Näissä oloissa Rada totesi aamuistunnossaan
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.