Persut vaan homostelee eivätkä älyä naisen päälle mitään.
Ohisalo sai toisen lapsen ja Kulmuni kohta kolmannen
Anonyymi-ap
579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Persulla on ongelma, kun ei löydy naista joka hänelle synnyttäsi jälkeläisen.
Jos näin sattuisi käymään, kuningas alkoholii on vienyt voiton.
Paska perse on parempi
Juu kuulemma, näin ainakin ovat Persut kertoneet.
Onnea!!
Mutta:
Toiset juhlimaan ja herroiksi, toiset hiljaa nurkkaan ja paariaan?
VÄITÖSKIRJAN TAI GRADUN AIHE, JOKA EI JÄTÄ KYLMÄKSI!
Pohjustukseksi ensin!:
”IHMISET & SUHTEET
Listasimme 9 asiaa, jotka vain ambivertti ymmärtää – tämän porukan on mahdotonta vastata yhteen yleiseen työhaastattelukysymykseen
Työskenteletkö mieluummin ryhmässä vai yksin? Riippuu päivästä, ambivertti saattaisi vastata.
Ambivertti on jotain intro- ja ekstrovertin väliltä.
Inka Simola
30.12.2021 18:00
Ambivertti ei ole selkeästi introvertti eikä selkeästi myöskään ekstrovertti.
Ekstro- ja introvertti ovat saaneet rutkasti huomiota psykiatri Carl Jungin ajoista lähtien, mutta ambivertti on hautautunut Jungin teoksien sivuille. Viime vuosina tästä persoonallisuustyypistä on kuitenkin alettu puhua aikaisempaa enemmän, ja on sitä toki tutkittukin. Joidenkin arvioiden mukaan ambivertteja on noin 30–40 prosenttia ihmisistä.
– Ekstroversio ja introversio määritellään monen eri ominaisuuden avulla, ja siitä seuraa, että kukaan ei voi olla selkeästi toista tai toista, tai ainakin se on harvinaista, Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen kertoi hiljattain Me Naisten jutussa.”
Tutkimuksen aihe; tutkimusongelma:
”Introversion, ekstroversion ja ambiversion esiintyvyys väestössä / populaatiossa ja niiden persoonallisuuspiirteiden ja temperamentin suhde peruskoulutuksen ja peruskoulun jälkeisen koulutuksen sekä perheiden varallisuusaseman ja yhteiskunnallisten verkostoitumisten toisaalta ja henkilön / perheiden sosiaalisen ja yhteiskunnallisen aseman suhteissa.” Frekvenssit, korrelaatiot, kausaliteetit. Ennustaako oppilaan sijoittuminen todistusarvosanojen suhteen, koulun gaussinkäyrän tai piilogausiinkäyrän; normaalijakaumaan suhteellinen sijoittuminen myöhempää temperamenttityyppiä ja aikuistumisen aikaista (i-e-a)version ilmenevyyttä sosiaalisissa kommuniaatioympäristöissä.
Nimittäin jos kausaliteettia ilmenee ja ilmiösuhteiden riippuvuus on merkittävä, on pohdittava mm. peruskouluaikaisten oppilas-opettaja -kommunikaatiosuhteiden ja arvioinnin suhdetta ihmisen menestymiseen sosiaalisissa kanssakäymisissä, sijoittumisessa yhteiskunnan arvoverkkoihin ja myös itsetunto- ja muihin menestymisen edellytyksiä yksilön elämässä määrittäviin tekijöihin. Erityisesti opettaja oppilaan elämän menestyksen tai menestymättömyyden ja profiloinnin muotouttajana ja ohjaajana menestykseen tai menestymättömyyteen. Esimerkiksi itsetunto-ohjauksen, huomion suuntaamisen, motivoinnin, palautteiden ja resurssiohjausten kautta.
Samat kysymykset monilta osin tulevat yhteiskunnallisina ohjauselementteinä kun verrataan noita i-a-e -verttien ilmaantuvuutta nais- ja miesväestöissä, ns. silmää tekevien ja korkeimmassa sosiaalisessa asemassa kontra alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvien perheiden lasten eriytetyssä kohtelussa sekä isojen ja pienten yritysten menestymisedellytysten luomisessa ja ylläpitämisessä. Mistä syntyvät ja kehittyvät sosiaaliset ja taloudelliset pääomat, ekstroverttiydet kontra häpeäpaalut menestymisen esteet yhteiskunnassa jne. jne.
Entä i-a-e -verttien suhde, puheoikeuksiin, valtaoikeuksiin, yhteiskunnallisiin asemiin, suhteisiin arvoverkostoissa, sosialisaatioasemaan, määrittelyoikeuksiin, yhteiskunnallisiin kunniapositioihin kontra häpeäpaaluihin jne.
Tuo on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen kysymys.
Hypoteesi voisi olla myös: Normaalijakauman piilo Gaussin käyrän alimpaan neljännekseen ja ylimpään viiteen prosenttiin sijoittuvat introvertit. Johtuen osin samoista, osittain eri syistä. Kouluarvioinnin (”arvostelun”) ylimpään neljännekseen sijoittuu suurin osa ekstrovertteja. (Huomiota ja myönteistä kannustusta ja palautetta koulussa saaneet.) Häpeämään opetetuista, ns. alimpaan neljännekseen kuuluvista perheiden oppilaista on tilastollisesti merkitsevä osa introvertteja. Täh? -ettäkö käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa pitää keskittyä mitä? -kysymyksiin, eikä miksi? -kysymyksiä voi tutkia?
-Miten rupesi juuri naurattamaan- -Luokittelu kunniaan, vai-
-Kyllä rahvaalle pitää paikkansa yhteiskunnassa osoittaa?- Ei Suomessa!
Rafael Paasivuori-Nahkurinorsi-Lipponen
Silmiinpistävänkatu 007
09870 Pistävänniemi
Ei ainakaan ole kopioinut, kuten Huhtasaarella.