Jos joku kuvitteli, että kieltäjien räpiköinti olisi vähentynyt, kun UT:n tekstit on kerta toisensa jälkeen näytetty selkeinä ja kokonaisina, niin voi pettyä. Päinvastoin - mitä kirkkaammaksi asia käy, sitä epätoivoisemmaksi käy myös vastarinta. Tämä näkyy juuri siinä, miten ”uusia” keskusteluja avataan liukuhihnalta, mutta sisältö on aina sama vanha levy, raaputettu vain eri kohtaan.
Otetaan esimerkiksi alkuperäisen aloittajan ”Extra”-sarjan tuore näyte. Siinä käytetään tuttua temppua: ensin myönnetään, että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa, mutta heti perään vedetään jarru pohjaan ja lisätään perinteinen rajaus: ”kaikki ihmiset eivät koskaan pelastu”. Tähän ei liitetä mitään UT:n kohtaa, joka väittäisi näin, vaan vedotaan epämääräiseen ”Jeesus itse todisti” -perusteluun. Kun pyytää täsmällistä viitettä, vastaukseksi tulee joko tulkinnallinen koukero tai viittaus kohtiin, jotka eivät edes puhu koko maailman sovituksen lopputuloksesta.
Tämä on räpiköinnin tunnusmerkki: myönnetään selvä raamatunkohta, mutta kiirehditään rajaamaan sen merkitys niin kapeaksi, että sen alkuperäinen laajuus katoaa. Samaa taktiikkaa käytetään, kun joku selittää, että ”maailma” tarkoittaa yhtä, kun puhutaan synnin laajuudesta (Room. 5:12), mutta aivan toista, kun puhutaan sovituksen laajuudesta (2. Kor 5:19). Tämän ristiriidan näkeminen ei vaadi edes teologian alkeiskurssia. Riittää, että osaa lukea yhdellä ja samalla logiikalla kaksi peräkkäistä lausetta.
Toinen kieltäjien vakioase on ”ihmisen osuus” -kortti. Alkuperäinen aloittaja käyttää tätä runsaasti: puhutaan kääntymyksestä, parannuksesta, tahdosta ja lahjan vastaanottamisesta. Mutta koko ajatus on rakennettu niin, että Jumalan työ olisi vain potentiaalinen. Ikään kuin ristillä ei olisi tapahtunut mitään lopullista ennen kuin ihminen vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Tämä tekee sovituksesta ehdollisen ja riippuvaisen ihmisen teosta, mikä on täsmälleen päinvastaista kuin mitä UT sanoo: ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa” (menneen aikamuodon, yksipuolinen Jumalan teko).
On myös huvittavaa, miten kieltäjät yrittävät antaa vaikutelman, että universalistit ”unohtavat asiayhteyden”. Tosiasiassa juuri universalistinen lukutapa ottaa koko kontekstin huomioon - ja siksi se myös näkee, ettei mikään jakeista 18–21 kumoa tai rajaa pois jakeen 19 ilmoitusta koko maailman sovituksesta. Kieltäjät taas tekevät juuri sen, mistä syyttävät muita: ottavat jakeen ”suostukaa sovintoon” ja kohottavat sen ehdoksi, joka kumoaisi Jumalan jo tekemän sovinnon. Tämä on sama kuin jos lääkäri ilmoittaisi: ”Minä paransin sinut täysin”, mutta perään lisäisi: ”…paitsi jos et päätä olla terve.”
Kun näitä argumentteja seuraa, syntyy väistämättä vaikutelma, että kyse ei ole raamatunkohtien tulkinnasta, vaan haluttomuudesta hyväksyä se, mihin ne johdonmukaisesti johtavat. Ja kun tämä haluttomuus on vahva, keskustelu alkaa kiertää ympyrää: samat väitteet toistuvat, vaikka ne on jo osoitettu kestämättömiksi. Lukijalle se näyttäytyy kuin loputtomana uimakierroksena syvässä päässä ilman että huomaa altaan reunan olevan aivan vieressä.
Miksi tämä on epätoivoista räpiköintiä? Koska UT:n ilmoitus on yksinkertainen, ja sen kieltäminen vaatii moninkertaisesti enemmän selittelyä kuin sen hyväksyminen. Universalismi seuraa suorasta lukemisesta: jos Jumala on jo sovittanut koko maailman, ja jos jokainen polvi lopulta notkistuu ja jokainen kieli tunnustaa Jeesuksen Herraksi (Fil. 2:10–11), niin lopputulos on väistämättä kaikkien palauttaminen Jumalan yhteyteen.
Kieltäjien ongelma on, että heidän täytyy saada UT väittämään sekä että: sovitus on tehty koko maailman puolesta, mutta kaikki eivät koskaan pääse osallisiksi siitä. Tämän ristiriidan selvittämiseksi joudutaan virittämään monimutkainen ehtorakenne, joka UT:n tekstistä puuttuu. Lopputulos on aina sama: uudet keskustelut, uudet otsikot, mutta sisältö, joka ei kanna pidemmälle kuin ensimmäisen vastalauseen yli.
Meidän ei tarvitse väsyä toistamaan UT:n omaa linjaa, koska se on kirkas ja selkeä: sovitus on Jumalan teko, joka koskee koko maailmaa, ja joka lopulta toteutuu jokaisen kohdalla. Kieltäjien räpiköinti voi jatkua, mutta se ei muuta sitä, että todellisuus pysyy samana. Tämä on se ”iloinen uutinen”, jota ei voi mitätöidä edes kymmenellä ”Extra”-aloituksella per viikko.
Otetaan esimerkiksi alkuperäisen aloittajan ”Extra”-sarjan tuore näyte. Siinä käytetään tuttua temppua: ensin myönnetään, että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa, mutta heti perään vedetään jarru pohjaan ja lisätään perinteinen rajaus: ”kaikki ihmiset eivät koskaan pelastu”. Tähän ei liitetä mitään UT:n kohtaa, joka väittäisi näin, vaan vedotaan epämääräiseen ”Jeesus itse todisti” -perusteluun. Kun pyytää täsmällistä viitettä, vastaukseksi tulee joko tulkinnallinen koukero tai viittaus kohtiin, jotka eivät edes puhu koko maailman sovituksen lopputuloksesta.
Tämä on räpiköinnin tunnusmerkki: myönnetään selvä raamatunkohta, mutta kiirehditään rajaamaan sen merkitys niin kapeaksi, että sen alkuperäinen laajuus katoaa. Samaa taktiikkaa käytetään, kun joku selittää, että ”maailma” tarkoittaa yhtä, kun puhutaan synnin laajuudesta (Room. 5:12), mutta aivan toista, kun puhutaan sovituksen laajuudesta (2. Kor 5:19). Tämän ristiriidan näkeminen ei vaadi edes teologian alkeiskurssia. Riittää, että osaa lukea yhdellä ja samalla logiikalla kaksi peräkkäistä lausetta.
Toinen kieltäjien vakioase on ”ihmisen osuus” -kortti. Alkuperäinen aloittaja käyttää tätä runsaasti: puhutaan kääntymyksestä, parannuksesta, tahdosta ja lahjan vastaanottamisesta. Mutta koko ajatus on rakennettu niin, että Jumalan työ olisi vain potentiaalinen. Ikään kuin ristillä ei olisi tapahtunut mitään lopullista ennen kuin ihminen vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Tämä tekee sovituksesta ehdollisen ja riippuvaisen ihmisen teosta, mikä on täsmälleen päinvastaista kuin mitä UT sanoo: ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa” (menneen aikamuodon, yksipuolinen Jumalan teko).
On myös huvittavaa, miten kieltäjät yrittävät antaa vaikutelman, että universalistit ”unohtavat asiayhteyden”. Tosiasiassa juuri universalistinen lukutapa ottaa koko kontekstin huomioon - ja siksi se myös näkee, ettei mikään jakeista 18–21 kumoa tai rajaa pois jakeen 19 ilmoitusta koko maailman sovituksesta. Kieltäjät taas tekevät juuri sen, mistä syyttävät muita: ottavat jakeen ”suostukaa sovintoon” ja kohottavat sen ehdoksi, joka kumoaisi Jumalan jo tekemän sovinnon. Tämä on sama kuin jos lääkäri ilmoittaisi: ”Minä paransin sinut täysin”, mutta perään lisäisi: ”…paitsi jos et päätä olla terve.”
Kun näitä argumentteja seuraa, syntyy väistämättä vaikutelma, että kyse ei ole raamatunkohtien tulkinnasta, vaan haluttomuudesta hyväksyä se, mihin ne johdonmukaisesti johtavat. Ja kun tämä haluttomuus on vahva, keskustelu alkaa kiertää ympyrää: samat väitteet toistuvat, vaikka ne on jo osoitettu kestämättömiksi. Lukijalle se näyttäytyy kuin loputtomana uimakierroksena syvässä päässä ilman että huomaa altaan reunan olevan aivan vieressä.
Miksi tämä on epätoivoista räpiköintiä? Koska UT:n ilmoitus on yksinkertainen, ja sen kieltäminen vaatii moninkertaisesti enemmän selittelyä kuin sen hyväksyminen. Universalismi seuraa suorasta lukemisesta: jos Jumala on jo sovittanut koko maailman, ja jos jokainen polvi lopulta notkistuu ja jokainen kieli tunnustaa Jeesuksen Herraksi (Fil. 2:10–11), niin lopputulos on väistämättä kaikkien palauttaminen Jumalan yhteyteen.
Kieltäjien ongelma on, että heidän täytyy saada UT väittämään sekä että: sovitus on tehty koko maailman puolesta, mutta kaikki eivät koskaan pääse osallisiksi siitä. Tämän ristiriidan selvittämiseksi joudutaan virittämään monimutkainen ehtorakenne, joka UT:n tekstistä puuttuu. Lopputulos on aina sama: uudet keskustelut, uudet otsikot, mutta sisältö, joka ei kanna pidemmälle kuin ensimmäisen vastalauseen yli.
Meidän ei tarvitse väsyä toistamaan UT:n omaa linjaa, koska se on kirkas ja selkeä: sovitus on Jumalan teko, joka koskee koko maailmaa, ja joka lopulta toteutuu jokaisen kohdalla. Kieltäjien räpiköinti voi jatkua, mutta se ei muuta sitä, että todellisuus pysyy samana. Tämä on se ”iloinen uutinen”, jota ei voi mitätöidä edes kymmenellä ”Extra”-aloituksella per viikko.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä kaikki ihmiset pääsevät osallisiksi sovituksesta, jos haluavat tehdä parannuksen.Jeesus sanoo: joka minun tyköni tulee,sitä minä en heitä ulos.Jolla Poika on,sillä on elämä.
Elämän tielle tuleminen on yksinkertaista:Pyydä Jeesusta sydämeesi asumaan.Jos olet tosissasi,Hän tulee ,ja elämäsi muuttuu kuin uudeksi.
Tämä tapahtui minulle 48 vuotta sitten.Jumala on auttanut ja johdattanut.Tänä päivänä olen onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin.
”Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.”
Johannes 17:3 FB38
Tunnetko Hänet? syntisen rukouksen toistaminen ei ole tuntemista.
”Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin meidän Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa. Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.”
2. Pietarin kirje 1:1-2 FB38
Jotkut eivät tunne Pyhää Henkeä vaan sotkevat omat tunnetilansa Jumalan Hengen läsnä oloksi. Jumala ei ole tunne. Hän on Henki. Jumalan Sana on Hengen ilmoitus.
Missä on Jumalan Sana ,siellä on myös Isä ja Pyhä Henki.
Jumala on yksi. Ei Häntä voi eroitella "Henki täällä ,Sana tuolla , Isä taivaassa".
”Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."”
Johannes 4:24 FB38
Vain Jumala voi ilmoittaa Jumalan joka on Henki.
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.”
Johannes 1:1, 3 FB38
”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.”
Johannes 1:14 FB38
”Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.”
Johannes 1:18 FB38
”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.”
Johannes 16:13-15 FB38
”Hänessä (Kristuksessa) on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki, joka on meidän perintömme vakuutena hänen omaisuutensa lunastamiseksi, hänen kirkkautensa ylistykseksi.”
Kirje efesolaisille 1:13-14 FINRK
Uudestisyntynyt uskova on Kristuksessa. Ei lähellä vaan Hänessä.
Sovitus ei odota syntymistään meidän ratkaisustamme, vaan se on jo tehty kaikkien puolesta (2. Kor 5:19). Parannus on seuraus siitä, että Jumalan työ on jo täydellinen, eivät sen ehtoja.
Se, että sinä koit sen 48 vuotta sitten, ei tarkoita, että sovitus syntyi silloin. Se tarkoittaa, että silloin ymmärsit sen omalle kohdallesi.
Lopulta jokainen ihminen tulee siihen pisteeseen, tavalla tai toisella, koska Kristuksen työ on universaali ja lopullinen.
Omien tunnetilojen sanoninen Jumalan läsnä oloksi on epäjumala. Jumala on luonut ihmiseen tunteet mutta ne eivät ole Jumalan tuntemista vaan Sanan ilmoitus on Hänen tuntemistaan . Hän itse on ilmoittanut Sanassaan millainen Hän on .
Näin tämä on!
Kannattaisi sinunkin nukkua välillä.
Kiitos huolenpidosta. Mutta ilosanoman levittäminen on kevyttä työtä. Ei siinä tarvitse painavia yöunia kuten universalismin kieltäjät, jotka kantavat harteillaan koko maailman tuomiota.
Niin kauan kuin puhut "työstä" olet levon tarpeessa.
Universalismi harha oppi
Wikipedia
"..Universalismi on kristinuskon käsitys, jonka mukaan kaikki ihmiset pelastuvat. Esimerkiksi Origeneen mukaan dualismin hylkääminen oppina merkitsee, ettei maailman loppuessa Saatanalle voi kuulua kukaan (ei edes Saatana itse): Jumala pelastaa jokaisen, ja maailma palautuu alun täydellisyyteen (apokatastasis).
Kommenttisi olisi ehkä hieman uskottavampi, jos osaisit kirjoittaa edes yhdyssanan yhteen: harhaoppi.
Tai no, ei olisi. :)