Kauheaa syntiä kirkossa

Voin papittaren puheiden takia niin pahoin, että oli pakko oksentaa. Tärisen yhä inhosta ja puistatuksesta.

400 vuotta Suomen ev. lut. kirkko jaksoi pysyä oikeassa opissa, kun oli miesten hallinnassa. Sitten tuli naispappeus ja 40 vuodessa se onnistui ajamaan Kristuksen ja kristinuskon ulos kirkosta ja tekemään kirkosta pakanuuden tyyssijan. Muinainen Ishtar-jumalattaren naiskultti papittarineen elää ja voi hyvin. Nyt tämä voimallisesti invasiivinen henkivalta jyllää luterilaisessa kirkossa. Erotkaa kirkosta. JUOSKAA! Älkää edes menkö lähelle kirkkorakennuksia, ettette saastuisi. KAVAHTAKAA!

Tuomiorovastin puhe oli tosi hyvä avaus keskusteluun. Arvostan ja olen aivan samaa mieltä hänen kanssaan.

Luterilainen

Herran tulemuksessa ei pyydellä.

ArtoTTT

Pyytääköhän tuomiorovasti nyt anteeksi ihan väärältä porukalta, eikö tuomiorovastin pitäisi pyytää anteeksi pappisvalansa rikkomista ja jättää eronpyyntönsä?

”Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon.”

Kyseinen radikaali leipärovasti puhuu ihan ristiriitaisia omaan toimintaansa nähden.
Vei Sleyltä tilat. Onko pyytänyt anteeksi ja korjannut asiaa muuten ja muita vastaavia virheitään, joita puheessaan tuo esiin.

400 vuotta sitten kukaan ei ollut tullut edes ajatelleeksi mitään Suomen ev. lut. kirkkoa. Täällä vaikutti Svenska kyrkan eli Ruotsin kirkko. Kirkon rakennusten rakentamiseen tarvittiin Tukholmasta kuninkaan hyväksymät piirustukset. Ruotsin kirkko toimi jo silloin sekä ruotsin että suomen kielillä, ja suomeksi nimenomaan Turun hiippakunnan suomenkielisissä seurakunnissa. Ruotsinkielisillä alueilla toiminta oli tietenkin ruotsinkielistä myös Turun hiippakunnassa.