Minulla on unelma, että jonakin päivänä valtakuntien johtajina on normaalijärkisiä ihmisiä. Ihan tavallisia. Sellaisia, jotka osaavat käyttäytyä, osaavat keskustella järkevästi, eivät tuo omaa erinomaisuuttaan heti seuraavassa lauseessa keskustelun pääasiaksi.
Aikaa ei ole kovin paljon, mutta unelmoin vielä näkeväni sellaisen ajan.
Aikaa ei ole kovin paljon, mutta unelmoin vielä näkeväni sellaisen ajan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sodan jälkeen, joskus 2040-luvulla, näin tulee olemaankin, koska sota tuo ihmisille takaisin suhteellisuudentajun ja he tiedostavat, mikä on oikeasti tärkeää.
Onko meillä aikaa noin paljon. Ydinsodan jälkeinen maailma voi olla talven alla. Ei aurinkoa näy, mikään ei kasva, kaikki ovat kuolleita.
Mutta jos ei tule sotaa, jokainen aste ilmakehän lämpiämisessä kuivaa 10% maapallon viljelyalasta. Kuivaa toisia alueita, muuttaa sademetsät asumiskelvottomisksi märiksi kuumiksi ilmisille, joiden lämmönsäätely ei pelaa, jos hiki ei haihdu.
Hmm.
Luonnetesti kuten suuryritysten johtajillekin. Varoitusmerkkejä tarkkailtava mutta se vaatii tietoa ihmisen psyykestä ja menneistä diktaattoreista.
Meillä oli Paasikivi ja Kekkonen, mutta ei hölmöliineille kelvannut.
Venäjä oli takapajuinen rupumaa kaikesta sotilasmahdistaan huolimatta, siksi pääsi käymään noin.
Johtajiksi päätyy harvoin mainitsemasi kaltaisia ihmisiä, etenkään poliittisella uralla.
Kuka lähtisi politiikkaan mukaan ryvettämään itseään, jos tavoitteena ei ole oma etu?
Kai se on meidän vika. Hyväksyimme pikavoitot, fossiilikapitalismin, verisen kilpailun mammonasta ja vallasta???
Saatiin just sitä mitä tilattiin.
Pois heikoimmista huolehtiminen.
Sosiaaliturva.
Toisten auttaminen.
Yleinen oppivelvollisuus.
Sairaanhoito maksukyvyttämille.
Saatiin älypäät, joilla on asita, rahaa ja valtaa!
Valitettavasti johtopaikoille tuppaa nousemaan narsistisia psykopaatteja, jotka osaavat häikäilemättömästi hyväksikäyttää ja manipuloida muita ihmisiä.
Roistoja jotka eivät häpeä mitään tekojaan, eivätkä koskaan koe empatiaa muita ihmisiä kohtaan. Rahalla ja omaisuudella, vallalla ja väkivallalla raivaavat tieltään kaikki joita pitävät kilpailijoinaan tai vihollisinaan.
Ja minulla on krapula. Kaikki tyylillään.
Päättäjänä oleminen ei kiinnosta heitä, jotka siihen kykenisivät. Niinpä ne paikat jää vallanhimoisille, joilla taas ei ole tehtävään vaadittavia kykyjä. Seuraukset ovat ikäviä.