Mitä tekisit toisin?

Edith Piaffia lainaten sanoisin: Non, je ne regrette rien!
Eli en kadu mitään. Tyhmyyksiä olen toki tehnyt ja tyhmyyttäni / arkuuttani olen myös jättänyt asioita tekemättä asioita, joita olisin voinut ehkä tehdä.

MUTTA: se että olen elänyt niin kuin olen elänyt on tehnyt minusta sen, mikä olen. Kysymys "tekisitkö jotain toisin?" on siis toisin lausuttuna "halusitko olla toisenlainen?". No en haluaisi. Minusta olen melko ok kaveri. En toki täydellinen, mutta paljon huonomminkin voisi olla.

Sillä, että joku yksittäinen känniörvellys olisi jäänyt tekemättä tms tuskin vaikuttaisi siihen minkälainen nyt olen, mutta miksi pohtia sitä, millä ei ole merkitystä?

Minkälainen ateistinen katumusriitti on? Milloin ateistit tietävät saaneensa tekosensa anteeksi? Ja täytyykö ateismissa muuttaa tekojensa suuntaa, jos ne ovat väärät? Miten ateistit muuttavat tekosiensa suunnan? Osa ateisteista toteaa, että ateismiin eivät kuulu menneisyys, nykyisyys eikä tulevaisuus? Eli ei olisi ikään kuin hetkeä, jossa teot tapahtuvat, vaan ateismi olisi jollakin tavalla aikaan sitomatonta toimintaa, jossa ei voi toimia väärin (kuten teismien harjoittajat tekevät). Miten teistien väärät teot siirtyvät ateistien tekemäksi? Osa ateisteista sanoo että kaikki ateismissa on teismeistä riippuvaa ja johtuvaa.
Nyt voivat vastata kaikki ateismissa olevat, ateismin ystävät jne. joko puolustellen esittämiään mielipiteitä, joita on tuotu esille tai kumoten em. osan ateisteista esille tuomia seikkoja.

Katumus on turhaa jos ei opi omista virheistä. Hyödyllistä olisi oppia myös toisten virheistä mutta valitettavasti tämän tajuaa useimmiten vasta vanhempana, jos silloinkaan.

Itse olen tyytyväinen elämääni. En olisi pystynyt edes vaikuttamaan asioihin joita toivoisin olevan toisin. Mieleeni ei tule yksikään asia mikä kaduttaa. Olen kyllä tehnyt typeryyksiä, kuten varmasti kaikki, mutta ne eivät ole olleet vaarallisia kenellekään. Ne typeryydet ovat opettaneet itseäni vain paremmaksi henkilöksi.

Ilman elämän kommelluksia henkilö ei kehittyisi persoonana. Tämä asia tekee elämästä ainutkertaisen ja yksilöllisen. Jos itsestäni tehtäisiin klooni joka eläisi elämän alusta loppuun, niin tuo klooni ei olisi minä muuten kuin ulkonäöltä.

Minua harmittaa se, etten eronnut kirkosta jo 20 vuotta aiemmin. Säästyneillä rahoilla järkevästi sijoittamalla olisin voinut rakentaa itselleni muhkean hautamonumentin, esimerkiksi kohtuullisen ison pyramidin ja julistaa itseni jumalaksi.

Juu. Tämä on tullut selväksi kuinka juot ja oksennat pastoille, joka lisää pahaa oloasi ja kierre on valmis. Mitä jos jättäisit palstan? Se voisi helpottaa oloasi pidemmällä aikavälillä.

en kadu mitään olen saavuttanut kaiken 🙂
jos minut siirrettäisiin aikaan ja kysyttäisiin mitä haluat olisin tehnyt tyhmiä virheitä 🤣