Mitä Raamattu sanoo lähimmäistensä ilkeämielisestä kiusaamisesta ja turhasta syyttelemisestä?

Aito_lainen ei ole aito, uudestisyntynyt uskova, vaan jumalaton käännynnäinen. Hänessä ei asu Jumalan sana eikä Jumalan Pyhä Henki. Hän on lihallinen, uskonnollinen, mutta haureellinen ihminen, ei muuta.

Muka Jumalan sanan nimissä ja sitä kylmästi hyväksikäyttäen hän elää homo- ym. eroottisissa fantasiamaalilmoissaan, joista ei enää pääse ulos. Mennyt synnissään ja jumalanpilkassaan liian pitkälle. Leikki muuttui todeksi jo vuosia sitten, enkä tiedä, onko hänelle enää paluuta.

Eihän pahaa saa tehdä, ei tappaa ihmisiä eikä toivoa heille pahaa.

Siunata ihmisiä pitäisi eikä vihata heitä.

Vasta se uskoa.

Pahuuden lähettiläs Repe avasi Anona tämänkin solvausketjun.

Jos hsluaa tappaa ihmisiä, niin on helvetin porteilla ensimmäisiä.

No eipä noita hänen itkuisia tuherruksia kukaan tosissaan ota.

"Mitä Raamattu sanoo lähimmäistensä ilkeämielisestä kiusaamisesta ja turhasta syyttelemisestä?"

Jumala kieltää kaiken tällaisen mutta pahuuden palvelijat tulee aina kaikki tunnistaa ja paljastaa!!

Lutherin mukaan lähimmäisen tekemiä syntejä ei saa saattaa muiden tietoon. Muuten lankeaa itse syntiin.

Tällaisia asioita tietää internet.

Lasketaanko tällaiseksi aloituksessa mainituksi toiminnaksi kristillinen FB kuvien katsominen ja sitten niistä raportointi tänne palstalle kristillisellä otteella ?

Kum ihmiset pysyvät hengissä, ollaan voiton puolella.

Jeesus ei tuollaiseen ole koskaan kehottanut.

Katekismus sanoo:

Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.

Jumalan tarkoitus on, että ihmiset kunnioittavat toisiaan. Lähimmäisen rakastamiseen kuuluu myös hänen maineensa ja kunniansa suojeleminen. Niiden menetys on raskas isku, jonka vaikutus voi tuntua koko elämän ajan.
Itsestämme toivomme sanottavan pelkkää hyvää. Meidän on puhuttava lähimmäisistämme samalla tavalla kuin tahdomme heidän puhuvan meistä. Jos muut kertovat lähimmäisestämme pahaa, rakkaus vaatii meitä tukemaan ja auttamaan häntä.
Toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti. Julkisuuteen kuuluu oikeuden ja totuuden vaatimus ja siihen liittyvä avoimuus. Emme kuitenkaan saa paljastaa lähimmäisen rikkomuksia ilman varmaa tietoa ja painavaa syytä.
Rikkomusten arvioiminen on uskottu oikeuslaitokselle, joka toteaa syylliset ja asettaa heidät vastuuseen teoistaan. Yksityiselämässä meidän ei tule syyttää toisia eikä paljastaa heidän heikkouksiaan. Tehtävämme on rohkaista heitä vapautumaan menneestä ja etsimään uutta suuntaa elämälleen.