Uutuuskirja: Stubbilta kova arvio Putinista
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kirjoittanut historiallisen kirjan. Stubb kertoo avoimesti, mitä hän ajattelee nykyisestä Venäjästä ja sen johtajasta
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on koulutukseltaan tutkija ja työskennellyt professorina Eurooppa-yliopistossa Firenzessä.
Kirjassaan Vallan kolmio (Otava) Stubb paljastaa, mitä hän aidosti ajattelee Venäjän diktaattorista Vladimir Putinista.
Stubb on tavannut pitkällä urallaan useita kertoja niin Putinin kuin tämän ulkoministerin Sergei Lavrovin.
– Kansainvälisten suhteiden maailmassa joutuu joskus kasvokkain pimeyden kanssa. Tapaa ihmisiä, jotka johtoasemaa ja valtaa tavoitellessaan ovat valmiita teurastamaan viattomia ihmisiä, Stubb kirjoittaa.
Pimeys ja pahuus eivät tarkoita sitä, että niiden ruumiillistumat olisivat sairaita tai järjiltään.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, länsimaiset tiedotusvälineet täyttyivät jutuista, joissa arvioitiin Putinin fyysistä terveyttä ja mielentilaa.
Putin terveydestä etsittiin syitä hyökkäyssodalle, joka tuntui demokratioiden asukkaista järjettömältä, mielipuolen tekosilta.
Nato-vastustus turhautti
Helmikuun 24. päivän aamuna vuonna 2022 professori Stubb matkusti Firenzestä Suomeen ja teki merkintöjä päiväkirjaansa.
– Georgia 2008. Krim 2014. Tämä on Venäjän kolmas hyökkäys neljässätoista vuodessa. Tunnen pelkoa, turhautumista, hämminkiä. Kuinka pitkälle Putin menee tässä? Stubb kirjasi ajatuksiaan ylös.
Suomen liittymistä Natoon Stubb piti kiireellisenä asiana.
– Kuinka monta kertaa Venäjän pitää hyökätä ennen kuin ymmärrämme tämän? Tämän täytyy olla käännekohta. Alamäessä oleva valta on vaarallinen. Venäjä on tästä esimerkki, Stubb arvioi.
Näin kirjoittaessaan Stubb purki turhautumistaan. Hän oli kannattanut Nato-jäsenyyttä julkisesti koko 2000-luvun ja esittänyt joulukuussa 2014 Suomen pääministerinä silloiselle tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, että Suomi hakisi puolustusliiton jäsenyyttä Venäjän-uhan takia.
Mielipuoli vai ei?
Kirjaansa Stubb on sisällyttänyt alaotsikon ”Putin ei ole mielipuoli”.
Stubb kertoo, että hänen vaikutelmansa Putinista ”ovat melko erilaisia kuin psykoanalyysit”.
– Hyvin valmistautunut, analyyttinen, strateginen ja hillitty, Stubb luonnehtii.
Presidentti Stubb määrittelee diktaattori Putinin venäläiseksi revisionistiksi ja imperialistiksi, jonka pitkäaikainen pakkomielle Ukrainasta osana Venäjää paljastui viimeistään hänen heinäkuussa 2021 julkaistusta esseestään.
Putinin tavoite on rakentaa uudelleen Venäjän imperiumi, eikä hänen maailmankuvassaan ole olemassa ukrainalaisia. Heidän maansa hän sen sijaan haluaa osaksi Venäjää.
Kun näin on, ukrainalaisten murhaaminen on Putinille rationaalista toimintaa.
– Hyökkäys Ukrainaan oli hullua vain länsimaiden näkökulmasta. Meidän pitää lähteä siitä oletuksesta, että Venäjän näkemys sodasta poikkeaa hyvin paljon omastamme. Meidän pitää lähteä myös siitä oletuksesta, että Putin menee päätyyn asti; hänelle sodassa on kysymys hänen perinnöstään, hänen paikastaan historiassa, Stubb kirjoittaa.
Miljoona kuollutta ja haavoittunutta venäläistä ei ole diktaattorille moraalinen tai eettinen ongelma, koska hänelle itseisarvo on imperiumin palauttaminen sotilaallisella voimalla.
Putin haluaa Staliniksi
Stubb arvioi, että Putin haluaa olla 2000-luvun Stalin: pelätty diktaattori, joka rakensi imperiumin verenvuodatuksella.
Jos Putin epäonnistuu Ukrainan valtauksessa, hänen oma henkensä on mahdollisesti vaarassa.
Putin teki valtavan strategisen virheen, kun hän aliarvioi ukrainalaisten vapaudentahdon ja lännen tuen määrän.
– Lopputuloksena oli pitkäkestoinen yhteenotto ja taistelu Putinin omasta olemassaolosta. Hän halusi nähdä paikkansa historiassa Pietarin Suuren, Katariina Suuren tai Stalinin rinnalla, mutta saattaa päätyä enemmänkin tsaari Nikolai II:n kaltaiseksi. Tämä joutui luopumaan vallasta, kun aluemenetykset, valtavat miehistötappiot ja taloudelliset vaikeudet herättivät vihaa ja sisäistä kuohuntaa, Stubb arvioi Putinin asemaa.
Suomen näkökulmasta on huolestuttavaa, että Putin rinnastaa itsensä niihin Venäjän historian hallitsijoihin, jotka ovat pyrkineet liittämään suomalaisten asuttamia alueita Venäjään tai tuhoamaan Suomen itsenäisenä valtiona.
Venäjän sotapolitiikan estäminen tulee olemaan erittäin vaikeata, sillä Putin ja häntä laajasti kannattavat venäläiset eivät pysähdy, ellei heitä pakoteta siihen.
Vallankumous epätodennäköinen
Stubb toivoo Venäjän muuttuvan, mutta arvioi muutoksen todennäköisesti edellyttävän vallankumousta tai palatsikaappausta. Kumpikaan ei vaikuta juuri nyt todennäköiseltä, Stubb arvioi.
Jotta Venäjän tavoitteita ja seuraavia siirtoja pystyisi ennakoimaan, on Stubbin mukaan kohdistettava huomio Putinin revisionistiseen maailmankuvaan.
– Hän haluaa tehdä Venäjästä jälleen suuren. Neuvostoliiton hajoaminen oli hänelle katastrofi ja Stalin sankari. Tämä on hänen ajattelutapansa, ei hänen terveydentilansa.
Jatkuu...
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kirjoittanut historiallisen kirjan. Stubb kertoo avoimesti, mitä hän ajattelee nykyisestä Venäjästä ja sen johtajasta
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on koulutukseltaan tutkija ja työskennellyt professorina Eurooppa-yliopistossa Firenzessä.
Kirjassaan Vallan kolmio (Otava) Stubb paljastaa, mitä hän aidosti ajattelee Venäjän diktaattorista Vladimir Putinista.
Stubb on tavannut pitkällä urallaan useita kertoja niin Putinin kuin tämän ulkoministerin Sergei Lavrovin.
– Kansainvälisten suhteiden maailmassa joutuu joskus kasvokkain pimeyden kanssa. Tapaa ihmisiä, jotka johtoasemaa ja valtaa tavoitellessaan ovat valmiita teurastamaan viattomia ihmisiä, Stubb kirjoittaa.
Pimeys ja pahuus eivät tarkoita sitä, että niiden ruumiillistumat olisivat sairaita tai järjiltään.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, länsimaiset tiedotusvälineet täyttyivät jutuista, joissa arvioitiin Putinin fyysistä terveyttä ja mielentilaa.
Putin terveydestä etsittiin syitä hyökkäyssodalle, joka tuntui demokratioiden asukkaista järjettömältä, mielipuolen tekosilta.
Nato-vastustus turhautti
Helmikuun 24. päivän aamuna vuonna 2022 professori Stubb matkusti Firenzestä Suomeen ja teki merkintöjä päiväkirjaansa.
– Georgia 2008. Krim 2014. Tämä on Venäjän kolmas hyökkäys neljässätoista vuodessa. Tunnen pelkoa, turhautumista, hämminkiä. Kuinka pitkälle Putin menee tässä? Stubb kirjasi ajatuksiaan ylös.
Suomen liittymistä Natoon Stubb piti kiireellisenä asiana.
– Kuinka monta kertaa Venäjän pitää hyökätä ennen kuin ymmärrämme tämän? Tämän täytyy olla käännekohta. Alamäessä oleva valta on vaarallinen. Venäjä on tästä esimerkki, Stubb arvioi.
Näin kirjoittaessaan Stubb purki turhautumistaan. Hän oli kannattanut Nato-jäsenyyttä julkisesti koko 2000-luvun ja esittänyt joulukuussa 2014 Suomen pääministerinä silloiselle tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, että Suomi hakisi puolustusliiton jäsenyyttä Venäjän-uhan takia.
Mielipuoli vai ei?
Kirjaansa Stubb on sisällyttänyt alaotsikon ”Putin ei ole mielipuoli”.
Stubb kertoo, että hänen vaikutelmansa Putinista ”ovat melko erilaisia kuin psykoanalyysit”.
– Hyvin valmistautunut, analyyttinen, strateginen ja hillitty, Stubb luonnehtii.
Presidentti Stubb määrittelee diktaattori Putinin venäläiseksi revisionistiksi ja imperialistiksi, jonka pitkäaikainen pakkomielle Ukrainasta osana Venäjää paljastui viimeistään hänen heinäkuussa 2021 julkaistusta esseestään.
Putinin tavoite on rakentaa uudelleen Venäjän imperiumi, eikä hänen maailmankuvassaan ole olemassa ukrainalaisia. Heidän maansa hän sen sijaan haluaa osaksi Venäjää.
Kun näin on, ukrainalaisten murhaaminen on Putinille rationaalista toimintaa.
– Hyökkäys Ukrainaan oli hullua vain länsimaiden näkökulmasta. Meidän pitää lähteä siitä oletuksesta, että Venäjän näkemys sodasta poikkeaa hyvin paljon omastamme. Meidän pitää lähteä myös siitä oletuksesta, että Putin menee päätyyn asti; hänelle sodassa on kysymys hänen perinnöstään, hänen paikastaan historiassa, Stubb kirjoittaa.
Miljoona kuollutta ja haavoittunutta venäläistä ei ole diktaattorille moraalinen tai eettinen ongelma, koska hänelle itseisarvo on imperiumin palauttaminen sotilaallisella voimalla.
Putin haluaa Staliniksi
Stubb arvioi, että Putin haluaa olla 2000-luvun Stalin: pelätty diktaattori, joka rakensi imperiumin verenvuodatuksella.
Jos Putin epäonnistuu Ukrainan valtauksessa, hänen oma henkensä on mahdollisesti vaarassa.
Putin teki valtavan strategisen virheen, kun hän aliarvioi ukrainalaisten vapaudentahdon ja lännen tuen määrän.
– Lopputuloksena oli pitkäkestoinen yhteenotto ja taistelu Putinin omasta olemassaolosta. Hän halusi nähdä paikkansa historiassa Pietarin Suuren, Katariina Suuren tai Stalinin rinnalla, mutta saattaa päätyä enemmänkin tsaari Nikolai II:n kaltaiseksi. Tämä joutui luopumaan vallasta, kun aluemenetykset, valtavat miehistötappiot ja taloudelliset vaikeudet herättivät vihaa ja sisäistä kuohuntaa, Stubb arvioi Putinin asemaa.
Suomen näkökulmasta on huolestuttavaa, että Putin rinnastaa itsensä niihin Venäjän historian hallitsijoihin, jotka ovat pyrkineet liittämään suomalaisten asuttamia alueita Venäjään tai tuhoamaan Suomen itsenäisenä valtiona.
Venäjän sotapolitiikan estäminen tulee olemaan erittäin vaikeata, sillä Putin ja häntä laajasti kannattavat venäläiset eivät pysähdy, ellei heitä pakoteta siihen.
Vallankumous epätodennäköinen
Stubb toivoo Venäjän muuttuvan, mutta arvioi muutoksen todennäköisesti edellyttävän vallankumousta tai palatsikaappausta. Kumpikaan ei vaikuta juuri nyt todennäköiseltä, Stubb arvioi.
Jotta Venäjän tavoitteita ja seuraavia siirtoja pystyisi ennakoimaan, on Stubbin mukaan kohdistettava huomio Putinin revisionistiseen maailmankuvaan.
– Hän haluaa tehdä Venäjästä jälleen suuren. Neuvostoliiton hajoaminen oli hänelle katastrofi ja Stalin sankari. Tämä on hänen ajattelutapansa, ei hänen terveydentilansa.
Jatkuu...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jatkuu...
"Ajattelutavalla on laajaa kannatusta Venäjällä, Stubb varoittaa.
Kolmen ja puolen vuoden järjettömyys ja verenvuodatus ovat olleet putinistien näkökulmasta rationaalisia lopputulemia.
– Kun Putin hyökkäsi, hän ymmärsi kuitenkin, että tämä sota oli hänelle liian iso, jotta hän voisi epäonnistua ja silti säilyttää paikkansa. Väärässä oleminen ei ole välttämättä mielipuolisuutta, ei myöskään se, että on katastrofaalisen itsekeskeinen ja itsepäinen, Stubb analysoi.
Venäjän ja Saksan ero
Venäjän ulkopolitiikka perustuu Stubbin analyysin mukaan siihen, että maa haluaa itselleen uudelleen etupiirin, joka Neuvostoliitolla oli toisen maailmansodan jälkeen eli vuosina 1945–1991.
– Kysymys ei ole arvoista. Jos toinen häviää, minä voitan. Jos olen isompi, minä päätän. Toisin kuin Saksa, Venäjä ei ole koskaan pystynyt tekemään tiliä menneisyydestään. Neuvostoliitto nähdään edelleen osana Venäjän maailmanlaajuista suuruutta. Euroopassa oli vain kourallinen valtioita, jotka ymmärsivät tämän. Baltian maat ja Puola olivat oikeassa, Stubb kirjoittaa.
Ukrainassa käytävä sota on myös eurooppalaisille demokratioille liian iso hävittäväksi. Putinin halussa palauttaa Neuvostoliiton valtapiiri on kyse siitä, voittaako moderni stalinismi vapauden vai ei. Vaarassa ovat lukuisat kansat ja valtiot.
Stubb on luottavainen.
Hän arvioi, että laiton hyökkäys tullaan muistamaan yhtenä modernin historian suurimmista taktisista ja strategisista kömmähdyksistä.
– Taktisesti hän yliarvioi Venäjän sotilaallisen kyvykkyyden ja aliarvioi Ukrainan vastarinnan ja lännen päättäväisyyden. Strategisesti Putin saavutti täsmälleen päinvastaisen tuloksen verrattuna odottamaansa: Ukrainasta tuli enemmän eurooppalainen kuin venäläinen, EU:n ja Yhdysvaltain yhtenäisyys kasvoi, Nato palasi alkuperäiseen tarkoitukseensa ja Suomen jäsenyys kaksinkertaisti Venäjän rajan Naton kanssa, Stubb korostaa."
Lähde: Iltalehti 21.08.2025
Täydellistä realiteettien tajunnan puutetta Putinilta. Vaihtoon!
Stubea optimistisempi venäjän väistämättömänä häämöttävän tappion (ei ukraina yksin vaan tapahtuu muutakin silloin) ja siitä alkunsa saavan jakaantumisen osalta. Muuten varsin nappiarvio.
Voi olla tai ainakin luulen niin.