Jos avustaa, niin silloin pitää ruveta valmistelemaan liitosta Alavuuteen, tai mieluiten molemmat yhdessä suoraan Seinäjokeen. Se on ainoa keino saada kunnan velkataakkaa pienemmäksi.
Avustaako valtio vielä pakkoliitoskuntia rahallisesti?llisesti
Anonyymi-ap
17472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tarkoititko molempien kuntien. Kumpikin veloissa.
Se johon liitetään saa valtavasti rahaa, liitettävä jää nuolemaan näppejään ja sieltä lopetetaan loputkin palvelut. Näin kävi lehtimäelle ja varmaan monelle muulle on käynyt ja tulee käymään. Hävijäjän osa on kurja aina. Nämä kuntaliitokset ovat täysin poliittista peliä joista sovitaan kabineteissa ja tupailloissa. Ja petturit palkitaan.
Se johon liitetään saa valtavasti rahaa. Mutta se kuntahan saa myös Ähtärin velat. Loistavaa! Sillä tavalla Ähtäri pääsee veloistaan. No toki ähtäriläisillä on osuutensa uuden yhdistetyn kunnan veloista, mutta osa veloista kuitataan sillä valtavalla rahamäärällä.
On naurettavaa puhua siitä, että Ähtäri jatkaa itsenäisenä. Ähtäri ei ansaitse paikkaa itsenäisten kuntien joukossa, niin surkeaa on Ähtärin hallinto ollut viime vuosina ja ketäs me saamme kiittää loistavan kaupunginjohtajan hankkimisesta - siis sen edellisen - kykyjenetsijä Mikkoa.
Kyllä.
Ylistaro on hyvä esimerkki.
Maksavat Seinäjoen hankinnat ja itselle ei jää mitään
On tosiaan outoa tuo puhe, että Ähtäri jatkaa itsenäisenä. Vähemmästäkin joutuu holhouksen alaiseksi.
Sulla on kokemusta
meinaatko että siten sais seinäjoen velkoja pienemmiksi?
kaikki jotka on pakkoliitetty seinäjokeen ihmettelee mihin katosi kakki kaupat koulut palvelut ym.
Säälin sitä kuntaa joka Ähtärin saa vaivoikseen.Pahimpia marisijoita ei kyllä äkisti muualta löydy🙈🙉🙊
Persuja aivan liikaa.
Ja Nisu tukijoineen kaupan päälle!
Koko maassa taitaisi olla hyödyksi tehdä joitain uudistuksia taloustekijöiden hallintaan ja käsitteisiin.
Monia ehdotuksia perustellaan niistä saatavilla eduilla ja hyödyillä. Asian toimen puoli on epäselvempi, miten nämä edut ja hyödyt voivat toteutua, mikä on varmuus onnistumisesta ?
Ehdotuksissa näistä ei olekaan sen tarkemmin mitään todennäköisyyttä tai selvitystä tai erillistä tarkastelua.
Pitäisikö olla ? Monia aikomuksia esitetään monien hyötyjen ja näköalojen puolesta, osa toteutuu hyvin, kohtalaisesti tai heikosti.
Tilastoista näitä voi kyllä seurata mikäli mielenkiintoa on.
Ennakoiva valmistelu saattaisi vaatia enemmänkin todellisuusnäköalaa, eikä mikään puoluekaan ole niissä erityisen onnistunut ollut.
Haitallisiakin lopputuloksia voi nykyisin seurata toteutuvan monista menneisyyden aikomuksista ja päätöksistä.
Olisiko joillekin toimenpiteille oltava viranomaishyväksyntä, jos talousvaikutus ylittää kunnan budjetista tietyn % osuuden.
Ennakoiva korkeampien viranomaisten seuranta voisi estää liian positiivisia näköaloja tai todellisuuden toteutumista tulevaisuudessa.
Tämä tietenkin rajoittaa eri instanssien toimintavaltuuksia, mutta mikäli ennakoiva
tieto vähentää haittoja, olisihan se parempi todeta ennakoivasti kuin myöhemmin tulevaisuudessa toteutuneiden haittojen keskellä.
Lehtiä lukiessa vaikutelma on ollut jokin vastaava toimiva järjestely olisi tarpeen, vaikka erilaisten tukipäätösten perusteluissa vastaavaa tosin toteutuukin, mutta
onko sekin jo haitallista ?
Ennakoitavuus saattaisi olla nimensä mukaisesti ennakoivaa haittojen syntymiselle.
Totta. Mutta jotain erikoista on siinä, että niin moni kunta on tehnyt huonoja matkailuinvestointeja. Mikä siinä matkailussa houkuttaa? Varmaan kiva puuhastelu iloisessa joukossa. Ulkomaanmatkallekin voi päästä. Soinilaiset ymmärsivät laittaa stopin vuorenmaa-ketkulle. Ketku ei huomannut tarjota Thaimaan matkaa on päättäjille tai sitten vaan soinilaiset olivat niin fiksuja, etteivät antaneet itseään huijata.
Niin juu, näissä tapauksissa oikeasti olisi kyllä tarvetta sille ennakoivien haittojen tunnistus mekanismille.
Se on ehkä joskus jossain sisäänrakennettua, toimii ilman ulkopuolista ohjausta oikeaan suuntaan.
Riippuu tapauksesta.
Matkailu on kausiluonteista, talvisin Lapin hiihto ja sellaiset. Mikä kesäisin oikeasti on kausiluonteista ? Grillaus ja saunominen järvien rannoilla ? Kruunuhäät ja perinnekulttuuri nykynuorille ellei jo videona nekin netistä löydy pyh !
Ehkä tämä saunakulttuuri onnistuu talvisinkin, mutta noin matkailukeskusten kannalta tilanne on toinen.
Jokin aktiviteetti tai vastaava paikkakunnalla täytyisi olla, golfkenttä, lasketteluvuori tai koskenlasku, historiallinen erikoisuus.
Miten näihin oikeasti kiinnostusta riittää, vaikea kuvitella nykyisin Suomen sodan 1760 muistomerkille tungosta joka nykyistä matkapuhelinkävijää innostaisi.
Nämä ovat toistaiseksi luontaisia nähtävyyksiä, joita paikkakunnilla on. Ei niitä oikeastaan kovin monia ole, hiekkarantoja, vaellusreittejä, perinnettä vaikka tervanpoltto.
Edellä olevasta voi kyllä jo todeta, samoja kohteita on laajasti koko maassa, mutta kaupungeista ne pääosin puuttuvat, vaikka niistäkin kulttuuri ja taide-elämyksiä löytääkin.
Miten laajoja kävijätungoksia ne kuitenkaan aiheuttavat, ehkä ei niinkään kotimaan kävijoille.
Matkailu on aika heikosti kantava toimiala, noin luontaisestikin. Ellei pidä Islannin kuumissa lähteissä itsensä keittämisestä tai höyryävistä maasta purkautuvista kuumista lähteistä. Nekin ovat luontaisia kohteita, eivät keinotekoisia kiinnostuksen kohteita.
Nyt kun jos olisi keksittävä tietoisia kestokiinnostuksen kohteita, se onkin jo vaikeaa ja etenkin sellaisen johon voisi myydä pääsylipun ja joka olisi ympärivuotisesti käytössä ja myös toteuttaa erilaisten kävijäprofiilien odotuksia.
Tämäkin pohdiskelu täytyisi lopettaakin niistä jo tähän.
Sellaisia ei taida oikein olla olemassa, mielikuvitus ei riitä, ei mitenkään.
Todennäköisesti kestäviä ovat erilaiset perinteeseen liittyvät tapahtumat, esim. historiateemat, vaikka markkinat 1700-luvun tapaan, tai Vanhan-ajan päivät erilaisine näytöksineen ja vaikutelmineen, jota nykyisin ei enää tunneta kuin kirjoista ja Suomi-filmeistä.
Tosin näissä on se hyvä puoli, ne tapahtuvat kesäisin. rajatun ajan, eikä tarvetta ole mittaviin rakenteisiin ja jatkuvaan uudistumiseen.
Näiden ja vastaavien pienimuotoisten tapahtumien sisältö ja luonne toteutuu enemmänkin kesälomakausien kiinnostuksessa.
Ne ovat mittakaavassa sopivia ja tietoisesti myös luontevia matkailussa.
Tosin nämäkin vaihtoehdot on jo valmiiksi kilpailtuja ja uusille elämyksille tyhjää aukkoa ei ole niin vain löydettävissä.
Parempi ettei edes kokeilla eikä edes kuvitella mitään
Tappioita tiedossa kestojatkumona, kaikki menee kankkulan kaivoon
Jäljellä savuavat rauniot
Pakkoliitos tulee ja se on pakkoliitos, eli Ähtäriläisten ei tarvitse ITSE valmistella yhtään mitään. Päättäjät hoitavat pakkoliitoksen ja Ähtäriläiset eivät ole tuossa päättäjien joukossa.
Ähtärin päättäjät ovat näyttönsä antaneet.
Näin on. VM virkamiehet tuovat ahterilaisille pakkoliitoksen kuin Manulle illallisen.
Kun korkein oikeus ei hyväksy Sahimäen valitusta
tulee 3 miljoonaa plussaa.
Talous näyttää sitten paremmalta.
Ähtärissä kävi jo sata vuotta sitten ihan merkkihenkilöitä viettämässä käsiään ja yhtenä syynä oli rautatie. Kun Parkanon rata rakennettiin, tilanne muuttui. Nyt olemme lopullisesti ja peruuttamattomasti sivuraiteilla. Teitä ei rakenneta parin kuukauden mittaisen elukkapuistosesongin perusteella, jos sellaista edes onkaan enää.