Kolmen vuoden päästä aukoksi hakattu metsä sitoo hiiltä maaperään saman verran, kuin monilajivaltainen jatkuvakavatteinen sekametsä keskimäärin. Lisäksi tuollainen aukkohakkuualue kuhisee elämää aivan eri fääreissä, kuin esim. tiheä kuusikko. Miksi tuota ei ole kerrottu julkisuudessa ?
Myös aukkohakkuu sitoo hiiltä
Anonyymi-ap
11480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siksi ei ole kerrottu koska poliittisesti totuus ei ole myyvä asia. Kuten viime päivinä on nähty toisen aiheen parissa että totuus tekee kipeää kun kokonaosuus paljastuu.
Ihan varmasti pukkaa uutta kukkaa ja hiukan tuhkaa pintaan, niin kohta saa tukkia.
Odoteltava tukkeja on, ehkä noin 80 vuotta ainakin.
Eikä se monilajisuus käsitellyssä metsässä ole kovin suuri, eikä lajien samanikäisyyskään ole etu kuin tuholaisille, joille on sopiva ruokapöytä katettuna.
Puuston eri-ikäisyys ja lajien vaihteleva kasvuvaihe sekä lajiston monipuolisuus on tuholaisille haitaksi.
Maapallon pinta-alasta 2/3 osaa on meriä. Siis todellisuudessa tyhjää tilaa.
Teollisuusmaiden eritteet menevät sinne missä on tilaa eikä tunge miljardiihmismasojen jätteiden mukaan.
Ihmisiä on liikaa ja sitä ei kumman syystä haluta tunnustaa.
Näiden ihmisten aiheuttamat kaasut ovat syypäitä ilmaston muutoksiin eikä teollisuusmaiden.
Teollisuusmaiden päästöt menevät merille ja navoille.
Media on alkanut menä Greenpeacen ja muiden ympäristöjärjestöjen kelkkaan ja totuus metsän vaikutuksesta ympäristöön hämärtyy entisestään. Huvittavaa on, että Greenpeacen ympäristövastaavalla ei ole minkäänlaista aiheeseen liittyvää koulutusta, ja silti häntä haastatellaan mediassa erityisasiantuntijana. Tämäkin aamuna hän näytti telkkarissa lähinnä huumaantuneen hitaalta höpisijältä toistaen idologiansa mantraa.
Noinhan se on aina ollut ja lisukkeena mielenosoituksissa jyrkät toiminnat. Medianäkyvyys selittynee sillä että toimittajia on mukana kyseisessä järjestössä. Kiireisissä tilanteissa voivat haastatella "itseään" eli oma mielipide tulee ns. haastattelun tuloksena. Tästä ovat kansalaiset jo pitkään puhuneet.
Totta. Mutta luontohihhulit ajattelevat "tässä ja nyt". Heillä ei ole kykyä pitkäjänteiseen suunnitteluun. Lahoava vanha metsä ei ole hiilinielu. Nuori kasvatusmetsä on hiilinielu.
Osansa on luontaisen uudistumisen puuttumisella, ukkoset , metsäpalot ovat uudistaneet luonnontilaisia alueita aikaisemmin ihan sopivassa suhteessa.
Nykyisin tosin metsien koneellistuneet korjausmenetelmät ohittavat tämän koska siinä ratkaisevat kulut ja aukkohakkuu on yksinkertainen ja tehokkain tapa metsien uudistamiseen.
Yksittäisten poistettavien puiden ja kasvuston poistaminen on konetoimisesti hidasta ja metsäpohjaakin muokkaavaa.
Henkilötyönä tämä toteutuisi ilman näitä haittoja, mutta nopeus ja tehokkuustarve ohittaa tämän sinänsä käyttökelpoisen tavan.
Ikävä kyllä tehokkuus ja haitat toteutuvat eri tavoin erilaisia menettelyitä käytettäessä.
Monimuotoisuutta voi kyllä paremmin säilyttää jos henkilötyö olisi suosiossa.
Kyllä vanhakin metsä on hiilinielu, kasvukausi on keväästä syksyyn.
Puu kasvaa paksuutta, kyllä se toteuttaa siinä hiilinielun tehtävää kun itseään lihottaa.
Metsien tilan säilyttäminen hiilineutraalina edellyttää juuri vanhojen metsien säilyttämistä, koska niihin tallettunut hiilimäärä on korkea. Pitkä kasvu, paksut ja pitkät puut ja juuristo.
Aukkohakattu taimikko on kasvultaan ehkä nopeampi, mutta vanhan metsän vastaavaan pinta-alaan sitoutuneeseen hiilivarantoon verrattuna mitätön.
Vanhan metsän poistuminen sitoutuneesta hiilivarannosta ja sen korvaaminen tyhjästä kestää sen 60...80 vuotta.
Syntyy vaje, joka korvautuu hitaasti.
Monimuotoinen, eri lajeja sisältävä sekä eri-ikäinen metsä säilyttää paremmin tätä sitoutunutta hiiltä.
Ikävä todellisuus kuitenkin nykyinen koneellistuminen joka ei säilytä metsäalueita kuten aikaisempi hevonen ja henkilötyö.
Niin ne ajat muuttuvat, eikä yksin paremmaksi.
Myös rehevöitynyt meren lahti on paljon eliörikkaampi lajien suhteen, kuin puhdas ja kirkasvetinen järvi. Tätäkään ei kerrota missään.
Rehevöityminenkin voi olla haitallista, mikäli taustalla on turvehiukkaset ja veden samentumat ja turvealueiden tuottamat ravinteet.
Erikoista onkin tämä tietoinen saastuttaminen, jonka vaikutukset toteuttavat näitä kesäkausien sinileviä ja muita vesiealueiden haittoja.
Taustalla on myös metsäojitukset ja näiden mukaan tuomat ravinteet järviin ja vesialueille.
Näyttää kuin hyötyjä voidaan toteuttaa välittämättä samalla syntyvistä muista haitoista ?
Miksi syy-seuraus näköala puuttuu vaikka esimerkkejä haitoista on näkyvissä, mutta samalla lyhytnäköisyys tuo ongelmat myöhemmin haittoina esiin.
Tätä samaa toteutuu tosin yleisesti muutenkin, ovathan monet prosessit lopuksi haitallisia mikäli niiden sivuvaikutukset ohitetaan niitä tunnistamatta.
Pitäisikö haittojen syntyä todella tunnistaa ja niihin puuttua nykyistä päättäväisemmin
Jostain syystä epäkohtia todetaan, mutta torjuntatoimet ontuvat ?