Epätäydellinen Saksan strategisten pommittamisten (2. MS) aikajana

Pidin Hampurin pommituksia sen verran tunnettuina, mutta kiitoksia silti erinomaisesta lisäyksestä.

Usein Hampurin pommituksesta puhuessa (ainakin täällä palstalla) tulee harhaanjohtava vaikutelma, että Hampuria olisi pommitettu vain vuonna 1943. Hampuria näköjään pommitettiin jo niin aikaisin kuin 1940 ja sitä jatkui sodan loppuvuoteen 1945.

Toisessa ketjussa toinen kommentoija taisikin vinkata Richard Worralin teoksen? (Hamburg 1940–45: The long war against Germany's great port city) Oletko sattumoisin lukenut? Tai tiedätkö ehkä muita pirun hyviä teoksia aiheesta, joita vvoisit suositella?

https://www.ospreypublishing.com/uk/hamburg-194045-9781472859280/

"Hampurin pommitus oli se mikä oikeasti järkytti natsijohtoa, kun osoittautui että myös liittoutuneet saivat tulimyrskyn aikaan eikä pelkästään saksalaisten tekemät pommitukset. Esimerkiksi Goebbels oli aivan sekaisin Hampurin tuhon jälkeen."

Tämä vaikuttaa hupaisalta. Pystytkö sanomaan mistä tämän voisi vahvistaa?

"Oikeastaan Saksan ylin johto ei Kurskin ja Hampurin tapausten jälkeen kyennyt mihinkään strategisiin onnistumisiin."

Voisiko olla, että juuri Hampurit ja muut strategiset pommittelut ratkaisivat sodan lopputuloksen, eivät pelkästään Kurskin ja Stalingradin kaltaiset taistelut?

Otetaan vielä huomioon mitä lihamyllyjä mm. Hürtgenin metsän ja Reichswaldin taistelut olivat ja miten saksalaiset taistelivat viimeiseen mieheen jopa ilmavoimiensa tuhouduttua Operaatio Bodenplatessa (mm. Reichswaldissa ja Bautzenin panssaritaisteluissa) niin länsi-liittoutuneiden pommituskampanjan tarve tulee ilmeiseksi. Tässä valossa on vähintäänkin kyseenalaista olisiko Neuvostoliitto yksinään 1) peitonnut fasistien yhteisvoimat, 2) laittanut jo pelkästään saksalaiset tiukille.

Sanoisin, että vähemmän puhutuista sodan tapahtumista länsi-liittoutuneiden strategisen pommituksen puolesta antavat lisää argumentteja kaikki Hürtgenit, Bodenplatet, Reichswaldit ja Bautzenit.

"Merkittäviä olivat myös Hampurin pommitukset heinä-elokuun vaihteessa 1943."

Aikajanan selventämiseksi, jotta saadaan tarkempi kuva strategisen pommituksen kampanjasta kuin mitä yleensä näillä palstoilla:

Tuo osuus Hampurin pommittelusta (Operaatio Gomorra) alkoi 24. heinäkuuta 1943 samoihin aikoihin kun toisaalla vielä pommiteltiin Ruhrin teollisuus-aluetta.

Hampuria pommittivat vuorotellen brittien ja Yhdysvaltojen pommikoneet.

29./30. heinäkuuta 1943 oli brittien kolmas isku Hampuriin.

Ruhrin teollisuus-aluetta pommitettiin 31. heinäkuuta 1943 asti

1. elokuuta 1943 Romaniassa Ploiestin öljyjalostamoja pommitettiin jälleen kerran koodinimellä Operaatio Hyökyaalto.

Heti sitä seuraaville päiville 2./3. elokuuta sijoittuu Operaatio Gomorra -osuuden siltä istumalta viimeiset iskut Hampuriin, vaikkakin Hampuria pommiteltiin myöhemminkin.

Myöhemmin elokuusta (17. elokuuta 1943) järjestettiin Schweinfurt-Regensburgin tuplaiskut.

Heti perään elokuun 17./18. päivien välisenä yönä olikin Operaatio Hydran vuoro iskeä Peenemünden laitokseen ensimmäisenä Hitlerin pitkän kantaman V-aseita vastaan.

Siitä luontevasti saksalaisten pitkän kantaman V-aseet priorisoitiin kohteiksi elokuusta 1943 Operaatio Varsijousessa (Operation Crossbow).

Samalla V-aseet prioriteettina suoritettiin toisaalla toinen Schweinfurtin isku 14. lokakuuta 1943.

Länsi-liittoutuneilla oli paljon kiirettä p***oa fasistien sotakalustoa.

"Hampurin pommitus oli se mikä oikeasti järkytti natsijohtoa, kun osoittautui että myös liittoutuneet saivat tulimyrskyn aikaan eikä pelkästään saksalaisten tekemät pommitukset. Esimerkiksi Goebbels oli aivan sekaisin Hampurin tuhon jälkeen. "

Hermann Göring ehti kokea PR-painajaisen jo ennen sitä.

Göring rehenteli elokuussa 1939: "Jos yksikään englantilais-pommittaja pääsee Ruhrin alueelle, nimeni ei ole enää Hermann Göring vaan Hermann Meier."

Miljoonat saksalaiset ehtivät kirota "Hermann Meieria" ja pommikoneista varoittavat sireenit saivat lempinimekseen Meierin trumpetit.

https://bigthink.com/strange-maps/air-war-germany-map/