Schweinfurt-Regensburgin pommituslentojen saattueet eivät pysyneet matkassa

Olisikohan siksi, että Schweinfurt-Regensburgin pommittajat kärsivät järkyttäviä tappioita eivätkä edes onnistuneet tuhoamaan kohteitaan, millä oli vähän niinkuin strategista merkitystä?

Anonyymi kirjoitti:

Olisikohan siksi, että Schweinfurt-Regensburgin pommittajat kärsivät järkyttäviä tappioita eivätkä edes onnistuneet tuhoamaan kohteitaan, millä oli vähän niinkuin strategista merkitystä?

Lue lisää

Hyökkäykset osuivat ja "tuhosivat" valtaosan kohteistaan, se ei ollut keskeinen kysymys. Yhdistetyn pommitusoffensiivin tavoitteena ei ollut binäärilogiikkaan perustuva isku, vaan tarkoituksena oli ylläpitää kohteita metodisten hyökkäysten kohteena pitkällä aikavälillä.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Hyökkäykset osuivat ja "tuhosivat" valtaosan kohteistaan, se ei ollut keskeinen kysymys. Yhdistetyn pommitusoffensiivin tavoitteena ei ollut binäärilogiikkaan perustuva isku, vaan tarkoituksena oli ylläpitää kohteita metodisten hyökkäysten kohteena pitkällä aikavälillä.

///MeAgaln

Lue lisää

Olisi silti ollut paljonkin hyötyä, jos hävittäjät olisivat pysyneet saattueena koko matkan. Näin ollen pommikoneet olisivat saaneet p****ttua saksalaisten sotakalustoa vielä tehokkaammin.

Ruhrin taistelussa (myös vuonna 1943) Liittoutuneiden pommikoneet saivatkin runneltua saksalaisten öljynjalostamoja sekä asetehtaita niin, että oksat pois. Ja heti perään olikin Hampurin tulipommittelu, strateginen menestys sekin.

P. S. Ehkäpä Neville Chamberlainin parjattu München-myönnyttely Hitlerille (1938) olikin oivaa strategista viivyttelyä, jotta Britannia pystyi valmistautumaan sotaan Natsi-Saksan kanssa pommikoneineen kaikkineen.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi silti ollut paljonkin hyötyä, jos hävittäjät olisivat pysyneet saattueena koko matkan. Näin ollen pommikoneet olisivat saaneet p****ttua saksalaisten sotakalustoa vielä tehokkaammin.

Ruhrin taistelussa (myös vuonna 1943) Liittoutuneiden pommikoneet saivatkin runneltua saksalaisten öljynjalostamoja sekä asetehtaita niin, että oksat pois. Ja heti perään olikin Hampurin tulipommittelu, strateginen menestys sekin.

P. S. Ehkäpä Neville Chamberlainin parjattu München-myönnyttely Hitlerille (1938) olikin oivaa strategista viivyttelyä, jotta Britannia pystyi valmistautumaan sotaan Natsi-Saksan kanssa pommikoneineen kaikkineen.

Lue lisää

"jos hävittäjät olisivat pystyneet..."
Siihen oli selvä syy miksi eivät pystyneet (2024-11-19 12:36:31).
JOS Saksan ilmatorjunta OLISI pudottaneet kaikki pommikoneet jo matkalla kohteeseen, pommituksen tulos olisi ollut vieläkin huonompi........

Anonyymi kirjoitti:

"jos hävittäjät olisivat pystyneet..."
Siihen oli selvä syy miksi eivät pystyneet (2024-11-19 12:36:31).
JOS Saksan ilmatorjunta OLISI pudottaneet kaikki pommikoneet jo matkalla kohteeseen, pommituksen tulos olisi ollut vieläkin huonompi........

Lue lisää

Siehän se sälli oot.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi silti ollut paljonkin hyötyä, jos hävittäjät olisivat pysyneet saattueena koko matkan. Näin ollen pommikoneet olisivat saaneet p****ttua saksalaisten sotakalustoa vielä tehokkaammin.

Ruhrin taistelussa (myös vuonna 1943) Liittoutuneiden pommikoneet saivatkin runneltua saksalaisten öljynjalostamoja sekä asetehtaita niin, että oksat pois. Ja heti perään olikin Hampurin tulipommittelu, strateginen menestys sekin.

P. S. Ehkäpä Neville Chamberlainin parjattu München-myönnyttely Hitlerille (1938) olikin oivaa strategista viivyttelyä, jotta Britannia pystyi valmistautumaan sotaan Natsi-Saksan kanssa pommikoneineen kaikkineen.

Lue lisää

"Olisi silti ollut paljonkin hyötyä, jos hävittäjät olisivat pysyneet saattueena koko matkan."

Potentiaalisesti he olisivat voineet tietysti vain viivyttää iskujen toteuttamista, mutta kaikki aika olisi ollut ylimääräistä aikaa saksalaisille valmistella puolustusta. Ja hävittäjäsaatto sinänsä ei ollut mikään autuaaksi tekevä on/off -kytkin. Kun iskuja Saksan konetuotantoon kokeiltiin hävittäjäsaatolla uudestaan helmikuussa -44, tappiot olivat vieläkin raskaat ja pahimmillaan noin 40 pommikonetta jäi palaamatta tehtävästä.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Olisi silti ollut paljonkin hyötyä, jos hävittäjät olisivat pysyneet saattueena koko matkan."

Potentiaalisesti he olisivat voineet tietysti vain viivyttää iskujen toteuttamista, mutta kaikki aika olisi ollut ylimääräistä aikaa saksalaisille valmistella puolustusta. Ja hävittäjäsaatto sinänsä ei ollut mikään autuaaksi tekevä on/off -kytkin. Kun iskuja Saksan konetuotantoon kokeiltiin hävittäjäsaatolla uudestaan helmikuussa -44, tappiot olivat vieläkin raskaat ja pahimmillaan noin 40 pommikonetta jäi palaamatta tehtävästä.

///MeAgaln

Lue lisää

Kaiken kaikkiaan siis kriittinen osa 2. maailmansodasta oli akselivaltojen sotakaluston runtelua ilma- ja merivoimin ennen kuin uudella kalustolla oli edes mahdollisuutta päästä toimintaan.

Miten Neuvostoliitto olisi pärjännyt Natsi-Saksan tuhoamissodan edessä ilman Amerikan ja brittien tausta-apua? Otaksuen, totta kai, että Japani ei olisi hyökännyt Pearl Harboriin (1941) ja näin vetänyt Amerikkaa mukaan sotaan.

Britit olisivat joka tapauksessa joutuneet puolustamaan intressejään akselivaltoja vastaan mm. Lähi-Idässä. Puhumattakaan brittien ja Neuvostoliiton ennaltaehkäisevästä yhteis-invaasiosta Iraniin (1941), jolla oli huomattava strateginen tärkeys. Natsithan olivat liehitelleet Iranin hallitsijaa ja yrittäneet niin saada strategista jalansijaa Lähi-Idästä. Englanti-Neuvostoliitto-yhteisinvaasio Iraniin syrjäytti natsi-myönteisen iranilais-hallitsijan ja laittoi tilalle Liittoutuneille myönteisen. Invaasio Iraniin aukaisi myös elintärkeän Persian Käytävän, jota pitkin Liittoutuneet pystyivät auttamaan Neuvostoliittoa natsien tuhoamissodan edessä.

https://www.rferl.org/a/1058759.html

https://militaryhistorynow.com/2017/11/02/iran-vs-the-allies-the-persian-gulf-war-of-1941/

https://blogs.bl.uk/asian-and-african/2018/07/an-inexperienced-and-incompetent-chauffeur-the-anglo-soviet-invasion-of-iran.html

https://www.jstor.org/stable/4282976

https://www.cambridge.org/core/journals/iranian-studies/article/abs/pretexts-and-reasons-for-the-allied-invasion-of-iran-in-1941/49B0344FCA493FAD1A3F6BC8A5DBC3FA

https://iranwire.com/en/blogs/105878-1941-the-lessons-tehran-forgot/

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00210862.2019.1628638

https://nationalinterest.org/blog/buzz/world-war-ii-fact-1941-russia-and-britain-invaded-iran-61467

Persian Käytävän kautta saatiin myös monet Neuvostoliitosta vapautetut puolalaiset täydentämään brittien joukkoja. Puolan pakolaishallituksen Sikorski lähestyi brittien Anthony Edenin mairittelemana Neuvostoliiton Ivan Maiskia ja tämä päätyi lopulta Sikorski-Maiski-sopimukseen, joka vapautti Neuvostoliitosta sinne pakkosiirrettyjä sekä sinne paenneita puolalaisia (ml. puolanjuutalaisia). Nämä vapautetut puolalaiset ja puolanjuutalaiset antoivat lisäpanoksen fasusteja vastaan.

Siltikin, jos Suomi tai Japani olisivat hyökänneet Muurmannin radan kimppuun, se olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän avun. Leningradkin olisi luhistunut ja natsit saaneet valloitettua Neuvostoliiton, mikä olisi tiennyt orjuuttamisen ja kansanmurhan kiihdyttämistä myös Neuvostoliiton slaavilaiselle väelle. Jopa Suomeen Miehikkälän leirille turvaan päässeet neuvostoliittolaiset olisivat nopeasti päätyneet natsien murhattaviksi.


IL (Iltalehti) Historia Mannerheim

Pal.vko 2021-10

s. 60 - 65

Jukka Halonen

Ylipäällikkö, SUOMEN HALLITSIJA

s. 64

[siteeraus:] Mannerheim torjui ajatuksen suomalaisten hyökkäämisestä Leningradiin. Koko sodan aikana tykistö ei ampunut sinne, eivätkä suomalaiset lentokoneet sitä pommittaneet.

Kun saksalaisten hyökkäykset itärintamalla jäätyivät, Mannerheim hylkäsi myös heidän viljelemänsä ajatuksen Sorokan valtaamisesta. Sen toteuttaminen olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän Muurmannin radan, jota pitkin liittoutuneiden huoltoapu virtasi. Suunnitelma oli valmiina, presidentti Ryti sitä vastusti, mutta hän jätti ratkaisun ylipäällikkön harkintaan. [/loppu IL Historia Mannerheim -siteeraukselle]


Kaiken kaikkiaan Neuvostoliitto olisi sortunut ilman amerikkalaisten ja brittien apua. Jos Japani ei olisi uskaltanut hyökätä uudestaan Neuvostoliittoon Halhin-Golin taistelujen (1939) jälkeen, Suomenkin tekemänä Muurmannin radan katkaisu olisi laittanut Neuvostoliitolle kusiset paikat.

Jos britit ja Ranska olisivat olleet valmiita tekemään määrätietoisen yhteishyökkäyksen Natsi-Saksaan lännestä jo syyskuussa 1939 natsien hyökättyä Puolaan, natsien loru olisi ollut sillä loppu ja Neuvostoliitto olisi hyvinkin voinut pidättäytyä tunkeutumasta itse Puolaan nähdessään, että se ei kannattaisi ja läntiset kapitalistivallat olisivatkin liian hyvässä hapessa.

Jos Puolalla taas olisi ollut paremmat aseistukset (kuten motorisoituja panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja) sekä olisivat tajunneet valmistautua paremmin, natsi-invaasio olisi todennäköisesti tyssännyt aika nopeasti ja Neuvostoliitto olisi siinäkin tapauksessa nähnyt, että tunkeutuminen Puolaan ei kannata.

Tsekkoslovakiasta taas Albert Speer sanoi: "Tšekin rajalinnoitukset herättivät yleistä hämmästystä. Asiantuntijoiden yllätykseksi koepommitus osoitti, että aseemme eivät olisi voittaneet heitä. Hitler itse meni entiselle rajalle tarkastamaan järjestelyt ja palasi vaikuttuneena."

https://www.worldhistory.org/article/2555/hitlers-occupation-of-czechoslovakia/

Jos Tsekkoslovakia olisi uhmannut Münchenin sopimusta ja tehnyt vastarintaa, hekin olisivat torjuneet natsit alkuunsa. Neville Chamberlainin myönnyttelyllä oli silti ymmärrettävät syyt (Britannia ei ollut valmis sotaan). Chamberlain ei ollut naiivi.

Anonyymi kirjoitti:

Kaiken kaikkiaan siis kriittinen osa 2. maailmansodasta oli akselivaltojen sotakaluston runtelua ilma- ja merivoimin ennen kuin uudella kalustolla oli edes mahdollisuutta päästä toimintaan.

Miten Neuvostoliitto olisi pärjännyt Natsi-Saksan tuhoamissodan edessä ilman Amerikan ja brittien tausta-apua? Otaksuen, totta kai, että Japani ei olisi hyökännyt Pearl Harboriin (1941) ja näin vetänyt Amerikkaa mukaan sotaan.

Britit olisivat joka tapauksessa joutuneet puolustamaan intressejään akselivaltoja vastaan mm. Lähi-Idässä. Puhumattakaan brittien ja Neuvostoliiton ennaltaehkäisevästä yhteis-invaasiosta Iraniin (1941), jolla oli huomattava strateginen tärkeys. Natsithan olivat liehitelleet Iranin hallitsijaa ja yrittäneet niin saada strategista jalansijaa Lähi-Idästä. Englanti-Neuvostoliitto-yhteisinvaasio Iraniin syrjäytti natsi-myönteisen iranilais-hallitsijan ja laittoi tilalle Liittoutuneille myönteisen. Invaasio Iraniin aukaisi myös elintärkeän Persian Käytävän, jota pitkin Liittoutuneet pystyivät auttamaan Neuvostoliittoa natsien tuhoamissodan edessä.

https://www.rferl.org/a/1058759.html

https://militaryhistorynow.com/2017/11/02/iran-vs-the-allies-the-persian-gulf-war-of-1941/

https://blogs.bl.uk/asian-and-african/2018/07/an-inexperienced-and-incompetent-chauffeur-the-anglo-soviet-invasion-of-iran.html

https://www.jstor.org/stable/4282976

https://www.cambridge.org/core/journals/iranian-studies/article/abs/pretexts-and-reasons-for-the-allied-invasion-of-iran-in-1941/49B0344FCA493FAD1A3F6BC8A5DBC3FA

https://iranwire.com/en/blogs/105878-1941-the-lessons-tehran-forgot/

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00210862.2019.1628638

https://nationalinterest.org/blog/buzz/world-war-ii-fact-1941-russia-and-britain-invaded-iran-61467

Persian Käytävän kautta saatiin myös monet Neuvostoliitosta vapautetut puolalaiset täydentämään brittien joukkoja. Puolan pakolaishallituksen Sikorski lähestyi brittien Anthony Edenin mairittelemana Neuvostoliiton Ivan Maiskia ja tämä päätyi lopulta Sikorski-Maiski-sopimukseen, joka vapautti Neuvostoliitosta sinne pakkosiirrettyjä sekä sinne paenneita puolalaisia (ml. puolanjuutalaisia). Nämä vapautetut puolalaiset ja puolanjuutalaiset antoivat lisäpanoksen fasusteja vastaan.

Siltikin, jos Suomi tai Japani olisivat hyökänneet Muurmannin radan kimppuun, se olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän avun. Leningradkin olisi luhistunut ja natsit saaneet valloitettua Neuvostoliiton, mikä olisi tiennyt orjuuttamisen ja kansanmurhan kiihdyttämistä myös Neuvostoliiton slaavilaiselle väelle. Jopa Suomeen Miehikkälän leirille turvaan päässeet neuvostoliittolaiset olisivat nopeasti päätyneet natsien murhattaviksi.


IL (Iltalehti) Historia Mannerheim

Pal.vko 2021-10

s. 60 - 65

Jukka Halonen

Ylipäällikkö, SUOMEN HALLITSIJA

s. 64

[siteeraus:] Mannerheim torjui ajatuksen suomalaisten hyökkäämisestä Leningradiin. Koko sodan aikana tykistö ei ampunut sinne, eivätkä suomalaiset lentokoneet sitä pommittaneet.

Kun saksalaisten hyökkäykset itärintamalla jäätyivät, Mannerheim hylkäsi myös heidän viljelemänsä ajatuksen Sorokan valtaamisesta. Sen toteuttaminen olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän Muurmannin radan, jota pitkin liittoutuneiden huoltoapu virtasi. Suunnitelma oli valmiina, presidentti Ryti sitä vastusti, mutta hän jätti ratkaisun ylipäällikkön harkintaan. [/loppu IL Historia Mannerheim -siteeraukselle]


Kaiken kaikkiaan Neuvostoliitto olisi sortunut ilman amerikkalaisten ja brittien apua. Jos Japani ei olisi uskaltanut hyökätä uudestaan Neuvostoliittoon Halhin-Golin taistelujen (1939) jälkeen, Suomenkin tekemänä Muurmannin radan katkaisu olisi laittanut Neuvostoliitolle kusiset paikat.

Jos britit ja Ranska olisivat olleet valmiita tekemään määrätietoisen yhteishyökkäyksen Natsi-Saksaan lännestä jo syyskuussa 1939 natsien hyökättyä Puolaan, natsien loru olisi ollut sillä loppu ja Neuvostoliitto olisi hyvinkin voinut pidättäytyä tunkeutumasta itse Puolaan nähdessään, että se ei kannattaisi ja läntiset kapitalistivallat olisivatkin liian hyvässä hapessa.

Jos Puolalla taas olisi ollut paremmat aseistukset (kuten motorisoituja panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja) sekä olisivat tajunneet valmistautua paremmin, natsi-invaasio olisi todennäköisesti tyssännyt aika nopeasti ja Neuvostoliitto olisi siinäkin tapauksessa nähnyt, että tunkeutuminen Puolaan ei kannata.

Tsekkoslovakiasta taas Albert Speer sanoi: "Tšekin rajalinnoitukset herättivät yleistä hämmästystä. Asiantuntijoiden yllätykseksi koepommitus osoitti, että aseemme eivät olisi voittaneet heitä. Hitler itse meni entiselle rajalle tarkastamaan järjestelyt ja palasi vaikuttuneena."

https://www.worldhistory.org/article/2555/hitlers-occupation-of-czechoslovakia/

Jos Tsekkoslovakia olisi uhmannut Münchenin sopimusta ja tehnyt vastarintaa, hekin olisivat torjuneet natsit alkuunsa. Neville Chamberlainin myönnyttelyllä oli silti ymmärrettävät syyt (Britannia ei ollut valmis sotaan). Chamberlain ei ollut naiivi.

Lue lisää

Jos kertaa x = jossittelua

"Siltikin, jos Suomi tai Japani olisivat hyökänneet Muurmannin radan kimppuun, se olisi katkaissut..."
Vaikka japanilaiset tosinaan olivatkin aikaansaapaa sakkia, niin olisi se heiltä ollut melkoinen esitys..

Anonyymi kirjoitti:

Kaiken kaikkiaan siis kriittinen osa 2. maailmansodasta oli akselivaltojen sotakaluston runtelua ilma- ja merivoimin ennen kuin uudella kalustolla oli edes mahdollisuutta päästä toimintaan.

Miten Neuvostoliitto olisi pärjännyt Natsi-Saksan tuhoamissodan edessä ilman Amerikan ja brittien tausta-apua? Otaksuen, totta kai, että Japani ei olisi hyökännyt Pearl Harboriin (1941) ja näin vetänyt Amerikkaa mukaan sotaan.

Britit olisivat joka tapauksessa joutuneet puolustamaan intressejään akselivaltoja vastaan mm. Lähi-Idässä. Puhumattakaan brittien ja Neuvostoliiton ennaltaehkäisevästä yhteis-invaasiosta Iraniin (1941), jolla oli huomattava strateginen tärkeys. Natsithan olivat liehitelleet Iranin hallitsijaa ja yrittäneet niin saada strategista jalansijaa Lähi-Idästä. Englanti-Neuvostoliitto-yhteisinvaasio Iraniin syrjäytti natsi-myönteisen iranilais-hallitsijan ja laittoi tilalle Liittoutuneille myönteisen. Invaasio Iraniin aukaisi myös elintärkeän Persian Käytävän, jota pitkin Liittoutuneet pystyivät auttamaan Neuvostoliittoa natsien tuhoamissodan edessä.

https://www.rferl.org/a/1058759.html

https://militaryhistorynow.com/2017/11/02/iran-vs-the-allies-the-persian-gulf-war-of-1941/

https://blogs.bl.uk/asian-and-african/2018/07/an-inexperienced-and-incompetent-chauffeur-the-anglo-soviet-invasion-of-iran.html

https://www.jstor.org/stable/4282976

https://www.cambridge.org/core/journals/iranian-studies/article/abs/pretexts-and-reasons-for-the-allied-invasion-of-iran-in-1941/49B0344FCA493FAD1A3F6BC8A5DBC3FA

https://iranwire.com/en/blogs/105878-1941-the-lessons-tehran-forgot/

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00210862.2019.1628638

https://nationalinterest.org/blog/buzz/world-war-ii-fact-1941-russia-and-britain-invaded-iran-61467

Persian Käytävän kautta saatiin myös monet Neuvostoliitosta vapautetut puolalaiset täydentämään brittien joukkoja. Puolan pakolaishallituksen Sikorski lähestyi brittien Anthony Edenin mairittelemana Neuvostoliiton Ivan Maiskia ja tämä päätyi lopulta Sikorski-Maiski-sopimukseen, joka vapautti Neuvostoliitosta sinne pakkosiirrettyjä sekä sinne paenneita puolalaisia (ml. puolanjuutalaisia). Nämä vapautetut puolalaiset ja puolanjuutalaiset antoivat lisäpanoksen fasusteja vastaan.

Siltikin, jos Suomi tai Japani olisivat hyökänneet Muurmannin radan kimppuun, se olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän avun. Leningradkin olisi luhistunut ja natsit saaneet valloitettua Neuvostoliiton, mikä olisi tiennyt orjuuttamisen ja kansanmurhan kiihdyttämistä myös Neuvostoliiton slaavilaiselle väelle. Jopa Suomeen Miehikkälän leirille turvaan päässeet neuvostoliittolaiset olisivat nopeasti päätyneet natsien murhattaviksi.


IL (Iltalehti) Historia Mannerheim

Pal.vko 2021-10

s. 60 - 65

Jukka Halonen

Ylipäällikkö, SUOMEN HALLITSIJA

s. 64

[siteeraus:] Mannerheim torjui ajatuksen suomalaisten hyökkäämisestä Leningradiin. Koko sodan aikana tykistö ei ampunut sinne, eivätkä suomalaiset lentokoneet sitä pommittaneet.

Kun saksalaisten hyökkäykset itärintamalla jäätyivät, Mannerheim hylkäsi myös heidän viljelemänsä ajatuksen Sorokan valtaamisesta. Sen toteuttaminen olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän Muurmannin radan, jota pitkin liittoutuneiden huoltoapu virtasi. Suunnitelma oli valmiina, presidentti Ryti sitä vastusti, mutta hän jätti ratkaisun ylipäällikkön harkintaan. [/loppu IL Historia Mannerheim -siteeraukselle]


Kaiken kaikkiaan Neuvostoliitto olisi sortunut ilman amerikkalaisten ja brittien apua. Jos Japani ei olisi uskaltanut hyökätä uudestaan Neuvostoliittoon Halhin-Golin taistelujen (1939) jälkeen, Suomenkin tekemänä Muurmannin radan katkaisu olisi laittanut Neuvostoliitolle kusiset paikat.

Jos britit ja Ranska olisivat olleet valmiita tekemään määrätietoisen yhteishyökkäyksen Natsi-Saksaan lännestä jo syyskuussa 1939 natsien hyökättyä Puolaan, natsien loru olisi ollut sillä loppu ja Neuvostoliitto olisi hyvinkin voinut pidättäytyä tunkeutumasta itse Puolaan nähdessään, että se ei kannattaisi ja läntiset kapitalistivallat olisivatkin liian hyvässä hapessa.

Jos Puolalla taas olisi ollut paremmat aseistukset (kuten motorisoituja panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja) sekä olisivat tajunneet valmistautua paremmin, natsi-invaasio olisi todennäköisesti tyssännyt aika nopeasti ja Neuvostoliitto olisi siinäkin tapauksessa nähnyt, että tunkeutuminen Puolaan ei kannata.

Tsekkoslovakiasta taas Albert Speer sanoi: "Tšekin rajalinnoitukset herättivät yleistä hämmästystä. Asiantuntijoiden yllätykseksi koepommitus osoitti, että aseemme eivät olisi voittaneet heitä. Hitler itse meni entiselle rajalle tarkastamaan järjestelyt ja palasi vaikuttuneena."

https://www.worldhistory.org/article/2555/hitlers-occupation-of-czechoslovakia/

Jos Tsekkoslovakia olisi uhmannut Münchenin sopimusta ja tehnyt vastarintaa, hekin olisivat torjuneet natsit alkuunsa. Neville Chamberlainin myönnyttelyllä oli silti ymmärrettävät syyt (Britannia ei ollut valmis sotaan). Chamberlain ei ollut naiivi.

Lue lisää

"Kaiken kaikkiaan siis kriittinen osa 2. maailmansodasta oli akselivaltojen sotakaluston runtelua ilma- ja merivoimin ennen kuin uudella kalustolla oli edes mahdollisuutta päästä toimintaan."

Poikkeamatta aiheesta turhan kauas, sotapotentiaalin heikentäminen lienee yleinen sateenvarjoteema, mutta valtaosa keskustelusta on koskenut siinä sotapotentiaalissa olevien kriittisten pullonkaulojen sijaintia tilallisesti ja ajallisesti. Ainakin yhdessä aikaisemmassa keskustelussa esitettiin, että yhdistetylle pommitusoffensiiville olisi ollut tärkeämpiä kohteita vuonna 1943 kuin kuulalaakerit ja varsinainen asetuotanto, joihin S-R:n iskut oli tähdätty. Näin saattaa jopa olla, mutta todella merkitykselliseksi kysymykseksi osoittautui pommitusoffensiivin mahdollisuudet kyseisellä ajanjaksolla kohdistaa riittävää painetta mihinkään sellaiseen osasektoriin Saksan sotapotentiaalissa, että se olisi yksiselitteisesti aiheuttanut mitään dominomaista romahdusta.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Jos kertaa x = jossittelua

"Siltikin, jos Suomi tai Japani olisivat hyökänneet Muurmannin radan kimppuun, se olisi katkaissut..."
Vaikka japanilaiset tosinaan olivatkin aikaansaapaa sakkia, niin olisi se heiltä ollut melkoinen esitys..

Lue lisää

Anonyymitrolli ei tiedä, että jopa ammattilaishistorioitsijat "jossittelevat" tiedettyjen asioiden pohjalta. Vai tuleeko taas idioottimaista mukavertausta Jeesuksesta Lähi-Idässä? 😂🤣

Anonyymi kirjoitti:

"Kaiken kaikkiaan siis kriittinen osa 2. maailmansodasta oli akselivaltojen sotakaluston runtelua ilma- ja merivoimin ennen kuin uudella kalustolla oli edes mahdollisuutta päästä toimintaan."

Poikkeamatta aiheesta turhan kauas, sotapotentiaalin heikentäminen lienee yleinen sateenvarjoteema, mutta valtaosa keskustelusta on koskenut siinä sotapotentiaalissa olevien kriittisten pullonkaulojen sijaintia tilallisesti ja ajallisesti. Ainakin yhdessä aikaisemmassa keskustelussa esitettiin, että yhdistetylle pommitusoffensiiville olisi ollut tärkeämpiä kohteita vuonna 1943 kuin kuulalaakerit ja varsinainen asetuotanto, joihin S-R:n iskut oli tähdätty. Näin saattaa jopa olla, mutta todella merkitykselliseksi kysymykseksi osoittautui pommitusoffensiivin mahdollisuudet kyseisellä ajanjaksolla kohdistaa riittävää painetta mihinkään sellaiseen osasektoriin Saksan sotapotentiaalissa, että se olisi yksiselitteisesti aiheuttanut mitään dominomaista romahdusta.

///MeAgaln

Lue lisää

"Poikkeamatta aiheesta turhan kauas,"

...tokkopa Neuvostoliitto olisi selvinnyt kauaa ilman Liittoutuneiden pommitusoffensiivien tai muiden taustatukea.

Oletko sitten eri mieltä muista mainituista seikoista?

"valtaosa keskustelusta on koskenut siinä sotapotentiaalissa olevien kriittisten pullonkaulojen sijaintia tilallisesti ja ajallisesti."

Mitä pitemmät ja hajanaisemmat huoltolinjat viholliselle, sen parempi.

"Ainakin yhdessä aikaisemmassa keskustelussa esitettiin, että yhdistetylle pommitusoffensiiville olisi ollut tärkeämpiä kohteita vuonna 1943 kuin kuulalaakerit ja varsinainen asetuotanto, joihin S-R:n iskut oli tähdätty. Näin saattaa jopa olla"

Mitkäs ne tärkeämmät kohteet olisivat olleet?

Linkkaatko sen keskustelun?

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymitrolli ei tiedä, että jopa ammattilaishistorioitsijat "jossittelevat" tiedettyjen asioiden pohjalta. Vai tuleeko taas idioottimaista mukavertausta Jeesuksesta Lähi-Idässä? 😂🤣

Lue lisää

Jossitella voi, mutta Japani ja Muurmannin rata....

Jos Chiang Kai Shek olisi myynyt riittävästi olutta Moosekselle, niin olisi tunnettu historia jokseenkin toisenlainen

Anonyymi kirjoitti:

Jossitella voi, mutta Japani ja Muurmannin rata....

Jos Chiang Kai Shek olisi myynyt riittävästi olutta Moosekselle, niin olisi tunnettu historia jokseenkin toisenlainen

Lue lisää

Spekuloida voi, kuten historioitsijatkin tekevät, mutta sitä vastoin anonyymi sossuelätti ei osaa piripäissään mitään järkevää lisätä. 😂🤣

Anonyymi kirjoitti:

Spekuloida voi, kuten historioitsijatkin tekevät, mutta sitä vastoin anonyymi sossuelätti ei osaa piripäissään mitään järkevää lisätä. 😂🤣

Vastapuolen nimittely kertoo vain omasta ahdingostasi.

Anonyymi kirjoitti:

Vastapuolen nimittely kertoo vain omasta ahdingostasi.

Surkea trollaamisesi ilman omaa järkevää panostasi kertoo vain omasta ahdingostasi.... ja korviesi välistä.

Mannerheim ei suostunut käymään Muurmannin radan kimppuun. Muurmannin rataa pitkin tuli Liittoutuneiden avustukset Neuvostoliitolle. Nuo ovat todettuja seikkoja. Niistä pystyy pättelemään aika paljon ja sitä ei sinun vinkumisesi "jossittelusta" ja kyvyttömyytesi edistä keskustelua muuta mihinkään. Se "jossittelu" pohjautuu todettuihin seikkoihin, mitä mikään valerinnastus myytti-huumehoureiluihin ei onnistu muuttamaan. Laitetaanpa anonyymille pirihörhölle muistutukset mitä ovat viallinen analogia ja reductio ad absurdum.


Kappale 10: Arguments & logical fallacies (s. 57 - 85)

Tästä kappaleesta sivuilta 75 - 76:

[siteeraus:] A false or faulty analogy consists of assuming that because two or more things are similar in one way, then they are also similar in some other way, ignoring any important distinctions between the two.

One might say that the protein complex that moves the flagellum of a bacterium is like a motor. Creationists then argue that this is evidence against evolution, because motors are designed and therefore the flagellum must also have been designed. They are taking a metaphor that was intended to convey one meaning and extending it to another, turning a legitimate analogy into a false analogy. Flagella are like motors in that they have multiple moving parts that work together to create a specific motion. This is where the analogy ends, however. The flagellum is a biological motor, so it has a biological origin. Car motors are not biological; they are inanimate and therefore cannot evolve on their own.

False analogy can be a very subtle logical fallacy. You must always ask the question: Are the things being compared truly analogous, and even if they are analogous in some ways, are they analogous in the specific ways that are being claimed? [/loppu siteeraukselle]


Järkytykset eivät lopu tähän.😂

Samasta Steven Novellan kirjan kappaleesta sivulta 80:

[siteeraus:] Reductio ad absurdum:

... The term is now often used to refer to the abuse of this style of argument, when the logic is deliberately stretched in order to force an absurd conclusion. For example, a UFO enthusiast once argued that if I am skeptical about the existence of alien visitors, I must also be skeptical of the existence of the Great Wall of China, since I have not personally seen either. This is a false reductio ad absurdum because he is ignoring evidence other than personal eyewitness evidence, and also logical inference. In short, being skeptical of UFOs does not require rejecting the existence of the Great Wall. [/loppu siteeraukselle]


Jos (tässä se sinun kammoama sana taas: 'jos'😂) haluat lisää esimerkkiä epäpätevistä analogioista ja Mannerheimit ja Muurmannin radat kammottavat liikaa, luepa eräästä 'Teemu Vehkalan ufo-sekoilut Puolassa' -ketjussa esimerkkiä, jossa linkattu kreationistihörhösivusto vertaa evoluutiota ufoihin. Älä vaan lue ketjua pitemmälle tai saat lukea oikein kristillistä murska-arvostelua nuorimaa-kreationismipelleilyä kohtaan..... tai kuinka Maciej Giertychin kaltaiset kreationistit, joiden roska ei ole selvinnyt vakavien vertaisarvioitujen julkaisujen tarkasteluseulan läpi,
ovat saaneet kyytiä mm. Lodzin yliopiston Jerzy Banburalta.🤣

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17745616/teemu-vehkala-sanoi-lahtevansa-puolaan-raportoimaan-sosnowiecin-ufo-havainnoista-paikan-paalle#comment-119239954


Jos et tämänkään jälkeen osaa edistää keskustelua pommitusoffensiivien (kuten Schweinfurt-Regensburg, Ruhr, Hampuri ja Dresden) tai muiden taustatukien merkityksestä Neuvostoliitolle, saatika Persian Käytävistä, Muurmannin radoista tai vaikkapa miksi Mannerheim ei käynyt saksalaisten kehotteesta Muurmannin radan kimppuun ja katkaissut Liittoutuneiden apua Neuvostoliitolle, ei sitten kannata tulla internettiin sekoilemaan nousu- TAI laskuvaiheessa, ihan vain sinun tiedoksesi.

Anonyymi kirjoitti:

Surkea trollaamisesi ilman omaa järkevää panostasi kertoo vain omasta ahdingostasi.... ja korviesi välistä.

Mannerheim ei suostunut käymään Muurmannin radan kimppuun. Muurmannin rataa pitkin tuli Liittoutuneiden avustukset Neuvostoliitolle. Nuo ovat todettuja seikkoja. Niistä pystyy pättelemään aika paljon ja sitä ei sinun vinkumisesi "jossittelusta" ja kyvyttömyytesi edistä keskustelua muuta mihinkään. Se "jossittelu" pohjautuu todettuihin seikkoihin, mitä mikään valerinnastus myytti-huumehoureiluihin ei onnistu muuttamaan. Laitetaanpa anonyymille pirihörhölle muistutukset mitä ovat viallinen analogia ja reductio ad absurdum.


Kappale 10: Arguments & logical fallacies (s. 57 - 85)

Tästä kappaleesta sivuilta 75 - 76:

[siteeraus:] A false or faulty analogy consists of assuming that because two or more things are similar in one way, then they are also similar in some other way, ignoring any important distinctions between the two.

One might say that the protein complex that moves the flagellum of a bacterium is like a motor. Creationists then argue that this is evidence against evolution, because motors are designed and therefore the flagellum must also have been designed. They are taking a metaphor that was intended to convey one meaning and extending it to another, turning a legitimate analogy into a false analogy. Flagella are like motors in that they have multiple moving parts that work together to create a specific motion. This is where the analogy ends, however. The flagellum is a biological motor, so it has a biological origin. Car motors are not biological; they are inanimate and therefore cannot evolve on their own.

False analogy can be a very subtle logical fallacy. You must always ask the question: Are the things being compared truly analogous, and even if they are analogous in some ways, are they analogous in the specific ways that are being claimed? [/loppu siteeraukselle]


Järkytykset eivät lopu tähän.😂

Samasta Steven Novellan kirjan kappaleesta sivulta 80:

[siteeraus:] Reductio ad absurdum:

... The term is now often used to refer to the abuse of this style of argument, when the logic is deliberately stretched in order to force an absurd conclusion. For example, a UFO enthusiast once argued that if I am skeptical about the existence of alien visitors, I must also be skeptical of the existence of the Great Wall of China, since I have not personally seen either. This is a false reductio ad absurdum because he is ignoring evidence other than personal eyewitness evidence, and also logical inference. In short, being skeptical of UFOs does not require rejecting the existence of the Great Wall. [/loppu siteeraukselle]


Jos (tässä se sinun kammoama sana taas: 'jos'😂) haluat lisää esimerkkiä epäpätevistä analogioista ja Mannerheimit ja Muurmannin radat kammottavat liikaa, luepa eräästä 'Teemu Vehkalan ufo-sekoilut Puolassa' -ketjussa esimerkkiä, jossa linkattu kreationistihörhösivusto vertaa evoluutiota ufoihin. Älä vaan lue ketjua pitemmälle tai saat lukea oikein kristillistä murska-arvostelua nuorimaa-kreationismipelleilyä kohtaan..... tai kuinka Maciej Giertychin kaltaiset kreationistit, joiden roska ei ole selvinnyt vakavien vertaisarvioitujen julkaisujen tarkasteluseulan läpi,
ovat saaneet kyytiä mm. Lodzin yliopiston Jerzy Banburalta.🤣

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17745616/teemu-vehkala-sanoi-lahtevansa-puolaan-raportoimaan-sosnowiecin-ufo-havainnoista-paikan-paalle#comment-119239954


Jos et tämänkään jälkeen osaa edistää keskustelua pommitusoffensiivien (kuten Schweinfurt-Regensburg, Ruhr, Hampuri ja Dresden) tai muiden taustatukien merkityksestä Neuvostoliitolle, saatika Persian Käytävistä, Muurmannin radoista tai vaikkapa miksi Mannerheim ei käynyt saksalaisten kehotteesta Muurmannin radan kimppuun ja katkaissut Liittoutuneiden apua Neuvostoliitolle, ei sitten kannata tulla internettiin sekoilemaan nousu- TAI laskuvaiheessa, ihan vain sinun tiedoksesi.

Lue lisää

En ole tyyppi, kenelle vastasit.

Mutta onhan se nyt aika lennokasta mielikuvitusta jossitella Japania katkaisemassa Muurmannin rataa.
Saksallahan oli kýllä jonkinlainen suunnitelma Koillisväylän käyttöönotosta, mitä pitkin teoriassa japanilaiset "olisivat voineet" tulla sen radan katkaisemaan, mutta mikä "olisi ollut" motiivina sille?
Japani ei ollut sodassa Neuvostoliiton kanssa, ja Kantokuen -suunnitelma perustui hevosvetoiseen armeijaan, millä tuskin olisi hyökätty Venäjän kaukoitään kovin syvälle, saatikka sitten vielä lisäksi Muurmannin radalle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kantokuen

Anonyymi kirjoitti:

En ole tyyppi, kenelle vastasit.

Mutta onhan se nyt aika lennokasta mielikuvitusta jossitella Japania katkaisemassa Muurmannin rataa.
Saksallahan oli kýllä jonkinlainen suunnitelma Koillisväylän käyttöönotosta, mitä pitkin teoriassa japanilaiset "olisivat voineet" tulla sen radan katkaisemaan, mutta mikä "olisi ollut" motiivina sille?
Japani ei ollut sodassa Neuvostoliiton kanssa, ja Kantokuen -suunnitelma perustui hevosvetoiseen armeijaan, millä tuskin olisi hyökätty Venäjän kaukoitään kovin syvälle, saatikka sitten vielä lisäksi Muurmannin radalle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kantokuen

Lue lisää

Sama vastaus pätee kuitenkin myös sinuun, kun kerran puolustelit sitä pirihörhöilijää, jota puolustelit.🤣

"Japani ei ollut sodassa Neuvostoliiton kanssa"

Enää. Oli saanut pakit Halhin-Golin taistelussa 1939. Eikä Saksa yrittänyt diplomaattisesti vetää Japania mukaan Operaatio Barbarossaan.


Iltalehti lauantai 27.4.2024

Jukka Halonen

Uho muuttui tuhoksi

(Juttu on julkaistu alun perin Iltalehden erikoislehdessä Natsien tuho.)


[siteeraus:] Ylimielisyys oli niin suurta, että Hitler ei edes yrittänyt houkutella liittolaistaan Japania hyökkäämään samanaikaisesti Siperiaan. Kun maan ulkoministeri Yosuke Matsuoka oli vieraillut Berliinissä huhtikuussa 1941, Hitler ei ollut pukahtanutkaan koko hyökkäyksestä, vaan lähti kaatamaan "juutalais-bolshevistista salaliittoa" omineen. Paluumatka ovela Matsuoka vieläpä kävi solmimassa hyökkäämättömyyssopimuksen venäläisten kanssa. [/loppu siteeraukselle]

Jos sinulla on päinvastaista tietoa, että Hitler ehdotti kuin ehdottikin Japanille liittymistä Barbarossaan ja Japani kieltäytyi, rohkeasti tiedot pöytään vaan, se päivän uuden aloittaa. Tarkka teoksen nimi, tekijä, sivunumerot tai sivusto artikkeleineen, suoraa siteerausta etcetera etcetera. Tämän varmaan tiesitkin, jos olet tilkkaakaan fiksumpi kuin se piriseko, jota juuri puolustelit.

Mutta Suomen ja Mannerheimin osuuteen et osannutkaan kommentoida mitään. Mites nyt näin? 🤭

Anonyymi kirjoitti:

Sama vastaus pätee kuitenkin myös sinuun, kun kerran puolustelit sitä pirihörhöilijää, jota puolustelit.🤣

"Japani ei ollut sodassa Neuvostoliiton kanssa"

Enää. Oli saanut pakit Halhin-Golin taistelussa 1939. Eikä Saksa yrittänyt diplomaattisesti vetää Japania mukaan Operaatio Barbarossaan.


Iltalehti lauantai 27.4.2024

Jukka Halonen

Uho muuttui tuhoksi

(Juttu on julkaistu alun perin Iltalehden erikoislehdessä Natsien tuho.)


[siteeraus:] Ylimielisyys oli niin suurta, että Hitler ei edes yrittänyt houkutella liittolaistaan Japania hyökkäämään samanaikaisesti Siperiaan. Kun maan ulkoministeri Yosuke Matsuoka oli vieraillut Berliinissä huhtikuussa 1941, Hitler ei ollut pukahtanutkaan koko hyökkäyksestä, vaan lähti kaatamaan "juutalais-bolshevistista salaliittoa" omineen. Paluumatka ovela Matsuoka vieläpä kävi solmimassa hyökkäämättömyyssopimuksen venäläisten kanssa. [/loppu siteeraukselle]

Jos sinulla on päinvastaista tietoa, että Hitler ehdotti kuin ehdottikin Japanille liittymistä Barbarossaan ja Japani kieltäytyi, rohkeasti tiedot pöytään vaan, se päivän uuden aloittaa. Tarkka teoksen nimi, tekijä, sivunumerot tai sivusto artikkeleineen, suoraa siteerausta etcetera etcetera. Tämän varmaan tiesitkin, jos olet tilkkaakaan fiksumpi kuin se piriseko, jota juuri puolustelit.

Mutta Suomen ja Mannerheimin osuuteen et osannutkaan kommentoida mitään. Mites nyt näin? 🤭

Lue lisää

"jos olet tilkkaakaan fiksumpi kuin se piriseko, jota juuri puolustelit."

En minä ole ketään puolustellut.


"Mutta Suomen ja Mannerheimin osuuteen et osannutkaan kommentoida mitään. Mites nyt näin? 🤭"

No miksi olisi pitänyt, tarpeeksi hyvät naurut tuli jo tuosta Japanin oletetusta Muurmannin radan katkaisusta:-D

Anonyymi kirjoitti:

"jos olet tilkkaakaan fiksumpi kuin se piriseko, jota juuri puolustelit."

En minä ole ketään puolustellut.


"Mutta Suomen ja Mannerheimin osuuteen et osannutkaan kommentoida mitään. Mites nyt näin? 🤭"

No miksi olisi pitänyt, tarpeeksi hyvät naurut tuli jo tuosta Japanin oletetusta Muurmannin radan katkaisusta:-D

Lue lisää

"No miksi olisi pitänyt"

Käännös: Et keksinyt mitään oikeaa syytä miksi Mannerheim ei olisi käynyt Muurmannin radan kimppuun ja tajusit sen liian hyvin, joten pidit suurta haloota Japanista.

Makeat naurut tuli jo tuosta sinun valikoivasta lätinästä. Onko oma lehmä ojassa, kun Mannerheimin osuus niin kammottaa? 😂🤣

Sinä voisit yhtä hyvin väittää Neuvostoliiton pärjänneen mainiosti jo ilmankin kaikkia taustatukia pommitusoffenssiiveista Persian Käytäviin ja Muurmannin ratoihin.

Varmaan uskot myös Puolan ratsuväen rynnänneen tarkoituksella sapeleiden kanssa saksalaisten tankkeja vastaan syyskuussa 1939. Se oli muuten italialaisten lehtimiesten höhöttelyä siitä mitä saksalaiset olivat antaneet ymmärtää, shokki ja hirvitys! >:)

Uskot varmaan myös sijoittamisen Puolan laivastoon eli Marynarkaan viisaaksi siirroksi motorisoitujen panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen sijaan, joten varmaan osaat selittää miksi Sir Adrian Carton de Wiartin arvio, ettei Puolan laivasto pärjäisi Saksan Kriegsmarinelle, olisi ollut väärä. Selitä samantien miksi de Wiartin kehotus marsalkka Edward Śmigły-Rydzille Puolan laivaston siirtämisestä turvaan brittein satamiin - kehotus, joka muuten meni läpi! - eli siis Peking-suunnitelma olisi ollut huono siirto. No? >:)

Otan osaa, että Mannerheimin osuus kammottaa sinua niin.

Anonyymi kirjoitti:

"No miksi olisi pitänyt"

Käännös: Et keksinyt mitään oikeaa syytä miksi Mannerheim ei olisi käynyt Muurmannin radan kimppuun ja tajusit sen liian hyvin, joten pidit suurta haloota Japanista.

Makeat naurut tuli jo tuosta sinun valikoivasta lätinästä. Onko oma lehmä ojassa, kun Mannerheimin osuus niin kammottaa? 😂🤣

Sinä voisit yhtä hyvin väittää Neuvostoliiton pärjänneen mainiosti jo ilmankin kaikkia taustatukia pommitusoffenssiiveista Persian Käytäviin ja Muurmannin ratoihin.

Varmaan uskot myös Puolan ratsuväen rynnänneen tarkoituksella sapeleiden kanssa saksalaisten tankkeja vastaan syyskuussa 1939. Se oli muuten italialaisten lehtimiesten höhöttelyä siitä mitä saksalaiset olivat antaneet ymmärtää, shokki ja hirvitys! >:)

Uskot varmaan myös sijoittamisen Puolan laivastoon eli Marynarkaan viisaaksi siirroksi motorisoitujen panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen sijaan, joten varmaan osaat selittää miksi Sir Adrian Carton de Wiartin arvio, ettei Puolan laivasto pärjäisi Saksan Kriegsmarinelle, olisi ollut väärä. Selitä samantien miksi de Wiartin kehotus marsalkka Edward Śmigły-Rydzille Puolan laivaston siirtämisestä turvaan brittein satamiin - kehotus, joka muuten meni läpi! - eli siis Peking-suunnitelma olisi ollut huono siirto. No? >:)

Otan osaa, että Mannerheimin osuus kammottaa sinua niin.

Lue lisää

Hehe, älä yritä syöttää omia keksintöjäsi minun ajatuksikseni.

Mikä siinä Mannerheimissa nyt niin kiinnostaa, loppuun kaluttu aihe, Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang

Mutta keskity sinä vaan siihen japanilaisten radan katkaisuun:-D

Anonyymi kirjoitti:

"Poikkeamatta aiheesta turhan kauas,"

...tokkopa Neuvostoliitto olisi selvinnyt kauaa ilman Liittoutuneiden pommitusoffensiivien tai muiden taustatukea.

Oletko sitten eri mieltä muista mainituista seikoista?

"valtaosa keskustelusta on koskenut siinä sotapotentiaalissa olevien kriittisten pullonkaulojen sijaintia tilallisesti ja ajallisesti."

Mitä pitemmät ja hajanaisemmat huoltolinjat viholliselle, sen parempi.

"Ainakin yhdessä aikaisemmassa keskustelussa esitettiin, että yhdistetylle pommitusoffensiiville olisi ollut tärkeämpiä kohteita vuonna 1943 kuin kuulalaakerit ja varsinainen asetuotanto, joihin S-R:n iskut oli tähdätty. Näin saattaa jopa olla"

Mitkäs ne tärkeämmät kohteet olisivat olleet?

Linkkaatko sen keskustelun?

Lue lisää

"Oletko sitten eri mieltä muista mainituista seikoista?"

Olen sitä mieltä, että tässäkin ketjussa vesiä jo sotketaan.

"Mitä pitemmät ja hajanaisemmat huoltolinjat viholliselle, sen parempi."

Saatavilla olevat menetelmät asettavat rajoitteet sille, miten niihin voidaan vaikuttaa.

"Mitkäs ne tärkeämmät kohteet olisivat olleet?"

Yksi ehdotettu oli sähköntuotannon eliminointi.

"Linkkaatko sen keskustelun?"

Tuskin. Tätäkin ketjua jo sotketaan tavallisella aiheeseen liittymättömällä spämmipuurolla ja ei minua kiinnosta ryhtyä kahlaamaan tuon sotkun läpi. Hyvin alkaneen ketjun tuhoaminen ei tarvitse paljoa.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Hehe, älä yritä syöttää omia keksintöjäsi minun ajatuksikseni.

Mikä siinä Mannerheimissa nyt niin kiinnostaa, loppuun kaluttu aihe, Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang

Mutta keskity sinä vaan siihen japanilaisten radan katkaisuun:-D

Lue lisää

"keskity sinä vaan siihen japanilaisten radan katkaisuun"

Sitähän sinä teit, kun Mannerheimia noin kammosit. Yrität vielä esittää omat sanasi minun sanoina. 😂🤣🤡

Et edes osannut laittaa noita Henrik O. Lunden ja Earl F. Ziemken viittauksia, kun jäit niin kiinni Japaniin.😂🤣🤡

Anonyymi kirjoitti:

Hehe, älä yritä syöttää omia keksintöjäsi minun ajatuksikseni.

Mikä siinä Mannerheimissa nyt niin kiinnostaa, loppuun kaluttu aihe, Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang

Mutta keskity sinä vaan siihen japanilaisten radan katkaisuun:-D

Lue lisää

Eli noudatapa omaa ohjettasi eli "älä yritä syöttää omia keksintöjäsi minun ajatuksikseni".😂🤣

Anonyymi kirjoitti:

"Oletko sitten eri mieltä muista mainituista seikoista?"

Olen sitä mieltä, että tässäkin ketjussa vesiä jo sotketaan.

"Mitä pitemmät ja hajanaisemmat huoltolinjat viholliselle, sen parempi."

Saatavilla olevat menetelmät asettavat rajoitteet sille, miten niihin voidaan vaikuttaa.

"Mitkäs ne tärkeämmät kohteet olisivat olleet?"

Yksi ehdotettu oli sähköntuotannon eliminointi.

"Linkkaatko sen keskustelun?"

Tuskin. Tätäkin ketjua jo sotketaan tavallisella aiheeseen liittymättömällä spämmipuurolla ja ei minua kiinnosta ryhtyä kahlaamaan tuon sotkun läpi. Hyvin alkaneen ketjun tuhoaminen ei tarvitse paljoa.

///MeAgaln

Lue lisää

"Olen sitä mieltä, että tässäkin ketjussa vesiä jo sotketaan."

Eli koska yhdelle trollille bähän v***uiltiin takaisin, oletkin jo sekaisin. Selvä.

"Saatavilla olevat menetelmät asettavat rajoitteet sille, miten niihin voidaan vaikuttaa."

Hyvä pointti.

"Yksi ehdotettu oli sähköntuotannon eliminointi."

Se olisi vienyt resursseja saksalausten öljyntuotannon pommittelusta.

"Tätäkin ketjua jo sotketaan tavallisella aiheeseen liittymättömällä spämmipuurolla ja ei minua kiinnosta ryhtyä kahlaamaan tuon sotkun läpi. Hyvin alkaneen ketjun tuhoaminen ei tarvitse paljoa."

Selvä. Sittenhän Neuvostoliitto olisi pärjännyt ilman taustatukia, Liittoutuneiden pommitusoffensiivit olivat turhia, Muurmannin radan katkaisu ei olisi vaikuttanut mitenkään Neuvostoliiton vahvuuksiin, Puolan Marynarka olisi pärjännyt Saksan Kriegsmarinelle leikiten toisin kuin jäärä Adrian Carton de Wiartin jäkätys antoi ymmärtää ja Tsekkoslovakian asevoimat olisivat muutenkin hävinneet Hitlerille vieden Münchenin kauhistelulta kaiken pohjan. Kiitos, kun osoitit asioiden oikean laidan. :)

Anonyymi kirjoitti:

"keskity sinä vaan siihen japanilaisten radan katkaisuun"

Sitähän sinä teit, kun Mannerheimia noin kammosit. Yrität vielä esittää omat sanasi minun sanoina. 😂🤣🤡

Et edes osannut laittaa noita Henrik O. Lunden ja Earl F. Ziemken viittauksia, kun jäit niin kiinni Japaniin.😂🤣🤡

Lue lisää

Oletko syönyt taas kärpässieniä?

Anonyymi kirjoitti:

Oletko syönyt taas kärpässieniä?

Vastasit väärälle tyypille.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko syönyt taas kärpässieniä?

Operaatio Lachsfangin Wikupedia-artikkelissa mainitaan lähteiksi Henrik O. Lunde ja Earl F. Ziemke. Niitä ei toinen kommentoija kuitenkaan osannut täsmentää lähteikseen, vaikka miljoona kertaa kysyttiin.

Seuraavan kerran, kun joku täällä lainailee IL Historia Mannerheim -lehtistä, voidaan vastaukseksi mäjäyttää tämä.


Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

P.S. Kiitos myös, toveri, että vahvistit Japanin kyvyttömyyden katkaista Muurmannin rataa. Katsellaan siinä sitten meuhkaamista Venäjän tiltuista. >:)

Anonyymi kirjoitti:

"Olen sitä mieltä, että tässäkin ketjussa vesiä jo sotketaan."

Eli koska yhdelle trollille bähän v***uiltiin takaisin, oletkin jo sekaisin. Selvä.

"Saatavilla olevat menetelmät asettavat rajoitteet sille, miten niihin voidaan vaikuttaa."

Hyvä pointti.

"Yksi ehdotettu oli sähköntuotannon eliminointi."

Se olisi vienyt resursseja saksalausten öljyntuotannon pommittelusta.

"Tätäkin ketjua jo sotketaan tavallisella aiheeseen liittymättömällä spämmipuurolla ja ei minua kiinnosta ryhtyä kahlaamaan tuon sotkun läpi. Hyvin alkaneen ketjun tuhoaminen ei tarvitse paljoa."

Selvä. Sittenhän Neuvostoliitto olisi pärjännyt ilman taustatukia, Liittoutuneiden pommitusoffensiivit olivat turhia, Muurmannin radan katkaisu ei olisi vaikuttanut mitenkään Neuvostoliiton vahvuuksiin, Puolan Marynarka olisi pärjännyt Saksan Kriegsmarinelle leikiten toisin kuin jäärä Adrian Carton de Wiartin jäkätys antoi ymmärtää ja Tsekkoslovakian asevoimat olisivat muutenkin hävinneet Hitlerille vieden Münchenin kauhistelulta kaiken pohjan. Kiitos, kun osoitit asioiden oikean laidan. :)

Lue lisää

"Eli koska yhdelle trollille bähän v***uiltiin takaisin, oletkin jo sekaisin. Selvä."

Jep, jokaisen keskustelun vyöryttäminen samalla spämmillä vain sen vuoksi, että joku uskoo kiillottavansa tähteään, ei paljon lisää näiden ketjujen luettavuutta.

"Se olisi vienyt resursseja saksalausten öljyntuotannon pommittelusta."

Varsin rajallisesti resursseja käytettiin öljytuotannon pommitukseen tässä vaiheessa muutenkaan ja siinäkin vastuu kääntyi paljolti 9. Ilma-armeijalle. Vähän kuten kaikkien muidenkin todellisten ja potentiaalisten kohteiden suhteen, sovellettavissa oleva voima ei ollut tarpeeksi.

"Selvä. Sittenhän Neuvostoliitto olisi pärjännyt ilman taustatukia..."

Tiedät itsekin tuon non sequituriksi, joten miksi edes yrität mennä sinne?

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Operaatio Lachsfangin Wikupedia-artikkelissa mainitaan lähteiksi Henrik O. Lunde ja Earl F. Ziemke. Niitä ei toinen kommentoija kuitenkaan osannut täsmentää lähteikseen, vaikka miljoona kertaa kysyttiin.

Seuraavan kerran, kun joku täällä lainailee IL Historia Mannerheim -lehtistä, voidaan vastaukseksi mäjäyttää tämä.


Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

P.S. Kiitos myös, toveri, että vahvistit Japanin kyvyttömyyden katkaista Muurmannin rataa. Katsellaan siinä sitten meuhkaamista Venäjän tiltuista. >:)

Lue lisää

"Operaatio Lachsfangin Wikupedia-artikkelissa mainitaan lähteiksi Henrik O. Lunde ja Earl F. Ziemke. Niitä ei toinen kommentoija kuitenkaan osannut täsmentää lähteikseen, vaikka miljoona kertaa kysyttiin."

En minä ole sitä Wikipedia -artikkelia kirjoittanut, eikä siinäkään sitä Ziemken kirjaa ole käytetty lähteenä.

Anonyymi kirjoitti:

"Operaatio Lachsfangin Wikupedia-artikkelissa mainitaan lähteiksi Henrik O. Lunde ja Earl F. Ziemke. Niitä ei toinen kommentoija kuitenkaan osannut täsmentää lähteikseen, vaikka miljoona kertaa kysyttiin."

En minä ole sitä Wikipedia -artikkelia kirjoittanut, eikä siinäkään sitä Ziemken kirjaa ole käytetty lähteenä.

Lue lisää

Kiitos kuitenkin, että vahvistit Japanin kyvyttömyyden katkaista Muurmannin rataa. Kiitos myös, että vahvistit, että Mannerheim ei vältellytkään Muurmannin radan katkaisua hyvää hyvyyttään. Harmi, ettet osannut Henrik O. Lu dea täsmentää lähteeksi, mutta oletpa silti liittynyt joidenkin anonyymien silmissä tarunhohtoisten stallarien ja Venäjän tiltujen joukkoon. >:)

Muistapa, oinas, noudattaa omia sanojasi eli "älä yritä syöttää omia keksintöjäsi minun ajatuksikseni" ja "keskity sinä vaan siihen japanilaisten radan katkaisuun".🤣

Anonyymi kirjoitti:

"Eli koska yhdelle trollille bähän v***uiltiin takaisin, oletkin jo sekaisin. Selvä."

Jep, jokaisen keskustelun vyöryttäminen samalla spämmillä vain sen vuoksi, että joku uskoo kiillottavansa tähteään, ei paljon lisää näiden ketjujen luettavuutta.

"Se olisi vienyt resursseja saksalausten öljyntuotannon pommittelusta."

Varsin rajallisesti resursseja käytettiin öljytuotannon pommitukseen tässä vaiheessa muutenkaan ja siinäkin vastuu kääntyi paljolti 9. Ilma-armeijalle. Vähän kuten kaikkien muidenkin todellisten ja potentiaalisten kohteiden suhteen, sovellettavissa oleva voima ei ollut tarpeeksi.

"Selvä. Sittenhän Neuvostoliitto olisi pärjännyt ilman taustatukia..."

Tiedät itsekin tuon non sequituriksi, joten miksi edes yrität mennä sinne?

///MeAgaln

Lue lisää

"Varsin rajallisesti resursseja käytettiin öljytuotannon pommitukseen tässä vaiheessa muutenkaan ja siinäkin vastuu kääntyi paljolti 9. Ilma-armeijalle. Vähän kuten kaikkien muidenkin todellisten ja potentiaalisten kohteiden suhteen, sovellettavissa oleva voima ei ollut tarpeeksi."

Tässä vaiheessa eli siis vuonna 1943, jolloin myös Schweinfurt-Regensburgin pommitusoffensiivit suoritettiin.

Britithän aloittivat öljypommituskampanjan jo toukokuussa 1940.

Sen jälkeen kun amerikkalaiset olivat liittyneet sotaan joulukuussa 1941 (kiitos, Japani!), amerikkalaisten ensimmäiseksi pommituskohteeksi Euroopassa päätyi Roman Ploiestin öljyjalostamot 12. kesäkuuta 1942 ja uusi rundi Ploiestin öljyjalostamoille tuli Operaatio Hyökyaallossa 1. elokuuta 1943.

Sitten prioriteettilistalla ylemmäs kipusi saksalaisten pitkän kantaman V-aseiden runtelu elokuusta 1943 toukokuuhun 1945 Operaatio Varsijousessa. Vaikka jälkikäteen katsoen Liittoutuneiden resurssien vienti muualta V-aseiden runteluun saattoi olla väliaikainen voitto Hitlerille, tämä priorisointi oli kuitenkin perusteltua.

Silti kokonaisuudessaan öljypommituskampanja kesti huhtikuuhun 1945 asti.

Kuinkas ollakaan, saksalaisupseerien puolelta Adolf Galland, Hermann Göring, Albert Speer ja Erhard Milch ovat pitäneet öljypommituskampanjaa kriittisenä Natsi-Saksan luhistumiselle. Etenkin Hermann Göringin pitäisi tietää, hänenhän kunniakseen ne "Meierin trumpetit" soivat.

Erhard Milch on sanonut: "Britit jättivät meille syviä ja vuotavia haavoja, mutta amerikkalaiset puukottivat sydämeen."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Oil_campaign_of_World_War_II#cite_ref-34

Anonyymi kirjoitti:

"Varsin rajallisesti resursseja käytettiin öljytuotannon pommitukseen tässä vaiheessa muutenkaan ja siinäkin vastuu kääntyi paljolti 9. Ilma-armeijalle. Vähän kuten kaikkien muidenkin todellisten ja potentiaalisten kohteiden suhteen, sovellettavissa oleva voima ei ollut tarpeeksi."

Tässä vaiheessa eli siis vuonna 1943, jolloin myös Schweinfurt-Regensburgin pommitusoffensiivit suoritettiin.

Britithän aloittivat öljypommituskampanjan jo toukokuussa 1940.

Sen jälkeen kun amerikkalaiset olivat liittyneet sotaan joulukuussa 1941 (kiitos, Japani!), amerikkalaisten ensimmäiseksi pommituskohteeksi Euroopassa päätyi Roman Ploiestin öljyjalostamot 12. kesäkuuta 1942 ja uusi rundi Ploiestin öljyjalostamoille tuli Operaatio Hyökyaallossa 1. elokuuta 1943.

Sitten prioriteettilistalla ylemmäs kipusi saksalaisten pitkän kantaman V-aseiden runtelu elokuusta 1943 toukokuuhun 1945 Operaatio Varsijousessa. Vaikka jälkikäteen katsoen Liittoutuneiden resurssien vienti muualta V-aseiden runteluun saattoi olla väliaikainen voitto Hitlerille, tämä priorisointi oli kuitenkin perusteltua.

Silti kokonaisuudessaan öljypommituskampanja kesti huhtikuuhun 1945 asti.

Kuinkas ollakaan, saksalaisupseerien puolelta Adolf Galland, Hermann Göring, Albert Speer ja Erhard Milch ovat pitäneet öljypommituskampanjaa kriittisenä Natsi-Saksan luhistumiselle. Etenkin Hermann Göringin pitäisi tietää, hänenhän kunniakseen ne "Meierin trumpetit" soivat.

Erhard Milch on sanonut: "Britit jättivät meille syviä ja vuotavia haavoja, mutta amerikkalaiset puukottivat sydämeen."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Oil_campaign_of_World_War_II#cite_ref-34

Lue lisää

"Tässä vaiheessa eli siis vuonna 1943, jolloin myös Schweinfurt-Regensburgin pommitusoffensiivit suoritettiin."

Jep ja anekdoottina sisältää S-R:n "mustan päivän" taustalle jääneen 9. Ilma-armeijan iskun Ploestiin, jossa sen pommarit kokivat melkein identtiset tappiolukemat.

"Britithän aloittivat öljypommituskampanjan jo toukokuussa 1940."

Ja siinä tulee juuri peliin sen synnytetyn jalanjäljen syvyys. Vuoden 1944 aikana iskettiin polttonestesektoria vastaan useammassa tehtävässä kuin kaikkina edellisinä vuosina yhteensä, millä olikin dramaattinen vaikutus sotaan. Näille eroille on tietenkin ihan loogiset syyt. Ensinnäkin, liittoutuneet operoivat suuremmalla konemäärällä kuin aiemmin ja lisäksi oli käytettävissä esim. pop.kult. historiatiedon "hyödyttömäksi" julistaman Italian sotaretken yhteydessä vallatut eteentyönnetyt tukikohdat.

"Erhard Milch on sanonut..."

Saksan kenraalien sanomat sodanjälkeisissä haastatteluissa oli monesti räätälöity sen mukaan, minkä maan edustajat sattuivat niitä järjestämään. He eivät katsos olleet vailla pelisilmää työllistymismahdollisuuksien suhteen.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Tässä vaiheessa eli siis vuonna 1943, jolloin myös Schweinfurt-Regensburgin pommitusoffensiivit suoritettiin."

Jep ja anekdoottina sisältää S-R:n "mustan päivän" taustalle jääneen 9. Ilma-armeijan iskun Ploestiin, jossa sen pommarit kokivat melkein identtiset tappiolukemat.

"Britithän aloittivat öljypommituskampanjan jo toukokuussa 1940."

Ja siinä tulee juuri peliin sen synnytetyn jalanjäljen syvyys. Vuoden 1944 aikana iskettiin polttonestesektoria vastaan useammassa tehtävässä kuin kaikkina edellisinä vuosina yhteensä, millä olikin dramaattinen vaikutus sotaan. Näille eroille on tietenkin ihan loogiset syyt. Ensinnäkin, liittoutuneet operoivat suuremmalla konemäärällä kuin aiemmin ja lisäksi oli käytettävissä esim. pop.kult. historiatiedon "hyödyttömäksi" julistaman Italian sotaretken yhteydessä vallatut eteentyönnetyt tukikohdat.

"Erhard Milch on sanonut..."

Saksan kenraalien sanomat sodanjälkeisissä haastatteluissa oli monesti räätälöity sen mukaan, minkä maan edustajat sattuivat niitä järjestämään. He eivät katsos olleet vailla pelisilmää työllistymismahdollisuuksien suhteen.

///MeAgaln

Lue lisää

"lisäksi oli käytettävissä esim. pop.kult. historiatiedon "hyödyttömäksi" julistaman Italian sotaretken yhteydessä vallatut eteentyönnetyt tukikohdat."

Eikös Italian kampanjaan sisältynyt myös se Goottilaisen Linjan pommitus? Siellähän saksalaiset olivat laittaneet tiukat puolustukset muonitus- ja asetäydennysratojensa suojaksi. Goottilainen Linja suojasi Po-Laaksoa, jonka maastoa pitkin sotilasyksiköt pystyivät helposti liikkumaan.

"Saksan kenraalien sanomat sodanjälkeisissä haastatteluissa oli monesti räätälöity sen mukaan, minkä maan edustajat sattuivat niitä järjestämään. He eivät katsos olleet vailla pelisilmää työllistymismahdollisuuksien suhteen."

Annatko täsmentäviä esimerkkejä?

Anonyymi kirjoitti:

"lisäksi oli käytettävissä esim. pop.kult. historiatiedon "hyödyttömäksi" julistaman Italian sotaretken yhteydessä vallatut eteentyönnetyt tukikohdat."

Eikös Italian kampanjaan sisältynyt myös se Goottilaisen Linjan pommitus? Siellähän saksalaiset olivat laittaneet tiukat puolustukset muonitus- ja asetäydennysratojensa suojaksi. Goottilainen Linja suojasi Po-Laaksoa, jonka maastoa pitkin sotilasyksiköt pystyivät helposti liikkumaan.

"Saksan kenraalien sanomat sodanjälkeisissä haastatteluissa oli monesti räätälöity sen mukaan, minkä maan edustajat sattuivat niitä järjestämään. He eivät katsos olleet vailla pelisilmää työllistymismahdollisuuksien suhteen."

Annatko täsmentäviä esimerkkejä?

Lue lisää

"Eikös Italian kampanjaan sisältynyt myös se Goottilaisen Linjan pommitus? Siellähän saksalaiset olivat laittaneet tiukat puolustukset muonitus- ja asetäydennysratojensa suojaksi. Goottilainen Linja suojasi Po-Laaksoa, jonka maastoa pitkin sotilasyksiköt pystyivät helposti liikkumaan."

Pointtini oli enemmänkin siinä, että liittoutuneiden ensisijainen strateginen tavoite Italiassa - eteentyönnetyt lentotukikohdat - olivat hanskassa Rooman alueelle saavuttaessa. Kaikki jatkotoimenpiteet Po:n laakson suuntaan kesän 1944 jälkeen olivat vain lisäyksiä päätavoitteeseen.

"Annatko täsmentäviä esimerkkejä?"

Joku toinen kerta, mutta yleisen esimerkin. Sotatoimien päättymisen jälkeen, Pentagonin historiaosasto käynnisti ohjelman kerätäkseen kirjallisia lausuntoja ja haastatteluja edesmenneen Wehrmachtin upseereilta operaatiotutkimuksen tarkoituksiin. Siinä tehtävässä erityistä yhteistyöhalua ja artikulaatiota osoittaneet upseerit alkoivat saada lisää työta ja myös historiaosasto oli auliimpi höristämään korviaan heidän suuntaansa. Parhaiten hököllä olleet saksalaiset upseerit oivalsivat, että kysymyksessä ei ollut pelkästään tilaisuus päättää työttymyysjakso, vaan myös päästä vaikuttamaan sodanjälkeiseen läntiseen historiankerrontaan. Tarpeetonta sanoakaan, että iso osa syntyneestä matskusta oli kallistunut tiettyyn suuntaan.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Eikös Italian kampanjaan sisältynyt myös se Goottilaisen Linjan pommitus? Siellähän saksalaiset olivat laittaneet tiukat puolustukset muonitus- ja asetäydennysratojensa suojaksi. Goottilainen Linja suojasi Po-Laaksoa, jonka maastoa pitkin sotilasyksiköt pystyivät helposti liikkumaan."

Pointtini oli enemmänkin siinä, että liittoutuneiden ensisijainen strateginen tavoite Italiassa - eteentyönnetyt lentotukikohdat - olivat hanskassa Rooman alueelle saavuttaessa. Kaikki jatkotoimenpiteet Po:n laakson suuntaan kesän 1944 jälkeen olivat vain lisäyksiä päätavoitteeseen.

"Annatko täsmentäviä esimerkkejä?"

Joku toinen kerta, mutta yleisen esimerkin. Sotatoimien päättymisen jälkeen, Pentagonin historiaosasto käynnisti ohjelman kerätäkseen kirjallisia lausuntoja ja haastatteluja edesmenneen Wehrmachtin upseereilta operaatiotutkimuksen tarkoituksiin. Siinä tehtävässä erityistä yhteistyöhalua ja artikulaatiota osoittaneet upseerit alkoivat saada lisää työta ja myös historiaosasto oli auliimpi höristämään korviaan heidän suuntaansa. Parhaiten hököllä olleet saksalaiset upseerit oivalsivat, että kysymyksessä ei ollut pelkästään tilaisuus päättää työttymyysjakso, vaan myös päästä vaikuttamaan sodanjälkeiseen läntiseen historiankerrontaan. Tarpeetonta sanoakaan, että iso osa syntyneestä matskusta oli kallistunut tiettyyn suuntaan.

///MeAgaln

Lue lisää

"liittoutuneiden ensisijainen strateginen tavoite Italiassa - eteentyönnetyt lentotukikohdat - olivat hanskassa Rooman alueelle saavuttaessa. Kaikki jatkotoimenpiteet Po:n laakson suuntaan kesän 1944 jälkeen olivat vain lisäyksiä päätavoitteeseen."

Eikö Goottilaisen Linjan pommittaminen ja muutenkin sen murtamisen yrittäminen sitten ollut tarpeellista?

"Parhaiten hököllä olleet saksalaiset upseerit oivalsivat, että kysymyksessä ei ollut pelkästään tilaisuus päättää työttymyysjakso, vaan myös päästä vaikuttamaan sodanjälkeiseen läntiseen historiankerrontaan. Tarpeetonta sanoakaan, että iso osa syntyneestä matskusta oli kallistunut tiettyyn suuntaan."

Tietenkin. Pitihän sitä imagonkiillottelua päästä tekemään kaikkien juutalaiskansanmurhien (eli Judeocide, lainaten Arno Mayerin termiä Holokaustille), tuhoamissotien (vernichtungskrieg) ja muiden sotarikosten jälkeen. Plus kuka ei olisi yrittänyt laittaa strategisia tappioita niin paljon muiden kontolle kuin mahdollista?

Eikö Erhard Milchin luonnehdinta brittien ja amerikkalaisten öljypommituskampanjasta sitten pidä paikkaansa?

Anonyymi kirjoitti:

"liittoutuneiden ensisijainen strateginen tavoite Italiassa - eteentyönnetyt lentotukikohdat - olivat hanskassa Rooman alueelle saavuttaessa. Kaikki jatkotoimenpiteet Po:n laakson suuntaan kesän 1944 jälkeen olivat vain lisäyksiä päätavoitteeseen."

Eikö Goottilaisen Linjan pommittaminen ja muutenkin sen murtamisen yrittäminen sitten ollut tarpeellista?

"Parhaiten hököllä olleet saksalaiset upseerit oivalsivat, että kysymyksessä ei ollut pelkästään tilaisuus päättää työttymyysjakso, vaan myös päästä vaikuttamaan sodanjälkeiseen läntiseen historiankerrontaan. Tarpeetonta sanoakaan, että iso osa syntyneestä matskusta oli kallistunut tiettyyn suuntaan."

Tietenkin. Pitihän sitä imagonkiillottelua päästä tekemään kaikkien juutalaiskansanmurhien (eli Judeocide, lainaten Arno Mayerin termiä Holokaustille), tuhoamissotien (vernichtungskrieg) ja muiden sotarikosten jälkeen. Plus kuka ei olisi yrittänyt laittaa strategisia tappioita niin paljon muiden kontolle kuin mahdollista?

Eikö Erhard Milchin luonnehdinta brittien ja amerikkalaisten öljypommituskampanjasta sitten pidä paikkaansa?

Lue lisää

"Eikö Goottilaisen Linjan pommittaminen ja muutenkin sen murtamisen yrittäminen sitten ollut tarpeellista?"

Missä vaiheessa ja tarpeellista mille? Kun Italian sotaretken strategiaa alunperin vedostettiin, sitä kohdeltiin jo toissijaisena tehtävänä. Keskeisenä tavoitteena oli minimiresurssein pudottaa Italia sodasta ja vallata riittävä maa-alue lentotukikohdille eli karkeasti ulottaen Rooman tasalle. Se antaisi yhdistetylle pommitusoffensiiville tarvittavan vaikutusalueen Saksan hallitsemassa Euroopassa. Se ei sulje tietenkään pois myöhempiä päätöksiä lisätä tavoitteisiin.

"Eikö Erhard Milchin luonnehdinta brittien ja amerikkalaisten öljypommituskampanjasta sitten pidä paikkaansa?"

Rehellisesti sanoen, en tiedä onko se oikeasti Milchin antama luonnehdinta ja vaikka se olisikin, millaisessa kontekstissa annettu ;)

///MeAgaln