Muinaiset ihmiset pitivät elävänä kaikkea, mikä liikkuu tai ajattelivat liikkeelle olevan jokin aiheuttaja kuten eläin, mutta kun sitä ei näkynyt, niin mielikuvitus sai vallan. Pilvet, sade, tuuli, vuorilta putoavat kivet ja taivaankappaleet olivat heidän mielestään eläviä.
Ihmisen mielen ajateltiin olevan ruumiista tietyissä tilanteissa riippumaton, kun ei ymmärretty unia. Sen "hengen" ajateltiin jatkavan luonnossa elämistä ruumiin kuoleman jälkeen. Luonnossa oli myös muita henkiä kuten puiden ja jopa kivien henkiä. Näitä alettiin yhdessä yllä mainittujen kanssa palvoa ja uhrata niille, koska ajateltiin niiden olevan siten suopeita ihmisiä kohtaan.
Näin vähitellen syntyivät jumalat. Yhtenä erikoisuutena voidaan mainita kuolleiden päällikköjen henget, joita palvottiin jumalina. (vrt. faraot ja keisarit)
Ihmisen mielen ajateltiin olevan ruumiista tietyissä tilanteissa riippumaton, kun ei ymmärretty unia. Sen "hengen" ajateltiin jatkavan luonnossa elämistä ruumiin kuoleman jälkeen. Luonnossa oli myös muita henkiä kuten puiden ja jopa kivien henkiä. Näitä alettiin yhdessä yllä mainittujen kanssa palvoa ja uhrata niille, koska ajateltiin niiden olevan siten suopeita ihmisiä kohtaan.
Näin vähitellen syntyivät jumalat. Yhtenä erikoisuutena voidaan mainita kuolleiden päällikköjen henget, joita palvottiin jumalina. (vrt. faraot ja keisarit)
Vastaukset 1
Vanhimmat
ei 200 luvulla varmasti tajuttu että tulee jeesus uskonto 🤔
emme ikinä olisi arvanneet että tulee OLKOON VOIMA KANSSANNE 🤣🤣🤣