https://vaestokello.fi/
Ulkomaalaistaustaisia Suomessa
650 933 henkilöä
ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä
11,524 %
Ulkomaalaistaustaisia pääkaupunkiseudulla
311 103 henkilöä
ulkomaalaistaustaisten osuus pk-seudun väestöstä
24,307 %
Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia.
Suomeen kohdistuva maahanmuutto alkoi käytännössä vasta 1990-luvun taitteessa, mutta olemme viime vuosina ottaneet pitempään maahanmuuton kohdemaina olleita Euroopan maita vauhdilla kiinni maahanmuuton määrissä. Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan noin 50 000 ihmistä (nettomuutto 34 000). Vuonna 2023 muuttojen kokonaismäärä oli huimat noin 72 000 (nettomuutto 58 000), kun 20 000 ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi. Vuonna 2024 maahanmuuton kokonaismäärä oli noin 63 000.
Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä nousi vuonna 2014 yli 300 000 hengen, ja se ylitti tuolloin maan ruotsinkielisen väestön määrän. Kehitys on kiihtynyt vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia on Suomessa jo yli 600 000, joka on yli 11 prosenttia väestöstä.
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on Helsingissä jo yli 20 %, Espoossa noin 25 % ja Vantaalla jo 29 %. Asuinaluekohtaisesti väestömuutokset ovat vielä jyrkempiä, ja pääkaupunkiseudulla on jo lukuisia lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lähentelee tai on ylittänyt 50 prosenttia (mm. Espoon Suvela, Vantaan Havukoski ja Helsingin Meri-Rastila).
Historia on täynnä esimerkkejä suurten kansainvaellusten ajoista lähihistoriaan, joissa muuttoliikkeet ovat muuttaneet täydellisesti alueiden väestöpohjia. Amerikan alkuperäiskansojen kohtalo on klassinen esimerkki koko mantereen laajuisesta väestönvaihdoksesta. Baltian neuvostoaikana tapahtunut venäläistäminen, jonka seurauksena virolaiset ja latvialaiset jäivät omissa kotimaissaan monilla alueilla vähemmistöiksi, käy myös esimerkkinä ilmiöstä. Muista maanosista Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus on nyt jättämässä eurooppalaiset kantaväestöt alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan – eikä Suomi ole poikkeus.
Väestökello kertoo oleelliset luvut maahanmuuttajien määrän ja väestöosuuden kasvusta, jotta osaat hahmottaa sen, milloin suomalaiset tulevat vallitsevan kehityksen jatkuessa jäämään vähemmistöksi alueellisesti ja milloin koko maassa.
Maahanmuutto ei ole luonnonlaki tai välttämättömyys – muuttoliikkeitä voidaan hallita maahanmuuttopolitiikkaan liittyvin poliittisin päätöksin.
Lähteet: Suomen tilastokeskus/Suomen perusta
Ulkomaalaistaustaisia Suomessa
650 933 henkilöä
ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä
11,524 %
Ulkomaalaistaustaisia pääkaupunkiseudulla
311 103 henkilöä
ulkomaalaistaustaisten osuus pk-seudun väestöstä
24,307 %
Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia.
Suomeen kohdistuva maahanmuutto alkoi käytännössä vasta 1990-luvun taitteessa, mutta olemme viime vuosina ottaneet pitempään maahanmuuton kohdemaina olleita Euroopan maita vauhdilla kiinni maahanmuuton määrissä. Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan noin 50 000 ihmistä (nettomuutto 34 000). Vuonna 2023 muuttojen kokonaismäärä oli huimat noin 72 000 (nettomuutto 58 000), kun 20 000 ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi. Vuonna 2024 maahanmuuton kokonaismäärä oli noin 63 000.
Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä nousi vuonna 2014 yli 300 000 hengen, ja se ylitti tuolloin maan ruotsinkielisen väestön määrän. Kehitys on kiihtynyt vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia on Suomessa jo yli 600 000, joka on yli 11 prosenttia väestöstä.
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on Helsingissä jo yli 20 %, Espoossa noin 25 % ja Vantaalla jo 29 %. Asuinaluekohtaisesti väestömuutokset ovat vielä jyrkempiä, ja pääkaupunkiseudulla on jo lukuisia lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lähentelee tai on ylittänyt 50 prosenttia (mm. Espoon Suvela, Vantaan Havukoski ja Helsingin Meri-Rastila).
Historia on täynnä esimerkkejä suurten kansainvaellusten ajoista lähihistoriaan, joissa muuttoliikkeet ovat muuttaneet täydellisesti alueiden väestöpohjia. Amerikan alkuperäiskansojen kohtalo on klassinen esimerkki koko mantereen laajuisesta väestönvaihdoksesta. Baltian neuvostoaikana tapahtunut venäläistäminen, jonka seurauksena virolaiset ja latvialaiset jäivät omissa kotimaissaan monilla alueilla vähemmistöiksi, käy myös esimerkkinä ilmiöstä. Muista maanosista Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus on nyt jättämässä eurooppalaiset kantaväestöt alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan – eikä Suomi ole poikkeus.
Väestökello kertoo oleelliset luvut maahanmuuttajien määrän ja väestöosuuden kasvusta, jotta osaat hahmottaa sen, milloin suomalaiset tulevat vallitsevan kehityksen jatkuessa jäämään vähemmistöksi alueellisesti ja milloin koko maassa.
Maahanmuutto ei ole luonnonlaki tai välttämättömyys – muuttoliikkeitä voidaan hallita maahanmuuttopolitiikkaan liittyvin poliittisin päätöksin.
Lähteet: Suomen tilastokeskus/Suomen perusta
Vastaukset 3
Vanhimmat
1971—1990 välillä Suomeen tuli n. 1000 tulijaa joista 0,5 % ikuisuustukieläjiä mm. somalit.
Noissakin useita tuhansia jotka syyllistyneet lukuisiin vakaviin rikoksiin ja tulee karkoittaa sukuineen pois Suomesta.
Poliisi arvion mukaan pelkästään 2015 tulijoiden "jämissä" yhä paperittomiakin (luvatta maassa olevia) 3000-4000.
Suomeen tulijat ETA-maiden ulkopuolelta
Perheenyhdistämiset 54 %
Opiskelijat 22 %
"Matalampipalkkaisettyöt esim. siivous, kausityö, marjanpoiminta/sadonkorjaajat 14 %
Erityisasiantuntijat, tutkijat yms. 8 %
Muut 2 %"
Lähde: maahanmuuttovirasto (migri)